Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2435)
Vierailija kirjoitti:
Minun tytär ja miniä ovat niin päteviä ja aikaansaavia. Ettei minun luultavasti tarvitse koskaan hoitaa lapsenlapsia. Minä mummo se vaan luen kirjoja ja juon kahvia.
Hei, sinähän voit meikata ja mennä terassille! Se taitaa olla paheksuttavinta mitä mummo voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieraanvaraisuutta vaadittu. = ruualla rakastamista. Hyvät runsaat tarjottavat.
Hyvät kyllä, mutta miksi runsaat? Laatu korvaa määrän. Enkä nyt sano, että pitää olla kallista, vaan terveellistä ja maistuvaa. Jälkkäriksi voi joskus ottaa jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä itsekään jättäisi lasta valvomatta mummolaan missä uimataidoton lapsi viedään rannalle eikä edes vahdita kunnolla, syödetään pilaantunutta ruokaa tms. Joku hammaspesun kerran väliin jääminen nyt on varmasti 99% vanhemmista yhdentekevää.
Esihistoriallinen hometta kuoriva mummo putkahti taas esiin. Kuka vie lapsen ikivanhojen rasitukseksi vaikka menojalka kuinka vipittää?
Sanokaas onko kellään 60-vuotiasta fiksua mummia jonka kotitaloudelliset taidot paremmat kuin miniällä? Jotka kehuvat ennen naimisiin menoa että vesikin minulta kiehuu pohjaan. Ravintolassa voi syödä
No meillä ihan se 60v mummokin tekee tuota ja juuri siksi ei jätetäkään lapsia hoitoon, mutta kylässä kyllä käydään ja hoidetaan itse oma jälkikasvumme.
Ja mies tullut äitiinsö? Voi sua ressua kun ei naimaonnea ollut?
Siis mikä mies? Olen kirjoittanut tähän ketjuun nyt tasan 2 kommenttia ja molempiin on kommentoitu niin kuin ne liittyisivät jonkun toisen kommentteihin?
Mistä näitä neitseellisesti siinneitä emäntiä oikein riittää tähän ketjuun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne muutamat kerrat vuodessa haittta.
En juurikaan katso televisiota mutten mene kyläpaikassa puuttumaan toisten telkkariin tai asioihin. Mutta äidit ja anopit, ne jyrätään, komennetaan, käskytetään.
Kyllä mua haittaa, kun töllössä on lapsille sopimatonta ohjelmaa. Lisäksi se esimerkki, että ruutu on kaiken keskipiste ei ole hyväksi. Eikä yksittäinen herkkukaan haittaa, mutta kun yhteen päivään pitää tunkea karkkia, keksiä, jätskiä, vanukasta, pullaa.... vielä kovaan ääneen ihmetellä, kun lapsi ei juo limsaa.
Ai jaa . Taas palattiin sinne mummolaan jossa mummu on n 90 -vuotias. Ja anoppila koska naisilla ei voi olla noin vanhaa äitiä.
65-vuotias on.
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kieltää olemasta oma itsensä? Se on sitten toinen juttu ettei kukaan voi pakottaa pitämään ihmisestä omana itsenään.
Miten naisille tämä elämä on niin vaikeaa?
Tämän ketjun mukaan kieltäjä on nuori äiti. Hänen mukaansa ihan koko maailman pitää pyöriä tai pysähtyä hänen napansa ympärillä, tehdä asiat niin kuin hän sanoo. Kaikkialla. Tiukkojen aikataulujen, sääntöjen, rutiinien ja ohjekirjan mukaan. Mitään poikkeuksia ei sallita. Elämä ja ihmissuhteet ovat yhtä määräilyä ja lokerointia. Määräily ulottuu ihan muiden ihmisten mahdolliseen murteeseen saakka, unohtamatta tietenkään jääkaapin sisältöä ja petivaatteita siellä mummolassa. Mummolaan toivotaan videovalvontaa, ettei mummo pääse vahingossa lukemaan ylimääräistä lukua Peppi Pitkätossusta, jolloin äidin pasmat menisivät täysin sekaisin.
