Oletteko autisteja?
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdin syntyä sellaiseen ikäluokkaan, jolloin autismi oli harvinaista. Ei ole diagnoosia.
Tarkoitat sellaista ikäluokkaa, jossa autismin diagnosointi oli harvinaista.
Mistä tiedät, ettei nykymaailmassa ole jotain tekijää, joka aiheuttaa autismia?
No autismi on ennenkaikkea perinnöllistä.
Se nyt on jokatapauksessa fakta, että aspergeria alettiin diagnosoida vasta 1990-luvulla, niin tietenkään niitä diagnosoituja ei sitä ennen ollut.
Esim. mun vanhemilla ei ole diagnooseja, mutta ovat selvästi autismin kirjolla, mut diagnosoitiin vasta keski-ikäisenä, ja mun lapset taas on diagnosoitu jo lapsina. Autismi ei tässä tapauksessa ole lisääntynyt, vaan autistit on lisääntyneet.
"Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta. Luultavasti taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia." Lähde: Autismiliitto
Niin, kuten sanoin, ENNENKAIKKEA perinnöllistä, ei ainoastaan perinnöllistä.
"Kyllä, autismi on ennen kaikkea perinnöllistä. Lääketieteellisten kaksos- ja perhetutkimusten mukaan autismikirjon periytyvyys eli heritabiliteetti on noin 64–91 prosenttia, ja laajoissa monikansallisissa tutkimuksissa perimän osuudeksi on arvioitu keskimäärin 80 prosenttia. Tämä tekee autismista yhden vahvimmin periytyvistä neuropsykiatrisista ominaisuuksista."
" Ympäristötekijöiden rooli
Vaikka perimä on suurin tekijä, ympäristötekijät selittävät loput noin 10–30 prosenttia autismikirjon synnystä. Biologisia ja raskauteen liittyviä myötävaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi: [1, 2]
Vanhempien korkea ikä hedelmöityshetkellä.
Raskaudenaikaiset vaikeat infektiot tai tietyt lääkeaineet.
Keskosuus tai alhainen syntymäpaino."
Jos syitä ei kunnolla tunneta ja taustalla arvellaan olevan perintötekijöitä sekä ympäristötekijöitä, niin mistä tiedät etteivät juuri nuo ympäristötekijät ole lisääntyneet?
Meillä on esimerkiksi nykyään joka paikka täynnä mikromuovia, jonka vaikutuksia tunnetaan hyvin vähän.
Huomasithan tuon suhdeluvun, että yhäkin autismi on ennen kaikkea perinnöllistä? Tuo ympäristötekijöiden rooli on paljon vähäisempi.
Ei ole mitään sellaista tietoa, että autismi olis lisääntynyt. Miksi sellaista siis pitäisi kuvitella?
Olen tuo eräs ylempi kirjoittaja, jolle merkittiin autistinen vuorovaikutushäiriö, kun ammattilainen kuuli yhden sanomani sanan väärin. Ammattilainen teki asiasta valtavan numeron. Kävimme pitkän väännön siitä, sanoinko väärin ja kuuliko toinen oikein vai sanoinko oikein ja kuuliko toinen väärin. Lopullinen päätösvalta oli kuitenkin ammattilaisella, joka päätti että olin sanonut sanan väärin, ja tilanne kirjattiin minun autistiseksi vuorovaikutushäiriökseni. Onko ihan varma, että elämme autismin suhteen valistuneempaa ja viisaampaa aikaa kuin ennen?
Sun halu väitellä kertoo vuorovaikutushäiriöstä
Ei, vaan autistilla on erittäin vahva oikeudentunto. Autisti ei voi sietää epäoikeudenmukaisuutta ja valheellisuutta, ei myöskään vääryyksien katsomista läpi sormien.
Siksi normot kokevat autistin vuorovaikutuksen jankkaamisena ja hankalana. Kun autistille ei mene kaikki heidän paskavittuilunsa läpi.
Ei neurotyypillisten kohdalla tarvitse olla kyse mistään pahantahtoisuudesta noissa asioissa. Kyse voi olla ihan vaan ymmärtämättömyydestä.
