"miten noin nätti tyttö uskaltaa olla yksin täällä metsässä", Linnea Leinon HIRVITTÄVÄ KOKEMUS metsäreissulla???

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa milloin mies on vaan vähän tollo ja harmiton, heittää tyhmää läppää. Naiset ovat yleensä fyysisesti miestä heikompia ja on kehittynyt aika hyvä arviointikyky milloin se läpänheitto ei olekaan ihan harmitonta vaan on syytä olla varuillaan. Ymmärrän Linneaa ihan täysin, joistain miehistä vaan huomaa häiriintyneisyyden ja ei ole varmasti yksinään kauhean kiva miettiä keskellä ei-mitään että mitenhän tässä nyt käy.

Vaan ei käynyt mitenkään. Mikään noista kommentin heittäneistä miehistä ei käynyt hänen kimppuunsa, joten pelko osoittautui turhaksi. Siitä huolimatta hän haluaisi kohdata karhuja metsässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhut nirhanneet Suomessa ehkä yhden naisen sadan vuoden aikana.

Pitää olla vähäjärkinen, jos luulee tuon tekevän karhuista suomalaismiehiä turvallisempia. Suomessa ei asu kahta miljoonaa karhua kerrostaloissa ja puolta miljoonaa rivitalonaapureina.

Tietyllä kirjolla olevat saattavat ottaa symboliset ilmaisut kirjaimellisesti. Eikä heistäkään kaikki. Sen sijaan, että keskusteltais naisten peloista, tyypit jankuttaa karhuista. No, se onkin yksi tapa väistää se ongelma, naisten kokema väkivalta ja pelko.

Karhu on tässä olennainen mittari sen pelon määrälle. Kun miestä pelätään enemmän kuin karhua ja tätä vielä laumoissa puolustellaan pystymättä myöntämään, että joo, nyt karkasi vähän mopo käsistä, niin se kertoo joukkopsykoosista tai vihollisuudesta.

 

Ihan eri asia olisi asiallisesti keskustella oikeista riskeistä ja peloista. Tavoista vähentää niitä. Selväksi vaan on tullut, että toinen puoli "keskustelijoista" ei suostu näkemään muuta kuin miesten vastuun ja syyllisyyden.

Pääpiirteissään väkivaltaan on syyllinen se, joka siihen syyllistyy. Useimmiten se on mies. (Itsepuolustus eri juttu.)

Jos sinun lähtökohtasi keskusteluun on lähes puolen osan kansalaisten "joukkopsykoosi", joka siis olisi jo jatkunut vuosikymmeniä ja vuosisatoja, etkä kykene itse tarkastelemaan myös faktapohjaisesti väkivaltaongelmia yhteiskunnassa, miesten väkivaltaa ja selvästi naisia korkeampaa väkivaltataipumusta ja voimasuhteissa lähtökohdiltaan jyräävää asemaa, niin hedelmällinen keskustelu on hyvin vaikeaa.

Karhu on kyllä ihan hyvä mittari pelon määrälle. Siinä mielessä, että karhut eivät herätä naisissa juuri pelkoa, vaikka liikkuu metsässä, mutta miehet joskus herättävät. Karhuvertausta ei siis tarvitse tulkita tiukan kirjaimellisesti ja konkreettisena lähikohtaamistilanteena, vaan on selvää, että tämä vertaus on laajempi symboli ja käsite. Naisten validille varomiselle ja pelolle miesten potentilaalista väkivaltaisuutta kohtaan. Miehet pelottaa, ei karhut.

Ja jos todella haluat vielä viilata pilkkua ja vääntää täysin kirjaimellisesti tuosta mielestäni enemmän symbolisesta vertauksesta, niin kohtaamisen todella voi myös käsittää siltä laajemmalta pohjalta, että kun karhu havaitsee ihmisen, eli kohtaa ihmisen metsässä, niin se väistää ja aniharvoin on aggressiivinen. 

Tämäntyyppisestihän tuo Linneakin pohti perustelussaan:  

Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.

– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.

Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.

– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.

Eli tässä esimerkiksi verrataan nimenomaan sitä, että onko tuntenut pelkoa metsässä karhua kohtaan vs. onko tuntenut pelkoa metsässä miestä/miehiä kohtaan.   https://yle.fi/a/74-20225601

Joko menee jakeluun, pilkunn......?

Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista

"Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista"

Täällä toinen nainen, varmaan eri ikäinenkin. Olen liikkunut paljon karhujen lähellä, ne yleensä väistävät, kun pitää tarpeeksi meteliä. Kun taas olen kuullut karhun viheltävän hillasuolla, olen palannut omia jälkiäni takaisin. Kunnioitetaan toisiamme molemmin puolin. Sen sijaan miehet eivät välttämättä kunnioita toista, eivät väistä, vaan käyvät kiinni. Itsellä oli tällainen kokemus kerran kaupungin lähimetsässä kauan sitten. Poimin puolukoita, kun metsästä eteen tuli mies. Yritti jututtaa, vastasin lyhyesti ja jatkoin poimimista, tuli koko ajan lähemmäksi ja lopulta kävi kiinni. Tönäisin kumoon ja juoksin, eksytin miehen. En mennyt noille paikoille enää toiste, ja sen jälkeen olen hieman kammonnut jos yksin kulkiessa joku mies tulee jututtamaan. Näiden kokemusten perusteella pelkään siis enemmän päällekäyviä miehiä kuin karhua ja molempia väistän yksin metsässä kulkiessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhut nirhanneet Suomessa ehkä yhden naisen sadan vuoden aikana.

