Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2435)
Vierailija kirjoitti:
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Vieraanvaraisuutrahan täällä miniät ja tyttäret vaativat. Hyviä mieleisiä ruokia ja palvelua parivuodetta ja tyylikkäitä lakanoita myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotus:
verbi syödä ja juoda ylen määrin; vrt. herkutella, nautiskella.
Häissä juhlittiin ja mässäiltiin päiväkaupalla.
Mässäillä uusilla perunoilla.
Mummot eivät osaa edes sanaa ruoka tässä ketjussa, vaan vain sanan herkku.
Pitääkö sun oikeesti tarkistaa kaikki sanat Kotuksen sanakirjasta!
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Vieraanvaraisuutrahan täällä miniät ja tyttäret vaativat. Hyviä mieleisiä ruokia ja palvelua parivuodetta ja tyylikkäitä lakanoita myöten.
Kyllä, normaalia vieraanvaraisuutta. Sen pitäisi olla ihan jokaisen miellettävissä, jopa kammomummon. Kukaan ei ole vaatinut parivuodetta tai puhunut lakanoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummola-lomien tarkoitus on, että vanhemmatkin saavat rentoutua ja heittää hetkeksi vapaalle.
Ei edes ole mitään mummola-lomia, vaan lapsen vanhemmat tarvitsevat apua, kun päiväkoti onkin kiinni, väliaikaiseen päivähoitoon ei lasta haluta lapsen edun takia tai kun alaluokkalaisille ei saa mitään muuta hoitoa kesällä.
Mitä mummola-lomia? Missä lasten omat vanhemmat ovat? Ei kannata yleistää. Meillä hoidetaan lapset itse kotona. Lapset eivät ole päiväkodissa. Meitä ei haittaa, vaikka päiväkoti olisi kiinni koko kesän. Ja alaluokkalaisilla on äiti kotona. Kyllä perheiden tulee suunnitella loma-aikoja hyvissä ajoin ja etukäteen. Vanhemmat voivat pitää lomansa vuorotellen. Jos toinen vanhempi tai molemmat voivat tehdä etätyötä kotona, se helpottaa paljon perheen arkea. Seurakunnat, kunnat ja urheiluseurat järjestävät alakoululaisille kesäkerhoja. Jos on hyvät naapurit, niin naapureiden kanssa voi sopia vastavuoroisesta avusta. Kotiin voi palkata luotettavan nuoren lastenhoitajaksi ja palkan maksuun voi hakea kesätyötukea.
Emme ole tarvinneet isovanhempien hoitoapuja mihinkään. Nykyään perheet perustetaan myöhään ja synnyttäjät ovat suhteellisen iäkkäitä. Pienellä lapsella voi olla vanhat, 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Ihanko oikeasti äidit ja isät uskaltavat viedä lapsensa 70-80-vuotiaille isovanhemmille hoitoon? Miten näin iäkkäät vanhukset jaksavat hoitaa pieniä lapsia ja alakoululaisia? Ovatko lapset hoidossa mummoloissa tunteja, päiviä vai viikkoja?
Hahaha!! Mun ystävä miehineen on juuri tuo vanhuspari ja nautttivat suuresti kun jälkipolvi käy kylässä. Melua ja meiskettä riittää ja usein käyvät juuri silloin ulkona syömässä. Pääsääntö on, että kaikilla on kivaa!
Kyläily vs pienten lasten vieminen hoitoon.
Kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Vieraanvaraisuutrahan täällä miniät ja tyttäret vaativat. Hyviä mieleisiä ruokia ja palvelua parivuodetta ja tyylikkäitä lakanoita myöten.
Kyllä, normaalia vieraanvaraisuutta. Sen pitäisi olla ihan jokaisen miellettävissä, jopa kammomummon. Kukaan ei ole vaatinut parivuodetta tai puhunut lakanoista mitään.
Juuri sinä olet itse valittanut huonoista ohuista patjoista ja siitä ettette saaneet nukkua mummolla sängyissä. Huonekin oli väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotus:
verbi syödä ja juoda ylen määrin; vrt. herkutella, nautiskella.
Häissä juhlittiin ja mässäiltiin päiväkaupalla.
Mässäillä uusilla perunoilla.
Mummot eivät osaa edes sanaa ruoka tässä ketjussa, vaan vain sanan herkku.
Itse asiassa se kirjoittaja joka eniten kirjoittaa herkuista olet myös sinä itse.
Kuten jo kirjoitettu, sinulla on ongelmallinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotus:
verbi syödä ja juoda ylen määrin; vrt. herkutella, nautiskella.
Häissä juhlittiin ja mässäiltiin päiväkaupalla.