Sitten tämä sama äiti itkee miksi elämä on niin vaikeaa ja miksi hän uupuu. Uhriutuu kun KUKAAN ei häntä auta.
Niin, kun se kammomummon uhmailu ja kiukuttelu ei ole auttamista. Sitähän tämäkin ketju on ihmetellyt, miksi joku edes viitsii tuolla lailla kuormittaa muita!
Mikä aiheuttaa niin suurta halua päästä lapsesta eroon että lähettää sen kammomummulle? Vahinkolapsi? Yh-äiti uutta kierroksessa?
Halu ylläpitää lapsella sukulaisuussuhteita. Kun sitä niin painotetaan. Moni nielee vuosia tuollaista järjetöntä käytöstä, koska haluaisi, että lapsi tutustuisi sukuihinsa.
Sukuun voi tutustua käymällä kylässä eikä rasittaa mummoa lastensa hoidolla.
Näin on ja mitenkä olisi jos avaisitte oman kotinne ovet niille mummoille, niin hallitsisitte tilannetta paremmin! Vai onko liikaa vaivaa kestitä sitä mummia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kieltää olemasta oma itsensä? Se on sitten toinen juttu ettei kukaan voi pakottaa pitämään ihmisestä omana itsenään.
Miten naisille tämä elämä on niin vaikeaa?
Tämän ketjun mukaan kieltäjä on nuori äiti. Hänen mukaansa ihan koko maailman pitää pyöriä tai pysähtyä hänen napansa ympärillä, tehdä asiat niin kuin hän sanoo. Kaikkialla. Tiukkojen aikataulujen, sääntöjen, rutiinien ja ohjekirjan mukaan. Mitään poikkeuksia ei sallita. Elämä ja ihmissuhteet ovat yhtä määräilyä ja lokerointia. Määräily ulottuu ihan muiden ihmisten mahdolliseen murteeseen saakka, unohtamatta tietenkään jääkaapin sisältöä ja petivaatteita siellä mummolassa. Mummolaan toivotaan videovalvontaa, ettei mummo pääse vahingossa lukemaan ylimääräistä lukua Peppi Pitkätossusta, jolloin äidin pasmat menisivät täysin sekaisin.
Sitten tämä sama äiti itkee miksi elämä on niin vaikeaa ja miksi hän uupuu. Uhriutuu kun KUKAAN ei häntä auta.
Niin, kun se kammomummon uhmailu ja kiukuttelu ei ole auttamista. Sitähän tämäkin ketju on ihmetellyt, miksi joku edes viitsii tuolla lailla kuormittaa muita!
Mikä aiheuttaa niin suurta halua päästä lapsesta eroon että lähettää sen kammomummulle? Vahinkolapsi? Yh-äiti uutta kierroksessa?
Halu ylläpitää lapsella sukulaisuussuhteita. Kun sitä niin painotetaan. Moni nielee vuosia tuollaista järjetöntä käytöstä, koska haluaisi, että lapsi tutustuisi sukuihinsa.
Sukuun voi tutustua käymällä kylässä eikä rasittaa mummoa lastensa hoidolla.
Näin on ja mitenkä olisi jos avaisitte oman kotinne ovet niille mummoille, niin hallitsisitte tilannetta paremmin! Vai onko liikaa vaivaa kestitä sitä mummia?
No esimerkiksi mun appivanhemmat ei suostu matkustamaan. Meillä olisi iso talo, oma vierashuone jne. He vaativat meitä menemään aina sinne, vaikka se on lapsiperheelle iso ponnistus, eikä siellä ole meille edes tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne muutamat kerrat vuodessa haittta.
En juurikaan katso televisiota mutten mene kyläpaikassa puuttumaan toisten telkkariin tai asioihin. Mutta äidit ja anopit, ne jyrätään, komennetaan, käskytetään.
Tietenkin ne haittaa. MILLAINEN mummo esimerkiksi niinä harvoina kertoina erikseen tarkoituksella vahingoittaa lapsenlapsiaan???
Siis mielestäsi oikeasti mummun mahdollinen telkkarin katsominen VAHINGOITTAA tarkoituksella lastenlapsia? Pornoako se mummu katsoo? Vai oletko lesta?