Pitää olla vähäjärkinen, jos luulee tuon tekevän karhuista suomalaismiehiä turvallisempia. Suomessa ei asu kahta miljoonaa karhua kerrostaloissa ja puolta miljoonaa rivitalonaapureina.

Tietyllä kirjolla olevat saattavat ottaa symboliset ilmaisut kirjaimellisesti. Eikä heistäkään kaikki. Sen sijaan, että keskusteltais naisten peloista, tyypit jankuttaa karhuista. No, se onkin yksi tapa väistää se ongelma, naisten kokema väkivalta ja pelko.

Karhu on tässä olennainen mittari sen pelon määrälle. Kun miestä pelätään enemmän kuin karhua ja tätä vielä laumoissa puolustellaan pystymättä myöntämään, että joo, nyt karkasi vähän mopo käsistä, niin se kertoo joukkopsykoosista tai vihollisuudesta.

 

Ihan eri asia olisi asiallisesti keskustella oikeista riskeistä ja peloista. Tavoista vähentää niitä. Selväksi vaan on tullut, että toinen puoli "keskustelijoista" ei suostu näkemään muuta kuin miesten vastuun ja syyllisyyden.

Pääpiirteissään väkivaltaan on syyllinen se, joka siihen syyllistyy. Useimmiten se on mies. (Itsepuolustus eri juttu.)

Jos sinun lähtökohtasi keskusteluun on lähes puolen osan kansalaisten "joukkopsykoosi", joka siis olisi jo jatkunut vuosikymmeniä ja vuosisatoja, etkä kykene itse tarkastelemaan myös faktapohjaisesti väkivaltaongelmia yhteiskunnassa, miesten väkivaltaa ja selvästi naisia korkeampaa väkivaltataipumusta ja voimasuhteissa lähtökohdiltaan jyräävää asemaa, niin hedelmällinen keskustelu on hyvin vaikeaa.

Karhu on kyllä ihan hyvä mittari pelon määrälle. Siinä mielessä, että karhut eivät herätä naisissa juuri pelkoa, vaikka liikkuu metsässä, mutta miehet joskus herättävät. Karhuvertausta ei siis tarvitse tulkita tiukan kirjaimellisesti ja konkreettisena lähikohtaamistilanteena, vaan on selvää, että tämä vertaus on laajempi symboli ja käsite. Naisten validille varomiselle ja pelolle miesten potentilaalista väkivaltaisuutta kohtaan. Miehet pelottaa, ei karhut.

Ja jos todella haluat vielä viilata pilkkua ja vääntää täysin kirjaimellisesti tuosta mielestäni enemmän symbolisesta vertauksesta, niin kohtaamisen todella voi myös käsittää siltä laajemmalta pohjalta, että kun karhu havaitsee ihmisen, eli kohtaa ihmisen metsässä, niin se väistää ja aniharvoin on aggressiivinen. 

Tämäntyyppisestihän tuo Linneakin pohti perustelussaan:  

Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.

– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.

Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.

– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.

Eli tässä esimerkiksi verrataan nimenomaan sitä, että onko tuntenut pelkoa metsässä karhua kohtaan vs. onko tuntenut pelkoa metsässä miestä/miehiä kohtaan.   https://yle.fi/a/74-20225601

Joko menee jakeluun, pilkunn......?

Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista

"Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista"

 

Täällä toinen nainen, varmaan eri ikäinenkin. Olen liikkunut paljon karhujen lähellä, ne yleensä väistävät, kun pitää tarpeeksi meteliä. Kun taas olen kuullut karhun viheltävän hillasuolla, olen palannut omia jälkiäni takaisin. Kunnioitetaan toisiamme molemmin puolin. Sen sijaan miehet eivät välttämättä kunnioita toista, eivät väistä, vaan käyvät kiinni. Itsellä oli tällainen kokemus kerran kaupungin lähimetsässä kauan sitten. Poimin puolukoita, kun metsästä eteen tuli mies. Yritti jututtaa, vastasin lyhyesti ja jatkoin poimimista, tuli koko ajan lähemmäksi ja lopulta kävi kiinni. Tönäisin kumoon ja juoksin, eksytin miehen. En mennyt noille paikoille enää toiste, ja sen jälkeen olen hieman kammonnut jos yksin kulkiessa joku mies tulee jututtamaan. Näiden kokemusten perusteella pelkään siis enemmän päällekäyviä miehiä kuin karhua ja molempia väistän yksin metsässä kulkiessa.

Montako kokemusta karhun kanssa sulla on? Montako kohtaamista miesten kanssa?

Jos olet kaksi kertaa kohdannut karhun eikä mitään sattunut. Ja noin 500 000 kertaa kohdannut miehen ja kerran on jotain ikävää sattunut niin sehän tarkoittaa sitä että karhu on turvallisempaa kohdata? Eiks niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa milloin mies on vaan vähän tollo ja harmiton, heittää tyhmää läppää. Naiset ovat yleensä fyysisesti miestä heikompia ja on kehittynyt aika hyvä arviointikyky milloin se läpänheitto ei olekaan ihan harmitonta vaan on syytä olla varuillaan. Ymmärrän Linneaa ihan täysin, joistain miehistä vaan huomaa häiriintyneisyyden ja ei ole varmasti yksinään kauhean kiva miettiä keskellä ei-mitään että mitenhän tässä nyt käy.

Todellakin. Ja naisen on tärkeää luottaa paitsi kokemuksiensa tuomaan tietoon, niin myös suoriin tuntemuksiinsa, jos joku mies ja tilanne herättää ikävän tunteen ja pelkoa. Silloin tulee luottaa myös ns. vaistoon. 

