Vaiettu aihe: jättikokoiset perheet, joissa lapsilla pahoja käytöshäiriöitä ja luonnevikoja siksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuntenut kolme tuollaista suurperhettä, olivat tasapainoisia sekä vanhemmat että lapset.  Lapsista varttui kunnon kansalaisia, tiedän sen sillä olen seurannut heidän elämäänsä koko ikäni. 

Miksi tälle kertomalleni asialle alapeukutettiin?  Onko paha asia, että on tasapainoisia suurperheitä ja  niistä kerrotaan?  En ymmärrä. 

Ei haluta nähdä että niihinkin mahtuu monenlaista. Mukava vaan alapeukuttaa kaikkea negatiivista

Jos on todella rikas, niin voi tehdä vaikka 7 lasta, mutta köyhyyteen heitä ei kannata tehdä kärsimään.

Rikas voi palkata lastenhoitajia, niin että lapset saavat aikuisen huomiota ja opastusta.

Ilmeisesti on totuttu jo liikaa 0-2 lapsen perheisiin ja isot perheet pelottaa.

Mielestäni on jokaisen perheen oma valinta, kuinka monta lasta haluaa tai ylipäänsä saa

Ymmärrän että jos lapsia on 8, niin vanhemmilla ei riitä aika kaikille. 

Meillä on 4 lasta ja joo välillä väsyttää ja huono omatunto, kun kaikki ei saa samalla tavalla huomiota, mutta varmistetaan että kaikki saa vanhempien kanssa kahdenkeskeisiä hetkiä/päiviä.

Osaavat käyttäytyä hyvin (muualla kuin kotona 😅) ja pärjäävät ikätasoisesti. Yhdellä kyllä luku- ja matemaattinen vaikeus todettu.

Tiedän kyllä yhden ison perheen, jossa monella autisminkirjoa tai muita nepsyjuttuja, lasten oireet on alkanut näkyä vasta kouluiässä. 

Mutta pärjäävät.

Yksi perhe, jossa 6 lasta ja vanhemmat raitistuneita sekäkäyttäjiä, hajosi kun vanhemmat alkoi käyttää uudelleen ja lapset otettiin pois. 

Suurperheitä on hyvin erilaisia. Osassa resurssit riittää ja lapset kasvavat siihen, että iso perhe on rikkaus. Kuitenkin heti, jos vanhemmilla on itsellään vaikeuksia, kuten työttömyyttä, parisuhdeongelmia, uupumusta tai mt-ongelmia, lapset jäävät helposti tosi yksin. Parinkin lapsen kanssa on hankalaa, jos henkilökohtaisessa elämässä on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy kylässä aina silloin tällöin perhe ( toki ei kaikki ole mukana , koska osa on jo opiskelemassa jne) , jossa on yli 10 lasta. Lapset ovat avoimia ,iloisia ja vilkkaita. Isommat katsoo pienten perään. Kukaan ei koskaan marise ,itke tai kiukuttele muutenkaan. Ihailen vanhempien hermoja, siinä iloisessa metelissä. 
Ja lapset tottelevat aina vanhempiaan.

Ihania ovat. Ruoka ja illalla uni maistuu, ei tarvi herutella.

Meillä on vain kaksi lasta.

Miksi isommat lapset katsoo pienempien perään? Eiväthän he ole heidän lapsiaan. 

Ai , oletko sinä niin itsekäs, että jos saisit vaikk pikkusiskon ja veljen, niin et haluaisi yhtään heitä hoitaa. Minä sain pikkuveljen ,jota oli tosi kiva välillä hoitaa, leikittää ja lukea hänelle.

Häpeä , olet tyyppiä minä minä minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy kylässä aina silloin tällöin perhe ( toki ei kaikki ole mukana , koska osa on jo opiskelemassa jne) , jossa on yli 10 lasta. Lapset ovat avoimia ,iloisia ja vilkkaita. Isommat katsoo pienten perään. Kukaan ei koskaan marise ,itke tai kiukuttele muutenkaan. Ihailen vanhempien hermoja, siinä iloisessa metelissä. 
Ja lapset tottelevat aina vanhempiaan.

Ihania ovat. Ruoka ja illalla uni maistuu, ei tarvi herutella.

Meillä on vain kaksi lasta.

Miksi isommat lapset katsoo pienempien perään? Eiväthän he ole heidän lapsiaan. 