Tämän kirjoitti mummu joka katsoo televisiota noin kerran kolmessa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin stressaavaa isovanhemmille kuin joutua uimavahdiksi villeille lapsenlapsille. Sen stressin muistaa loppuelämänsä ja saa vieläkin paniikin pintaan.
Jos isovanhempi ei kykene valvomaan lapsia uimareissulla, sitten ei mennä uimaan.
Ei tietenkään ja tuskin tuokaan joka siitä on traumat saanut, on niitä lapsia toista kertaa uimaan vienyt. Kukaan joka ei kykene lapsia rannalla valvomaan, ei vie lasta uimaan. Tuo ei koske pelkästään isovanhempia.
Pienten valvominen rannalla on tarkkaa puuhaa ja siksi mietityttääkin, kun nykyvanhemmilla on monesti kännykkä kourassa siellä rannallakin.
He sentään on siellä rannalla, toisin kuin edeltävien sukupolvien vanhemmat.
Ei ole montaa vuotta kun yhdeltä tutultani hukkui nelivuotias. Itse äiti oli siitä lapsesta veden äärellä vastuussa ja silti noin kurjasti kävi.
Kesämökeillä noita sattuu vanhempien nukkuessa rapuloitaan. Vanha hyvä kikka haka korkealla ovessa, se estää taaperoita ulos menosta.
Surullinen tapaus jäänyt mieleen joen partaalla asuvasta perheestä, äiti kupeksi sisällä vauvaa vaunuihin ja laski kaksi taaperoa ulos odottamaan. Taaperot käveli joen jäälle. Tuossakin vois jossitella, ensin vauva ja vaunut ulos (jarru päällä, poikittain alamäkeen nähden) ja sitten vesseleille saappaat ja loput vaatteet
Joo. Nuo on tosi surullisia tapauksia, on vahtivuorossa kuka tahansa. Loppujen lopuksi ihan joka sekunti ei saa millään lapsia vahdittua veden ääressä vaikka ihan vieressä olisi. Etenkään jos on useampia lapsia.
Itse kotiäitinä pienten lasten kanssa monia vuosia ilman apua ja mies töissä eri paikkakunnalla, niin mieleeni tuli myös tuo äidin väsymys, joka sivuutetaan Suomen neuvoloissa laiskuutena ym….. ja myös sossun pelkona, ei niinkään apuna!!!
Toivon sydämestäni, että vuosia sitten kokemani olisi jo ohi, eikä muut uupuneet äidit joutuisi kokemaan mitä minä jouduin. Syy oli myös itsessäni, sillä en luottanut heihin seuraamuksien pelossa, että lapseni viedään minulta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin stressaavaa isovanhemmille kuin joutua uimavahdiksi villeille lapsenlapsille. Sen stressin muistaa loppuelämänsä ja saa vieläkin paniikin pintaan.
Jos isovanhempi ei kykene valvomaan lapsia uimareissulla, sitten ei mennä uimaan.
Eiköhän tuo nyt ole päivänselvä asia? KUKAAN joka ei kykene vahtimaan ei vie lapsia rannalle.
Mutta oisko ollu niin, että vanhemmat on järjestäneet niin, että isovanhempi vie lapsen uimaan.
Millainen äiti ja isä "järjestää niin, että isovanhempi vie lapsen uimaan"??? Toivottavasti ei kukaan!!!
Kokemukseni mukaan suurin osa isovanhemmista ei halua, osaa, kykene ja viitsi valvoa lasta ikätasoisesti. Uimataidoton lapsi ei voi kahlata yksin vedessä, vaan lasta valvovan aikuisen on oltava lapsen vieressä kädenmitan päässä. Lapsi voi myös hukkua pihassa olevaan uima-altaaseen, puroon, lampeen, jokeen tai vaikkapa kylpyammeeseen. Vanhuksilla on pihoissa valtavat tynnyrit, joihin he keräävät ränneistä sadevettä. Jos kyläpaikassa on yksikin tynnyri, niin se on tyhjennettävä heti ja kokonaan vedestä. Sadevesitynnyrit ovat vaarallisia surmanloukkuja lapsille!