Aivot kerää jatkuvasti dataa mahdollisesta vaarasta, myös alitajunnassa, ja jos järjestelmä hälyttää ikävällä pelkotuntemuksella tai kehon reagoinnilla, niin on aika toimia ja suojata itsensä ja poistaa itsensä tilanteesta välittömästi.

Monet rikoksen uhrit kertovat jälkeenpäin, että ensin tuli ikävä tunne ja pelotti ja myös oma keho saattoi fyysisesti reagoida, (värisyttää, "niskavillat nousee pystyyn" tms.) ilman mitään varsinaista isoa syytä, ja se sitten selitettiin järjellä pois, että eihän nyt tuollainen mitään tarkoita, pikkujuttu, pelkkää läppää... jne. 

Naisten tulee luottaa omaan kokemukseensa ja tuntemuksiinsa. Niin voi pelastua kaikenmoiselta kurjalta.

Niin että koskaan ei pelota turhaan? Kyllä mua ainakin miehenä on pelottanut, mutta varmasti pyhä sukupuoli tässäkin erehtymätön 

Voi varmasti pelottaa joskus myös syyttä.

Itse en jäisi kuitenkaan enää katsomaan kovin helposti, kuinka paljon sitä syytä on tai ei ole. Kokemus opettaa.

Miksi edes jäisin väkisin tilanteeseen, jossa minua pelottaa ja tulee ikävä olo, jos voin usein kohtuu helpostikin vain vaikka lähteä pois.

Kirjoitustapasi naisia kohtaan on koko ajan muuten ala-arvoinen ja halveksuva. Miksi et voi tavallisesti ilman sarvia ja hampaita esittää omia kysymyksiäsi? Vai onko naisten alentaminen niin selkärangassa, ettet kielenkäyttöäsi enää edes itse huomaa tai ymmärrä halventavaksi ("pyhä sukupuoli" tms.) Tai sitten et edes halua mitään asiallista keskustelua. Ei tällaisiin viesteihin viitsi useinkaan vastata.

Suurin osa lasten ja vauvojen surmista on naisten tekemiä. Miksi lasten pitää pelätä naisia? Eivätkö lapset voisi ennemmin kohdata karhuja? Ei ole tiedossa että satoihin vuosiin olisi yhtään lasta tullut karhun murhaamaksi.

Katsoin eilen telkkarista Poliisit-sarjan jaksoa. Poliisit pysäytti yhden auton, josta nousi kolme miestä. Poliiseja oli kaksi, heistä toinen sanoi kameralle, että tuollaisessa tilanteessa on väkivallan uhka ja heidän pitää olla varuillaan. Siis kaksi isokokoista miespoliisia pamppuineen ja lamauttimineen ja he oli varuillaan. Miksi? Miehistähän ei koskaan ole kenellekään mitään vaaraa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäisin, jos Linnean pelot olisivat tulleet toteen. Mutta nythän oli vain hänen vaivoharhaisuudestaan kyse kun mitään ei tapahtunut. Yksikään mies ei tehnyt mitään. Linnea varmaan oli pettynyt että piti mennä lehteen pelkkiä omia vainoharhoja selittämään. Olisi nyt saanut edes yhden miehen provosoitua jonkinlaiseen fyysiseen yhteenottoon niin olisi parempi tarina mitä itkeä.

Ei tarvi olla mitään vainoharhaisuutta, vaikka mitään pahempaa ei tapahdu. Millä perustein olisi?

Tarina ei myöskään kertonut, että lähtikö esim. Linnea pian paikalta pois, soitti jollekin tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten vähättely ja leimaaminen pahoiksi on trendikästä. Kai se jotenkin voimaannuttaa naisia. Sinänsä huvittavaa, että nämä samat naiset kiljuisivat vihasta, jos joku sanoisi, että törmää metsässä mieluummin karhuun kuin somaliin/muslimiin. 

Ja sitten usein jos se karhua pelottavampi mies sanoo tai tekee jotain vähänkään röyhkeäksi tulkittavaa, niin nämä uskaltavat käydä silmille. Vaikka pelottaa kamalasti 

No tämähän se juuri harmittaa. Minäkin olen kaikkea söpöä puhunut tyttösille, mutta nämä ovat vastanneet rumasti. Ei ole kohteliasta eikä vaikuta pelokkailta nämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhut nirhanneet Suomessa ehkä yhden naisen sadan vuoden aikana.

Pitää olla vähäjärkinen, jos luulee tuon tekevän karhuista suomalaismiehiä turvallisempia. Suomessa ei asu kahta miljoonaa karhua kerrostaloissa ja puolta miljoonaa rivitalonaapureina.

Tietyllä kirjolla olevat saattavat ottaa symboliset ilmaisut kirjaimellisesti. Eikä heistäkään kaikki. Sen sijaan, että keskusteltais naisten peloista, tyypit jankuttaa karhuista. No, se onkin yksi tapa väistää se ongelma, naisten kokema väkivalta ja pelko.

Karhu on tässä olennainen mittari sen pelon määrälle. Kun miestä pelätään enemmän kuin karhua ja tätä vielä laumoissa puolustellaan pystymättä myöntämään, että joo, nyt karkasi vähän mopo käsistä, niin se kertoo joukkopsykoosista tai vihollisuudesta.

 

Ihan eri asia olisi asiallisesti keskustella oikeista riskeistä ja peloista. Tavoista vähentää niitä. Selväksi vaan on tullut, että toinen puoli "keskustelijoista" ei suostu näkemään muuta kuin miesten vastuun ja syyllisyyden.