Mässäillä uusilla perunoilla.
Mummot eivät osaa edes sanaa ruoka tässä ketjussa, vaan vain sanan herkku.
Itse asiassa se kirjoittaja joka eniten kirjoittaa herkuista olet myös sinä itse.
Kuten jo kirjoitettu, sinulla on ongelmallinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Minulla on normaali suhde ruokaan. Sen sijaan sekä äidilläni että anopillani on juurikin tuo käsittämätön tyyli vetää täysin överiksi ja ilmaista ihan kaikki tunteensa ruoalla. Muistan vieläkin, miten kaaduin luistellessa, kävelin itkien kotiin katki mennen käden kanssa ja mitä teki äitini? Juoksi ympäriinsä ja tuputti minulle pullaa ja kaakaota.
Sillä seurauksella, että käden korjaava leikkaus viivästyi, koska se vaati tietyn ajan syömättömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotus:
verbi syödä ja juoda ylen määrin; vrt. herkutella, nautiskella.
Häissä juhlittiin ja mässäiltiin päiväkaupalla.
Mässäillä uusilla perunoilla.
Mummot eivät osaa edes sanaa ruoka tässä ketjussa, vaan vain sanan herkku.
Itse asiassa se kirjoittaja joka eniten kirjoittaa herkuista olet myös sinä itse.
Kuten jo kirjoitettu, sinulla on ongelmallinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Minulla on normaali suhde ruokaan. Sen sijaan sekä äidilläni että anopillani on juurikin tuo käsittämätön tyyli vetää täysin överiksi ja ilmaista ihan kaikki tunteensa ruoalla. Muistan vieläkin, miten kaaduin luistellessa, kävelin itkien kotiin katki mennen käden kanssa ja mitä teki äitini? Juoksi ympäriinsä ja tuputti minulle pullaa ja kaakaota.
Sillä seurauksella, että käden korjaava leikkaus viivästyi, koska se vaati tietyn ajan syömättömyyttä.
Täällä on todella monta kirjoittajaa, mutta vain sinun kirjoituksesi ovat helposti huomattavissa saman kirjoittajan tekstiksi.
Sekä anoppisi että äitisi ovat kuolleet kirjoitustesi mukaan jo vuosikymmeniä sitten. Lisäksi kerroit anoppisi tarjonneen teille aina maistumatonta kalasoppaa, miten se nyt kääntyikin päälaelleen ylenmääräiseksi herkutteluksi?
Kädestäsi saattoi olla luu murtunut, mutta katki kätesi ei tietenkään ole ollut. Jos joit kaakaota ja söit pullaa (tapahtuiko tämä 60 vai 70-luvulla?), matka kirurgiselle poliklinikalle on kuitenkin vienyt lähes puolitoista tuntia, sen jälkeen rötgen ja muu odottelu. Vaikea uskoa, että kätesi leikkaus kovin paljon juuri pullan syönnin takia myöhästyi. Ravinnotta piti olla neljä tuntia.
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue ketju, nimenomaan mummot kehuskelevat sillä, miten yllyttävät mässäilyyn.
Täällä on monta kirjoittajaa.
Vieraanvaraisuutrahan täällä miniät ja tyttäret vaativat. Hyviä mieleisiä ruokia ja palvelua parivuodetta ja tyylikkäitä lakanoita myöten.
Kyllä, normaalia vieraanvaraisuutta. Sen pitäisi olla ihan jokaisen miellettävissä, jopa kammomummon. Kukaan ei ole vaatinut parivuodetta tai puhunut lakanoista mitään.
Käyn satunnaisesti lukemassa ketjua, mutta muistan kommentin, että "jokaisessa kodissa pitäisi olla vierashuone, jossa parisänky, toinen sänky isommalle lapselle ja pinnasänky". Tjv. Ei sanatarkka kopio.
T;Satunnainen lukija ja vielä satunnaisempi kommentoija
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Kyllä anestesioitu henkilö keskimäärin joutuukin yöpymään ja kädessäsi oli todennäköisesti myös kipsi joten sen sopivuutta ja käden verenkiertoa pitää aluksi seurata.
