Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2014)
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Kiva raja. Kaikki käy kunhan lapsi ei ihan rikki mene. Asiallinen mummo pitäisi riman huomattavasti korkeammalla.
Ei saa. Isovanhemmat kuten muutkin lapsenvahdit noudattavat äidin ja vanhempien sääntöjä ja rutiineja, ei poikkeuksia. Lasta ei anneta sioille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Vanhemmat opettavat lapselle rentouden ja huvittelun. Isovanhemmat toimivat vanhempien säännöillä jos haluavat olla osa lapsen elämää. Eivät he ole mitään "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa.
Ja jos mummi ei osaa olla kiva rikkomatta lapsen rutiineja, sääntöjä tai ruokavaliota niin sitten mummi ei varmaan ole kovin kiva noin muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät linjaukset täytyy olla samat. Muutoin ei haittaa pelaako mummi muumipeliä tai chocoa. Tai lukeeko peppiä tai ryhmä hau:ta.
Ravitsemuksen kanssa on niin ja näin. Ruoka-ajat pidettävä suurin piirtein ja ruoka pyramidi. Ei terveydelle haitallisia asioita (energiajuomat, sour-karkit, allergeenit tai muut oireita aiheuttavat ruoka-aineet, esim. ummettavat). Mutta jäätelöhetken jäätelövalinnalla ei ole merkitystä.
Jutelkaa.
Eiköhän näitä "energiajuomat, sour-karkit" lapsilleen osta ihan muut, kuin isovanhemmat.
Päinvastoin, usein isovanhemmat yrittävät opastaa luomumpaa herkuttelua tai ruokaa.
Eikös tuolla kun viimeksi katsoin todettu isovanhempien pyörivän herkkukassien kanssa koulujen lähellä salaa tuomassa karkkia ja pullaa ja limskoja. Siksi jo alakoulujen lähellä pientareet täynnä namikääreitä.
Äipät, joko ne lapset on nukkumassa? Lähdin vähän ulos, tuolta lähiön rannasta valuu nyt juuri perheet kotiin pyyhkeineen, vauvoja rattaissa, leikki-ikäisiä, alakoululaisia. Teinit pysäkillä kaupunkiin päin menossa.
Mitäs menoa tämä nyt, hyvät äidit ja isät?
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Vanhemmat opettavat lapselle rentouden ja huvittelun. Isovanhemmat toimivat vanhempien säännöillä jos haluavat olla osa lapsen elämää. Eivät he ole mitään "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa.
Just tämä. Oikein tarkoituksella ymmärrät väärin. "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa."
Onneksi en ole lastesi mummo. En ikimaailmassa hoitaisi tuolla asenteella suhtautuvan jälkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Perusturvallisuus nimenomaan tulee ennakoitavuudesta, eli rutiineista.
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Se vaan on jännä, että toiset ei vaan usko, että olemassa on ihmisiä, joiden kanssa ei vaan voi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Jos isovanhempi ei ole pahis niin eipä hänellä ole yhtään mitään ongelmaa noudattaa lapsen rutiineja ja yrittää manipuloida itselleen sellaista valtaa jollain mummittelulla, mikä ei hänelle kuulu. Sairasta lapsenryöstöä sellainen. Mummi on hyvä ja avaa omat haaransa, synnyttää omat uudet lapset, jos haluaa lapsia pilata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Se vaan on jännä, että toiset ei vaan usko, että olemassa on ihmisiä, joiden kanssa ei vaan voi keskustella.
Onhan tämä aloituskin jo aivan käsittämätöntä manipulatiivista paskaa, jolla pyritään syyllistämään vanhempia lapsen hyvinvoinnin priorisoimisesta ja ottamaan itselle oikeuksia, mitä ei heille kuulu. Tyranniaa, väkivaltaa. Ei tällaisille "mummeille" yhtäkään lastenlasta.
Mun äiti kirjaimellisesti juoksi lapsen perässä ja tunki pullaa suuhun. Keskustele sitten tuollaisen kanssa.
Nämähän koskee anoppeja, nää kotikasvatuksesta uupelot sättii törkeällä kielenkäytöllä anoppimummojaan.
Huomenna valittavat kun ei puolison vanhemmat välitä ja hoida lapsiamme kuten itse olin koko kesän mummoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Se vaan on jännä, että toiset ei vaan usko, että olemassa on ihmisiä, joiden kanssa ei vaan voi keskustella.