Eli tyhmyydestä. Autistina joudun usein hämilleni, kun normojen argumentaatio ei noudata mitään logiikkaa. Poiketaan asiasta, aiheesta, johonkin sitä vähän sivuavaan. Näin koko keskustelu siirtyy (normojen sitä tajuamatta) sivuraiteille. Autisti jää yksin "jankkaamaan" sitä varsinaista asiaa, mistä oli alunperin kyse.
Todellisuudessa sinä olet se tyhmä, joka luulee ymmärtävänsä kaiken. Varsinkin naiset muuttavat mielipiteitään lennossa. Varmaan autisti luulee olevansa huippuälykkö hioessaan köysikokoelmaansa, kun onkin vain heikkotasoinen sarja-murhari. Ylpeilee mielessään kuinka kukaan ei ymmärrä syyllistä.
Olen Asperger-nainen ja mullakin on tuo "kyky" keskittyä itse asiaan ilman tunteita. (En koskaan ajatellut, että muut eivät osaa tätä, mutta näköjään näin sitten.)
Tästäkin syystä olen aina pitänyt psykologian tulkintoja ja käsityksiä ihan huuhaana. Koske minuun ei voi soveltaa useita sellaisia syy/seuraussuhteita, mitä psykologia esittää todellisina, "näin se on". Ja varmaan tästä syystä autisteja erehdytään pitämään tunteettomina narsisteina.
Mulla ei ole autisti, olen terve.
Autistit on suomen kansan syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, adhd-autisti olen. Nykyään ymmärrän miksi minua häiritsee nopea puhuminen: prosessoin asiat hitaammin kuin useimmat joten nopeissa keskusteluissa on välillä vaikea pysyä mukana. On vähän triggeröivää, kun joku on todella kärsimätön eikä hyväksy hitaita ihmisiä.
Minäkin olen AuDHD, ja itse taas prosessoin asioita keskimääräistä huomattavasti nopeammin (psykanlaitoksella tutkimuksen koehenkilönä mm todettua). Se ei sinänsä ole kriteeri tietääkseni.
Täällä itsediagnosoitu todennäköinen audhd. Tämä kombohan tekee ihmisestä erittäin ristiriitaisen sisäisesti ja vaikeasti määriteltävän ulkoisesti. Ihmiset eivät oikein tunnista kumpaakaan, koska ne piilottavat toisensa melko hyvin jo ilman varsinaista maskaamista.
Luulin ennen olevani muuten ihan fiksu, mutta vain tosi hidas, erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Keksin parhaat kommentit kaikkiin tilanteisiin, tosin päivän viivellä.
Yhtäkkiä aloin huomata, että olenkin ajattelussani jatkuvasti muita edellä eivätkä muut pysy perässä. Asioiden hoksaaminen alkoi herättää huomiota, siis silloin kun muut ymmärsivät. Mutta usein juttuni menivät vain ohi.
Tietysti tilanteessa vaikuttaa aina senhetkinen keskittyminen ja kiinnostus, mutta on siinä jotain muutakin. Eksponentiaalinen oppimiskäyrä varmaankin. Kun on ihan uudesta asiasta kyse, prosessointi on hidasta. Pitää varmistaa ja ymmärtää asiat kunnolla, jotta sen pohjan päälle pystyy rakentamaan. Jos on tuttu asia tai pystyy soveltamaan aiempaa osaamista, oppiminen onkin tosi nopeaa verrattuna muihin ja sitten on helppoa tehdä myös itsenäisiä päätöksiä. Ja tässä soveltamisessa olemme ihan huippuja, voi liittyä kaavojen tunnistamiseen. Sama kuvio pätee asioiden prosessoinnin suhteen. Sen takia ehkä muutumme iän ja kokemuksen myötä nopeammiksi.
Mutta se on tosiaan vähän päivästäkin kiinni, kun kaikki vaikuttaa enemmän: kaikenlaiset häiriöt, unen määrä ja laatu, ravitsemus ym. Sekin voi kai vaihdella, kumpi on enemmän vallalla, adhd vai autismi. Kun adhd saa vallan, niin aivot toimivat tehokkaasti ja nopeasti ja saattaa mennä vähän liiankin lujaa. Kun autismi, niin silloin jää tarkistamaan ja pohtimaan ja analysoimaan. Kumpikin voi aiheuttaa sitä, että mieli askartelee jonkin ihan muun asian kimpussa kuin pitäisi. Kun ne toimivat hyvin yhteen ja kiinnostavan asian parissa, niin lopputulos on parhaimmillaan huikea. Valitettavasti sitä ei voi kovin paljoa väkisin ohjata.