Nykyisin voisit herätä myös miesten huoneesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Menepä taas katsomaan sitä sanakirjaasi. Jos käsi on katki, se on silloin ihan irti poikki. Luussa voi olla monenlaisia murtumia. Hyvin harvoin luu on murtuessaan kokonaan poikki, toki se on mahdollista. Silloin on yleensä kyse avomurtumasta, jolloin murtunut pirstaloitunut luu siis ärvöttää ihan irrallaan läpi ihosta. Jos on hätätilanne, edes syöty ateria ei tietenkään ole leikkaukselle este. Avomurtuma leikataan yleensä hyvin äkkiä. Muuten yleensä ennen leikkausta pitää olla syömättä jo aiemmin kertomani neljä tuntia. Jos luu on muuten murtunut kuin avomurtumassa, sen leikkaaminen ei ole yleensä kiireellistä. Luu yleensä ensiapuna kipsataan tai lastoitetaan ja voidaan tilenteen mukaan leikata parinkin päivän päästä vasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Kyllä anestesioitu henkilö keskimäärin joutuukin yöpymään ja kädessäsi oli todennäköisesti myös kipsi joten sen sopivuutta ja käden verenkiertoa pitää aluksi seurata.
Nykyisin voisit herätä myös miesten huoneesta.
Silloin sanottiin, että jos käsi olisi päästy leikkaamaan heti, ei olisi tarvinnut yöpyä. Olin pieni lapsi, joten se herääminen yksin sairaalassa kivuissa keskellä yötä oli aikamoinen trauma.
Äitini hankki neljä lasta, muttei voinut sitten opetella minkäänlaisia ensiavun sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
Eiköhän ruualla rakastaminen vielä "kulje 50-60 luvuilla syntyneillä mummeilla mukana". Sotien jälkeenkin oli todella monissa perheissä niukkaa ja jos saatiin leivottua tai muuten jotain ns. hyvää niin haluttiin hemmotella juuri lapsia. Eihän silloin tajuttu, että se olisi pahasta eli pullat, marjapiirakat yms. olleet pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Olen isoäitinä samaa mielä. Siksi en koskaan hoida lapsenlapsia, en ohjaa, neuvo tai kauhistele. Tapaamme kahvilassa tai leikkipuistossa, en katso lastenlasten perään, en kehu enkä moiti. Olen mahdollisimman neutraali, jotta en pilaisi lapsen tulevaisuutta. Jos lapseni yrittää jättää lapsensa vastuulleni, sanon, että pitää käydä vessassa ja viivyn siellä ainakin 20 minuuttia, silloin lapseni akuutti asia on jo mennyt ohi eikä tarvetta lastenlasten peräänkatsomiselle enää ole.
Ajattelen, että tuollainen ei ole isoäiti ensinkään. Isoäiti, mummu, mummi on ihana ja välittävä läheinen, joka antaa edes hetke omaa aikaansa lapsenlapsilleen. Huom! Tämä vain minun mielipiteeni.
Itselläni 2 lapsenlasta ja ovat tällä hetkellä elämässäni tärkeimmät. Onneksi minulla on tyttären kanssa hyvät välit ja hän luottaa lastenlasten hoidon täysin vastuulleni. Jo omilla lapsillani aikoinaan on ollut rutiinit ja tietyt toimintatavat arjen ja vkl sujumiseksi ja näin menen nytkin.
Sekä sarkasmin kirjoittaminen että lukeminen ovat molemmat taitolajeja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Kyllä anestesioitu henkilö keskimäärin joutuukin yöpymään ja kädessäsi oli todennäköisesti myös kipsi joten sen sopivuutta ja käden verenkiertoa pitää aluksi seurata.
Nykyisin voisit herätä myös miesten huoneesta.
Silloin sanottiin, että jos käsi olisi päästy leikkaamaan heti, ei olisi tarvinnut yöpyä. Olin pieni lapsi, joten se herääminen yksin sairaalassa kivuissa keskellä yötä oli aikamoinen trauma.
Äitini hankki neljä lasta, muttei voinut sitten opetella minkäänlaisia ensiavun sääntöjä.
Onneksi sinä kielten maisterina voit tarvittaessa tuurata vaikka ortopedia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Laitapa tähän nyt sitten ihan jo alkuunsa linkki, missä ruualla rakastaminen määritellään syömishäiriöksi. Mikään avoin viittaus Syömishäiriöliiton sivuille ei käy, koska ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen siellä ei ole kirjoitettu aiheesta mitään.
Sitä vastoin sieltä sivuilta löytyy toistakymmentä kirjoitusta, missä toisten syömisten yletön tarkkailua pidetään ongelmallisena. Sinulle tuo muiden tarjoamien (ja varmaan syömisiesi ruokien) tarkkailu on pakkomielle.
Ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, eikä se ole syömishäiriö.
Miten koko tähän aiheeseen liittyy muka joku syömisen tarkkailu? Miksi sitä vedetään koko ajan, jos äiti esimerkiksi toivoo ettei tungeta jätskiä/pullaa/karkkia 24/7?