Pääpiirteissään väkivaltaan on syyllinen se, joka siihen syyllistyy. Useimmiten se on mies. (Itsepuolustus eri juttu.)

Jos sinun lähtökohtasi keskusteluun on lähes puolen osan kansalaisten "joukkopsykoosi", joka siis olisi jo jatkunut vuosikymmeniä ja vuosisatoja, etkä kykene itse tarkastelemaan myös faktapohjaisesti väkivaltaongelmia yhteiskunnassa, miesten väkivaltaa ja selvästi naisia korkeampaa väkivaltataipumusta ja voimasuhteissa lähtökohdiltaan jyräävää asemaa, niin hedelmällinen keskustelu on hyvin vaikeaa.

Karhu on kyllä ihan hyvä mittari pelon määrälle. Siinä mielessä, että karhut eivät herätä naisissa juuri pelkoa, vaikka liikkuu metsässä, mutta miehet joskus herättävät. Karhuvertausta ei siis tarvitse tulkita tiukan kirjaimellisesti ja konkreettisena lähikohtaamistilanteena, vaan on selvää, että tämä vertaus on laajempi symboli ja käsite. Naisten validille varomiselle ja pelolle miesten potentilaalista väkivaltaisuutta kohtaan. Miehet pelottaa, ei karhut.

Ja jos todella haluat vielä viilata pilkkua ja vääntää täysin kirjaimellisesti tuosta mielestäni enemmän symbolisesta vertauksesta, niin kohtaamisen todella voi myös käsittää siltä laajemmalta pohjalta, että kun karhu havaitsee ihmisen, eli kohtaa ihmisen metsässä, niin se väistää ja aniharvoin on aggressiivinen. 

Tämäntyyppisestihän tuo Linneakin pohti perustelussaan:  

Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.

– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.

Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.

– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.

Eli tässä esimerkiksi verrataan nimenomaan sitä, että onko tuntenut pelkoa metsässä karhua kohtaan vs. onko tuntenut pelkoa metsässä miestä/miehiä kohtaan.   https://yle.fi/a/74-20225601

Joko menee jakeluun, pilkunn......?

Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista

"Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista"

 

Täällä toinen nainen, varmaan eri ikäinenkin. Olen liikkunut paljon karhujen lähellä, ne yleensä väistävät, kun pitää tarpeeksi meteliä. Kun taas olen kuullut karhun viheltävän hillasuolla, olen palannut omia jälkiäni takaisin. Kunnioitetaan toisiamme molemmin puolin. Sen sijaan miehet eivät välttämättä kunnioita toista, eivät väistä, vaan käyvät kiinni. Itsellä oli tällainen kokemus kerran kaupungin lähimetsässä kauan sitten. Poimin puolukoita, kun metsästä eteen tuli mies. Yritti jututtaa, vastasin lyhyesti ja jatkoin poimimista, tuli koko ajan lähemmäksi ja lopulta kävi kiinni. Tönäisin kumoon ja juoksin, eksytin miehen. En mennyt noille paikoille enää toiste, ja sen jälkeen olen hieman kammonnut jos yksin kulkiessa joku mies tulee jututtamaan. Näiden kokemusten perusteella pelkään siis enemmän päällekäyviä miehiä kuin karhua ja molempia väistän yksin metsässä kulkiessa.

Ootko kuullu yksittäistapauksista?

Vierailija kirjoitti:

Jos näistä kommenteista voi jotain päätellä, niin mies ei saa valittaa eikä loukkaantua mistään - se on ruikuttamista. Naisen valittaminen saa, mistä tahansa aiheesta, valtamediassa aina myönteisen vastaanoton.

Miehen pitää tiedostaa etuoikeutettu asemansa eikä siksi saa valittaa. Tämä on joskus vaikeaa. Rakennusmiehellä on usein n. 100 kilometrin työmatka, mm. maakunnista Helsinkiin (ja nyt muuten alalla tosi korkea työttömyys) ja bruttopalkka voi olla 2500 euroa. Ulkomaalaisten palkasta nyt puhumattakaan. Siistissä sisätöissä oleva (nais)päätoimittaja tienaa ehkä 5-6000, kenties paljon enemmänkin. Työmiestä ei oikein innosta lukea näitä naistoimittajien juttuja siitä, kuinka etuoikeutettu hän on.

Kohta tähänkin kommenttiin tulee vastaus, että nyyh, nyyh, siellä se mies taas ruikuttaa.

Miehiä toisaalta syytetään siitä, etteivät he puhu. Siihen on luonnolliset syyt.

Hyvin puolueellisesti olet kommentit lukenut, kun miehet väittävät täällä, että Linnea on nimitellyt kaikki miehiä limaiseksi, kun hän tarkoitti miehiä, jotka lähestyvät häntä epäasiallisesti. Miesten mielestä myöskään nätti tyttö ja niin edelleen ei ole mitään outoa sanomista. Lisäksi miehet nimittelevät tässä ketjussa naisia vaikka Miksi vähintään yhtä paljon kuin naiset. 

Vierailija kirjoitti:

Katsoin eilen telkkarista Poliisit-sarjan jaksoa. Poliisit pysäytti yhden auton, josta nousi kolme miestä. Poliiseja oli kaksi, heistä toinen sanoi kameralle, että tuollaisessa tilanteessa on väkivallan uhka ja heidän pitää olla varuillaan. Siis kaksi isokokoista miespoliisia pamppuineen ja lamauttimineen ja he oli varuillaan. Miksi? Miehistähän ei koskaan ole kenellekään mitään vaaraa?