Itse koen, että kun pitää sen autistisen puolen riittävän tyytyväisenä, niin sitten voi antaa sen adhd-puolen touhuta vapaasti. Silloin tulee paras lopputulos. Jos elää adhd:n mukaan, niin siitähän ei tule yhtään mitään muuta kuin jonkinlainen romahdus.
Mieluummin autisti kuin rasisti
Vierailija kirjoitti:
Olen..kovat äänet, kirkkaat valot ja hajut kuormittavat ja ahdistavat, vaatteiden saumat ja laput pistelee, jotkut ruokien koostumukset äklöttää, tarvitsen paljon omaa rauhaa, voin keskittyä piirtämiseen ja lukemiseen päivätolkulla. Jos montaa asiaa tulee samalla kertaa, niin ei onnistu mikään. Opin eri tavalla kuin muut, mutta opin. T.nainen 60v
Sitten on erikseen ne kiusaaja-vaju kit, jotka sillä kiusaamisella yrittää viedä rajan yli ja autistin melt-down tulille. Hyväksikäytetään ihmisten vaikeat elämäntilanteet narsistin omakehun alttarilla.
Heräsin yksi yö, kun joku valaisi parvekkeita tässä metsän reunassa jollain megavaloilla, teholla mikä suunnattuna jo voimakkaampi kuin normaali osuva auringonvalo. Toinen sekopää toimittaa sunnuntaiset roskisajot viikoittain. Seuraava sitten jonkun pörräämään autolla pihassa tyhjäkäynnillä.
Yksi penkoo kotia säännöllisesti ja sen peittämiseen tarvitsee rapun valot palamaan non-stop pimeällä, ettei hullu naapuri vain paljastu puuhissaan...
Ainakin itse häpeäisin jos esim. lapsi olisi nepsy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisteilla on vaikeeta
Muilla paljon vaikeampaa, kun autisti alkaa räkyttää ja kiusata läheisiä. Monet ei jaksa sitä elämää.
Melkein kukaan autisti ei kuitenkaan tee tuollaista. Joku voi tehdä, jos on autismin lisäksi persoonallisuushäiriöitä tms.
Sen sijaan kaikki autistit joutuvat kokemaan vaikeuksia autisminsa vuoksi.
Todellakin tekee, kokee oikeudekseen arvostella jopa muiden persoonaa omien tunneköyhien kriteereidensä mukaan, mikä näkyy tässäkin ketjussa. Laukoo mielipiteensä kun sitä ei kysytty tai muuta vastaavaa. Jättää muiden tarpeet täysin kuutamolle, koska ei ymmärrä. Siksi autistinaisilla ei ole ystäviä, koska naiset ei jaksa sitä. Autismiehillä taas puuttuu puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdin syntyä sellaiseen ikäluokkaan, jolloin autismi oli harvinaista. Ei ole diagnoosia.
Tarkoitat sellaista ikäluokkaa, jossa autismin diagnosointi oli harvinaista.
Mistä tiedät, ettei nykymaailmassa ole jotain tekijää, joka aiheuttaa autismia?
No autismi on ennenkaikkea perinnöllistä.
Se nyt on jokatapauksessa fakta, että aspergeria alettiin diagnosoida vasta 1990-luvulla, niin tietenkään niitä diagnosoituja ei sitä ennen ollut.
Esim. mun vanhemilla ei ole diagnooseja, mutta ovat selvästi autismin kirjolla, mut diagnosoitiin vasta keski-ikäisenä, ja mun lapset taas on diagnosoitu jo lapsina. Autismi ei tässä tapauksessa ole lisääntynyt, vaan autistit on lisääntyneet.
"Autismin taustalla olevia syitä ei kunnolla tunneta. Luultavasti taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia." Lähde: Autismiliitto
Niin, kuten sanoin, ENNENKAIKKEA perinnöllistä, ei ainoastaan perinnöllistä.
