Oikeastiko te muut sinkut/ yksinäiset käytte yksin matkoilla, kahvilassa jne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yksinäinen, parisuhteessa olen ja teemme paljon yhdessä asioita. Mutta tykkään tehdä myös yksin asioita eikä puolisoani innosta kaikki samat asiat mistä itse olen kiinnostunut. Minulle on ihan normaalia mennä yksin konserttiin, teatteriin, muihin tapahtumiin, shoppailemaan, ravintolaan, kahvilaan jne. Voisin joo mennä kavereidenkin kanssa, mutta tykkään mennä yksin. Voisin matkustaakin yksin; ainut on etten pysty nukkumaan hotelleissa, pitäisi olla jokin muu majoitus. Mielestäni on mukava olla yksin liikenteessä, voit olla juuri niinkuin haluat eikä tarvitse ottaa ketään muuta huomioon. Tämä ei tarkoita, että puoliso tai kaverit rajoittaisivat olemistani, kun olemme yhdessä, vaan yksin ollessa on tietty vapaus. 

 

Tapahtumissa, teattereissa ja konserteissa ihan poikkeuksetta löydän seuraa muista, jos haluan. Kiva törmätä uusiin tuttavuuksiin. Ja kiva sitten kotona kertoa kuulumisia siitä, millainen tapahtuma oli ja ketä tapasin. Puolisoni tekee samoin omista menoistaan. 

Tossa taustalla on kuitenkin sulla se ihana varmuus että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja että kotona on se tuki ja turva. Se on tosi arvokasta :)

Mikä tuki ja turva? En osaa samaistua lauseeseesi. Olen nainen, joka matkustaa ja käy kahviloissa ja leffoissa yksin, kun aviomies ei halua lähteä. Olrn myös muutenkin itsenäinen niin, etten oikein ymmärrä, mitä tuo tuki ja turva edes terkoittaa.

Olen ollut parisuhteissa 28 (avioliitto)  ja 5 (seirustelu, ei asittu ydessä) vuotta, nyt sinkkuna omasta valinnastani kohta vuoden. En myöskään ymmärrä, mikä tuki ja turva? 

Harrastan, liikun, matkustelen, asun omakotitalossa, hoidan autoni, asiani, kaiken, yksin. Mitä turvaa tässä vilä  pitäisi etsiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Kuulostaa siltä, ettet ole ollenkaan avoin uusille tuttavuuksille, vaan suhtaudut kaikkeen jyrkästi. Ei se sillä tavalla toimi. Itse pitää olla aktiivinen ja uskaltaa sanoa jotain.

 

Kyllä, minulle on jutellut myös tuntemattomat pariskunnat.

Suosittelen lämpimästi puhumaan yksinäisenä naisena esim. italialaiselle pariskunnalle. 😆 Naispuoleinen on sen näköinen, että repisi sinulta pään irti ja silmät päästä 

Olimme kerran mieheni ja kummitytön kanssa ravintolassa syömässä. Viereisessä pöydässä oli pariskunta, jonka kanssa siinä muutama sana vaihdettiin. He ilmeisesti tykkäsivät meiningistämme, ja lähettivät lähtiessään pöytäämme drinkit. Harmi kyllä hukkaan meni, kun kukaan meistä ei juo alkoholia, mutta kiva ele kuitenkin!

Vierailija kirjoitti:

Olimme kerran mieheni ja kummitytön kanssa ravintolassa syömässä. Viereisessä pöydässä oli pariskunta, jonka kanssa siinä muutama sana vaihdettiin. He ilmeisesti tykkäsivät meiningistämme, ja lähettivät lähtiessään pöytäämme drinkit. Harmi kyllä hukkaan meni, kun kukaan meistä ei juo alkoholia, mutta kiva ele kuitenkin!

Oletko ihan tarkoituksella idiootti? Nyt puhuttiin yksinäisestä naisesta, ei mistään seurueesta

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

En luule, vaan tiedän. Olen jutellut varmaan aivan kaikenlaisten ihmisten, myös pariskuntien, kanssa kuukausia kestävillä ulkomaan reissuillani, joissa siis olen yksin matkassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme kerran mieheni ja kummitytön kanssa ravintolassa syömässä. Viereisessä pöydässä oli pariskunta, jonka kanssa siinä muutama sana vaihdettiin. He ilmeisesti tykkäsivät meiningistämme, ja lähettivät lähtiessään pöytäämme drinkit. Harmi kyllä hukkaan meni, kun kukaan meistä ei juo alkoholia, mutta kiva ele kuitenkin!