Ai , oletko sinä niin itsekäs, että jos saisit vaikk pikkusiskon ja veljen, niin et haluaisi yhtään heitä hoitaa. Minä sain pikkuveljen ,jota oli tosi kiva välillä hoitaa, leikittää ja lukea hänelle.

Häpeä , olet tyyppiä minä minä minä.

Ai sait pikkuveljen? Minä tunnen parikin tyttöä, jotka saivat tusinan verran pikkuveljiä ja pikkusiskoja. Lapsuus meni hienosti sisaruksia hoitaen, aikuisikä mielenterveysongelmien kanssa kamppaillessa.

Tämä on aika monisyinen asia. Vaikka minulla on vain kaksi sisarusta, on minullakin kiintymyssuhteen ongelmia enkä saanut vanhemmilta mitä tarvitsin. Käytettiin väkivaltaa henkisesti ja fyysisesti. Ja meilläkin oli ikäeroa niin että pieniä hoidettavia tai ns uhmaikäisiä ei ollut montaa talossa yhtä aikaa. Joskus voi olla että vanhempi ei vaan jaksa vaikka ei ois montaakaan lasta, jos on vaikka mielenterveysongelmia. Jotkut joilla on psyykkistä terveyttä ja energiaa, tukiverkostoa, hyvät käytännön elämäntaidot ja priorisointikykyä sekä terveet lapset ja nauttii perhe-elämästä niin saattaa hyvinkin jaksaa monenkin lapsen kanssa jos on riittävästi ikäeroa. Toki jos joka vuosi syntyy lapsi tai jokatoinenkin niin onhan se aikamoista. Ja tarvitseehan isotkin vanhempaansa. Mutta ehkä sitten isoissa perheissä sitä aikaa täytyykin viettää enemmän porukalla.

Ennen vanhaan kaikki perheet olivat tuollaisia. Muutama poikkeus toki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy kylässä aina silloin tällöin perhe ( toki ei kaikki ole mukana , koska osa on jo opiskelemassa jne) , jossa on yli 10 lasta. Lapset ovat avoimia ,iloisia ja vilkkaita. Isommat katsoo pienten perään. Kukaan ei koskaan marise ,itke tai kiukuttele muutenkaan. Ihailen vanhempien hermoja, siinä iloisessa metelissä. 
Ja lapset tottelevat aina vanhempiaan.

Ihania ovat. Ruoka ja illalla uni maistuu, ei tarvi herutella.

Meillä on vain kaksi lasta.

Miksi isommat lapset katsoo pienempien perään? Eiväthän he ole heidän lapsiaan. 

Ai , oletko sinä niin itsekäs, että jos saisit vaikk pikkusiskon ja veljen, niin et haluaisi yhtään heitä hoitaa. Minä sain pikkuveljen ,jota oli tosi kiva välillä hoitaa, leikittää ja lukea hänelle.

Häpeä , olet tyyppiä minä minä minä.

On eri asia et lapsi on ikätasoisesti mukana hoitamassa pikkusisaruksia kuin että joutuu todella hoitamaan heitä usein ja olemaan kasvatusvastuullinen kun vanhemmat eivät jaksa ja ehdi. Vanhemman kuuluu hoitaa ja kasvattaa lapset, ei näiden sisarusten. Uskoisin että tätä tarkoitettiin tuolla lainaamallasi kommentilla. Peräänkatsomisenkin pitäisi olla ennemmin satunnaista kuin että käyttää sisarusta aikuisen lapsenvahdin korvikkeena. 

Itse olen suurperheen äiti ja juurikin näitten mielikuvien takia sitä olen ollut vähän liiankin tarkka, että isommat ei vaan joudu vahtimaan pieniä ja kotikin on ylisiisti kun aina puhutaan, että on kaaos. Ja myös tuo kun liikutaan tai kyläillään niin en yhtään osaa ottaa rennosti ettei vaan kukaan sano, ettei lapset käyttäydy eli ylisuorittanut ihan äitiyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen suurperheen äiti ja juurikin näitten mielikuvien takia sitä olen ollut vähän liiankin tarkka, että isommat ei vaan joudu vahtimaan pieniä ja kotikin on ylisiisti kun aina puhutaan, että on kaaos. Ja myös tuo kun liikutaan tai kyläillään niin en yhtään osaa ottaa rennosti ettei vaan kukaan sano, ettei lapset käyttäydy eli ylisuorittanut ihan äitiyttä. 

Onko teillä myös paljon rahaa?

Ihana H.K ja perhe lapset yhdessä onnellisena vihdoinkin saaneet turkkulaiset jotain rotia asioihin.