Valitettavasti harva isovanhempi ymmärtää uimavalvonnan merkityksen. He eivät ole valvoneet omia lapsiaankaan uimarannalla ja vesistöjen äärellä. Kymmeniä vuosia sitten uimataidottomat lapset ovat käyneet uimapaikoilla ilman, että aikuinen on edes tullut mukaan uimavalvojaksi. Tai joku 8-10-vuotias, pieni lapsi on laitettu vahtimaan uimataidottomia, pienempiä sisaruksiaan uimarannalle.
Kannattaa tutustua tilastoihin. Suomessa on kuollut esimerkiksi 1960-luvulla hukkumalla, kotitapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa moninkertainen määrä lapsia nykyaikaan verrattuna. Nykyaikana vanhemmat - äidit ja isät - hoitavat ja valvovat lapsiaan pääsääntöisesti hyvin. Jos joku huomaa, että vanhempi tai vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan ikätasoisesti, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen viranomaisille.
Veisitkö sinä oikeasti lapsesi hoitoon VANHUKSILLE? Minä ainakaan en veisi. Vanhukset ovat iältään vähintään kahdeksankymmenvuotiaita ja heidän ei pidä olla enää vastuussa yhdestäkään lapsesta.
Mistä ihmeestä tulee tuo käsitys, että kaikilla vähänkään iäkkäämmillä olisi sadevesitynnyreitä pihassa. Ainakaan tässä meidän omakotitaloalueella sellaisia ei ole kenelläkään.
Eikös rännit mene okt-talossakin maahan asti ja hulevesikaivoon.
Menee. Hulavesistä jopa maksetaan kunnalle.
Jos alueella on viemäriverkosto. Haja-asutusalueella monella on oma kaivo ja oma jätevesien käsittely. Kasteluvesi tosiaan otetaan ränneistä tynnyreihin eikä kaivon vettä tuhlata kasvimaan kasteluun.
Paitsi ettei hulavesiä saa johtaa viemäriverkkoon...
Ihan tässä meilläkin on muuten omakotitalossa paitsi kunnallistekniikan tuoma vesijohto, myös oma kaivo. Kasteluvesi otetaan sieltä omasta kaivosta.
On alueita, joilla ei ole erillistä hulevesivekkoa ja hulevesi menee jäteveden joukkoon. Sateiden jälkeen vedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä ja jätevettä päästetään eteenpäin kunnolla sitä puhdistamatta. Tämän takia Vantaanjoessa ei kannata uida, jos ylävirralla on ollut kunnon sateet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummola-lomien tarkoitus on, että vanhemmatkin saavat rentoutua ja heittää hetkeksi vapaalle.
Ei edes ole mitään mummola-lomia, vaan lapsen vanhemmat tarvitsevat apua, kun päiväkoti onkin kiinni, väliaikaiseen päivähoitoon ei lasta haluta lapsen edun takia tai kun alaluokkalaisille ei saa mitään muuta hoitoa kesällä.
Mitä mummola-lomia? Missä lasten omat vanhemmat ovat? Ei kannata yleistää. Meillä hoidetaan lapset itse kotona. Lapset eivät ole päiväkodissa. Meitä ei haittaa, vaikka päiväkoti olisi kiinni koko kesän. Ja alaluokkalaisilla on äiti kotona. Kyllä perheiden tulee suunnitella loma-aikoja hyvissä ajoin ja etukäteen. Vanhemmat voivat pitää lomansa vuorotellen. Jos toinen vanhempi tai molemmat voivat tehdä etätyötä kotona, se helpottaa paljon perheen arkea. Seurakunnat, kunnat ja urheiluseurat järjestävät alakoululaisille kesäkerhoja. Jos on hyvät naapurit, niin naapureiden kanssa voi sopia vastavuoroisesta avusta. Kotiin voi palkata luotettavan nuoren lastenhoitajaksi ja palkan maksuun voi hakea kesätyötukea.