Oletko ihan tarkoituksella idiootti? Nyt puhuttiin yksinäisestä naisesta, ei mistään seurueesta

En ole idiootti, yritän vain sanoa että yllättävissäkin tilanteissa on mahdollista löytää seuraa. Sitä ei löydä, jos torppaa toisen idioottina.

Kukaan ei muuten sanonut että ap on yksinäinen nainen. Mielestäni tässä keskustellaan asioiden kokemisesta yksin/yhdessä.

Ennemmin menen yksin kun jätän kokemuksia väliin. Yritin aikaisemmin pyydellä ihmisiä teatteriin, elokuviin tms. No katellaan… ja usein minun kanssa suunnitellut jutut peruttiin jos jotain parempaa tuli eteen. Jos haluan mennä jonnekin niin menen. Vaikka sitten yksin. Kyllä minä saan iloa eri jutuista yksinänikin.

Minkä ihmeen takia kukaan ottas jonku mukaan Pattayalle? 

EI siinä ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Kuulostaa siltä, ettet ole ollenkaan avoin uusille tuttavuuksille, vaan suhtaudut kaikkeen jyrkästi. Ei se sillä tavalla toimi. Itse pitää olla aktiivinen ja uskaltaa sanoa jotain.

 

Kyllä, minulle on jutellut myös tuntemattomat pariskunnat.

Suosittelen lämpimästi puhumaan yksinäisenä naisena esim. italialaiselle pariskunnalle. 😆 Naispuoleinen on sen näköinen, että repisi sinulta pään irti ja silmät päästä 

Ai jaa, olen ollut nyt kaksi kuukautta autolomalla Italiassa ja todellakin olen jutellut myös paikallisten pariskuntien kanssa. Aina, kun juttelen pariskunnan kanssa, missä tahansa maassa, pidän huomioni naisessa ja pyrin keskustelmaan hänen kanssaan. Ei ikinä, ei koskaan mitään ongelmia. 

N55

Olen perheellinen ja silti käyn yksin kahviloissa. Kävisin useamminkin jos vain ehtisin. Olen myös matkustanut yksin ennen lapsia ja haluaisin vielä joskus lähteä yksin matkaan. 

Ymmärrän kyllä, että voi tuntua kurjalta jos aina joutuu matkustamaan tai käymään kahvilla yksin. Mutta jos yksin matkustaminen ei ole oma juttu, niin sitten joku kaveri mukaan tai osallistut jollekin teemamatkalle (joogaretriitti, joku ruokapainotteinen matka jne. mitä näitä nyt on). Se vaatii hieman avarakatseisuutta, mutta toisaalta pääset tutustumaan uusiin ihmisiin ja tiedä vaikka sieltä löytyy matkakumppanikin. 

Ei ole koskaan tullut mieleen, etten voisi mennä. Viimeksi eilen kävin yksin terassilla syömässä ja ottamassa pari juomaa, kun mies oli toisaalla. Tätä olen tehnyt niin sinkkuna kuin parisuhteessa ollessa, miehen kanssa en ikinä ole tainnut käydä kahvilassa näiden lähes kymmenen vuoden aikana, yksin kyllä muutaman kuukauden välein sielläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Minusta se, että ei tarvitse keksiä joka hetki jotain sanottavaa ja small talkia toisen ihmisen kanssa on juuri vahvin plussa yksknmatkustaessa. Voi rentoutua, eikä tarvitse pinnistellä koko ajan.

T. Inrtovertti

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin menen yksin kun jätän kokemuksia väliin. Yritin aikaisemmin pyydellä ihmisiä teatteriin, elokuviin tms. No katellaan… ja usein minun kanssa suunnitellut jutut peruttiin jos jotain parempaa tuli eteen. Jos haluan mennä jonnekin niin menen. Vaikka sitten yksin. Kyllä minä saan iloa eri jutuista yksinänikin.