Ei kukaan ole sanonut, että ei saisi olla yhtään varuillaan 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäisin, jos Linnean pelot olisivat tulleet toteen. Mutta nythän oli vain hänen vaivoharhaisuudestaan kyse kun mitään ei tapahtunut. Yksikään mies ei tehnyt mitään. Linnea varmaan oli pettynyt että piti mennä lehteen pelkkiä omia vainoharhoja selittämään. Olisi nyt saanut edes yhden miehen provosoitua jonkinlaiseen fyysiseen yhteenottoon niin olisi parempi tarina mitä itkeä.

Linnea ei pelkää kenenkään miehen käyvän häneen fyysisesti kiinni vaan hän ei pidä miesten epäasiallisesti käytöksestä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa milloin mies on vaan vähän tollo ja harmiton, heittää tyhmää läppää. Naiset ovat yleensä fyysisesti miestä heikompia ja on kehittynyt aika hyvä arviointikyky milloin se läpänheitto ei olekaan ihan harmitonta vaan on syytä olla varuillaan. Ymmärrän Linneaa ihan täysin, joistain miehistä vaan huomaa häiriintyneisyyden ja ei ole varmasti yksinään kauhean kiva miettiä keskellä ei-mitään että mitenhän tässä nyt käy.

Todellakin. Ja naisen on tärkeää luottaa paitsi kokemuksiensa tuomaan tietoon, niin myös suoriin tuntemuksiinsa, jos joku mies ja tilanne herättää ikävän tunteen ja pelkoa. Silloin tulee luottaa myös ns. vaistoon. 

Aivot kerää jatkuvasti dataa mahdollisesta vaarasta, myös alitajunnassa, ja jos järjestelmä hälyttää ikävällä pelkotuntemuksella tai kehon reagoinnilla, niin on aika toimia ja suojata itsensä ja poistaa itsensä tilanteesta välittömästi.

Monet rikoksen uhrit kertovat jälkeenpäin, että ensin tuli ikävä tunne ja pelotti ja myös oma keho saattoi fyysisesti reagoida, (värisyttää, "niskavillat nousee pystyyn" tms.) ilman mitään varsinaista isoa syytä, ja se sitten selitettiin järjellä pois, että eihän nyt tuollainen mitään tarkoita, pikkujuttu, pelkkää läppää... jne. 

Naisten tulee luottaa omaan kokemukseensa ja tuntemuksiinsa. Niin voi pelastua kaikenmoiselta kurjalta.

Niin että koskaan ei pelota turhaan? Kyllä mua ainakin miehenä on pelottanut, mutta varmasti pyhä sukupuoli tässäkin erehtymätön 

Voi varmasti pelottaa joskus myös syyttä.

Itse en jäisi kuitenkaan enää katsomaan kovin helposti, kuinka paljon sitä syytä on tai ei ole. Kokemus opettaa.

Miksi edes jäisin väkisin tilanteeseen, jossa minua pelottaa ja tulee ikävä olo, jos voin usein kohtuu helpostikin vain vaikka lähteä pois.

Kirjoitustapasi naisia kohtaan on koko ajan muuten ala-arvoinen ja halveksuva. Miksi et voi tavallisesti ilman sarvia ja hampaita esittää omia kysymyksiäsi? Vai onko naisten alentaminen niin selkärangassa, ettet kielenkäyttöäsi enää edes itse huomaa tai ymmärrä halventavaksi ("pyhä sukupuoli" tms.) Tai sitten et edes halua mitään asiallista keskustelua. Ei tällaisiin viesteihin viitsi useinkaan vastata.

Lue ketju niin näet perusteet halveksunnalle. Ei se silti kaikkia naisia koske, sillä moni kirjoittanut ihan tolkullisia. Mutta pyhänä te feministit sukupuoltanne pidätte ja siksi teille on mahdotonta ymmärtää, että voisitte syyllistyä ylilyönteihin.

Pelkää sinä vaan ja poistu paikalta kun tulen sinne. Ei tässä yhden hysteerikon peloista niinkään ole kyse. Ei varsinkaan, jos ratkaiset tilanteen poistamalla, etkä vaatimalla muita poistumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin eilen telkkarista Poliisit-sarjan jaksoa. Poliisit pysäytti yhden auton, josta nousi kolme miestä. Poliiseja oli kaksi, heistä toinen sanoi kameralle, että tuollaisessa tilanteessa on väkivallan uhka ja heidän pitää olla varuillaan. Siis kaksi isokokoista miespoliisia pamppuineen ja lamauttimineen ja he oli varuillaan. Miksi? Miehistähän ei koskaan ole kenellekään mitään vaaraa?

Ei kukaan ole sanonut, että ei saisi olla yhtään varuillaan 

On sanottu, koska yhtäkään miestä ei saa epäillä mistään. Paitsi silloin, jos naiselle sattuu jotain, on se naisen vika, koska luotti eikä ollut varuillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa milloin mies on vaan vähän tollo ja harmiton, heittää tyhmää läppää. Naiset ovat yleensä fyysisesti miestä heikompia ja on kehittynyt aika hyvä arviointikyky milloin se läpänheitto ei olekaan ihan harmitonta vaan on syytä olla varuillaan. Ymmärrän Linneaa ihan täysin, joistain miehistä vaan huomaa häiriintyneisyyden ja ei ole varmasti yksinään kauhean kiva miettiä keskellä ei-mitään että mitenhän tässä nyt käy.