Onhan tämä aloituskin jo aivan käsittämätöntä manipulatiivista paskaa, jolla pyritään syyllistämään vanhempia lapsen hyvinvoinnin priorisoimisesta ja ottamaan itselle oikeuksia, mitä ei heille kuulu. Tyranniaa, väkivaltaa. Ei tällaisille "mummeille" yhtäkään lastenlasta.
Aamulehden artikkeli on maksumuurin takana. Ehkä raaskit kirjautua tai käydä kirjastossa lukemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä on niin kovin paljon mustavalkoisia kommentteja. Ihan kuin tahallaan haluttaisiin tehdä isovanhemmista pahiksia.
Suurin osa isovanhemmista on normaaleja, melkoisella elämänkokemuksella varustettuja aikuisia ihmisiä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta lastenhoidosta huomattavasti enemmän kuin näillä valittajaäideillä.
Kohtuu kaikessa, normaalia ruokaa, normaaliaikoihin. Riittävät yöunet. Lukuhetkiä, pelejä, rauhallista menoa, ilman jatkuvaa harrastuksissa juoksua ja sometusta. Ja kaikki tietenkin ikätasoisesti.
Paljon haleja ja välittämistä.
Näillä ollaan hyvin pärjätty kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsen kanssa.
Ja keskustelemalla suoraan isovanhempien ja lasten vanhempien kesken. Hehän kuitenkin ovat isovanhempien tai puolison aikuisia lapsia.
Se vaan on jännä, että toiset ei vaan usko, että olemassa on ihmisiä, joiden kanssa ei vaan voi keskustella.
Ei. Teinikieltä käyttävän 30 -40 -vuotiaan kanssa lienee mahdoton keskustella. Kunpa vaatisivat itseltään hyvää käytöstä, asiallisuutta, kielenkäyttöä. Mutta käännän katseeni heidän äiteihinsä, jotain jäänyt puuttumaan lapsuuskodissa.
Omat lapset ovat järkeviä, asiallisia enkä heidän puolisoidensakaan ole ikinä kuullut puhuvan tämmöisiä törkeyksiä kuin täällä "täydelliset nuoret rouvat."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Vanhemmat opettavat lapselle rentouden ja huvittelun. Isovanhemmat toimivat vanhempien säännöillä jos haluavat olla osa lapsen elämää. Eivät he ole mitään "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa.
Just tämä. Oikein tarkoituksella ymmärrät väärin. "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa."
Onneksi en ole lastesi mummo. En ikimaailmassa hoitaisi tuolla asenteella suhtautuvan jälkeläisiä.
Eihän tuon sinua edellisen kirjoittajan oma äitikään lapsenlapsiaan suostunut hoitamaan. Taisi tuntea tyttärensä tarpeeksi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Ja nuo ohjeet koskevat nimenomaan lasten vanhempia ja kodin arkea.
Isovanhempien kanssa voi ottaa rennommin ja oppia erilaistakin elämäntapaa.
Ei lapsi siitä mene rikki, päivastoin, liiat rutiinit tekevät ihmisestä helposti yksisilmäisesti maailmaan suhtautuvan ja itsekriittisen tyypin.
Perusturvallisuus on hyväksi.
Vanhemmat opettavat lapselle rentouden ja huvittelun. Isovanhemmat toimivat vanhempien säännöillä jos haluavat olla osa lapsen elämää. Eivät he ole mitään "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa.
Just tämä. Oikein tarkoituksella ymmärrät väärin. "vanhempanne ovat perseestä ja tiukkiksia me olemme kivoja aikuisia" hahmoja vaan auttavat siinä missä pystyvät tai pysyvät poissa."
Onneksi en ole lastesi mummo. En ikimaailmassa hoitaisi tuolla asenteella suhtautuvan jälkeläisiä.
Ihan sama vaikka olisit, ne eivät sinua tapaisi jos et kunnioittaisi rutiineja. Jotkut lapset saattavat olla vaikka urheilijoita tai muuten huippusuorittajia, minkä diapeettes-mummojen rentoilut ja hauskanpidot pilaavat täysin. Mummo syököön itse omat pullamössönsä ja jättäkööt toiset rauhaan.
Eiköhän näitä "energiajuomat, sour-karkit" lapsilleen osta ihan muut, kuin isovanhemmat.
Päinvastoin, usein isovanhemmat yrittävät opastaa luomumpaa herkuttelua tai ruokaa.