Mäkin yleensä, tekemisestä riippuen, kysyn ensin jos joku lähtisi mukaan, mutta jos ei lähde, lähden sitten yksin. Tai siis en ainakaan jätä kiinnostavaa tai kivaa juttua välistä vain sen takia, etten saa seuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Minusta se, että ei tarvitse keksiä joka hetki jotain sanottavaa ja small talkia toisen ihmisen kanssa on juuri vahvin plussa yksknmatkustaessa. Voi rentoutua, eikä tarvitse pinnistellä koko ajan.

T. Inrtovertti

Tämä 👍👍👍

Joo, käyn. Piffaan nuorille aikuisille lapsilleni matkoja ja lounaita ym. 
Ensi keväänä esimerkiksi reissataan yhdessä Euroopassa kuukausi. Minä maksan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että. Tottakai matkustan yksin ja menen yksin kahviloihin. Matkoilla olen tutustunut mitä erilaisimpiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin, useista jäänyt kivoja tuttuja ja joistakin ihan ystäviä. Pitää olla avoin ja jutella muiden kanssa esim. jos menee taidenäyttelyihin, museoihin. Kahviloissa ja ruokapaikoissa taas saattaa joku tulla samaan pöytään istumaan (ainakin ulkomailla tapahtuu usein). En pelkää ihmisiä. Katutaiteilijoiden kanssa menen heti juttusille. Kirppareilla ulkomailla vasta kivaa on (Ranska, Italia). Juttu on tietty se, että osaa kieltäkin, ainakin jonkun verran, itselläni hyvät saksa ja italia, ranska tyydyttävä. Enkä etsi koskaan mitään seuraa, kunhan puhun ja juttelen ihmisten kanssa oli sitten nuori, iäkäs jne. Olen leski (N) ja siksi yksinasuva, kumppania en edes etsi enkä ole etsinyt. 

Noin se varmaan on kivaakin. Itselläni on sosiaalisten tilanteiden fobia, ja esim. matka yksin aiheuttaa ihan kauheita pelkoja: vieras kulttuuri, vieras kieli, voi joutua puhumaan jollekin noilla parametreilla, eksyneenä turistina. Ei, en pysty.

Suomessako ei ole mitään bussiretkiä esim. Hesasta jonnekin vaikka Tampereelle tai Ouluun tai mihin vaan. Siinähän tutustuu hyvin muihin ihmisiin ja vieruskaverin kanssa voi jutella sitä ja tätä. Muistan kun itse kävin vielä Suomessa asuessani hyötykasviyhdistyksen kanssa Virossa. Bussilla kierrettiin pitkin Viroa ja puutarhoissa käytiin kasveja katselemassa ja ostamassa. Itse en kuulunut yhdistykseen mutta heillä bussissa oli paikkoja. Käytiin Virossa monessa erityisessä paikassa ihan Peipsijärvelle asti luostariin. Sellaisia yrttimummoja tavattiin ja ostettiin hänen tekemiään sekoituksia jotka olivatkin sitten erinomaisia. Pienissä kylissä majoituttiin vaatimattomissa oloissa... tää oli joskus 90 luvun loppupuolella. Mutta oli kyllä niin hieno ja vaiherikas matka ja kivoja ihmisiä joiden kanssa olin vuosia kontaktissa. Ulkomailla olen tehnyt myös tuollaisia yksinkertaisia bussimatkoja enkä ole pettynyt kertaakaan. Viininkorjuuseenkin menin kerran Ranskaan ja se vasta oli elämys. Pääsispä vieläkin mutta vanhentuneet luut ja nivelet ei semmoisesta enää tykkää yhtään. 

Bussiretki on sosiaalisten tilanteiden kammoiselle aika kauhistus. Kun en osaa luontevasti jutella ihmisten kanssa. Siitä tulee vaan sellaista vaivautunutta, toinen sanoo jotain, minä vastaan, mutta en osaa jutella luontevasti vaan siitä tulee sellainen töksähtävä yksilauseinen vastaus. Sitten toinen lopettaa juttelemasta, koska vaikutan joko oudolta tai vain sellaiselta, joka haluaa mieluummin olla omissa ajatuksissaan. Olen joskus käynyt kesällä jossain bussireissulla ja päätin että oli viimeinen kerta, oli niin vaivautunutta ja ahdistavaa. Mieluummin menen omalla autolla, siellä saa rauhassa olla rennosti oma outo erakko itsensä, ilman painetta että täytyisi osata käyttäytyä ihmisten kanssa.