Todellakin. Ja naisen on tärkeää luottaa paitsi kokemuksiensa tuomaan tietoon, niin myös suoriin tuntemuksiinsa, jos joku mies ja tilanne herättää ikävän tunteen ja pelkoa. Silloin tulee luottaa myös ns. vaistoon. 

Aivot kerää jatkuvasti dataa mahdollisesta vaarasta, myös alitajunnassa, ja jos järjestelmä hälyttää ikävällä pelkotuntemuksella tai kehon reagoinnilla, niin on aika toimia ja suojata itsensä ja poistaa itsensä tilanteesta välittömästi.

Monet rikoksen uhrit kertovat jälkeenpäin, että ensin tuli ikävä tunne ja pelotti ja myös oma keho saattoi fyysisesti reagoida, (värisyttää, "niskavillat nousee pystyyn" tms.) ilman mitään varsinaista isoa syytä, ja se sitten selitettiin järjellä pois, että eihän nyt tuollainen mitään tarkoita, pikkujuttu, pelkkää läppää... jne. 

Naisten tulee luottaa omaan kokemukseensa ja tuntemuksiinsa. Niin voi pelastua kaikenmoiselta kurjalta.

Niin että koskaan ei pelota turhaan? Kyllä mua ainakin miehenä on pelottanut, mutta varmasti pyhä sukupuoli tässäkin erehtymätön 

Voi varmasti pelottaa joskus myös syyttä.

Itse en jäisi kuitenkaan enää katsomaan kovin helposti, kuinka paljon sitä syytä on tai ei ole. Kokemus opettaa.

Miksi edes jäisin väkisin tilanteeseen, jossa minua pelottaa ja tulee ikävä olo, jos voin usein kohtuu helpostikin vain vaikka lähteä pois.

Kirjoitustapasi naisia kohtaan on koko ajan muuten ala-arvoinen ja halveksuva. Miksi et voi tavallisesti ilman sarvia ja hampaita esittää omia kysymyksiäsi? Vai onko naisten alentaminen niin selkärangassa, ettet kielenkäyttöäsi enää edes itse huomaa tai ymmärrä halventavaksi ("pyhä sukupuoli" tms.) Tai sitten et edes halua mitään asiallista keskustelua. Ei tällaisiin viesteihin viitsi useinkaan vastata.

Lue ketju niin näet perusteet halveksunnalle. Ei se silti kaikkia naisia koske, sillä moni kirjoittanut ihan tolkullisia. Mutta pyhänä te feministit sukupuoltanne pidätte ja siksi teille on mahdotonta ymmärtää, että voisitte syyllistyä ylilyönteihin.

 

Pelkää sinä vaan ja poistu paikalta kun tulen sinne. Ei tässä yhden hysteerikon peloista niinkään ole kyse. Ei varsinkaan, jos ratkaiset tilanteen poistamalla, etkä vaatimalla muita poistumaan.

Eri, mutta nimittelet mm Linneaa hysteeriseksi. Taidat nimitellä yleensäkin naisia....

Vierailija kirjoitti:

Voisiko metsään haluavilla miehillä olla pakollinen valvoja/saattaja, joka varmistaa asiallisen käytöksen?

 

Valvojan ei olisi pakko olla sukulainen tai tuttu. Voisi hyvin olla valvontafirmoja, joilta ostettaisiin valvontapalvelua. Yrittäjähenkiset nuoretkin voisivat työllistyä!   

 

Näin digiaikana valvonta voisi olla myös etävalvontaa. Tulisi paljon halvemmaksi kuin metsässä paikalla oleva saattaja. 

 

Saataisiinko näin lisättyä turvallisuutta ja sanalla työllisyys nousuun?  

Lyö vain läskiksi. Todellisesta epäkohdasta ei voida keskustella, kun ne, joita asia ei itseään kosketa niin kohteena kuin tekijänäkään, pillastuvat 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhut nirhanneet Suomessa ehkä yhden naisen sadan vuoden aikana.

Pitää olla vähäjärkinen, jos luulee tuon tekevän karhuista suomalaismiehiä turvallisempia. Suomessa ei asu kahta miljoonaa karhua kerrostaloissa ja puolta miljoonaa rivitalonaapureina.

Tietyllä kirjolla olevat saattavat ottaa symboliset ilmaisut kirjaimellisesti. Eikä heistäkään kaikki. Sen sijaan, että keskusteltais naisten peloista, tyypit jankuttaa karhuista. No, se onkin yksi tapa väistää se ongelma, naisten kokema väkivalta ja pelko.

Karhu on tässä olennainen mittari sen pelon määrälle. Kun miestä pelätään enemmän kuin karhua ja tätä vielä laumoissa puolustellaan pystymättä myöntämään, että joo, nyt karkasi vähän mopo käsistä, niin se kertoo joukkopsykoosista tai vihollisuudesta.

 

Ihan eri asia olisi asiallisesti keskustella oikeista riskeistä ja peloista. Tavoista vähentää niitä. Selväksi vaan on tullut, että toinen puoli "keskustelijoista" ei suostu näkemään muuta kuin miesten vastuun ja syyllisyyden.

Pääpiirteissään väkivaltaan on syyllinen se, joka siihen syyllistyy. Useimmiten se on mies. (Itsepuolustus eri juttu.)

Jos sinun lähtökohtasi keskusteluun on lähes puolen osan kansalaisten "joukkopsykoosi", joka siis olisi jo jatkunut vuosikymmeniä ja vuosisatoja, etkä kykene itse tarkastelemaan myös faktapohjaisesti väkivaltaongelmia yhteiskunnassa, miesten väkivaltaa ja selvästi naisia korkeampaa väkivaltataipumusta ja voimasuhteissa lähtökohdiltaan jyräävää asemaa, niin hedelmällinen keskustelu on hyvin vaikeaa.