Emme ole tarvinneet isovanhempien hoitoapuja mihinkään. Nykyään perheet perustetaan myöhään ja synnyttäjät ovat suhteellisen iäkkäitä. Pienellä lapsella voi olla vanhat, 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Ihanko oikeasti äidit ja isät uskaltavat viedä lapsensa 70-80-vuotiaille isovanhemmille hoitoon? Miten näin iäkkäät vanhukset jaksavat hoitaa pieniä lapsia ja alakoululaisia? Ovatko lapset hoidossa mummoloissa tunteja, päiviä vai viikkoja?
Hahaha!! Mun ystävä miehineen on juuri tuo vanhuspari ja nautttivat suuresti kun jälkipolvi käy kylässä. Melua ja meiskettä riittää ja usein käyvät juuri silloin ulkona syömässä. Pääsääntö on, että kaikilla on kivaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Laitapa tähän nyt sitten ihan jo alkuunsa linkki, missä ruualla rakastaminen määritellään syömishäiriöksi. Mikään avoin viittaus Syömishäiriöliiton sivuille ei käy, koska ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen siellä ei ole kirjoitettu aiheesta mitään.
Sitä vastoin sieltä sivuilta löytyy toistakymmentä kirjoitusta, missä toisten syömisten yletön tarkkailua pidetään ongelmallisena. Sinulle tuo muiden tarjoamien (ja varmaan syömisiesi ruokien) tarkkailu on pakkomielle.
Ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, eikä se ole syömishäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Laitapa tähän nyt sitten ihan jo alkuunsa linkki, missä ruualla rakastaminen määritellään syömishäiriöksi. Mikään avoin viittaus Syömishäiriöliiton sivuille ei käy, koska ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen siellä ei ole kirjoitettu aiheesta mitään.
Sitä vastoin sieltä sivuilta löytyy toistakymmentä kirjoitusta, missä toisten syömisten yletön tarkkailua pidetään ongelmallisena. Sinulle tuo muiden tarjoamien (ja varmaan syömisiesi ruokien) tarkkailu on pakkomielle.
Ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, eikä se ole syömishäiriö.
Miten koko tähän aiheeseen liittyy muka joku syömisen tarkkailu? Miksi sitä vedetään koko ajan, jos äiti esimerkiksi toivoo ettei tungeta jätskiä/pullaa/karkkia 24/7?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin stressaavaa isovanhemmille kuin joutua uimavahdiksi villeille lapsenlapsille. Sen stressin muistaa loppuelämänsä ja saa vieläkin paniikin pintaan.
Jos isovanhempi ei kykene valvomaan lapsia uimareissulla, sitten ei mennä uimaan.
Eiköhän tuo nyt ole päivänselvä asia? KUKAAN joka ei kykene vahtimaan ei vie lapsia rannalle.
Mutta oisko ollu niin, että vanhemmat on järjestäneet niin, että isovanhempi vie lapsen uimaan.
Millainen äiti ja isä "järjestää niin, että isovanhempi vie lapsen uimaan"??? Toivottavasti ei kukaan!!!
Kokemukseni mukaan suurin osa isovanhemmista ei halua, osaa, kykene ja viitsi valvoa lasta ikätasoisesti. Uimataidoton lapsi ei voi kahlata yksin vedessä, vaan lasta valvovan aikuisen on oltava lapsen vieressä kädenmitan päässä. Lapsi voi myös hukkua pihassa olevaan uima-altaaseen, puroon, lampeen, jokeen tai vaikkapa kylpyammeeseen. Vanhuksilla on pihoissa valtavat tynnyrit, joihin he keräävät ränneistä sadevettä. Jos kyläpaikassa on yksikin tynnyri, niin se on tyhjennettävä heti ja kokonaan vedestä. Sadevesitynnyrit ovat vaarallisia surmanloukkuja lapsille!
Valitettavasti harva isovanhempi ymmärtää uimavalvonnan merkityksen. He eivät ole valvoneet omia lapsiaankaan uimarannalla ja vesistöjen äärellä. Kymmeniä vuosia sitten uimataidottomat lapset ovat käyneet uimapaikoilla ilman, että aikuinen on edes tullut mukaan uimavalvojaksi. Tai joku 8-10-vuotias, pieni lapsi on laitettu vahtimaan uimataidottomia, pienempiä sisaruksiaan uimarannalle.