Sitten ei kannata ihmetellä yhtään jos saa olla yksin kotonaan jos minkäänlainen seura ei kelpaa ja muut ihmiset kammoksuttaa. 

Näin ja sosiaalisten tilanteiden pelko vaan kasvaa. Jos ei löydy tuttua matkakaveria, yksin ei voi matkustaa ja ryhmämatkat ei kelpaa, eipä siinä sitten vaihtoehtoja ole. 

Olen matkustanut ympäri maailmaa yksin. Illallisaikaan kyllä välillä ahdistaa. Olenkin tehnyt niin, että menen kivoihin ravintoloihin lounaalle, ja ostan illalla jotain, jonka syön hotellissa. Tykkään käydä paikallisissa marketeissa ja ostaa kaikenlaista, jota ei Suomessa myydä, kokeiltavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Kuulostaa siltä, ettet ole ollenkaan avoin uusille tuttavuuksille, vaan suhtaudut kaikkeen jyrkästi. Ei se sillä tavalla toimi. Itse pitää olla aktiivinen ja uskaltaa sanoa jotain.

 

Kyllä, minulle on jutellut myös tuntemattomat pariskunnat.

Suosittelen lämpimästi puhumaan yksinäisenä naisena esim. italialaiselle pariskunnalle. 😆 Naispuoleinen on sen näköinen, että repisi sinulta pään irti ja silmät päästä 

Ai jaa, olen ollut nyt kaksi kuukautta autolomalla Italiassa ja todellakin olen jutellut myös paikallisten pariskuntien kanssa. Aina, kun juttelen pariskunnan kanssa, missä tahansa maassa, pidän huomioni naisessa ja pyrin keskustelmaan hänen kanssaan. Ei ikinä, ei koskaan mitään ongelmia. 

 

N55

Just joo. Kokeilepa samaa 20 vuotta nuorempana vaaleana naisena, niin saattaisi kokemus olla vähän erilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin menen yksin kun jätän kokemuksia väliin. Yritin aikaisemmin pyydellä ihmisiä teatteriin, elokuviin tms. No katellaan… ja usein minun kanssa suunnitellut jutut peruttiin jos jotain parempaa tuli eteen. Jos haluan mennä jonnekin niin menen. Vaikka sitten yksin. Kyllä minä saan iloa eri jutuista yksinänikin.

Teatteriin olis kyllä kiva saada seuraa, mutta aika harvaa kiinnostaa. Jaetut kokemukset säilyvät muistoissa kirkkaampina, siinäkin on sellainen fenomenologinen elementti kuten muissakin jaetuissa ja koetuissa asioissa, jotka yhdistävät ihmisiä ja muokkaavat todellisuutta. Tosiasiassa moni kaipaisi seuraa, mutta samalla pelkää sitä huonojen kokemuksien vuoksi. Esim. matkoista on tullut kurjia, koska puoliso ryyppää, konsertissa kaveri katoaa, tulee riitoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpitön kysymys, miksi se, että jotkut tykkää olla seurassa tai matkustaa jonkun kanssa aiheuttaa vihaa joissakin täällä? Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan yksin. En nauttisi yhtään, ei olisi ketään jonka kanssa jutella, vaihtaa vaikka mielipiteitä nähtävyyksistä jne. Ja koska joku kuitenkin sanoo, että tutustuu uusiin ihmisiin, niin minä en ole ainakaan koskaan tutustunut eikä kukaan ole koskaan tullut juttelemaan ikinä milloinkaan. Oikeastiko luulette, että vaikka joku pariskunta rupeaisi juttelemaan jonkun randomin yksinäisen naisen kanssa? 😂 Tämä on minun mielipiteeni ja kokemukseni, eikä mikään sitä muuksi muuta. 

Minusta se, että ei tarvitse keksiä joka hetki jotain sanottavaa ja small talkia toisen ihmisen kanssa on juuri vahvin plussa yksknmatkustaessa. Voi rentoutua, eikä tarvitse pinnistellä koko ajan.

T. Inrtovertti

Itse olen melko ekstrovertti ja puhelias, eikä siltikään ole yhtään kaveria. Kauhistus olisi matkustaa yksin omissa ajatuksissaan, joten ei sovi minulle yhtään.