Karhu on kyllä ihan hyvä mittari pelon määrälle. Siinä mielessä, että karhut eivät herätä naisissa juuri pelkoa, vaikka liikkuu metsässä, mutta miehet joskus herättävät. Karhuvertausta ei siis tarvitse tulkita tiukan kirjaimellisesti ja konkreettisena lähikohtaamistilanteena, vaan on selvää, että tämä vertaus on laajempi symboli ja käsite. Naisten validille varomiselle ja pelolle miesten potentilaalista väkivaltaisuutta kohtaan. Miehet pelottaa, ei karhut.

Ja jos todella haluat vielä viilata pilkkua ja vääntää täysin kirjaimellisesti tuosta mielestäni enemmän symbolisesta vertauksesta, niin kohtaamisen todella voi myös käsittää siltä laajemmalta pohjalta, että kun karhu havaitsee ihmisen, eli kohtaa ihmisen metsässä, niin se väistää ja aniharvoin on aggressiivinen. 

Tämäntyyppisestihän tuo Linneakin pohti perustelussaan:  

Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.

– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.

Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.

– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.

Eli tässä esimerkiksi verrataan nimenomaan sitä, että onko tuntenut pelkoa metsässä karhua kohtaan vs. onko tuntenut pelkoa metsässä miestä/miehiä kohtaan.   https://yle.fi/a/74-20225601

Joko menee jakeluun, pilkunn......?

Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista

Suurimmalla osalla naisista on monia ja monia ihan omia kokemuksia miehistä, joista ovat aika pitkälle muodostaneet mielipiteitään. Usein myös ystäviä, joiden kanssa kokemuksia jaetaan. Niin naisia kuin miehiäkin. Näin minullakin. Toki hienoa, että myös laajempaa keskustelua yhteiskunnassa on. Oletko sinä vain netin varassa?

Nimenomaan kokemukseni myötä, oma varovaisuuteni on kasvanut vuosien varrella. Nuorena saatetaan monesti olla vähän varomattomampia ja enempi riskiä ottavia ja myös sinisilmäisempiä.

Kyllä sitä oppii sitten (kantapäänkin kautta) näkemään, myös niitä vaaranmerkkejäkin jo vähän pienemmistä rajanylityksistä ja omavaltaisuuksista tms. joita nuorena ei niin hoksannutkaan pistää aina merkille ja laittoi hyväntahtoisesti vaikkapa huolimattomuuden tai minkä ikinä kelpo selityksen piikkiin.

En tiedä miksi nyt jaksan vastailla sinulle, joka kirjoittaa koko ajan muita alentaen ja vähätellen, halveksuen ja hyökäten. Käytöksesi olisi iso red flag silmätysten, enkä jäisi seuraasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kummallista jos tuollainen kysymys on olevinaan pelottavaa ahdistelua. Kyllä jotain pitäisi kestääkin ja tämä menee siihen kategoriaan. Kai sitä nyt voi omassa päässä kehitellä vaikka mitä pelkoja vaikka toinen ei sano sanaakaan. Sehän voi olla vielä pelottavampaa että joku mies tulee vastaan eikä sano mitään. Siitäkin voisi varmaan tehdä lehtijutun että voisihan sitä nyt tervehtiä ja sanoa muutaman sanan eikä olla hiljaa kun se pelottaa niin kovasti. Ei näillä mikään kelpaa, koska ongelma on omassa päässä.

Linnea sanoi useimpien ihmisten olevan aivan mukavia, mutta kertoi pariin kertaan miesten sanoneen epäasialliseen sävyyn: "Eikö noin nättiä tyttöä pelota yksin täällä metsässä?" Hän ei syytä noita miehiä väkivallasta, vaan pelottelusta, jota karhu taas ei ole koskaan tehnyt. Useimmat kerrat, kun ihminen näkee karhun metsässä, he sivuuttavat toisensa matkan päästä. Karhu pitää mieluummin etäisyyttä ja ihminen voi auttaa asiaa pitämällä ääntä. Tämän on Linneakin saattanut omin silmin havaita. Jokainen tietää, että tilanne on paljon vaarallisempi, jos yllättäin päätyy vaikka emokarhun ja pentujen väliin. 

Useimmat miehet käyttäytyvät hyvin, useimmiten karhu väistää jne., mutta artikkelissa luki näin

"Haastattelun yhteydessä Leino pohti, että jos pitäisi valita, hän kohtaisi metsässä mieluummin karhun kuin miehen."

Linnea siis kirjaimellisesti pitää miestä lähtökohtaisesti vaarallisempana kuin karhua. 

Linnea oli itse kohdannut pelottelua miesten taholta, ei karhujen. 

Minkähän lajin Jani tapaisi mieluummin metsässä? Aikamoista toimintaa naisilta tämä. On ehkä aihettaa olettaa että kaikki vaeltavat naiset toimivat näin. Yleltä tämäkin.

"41-vuotias Jani kertoo tilanteesta, joka alkoi, kun kaksi tuntematonta naista saapui tulipaikalle.

– Toinen tenttasi meitä kuin Napakympissä ja tilanne oli erittäin painostava. Jossain kohtaa, kun häiriköinnistä ei tullut loppua, lähdimme tunturiin, jotta saisimme hetken rauhaa.

Häiriköinti ei kuitenkaan loppunut siihen.