"Kyllä, autismi on ennen kaikkea perinnöllistä. Lääketieteellisten kaksos- ja perhetutkimusten mukaan autismikirjon periytyvyys eli heritabiliteetti on noin 64–91 prosenttia, ja laajoissa monikansallisissa tutkimuksissa perimän osuudeksi on arvioitu keskimäärin 80 prosenttia. Tämä tekee autismista yhden vahvimmin periytyvistä neuropsykiatrisista ominaisuuksista."
" Ympäristötekijöiden rooli
Vaikka perimä on suurin tekijä, ympäristötekijät selittävät loput noin 10–30 prosenttia autismikirjon synnystä. Biologisia ja raskauteen liittyviä myötävaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi: [1, 2]
Vanhempien korkea ikä hedelmöityshetkellä.
Raskaudenaikaiset vaikeat infektiot tai tietyt lääkeaineet.
Keskosuus tai alhainen syntymäpaino."
Jos syitä ei kunnolla tunneta ja taustalla arvellaan olevan perintötekijöitä sekä ympäristötekijöitä, niin mistä tiedät etteivät juuri nuo ympäristötekijät ole lisääntyneet?
Meillä on esimerkiksi nykyään joka paikka täynnä mikromuovia, jonka vaikutuksia tunnetaan hyvin vähän.
Huomasithan tuon suhdeluvun, että yhäkin autismi on ennen kaikkea perinnöllistä? Tuo ympäristötekijöiden rooli on paljon vähäisempi.
Ei ole mitään sellaista tietoa, että autismi olis lisääntynyt. Miksi sellaista siis pitäisi kuvitella?
Olen tuo eräs ylempi kirjoittaja, jolle merkittiin autistinen vuorovaikutushäiriö, kun ammattilainen kuuli yhden sanomani sanan väärin. Ammattilainen teki asiasta valtavan numeron. Kävimme pitkän väännön siitä, sanoinko väärin ja kuuliko toinen oikein vai sanoinko oikein ja kuuliko toinen väärin. Lopullinen päätösvalta oli kuitenkin ammattilaisella, joka päätti että olin sanonut sanan väärin, ja tilanne kirjattiin minun autistiseksi vuorovaikutushäiriökseni. Onko ihan varma, että elämme autismin suhteen valistuneempaa ja viisaampaa aikaa kuin ennen?
Sun halu väitellä kertoo vuorovaikutushäiriöstä
Ei, vaan autistilla on erittäin vahva oikeudentunto. Autisti ei voi sietää epäoikeudenmukaisuutta ja valheellisuutta, ei myöskään vääryyksien katsomista läpi sormien.
Siksi normot kokevat autistin vuorovaikutuksen jankkaamisena ja hankalana. Kun autistille ei mene kaikki heidän paskavittuilunsa läpi.
Mitä muuta se on kuin piruilua, kun jankataan loputtomiin kuviteltua vääryyksiä, mitkä pahimmillaan ymmärrettiin väärin jo alunperin. Ihan yhtä paljon autisti ymmärtää väärin kuin muutkin, vähemmän vain sitä itse näkee. Suodattamattomuus ei ole hyvä asia, vaikka rehellisyys voi sitä olla. Vai haluatko itse kuulla omat huonot puolesi rehellisyyteen vedoten.
Vierailija kirjoitti:
Olen Asperger-nainen ja mullakin on tuo "kyky" keskittyä itse asiaan ilman tunteita. (En koskaan ajatellut, että muut eivät osaa tätä, mutta näköjään näin sitten.)
Tästäkin syystä olen aina pitänyt psykologian tulkintoja ja käsityksiä ihan huuhaana. Koske minuun ei voi soveltaa useita sellaisia syy/seuraussuhteita, mitä psykologia esittää todellisina, "näin se on". Ja varmaan tästä syystä autisteja erehdytään pitämään tunteettomina narsisteina.
Tunteiden irrottaminen järjestä on miehinen ominaisuus ja heikentää. Ilman tunteita ei ole tasapainoa. Tunteet voi silti hallita, mikä monelle autistille tuntuu olevan hyvin vaikeaa.