Kannattaa tutustua tilastoihin. Suomessa on kuollut esimerkiksi 1960-luvulla hukkumalla, kotitapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa moninkertainen määrä lapsia nykyaikaan verrattuna. Nykyaikana vanhemmat - äidit ja isät - hoitavat ja valvovat lapsiaan pääsääntöisesti hyvin. Jos joku huomaa, että vanhempi tai vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan ikätasoisesti, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen viranomaisille.
Veisitkö sinä oikeasti lapsesi hoitoon VANHUKSILLE? Minä ainakaan en veisi. Vanhukset ovat iältään vähintään kahdeksankymmenvuotiaita ja heidän ei pidä olla enää vastuussa yhdestäkään lapsesta.
Mistä ihmeestä tulee tuo käsitys, että kaikilla vähänkään iäkkäämmillä olisi sadevesitynnyreitä pihassa. Ainakaan tässä meidän omakotitaloalueella sellaisia ei ole kenelläkään.
Eikös rännit mene okt-talossakin maahan asti ja hulevesikaivoon.
Menee. Hulavesistä jopa maksetaan kunnalle.
Jos alueella on viemäriverkosto. Haja-asutusalueella monella on oma kaivo ja oma jätevesien käsittely. Kasteluvesi tosiaan otetaan ränneistä tynnyreihin eikä kaivon vettä tuhlata kasvimaan kasteluun.
Paitsi ettei hulavesiä saa johtaa viemäriverkkoon...
Ihan tässä meilläkin on muuten omakotitalossa paitsi kunnallistekniikan tuoma vesijohto, myös oma kaivo. Kasteluvesi otetaan sieltä omasta kaivosta.
On alueita, joilla ei ole erillistä hulevesivekkoa ja hulevesi menee jäteveden joukkoon. Sateiden jälkeen vedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä ja jätevettä päästetään eteenpäin kunnolla sitä puhdistamatta. Tämän takia Vantaanjoessa ei kannata uida, jos ylävirralla on ollut kunnon sateet.
Noin on joissakin vanhoissa kaupunkien keskustoissa, muualla hulavedet on johdettu vuosikymmeniä jo eri verkkoon. Sadevesien käsittely jätevetenä veisi ihan tolkuttomasti rahaa.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Laitapa tähän nyt sitten ihan jo alkuunsa linkki, missä ruualla rakastaminen määritellään syömishäiriöksi. Mikään avoin viittaus Syömishäiriöliiton sivuille ei käy, koska ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen siellä ei ole kirjoitettu aiheesta mitään.
Sitä vastoin sieltä sivuilta löytyy toistakymmentä kirjoitusta, missä toisten syömisten yletön tarkkailua pidetään ongelmallisena. Sinulle tuo muiden tarjoamien (ja varmaan syömisiesi ruokien) tarkkailu on pakkomielle.
Ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, eikä se ole syömishäiriö.
Miten koko tähän aiheeseen liittyy muka joku syömisen tarkkailu? Miksi sitä vedetään koko ajan, jos äiti esimerkiksi toivoo ettei tungeta jätskiä/pullaa/karkkia 24/7?
Sinähän sitä koko ajan tuot esiin, kuinka mummujen ruuat ovat vääriä, tehty vääristä raaka-aineista, vääränä päivänä, milloin miellät ne tähteiksi, milloin niitä on liikaa jne. Mitä muuta se on kuin toisten ruokien yletöntä tarkkailua.
Enkä usko tuotakaan, että nyky isovanhemmat tuputtaisivat koko ajan lapsenlapsille makeaa. Ne makean ystävät historiassa ovat olleet 1900 - 1930 syntyneet. Jälkiruuat ja pullat ovat olleet out jo vuosikymmeniä.
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Noin ei ole kirjoitettu ainakaan viimeisen viidenkymmenen sivun aikana yhdenkään mummun toimesta.
Toki sanan "mässäily" ymmärtäminen voi sinulla olla erilainen kuin muilla kirjoittajilla. Muiden elämä ei ole yhtä kontrolloitua kuin sinulla.
Alue: Aihe vapaa
Mitä se hohiseminen on?