– Reissun jälkeen nainen käytti meiltä tentattuja tietoja hyväkseen ja kävi yhden seurueen jäsenen työpaikalla sekä lähetti kohtuullisen romanttisia viestejä hänelle. Tästä kyllä toivuttiin, mutta ihmisiä kartan luonnossa kahta kauheammin tämän tapauksen jälkeen, Jani kertoo."

Onkohan kukaan mies mennyt noilla spekseillä miehen työpaikalle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhut nirhanneet Suomessa ehkä yhden naisen sadan vuoden aikana.

Pitää olla vähäjärkinen, jos luulee tuon tekevän karhuista suomalaismiehiä turvallisempia. Suomessa ei asu kahta miljoonaa karhua kerrostaloissa ja puolta miljoonaa rivitalonaapureina.

Tietyllä kirjolla olevat saattavat ottaa symboliset ilmaisut kirjaimellisesti. Eikä heistäkään kaikki. Sen sijaan, että keskusteltais naisten peloista, tyypit jankuttaa karhuista. No, se onkin yksi tapa väistää se ongelma, naisten kokema väkivalta ja pelko.

Karhu on tässä olennainen mittari sen pelon määrälle. Kun miestä pelätään enemmän kuin karhua ja tätä vielä laumoissa puolustellaan pystymättä myöntämään, että joo, nyt karkasi vähän mopo käsistä, niin se kertoo joukkopsykoosista tai vihollisuudesta.

 

Ihan eri asia olisi asiallisesti keskustella oikeista riskeistä ja peloista. Tavoista vähentää niitä. Selväksi vaan on tullut, että toinen puoli "keskustelijoista" ei suostu näkemään muuta kuin miesten vastuun ja syyllisyyden.

Pääpiirteissään väkivaltaan on syyllinen se, joka siihen syyllistyy. Useimmiten se on mies. (Itsepuolustus eri juttu.)

Jos sinun lähtökohtasi keskusteluun on lähes puolen osan kansalaisten "joukkopsykoosi", joka siis olisi jo jatkunut vuosikymmeniä ja vuosisatoja, etkä kykene itse tarkastelemaan myös faktapohjaisesti väkivaltaongelmia yhteiskunnassa, miesten väkivaltaa ja selvästi naisia korkeampaa väkivaltataipumusta ja voimasuhteissa lähtökohdiltaan jyräävää asemaa, niin hedelmällinen keskustelu on hyvin vaikeaa.

Karhu on kyllä ihan hyvä mittari pelon määrälle. Siinä mielessä, että karhut eivät herätä naisissa juuri pelkoa, vaikka liikkuu metsässä, mutta miehet joskus herättävät. Karhuvertausta ei siis tarvitse tulkita tiukan kirjaimellisesti ja konkreettisena lähikohtaamistilanteena, vaan on selvää, että tämä vertaus on laajempi symboli ja käsite. Naisten validille varomiselle ja pelolle miesten potentilaalista väkivaltaisuutta kohtaan. Miehet pelottaa, ei karhut.

Ja jos todella haluat vielä viilata pilkkua ja vääntää täysin kirjaimellisesti tuosta mielestäni enemmän symbolisesta vertauksesta, niin kohtaamisen todella voi myös käsittää siltä laajemmalta pohjalta, että kun karhu havaitsee ihmisen, eli kohtaa ihmisen metsässä, niin se väistää ja aniharvoin on aggressiivinen. 

Tämäntyyppisestihän tuo Linneakin pohti perustelussaan:  

Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.

– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.

Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.

– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.

Eli tässä esimerkiksi verrataan nimenomaan sitä, että onko tuntenut pelkoa metsässä karhua kohtaan vs. onko tuntenut pelkoa metsässä miestä/miehiä kohtaan.   https://yle.fi/a/74-20225601

Joko menee jakeluun, pilkunn......?

Esimerkiksi äitini, joka metsästä kotoisin on paljon puhunut karhupelosta. Varmasti liioitellenkin. Sinä kun taas olet feministisen netin kasvatti, niin pelkäät miehiä. Ei sinun hysteriasi ole mikään universaali totuus. Et sinä edusta edes sukupuoltasi. Sinä edusta lähinnä stereotypista vauvalaista

Suurimmalla osalla naisista on monia ja monia ihan omia kokemuksia miehistä, joista ovat aika pitkälle muodostaneet mielipiteitään. Usein myös ystäviä, joiden kanssa kokemuksia jaetaan. Niin naisia kuin miehiäkin. Näin minullakin. Toki hienoa, että myös laajempaa keskustelua yhteiskunnassa on. Oletko sinä vain netin varassa?

Nimenomaan kokemukseni myötä, oma varovaisuuteni on kasvanut vuosien varrella. Nuorena saatetaan monesti olla vähän varomattomampia ja enempi riskiä ottavia ja myös sinisilmäisempiä.

Kyllä sitä oppii sitten (kantapäänkin kautta) näkemään, myös niitä vaaranmerkkejäkin jo vähän pienemmistä rajanylityksistä ja omavaltaisuuksista tms. joita nuorena ei niin hoksannutkaan pistää aina merkille ja laittoi hyväntahtoisesti vaikkapa huolimattomuuden tai minkä ikinä kelpo selityksen piikkiin.

En tiedä miksi nyt jaksan vastailla sinulle, joka kirjoittaa koko ajan muita alentaen ja vähätellen, halveksuen ja hyökäten. Käytöksesi olisi iso red flag silmätysten, enkä jäisi seuraasi.

Ja miksi saman logiikan ei saa antaa päteä, jos on huono kokemus etnoista? Miksi yle ei tee etusivun juttua siitä, että mielestäni kerran etno katsoi ahnaasti lompakkoani?