DSM-manuaalin entinen puheenjohtaja Allen Frances on sanonut, että heidän pahin virheensä oli lisätä Aspergerin häiriö manuaalin. He olivat laskeskeleet, että lisäämisellä autismin esiintyvyys nousisi 1/1000 ja tavoittaisi on paremmin sosiaalisesti kömpelöt tukea tarvitsevat lapset. Tosiasiassa autismidiagboosien määrä räjähti käsiin ja Yhdysvalloissa yksi 30 on saanut autismin diagnoosin. Eli aivan tavallisille ihmisille on lätkitty kyseisiä diagnooseja, mikä on vaikeuttanut entisestään vaikean autismin etiologian tutkimusta ja vähentänyt resursseja oikeasti avun tarpeesta olevilta ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
DSM-manuaalin entinen puheenjohtaja Allen Frances on sanonut, että heidän pahin virheensä oli lisätä Aspergerin häiriö manuaalin. He olivat laskeskeleet, että lisäämisellä autismin esiintyvyys nousisi 1/1000 ja tavoittaisi on paremmin sosiaalisesti kömpelöt tukea tarvitsevat lapset. Tosiasiassa autismidiagboosien määrä räjähti käsiin ja Yhdysvalloissa yksi 30 on saanut autismin diagnoosin. Eli aivan tavallisille ihmisille on lätkitty kyseisiä diagnooseja, mikä on vaikeuttanut entisestään vaikean autismin etiologian tutkimusta ja vähentänyt resursseja oikeasti avun tarpeesta olevilta ihmisiltä.
Sosiaalisesti kömpelöt va ja kit on nyt jo kuormittamassa muita. He ilman sosiaalisia taitoja ja mm. viinalla itseään lääkitsemällä eivät vanhuksina edes saa mitään mielenterveyden hoitoa, vaan terrorisoivat muita.
Tunnen ihmisen, joka on eheytynyt autismista, ja uskon, että se on mahdollista ihan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen, joka on eheytynyt autismista, ja uskon, että se on mahdollista ihan kaikille.
Joo et tunne ja ei ole mahdollista.
Ei autismi ole joku ihmisestä erillinen sairaus, vaan kiinteä osa ihmistä. Ei musta pystyis irroittamaan ja poistamaan mun autismia, ei musta jäis jäljelle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisteilla on vaikeeta
Muilla paljon vaikeampaa, kun autisti alkaa räkyttää ja kiusata läheisiä. Monet ei jaksa sitä elämää.
Melkein kukaan autisti ei kuitenkaan tee tuollaista. Joku voi tehdä, jos on autismin lisäksi persoonallisuushäiriöitä tms.
Sen sijaan kaikki autistit joutuvat kokemaan vaikeuksia autisminsa vuoksi.
Todellakin tekee, kokee oikeudekseen arvostella jopa muiden persoonaa omien tunneköyhien kriteereidensä mukaan, mikä näkyy tässäkin ketjussa. Laukoo mielipiteensä kun sitä ei kysytty tai muuta vastaavaa. Jättää muiden tarpeet täysin kuutamolle, koska ei ymmärrä. Siksi autistinaisilla ei ole ystäviä, koska naiset ei jaksa sitä. Autismiehillä taas puuttuu puoliso.
Kumma, kun minä olen autistinainen, jolla on ystäviä, ja olen autistimiehen puoliso 😃.
En tunnista yhdestäkään lähipiirin autistista kuvaustasi. Toki sellaisiakin autisteja varmasti on, onhan neurotyypillisissä ihmisissäkin sekä hyväntahtoisia ja mukavia että itsekkäitä, ilkeitä kusipäitä.
Epäilen että on lievää, jotain aspergeria vanhalta nimeltään kun testejä tein kerran. Diagnoosia ei ole eikä varmaan tulekaan kun en sitä tarvitse mihinkään. Hyvin operoin tämänkin kanssa, mutta onhan se tietyissä asioissa korostuneempaa kuten en kestä melua ja olen vähän obsessiivinen kiinnostuksenkohteissa, en osaa höllentää.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen, joka on eheytynyt autismista, ja uskon, että se on mahdollista ihan kaikille.
Ei tainnut olla autismia alunperinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itse häpeäisin jos esim. lapsi olisi nepsy
Miksi? Minä taas näen autismin supervoimana. Olisipa enemmän heitä.
Ei psykopaatti voi kytkeä pois tunteita, joita psykopaatilla ei lähtökohtaisesti ole. Ihan eri asia siis.
- eri