Sinähän sitä koko ajan tuot esiin, kuinka mummujen ruuat ovat vääriä, tehty vääristä raaka-aineista, vääränä päivänä, milloin miellät ne tähteiksi, milloin niitä on liikaa jne. Mitä muuta se on kuin toisten ruokien yletöntä tarkkailua.
Enkä usko tuotakaan, että nyky isovanhemmat tuputtaisivat koko ajan lapsenlapsille makeaa. Ne makean ystävät historiassa ovat olleet 1900 - 1930 syntyneet. Jälkiruuat ja pullat ovat olleet out jo vuosikymmeniä.
Tuota tapahtuu silti, ei ole sun uskomisesta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruualla rakastaminen ei ole vieraanvaraisuutta. Vieraanvaraisuus lähtee sen vieraan huomioimisesta, ruualla rakastaminen omista tarpeista, kyvyttömyydestä rakastaa. Tyypillisesti seurausta lapsuudenkodin mallista, josta ei osata tai haluta päästää irti.
On ruoka sinulle itsellesi kyllä iso ongelma. Lie ihan syömishäiriöksi luettava juttu.
Ei se minulle ole ongelma. Ongelma ja syömishäiriö se on noille mummoille, joille ruoka on pakkomielle.
Laitapa tähän nyt sitten ihan jo alkuunsa linkki, missä ruualla rakastaminen määritellään syömishäiriöksi. Mikään avoin viittaus Syömishäiriöliiton sivuille ei käy, koska ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen siellä ei ole kirjoitettu aiheesta mitään.
Sitä vastoin sieltä sivuilta löytyy toistakymmentä kirjoitusta, missä toisten syömisten yletön tarkkailua pidetään ongelmallisena. Sinulle tuo muiden tarjoamien (ja varmaan syömisiesi ruokien) tarkkailu on pakkomielle.
Ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, eikä se ole syömishäiriö.
Miten koko tähän aiheeseen liittyy muka joku syömisen tarkkailu? Miksi sitä vedetään koko ajan, jos äiti esimerkiksi toivoo ettei tungeta jätskiä/pullaa/karkkia 24/7?
Sinähän sitä koko ajan tuot esiin, kuinka mummujen ruuat ovat vääriä, tehty vääristä raaka-aineista, vääränä päivänä, milloin miellät ne tähteiksi, milloin niitä on liikaa jne. Mitä muuta se on kuin toisten ruokien yletöntä tarkkailua.
Enkä usko tuotakaan, että nyky isovanhemmat tuputtaisivat koko ajan lapsenlapsille makeaa. Ne makean ystävät historiassa ovat olleet 1900 - 1930 syntyneet. Jälkiruuat ja pullat ovat olleet out jo vuosikymmeniä.
Tuota tapahtuu silti, ei ole sun uskomisesta kiinni.
Yleistä se ei kuitenkaan ole eikä edes voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai minä itse tiedän, oliko luu poikki vai murtunut. Ranteestani katkesi kaksi luuta, molemmat vieläpä kahdesta kohtaa.
Syömättä piti olla tietty aika ennen kuin leikkaukseen pääsi. Leikkaus viivästyi useita tunteja ja se päästiin tekemään niin myöhään, että sen takia jouduin myös yöpymään sairaalassa. Heräsin pöppyräisenä keskellä yötä isosta naisten salista.
Menepä taas katsomaan sitä sanakirjaasi. Jos käsi on katki, se on silloin ihan irti poikki. Luussa voi olla monenlaisia murtumia. Hyvin harvoin luu on murtuessaan kokonaan poikki, toki se on mahdollista. Silloin on yleensä kyse avomurtumasta, jolloin murtunut pirstaloitunut luu siis ärvöttää ihan irrallaan läpi ihosta. Jos on hätätilanne, edes syöty ateria ei tietenkään ole leikkaukselle este. Avomurtuma leikataan yleensä hyvin äkkiä. Muuten yleensä ennen leikkausta pitää olla syömättä jo aiemmin kertomani neljä tuntia. Jos luu on muuten murtunut kuin avomurtumassa, sen leikkaaminen ei ole yleensä kiireellistä. Luu yleensä ensiapuna kipsataan tai lastoitetaan ja voidaan tilenteen mukaan leikata parinkin päivän päästä vasta.
typerä saivartelija
Alue: Aihe vapaa
Kotus:
verbi syödä ja juoda ylen määrin; vrt. herkutella, nautiskella.
Häissä juhlittiin ja mässäiltiin päiväkaupalla.
Mässäillä uusilla perunoilla.
Mummot eivät osaa edes sanaa ruoka tässä ketjussa, vaan vain sanan herkku.