Ranskalainen paradoksi: Ranskassa käytetään maailman eniten kovia rasvoja, mutta silti ranskalaiset elävät mm. suomalaisia pidempään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ranskassa syödään juustoa ja kulutetaan voita maailman eniten per capita. Herää väkisin kysymys, että ovatko kovat rasvat todellakin niin vaarallisia kuin meille kerrotaan?"

Tuskin. Kreetalla tai Okinawalla eletään vieläkin pidempään, ja syödään vähän kovia rasvoja, paljon vihanneksia ja mereneläviä. 

Yksi ruokavalion ja eliniänodotteen välisistä yhteisistä nimittäjistä tuntuisi olevan vähän tutkittu ja vaiettu: hyvä ruoka.

Välimeren maissa ja Ranskassa ruoka on keskeinen osa elämää. Laatuun panostetaan, ja ruokailuhetket ovat tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä ja päin vastoin. Sama juttu monissa Aasian maissa, joissa vaikkapa sepelvaltimotautia esiintyy vähän.

Protestanttisissa maissa ruoasta nauttiminen on ollut synti, ja historiallisesti on syöty jotain velliä ja kuraa hengen pitimiksi, jotta työnteko voi jatkua. Ruoka on polttoainetta ja määrä korvaa laadun.

Se ranskalainen tai japanilainen ei vedä jotain kebab- tai makkispekkismättöä melkein sammumispisteessä, elä prosessoidulla laitosruoalla ja kumiperunoilla päiväkodista vanhainkotiin, tai ole koko ajan milläkin gluteenittomalla paleovegaanidieetillä. Eräänlainen protestanttinen itsensä kurittamisen muoto tämäkin. Esim. jenkeissä tai Pohjois-Euroopassa on hirveästi kaiken maailman allergikkoja ja erityis- sitä ja tätä. Ruokailu lähtee siitä, että mitä kukakin EI syö, ja mikä on pahasta tai syntiä ja kiellettyjen ravintosuositusten listalla (vaihtelee koko ajan).

Ruoka on prosessikuraa tuottavien elintarvikejättien kontrolloimaa, jotka sitten tuovat jotain härkistä ja kovetettuja kasvirasvoja, ja lobbaavat näitä terveellisinä, koska ovat sentään kasvipohjaisia! Miksi Suomessa on maailman eniten osteoporoosia, vaikka täällä juodaan eniten maitoa per capita, jos se maidon litkiminen aikuisena on niin elintärkeää luustolle?

Okinawa on törkeän siisti mesta. Ihmiset on vahcoja, ystävällisiä ja ruoka todella terveellistä ja maukasta. EIpä juuri ole lisäaineita ja sen huomaa. 70-vuotiaat karatekat vetelee 2 sentin bambulevyistä nyrkillä läpi kuin se olisi pahvia.

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Okinawan_cuisine

No veteleekös ne karatekat vielä kovasti käteen?

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla ei ole sellaista määrää herkkuja ja karkkia tarjolla kuin Suomessa. Ne on ulkomailla pienten lasten juttu ja pientä sekin. Suomessa vedetään kuin viimistö päivää. Karkkia, suklaata, leivonnaisia, leipää ja lopputuloksen jokainen tietää ja näkee. Menkää kauppa Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Kreikassa. Katsokaa mitä sieltä löytyy. Eikä ole juhlia joka toinen viikko tai on, mutta siellä. Syödään oikeaa ruokaa eikä kakkua ja kahvia, keksejä ja limukkaa. Sitten sanotaan että miksi mihin kun syön vain kotiruokaa. Höpö höpö. Lapset opetetaan syömään sitä kuraa pienestä pitäen. 

Outoa kun mulla on ihan eri kokemus. Etelä-Euroopassa on hillittömät valikoimat leivonnaisia ja kakkuja, ja esim. aamupalaksi saatetaan syödä joku makea juttu.

Vierailija kirjoitti:

On se vaan kumma, että vaikka kuinka ihmiset (oletettavasti) syövät kasvirasvatuotteita, vähärasvaisia vaihtoehtoja ja mitä lie kasviskorvikkeita niin sydän- ja verisuonitaudit on siltikin tappaja numero 1 Suomessa ja niihin liittyviä lääkkeitä kiskoo valtava määrä suomalaisia.

Suomalaiset eivät syö suositusten mukaan, vaan saavat edelleen liikaa tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sekä liian vähän kuitua. Tätä on tutkittu. Täytyy katsoa kokonaisuutta, sitä ei muutama vähärasvainen tuote pelasta.

Voin osalta pitää paikkansa, mutta juustoissa edelle menevät Saksa ja Australia. 

Ranskalaisilla on erilainen perimä kuin suomalaisilla. Esim. perinnöllistä hyperkolesterolemiaa ja erilaisia hyytymishäiriöitä. Jotkut onnekkaat suomalaisetkin voivat kyllä syödä maitorasvoja vapaammin kuin muut ilman että LDL nousee, mutta itse esim. en voi. 

Käytännössä kyseinen fakta ilmenee siten, että sydän- ja verisuonitaudit ovat yleinen kuolinsyy. Ja ennen kun kolestrolista tiedettiin ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, siis hoikkia ihmisiä. Lihavuudesta tämä asia ei siis ensisijaisesti ole kiinni, mutta lihavuus kyllä nopeuttaa sepelvaltimotautia, jos perimä on suotuisa. Keskimäärin 20 vuotta menee sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Jos on lapsesta asti lihava, sydänkohtaus tai aivoinfarkti tulee jo kolmekymppisenä ja tätä myös jo näkee nykyään.

Kolesteroli on hyvin epämääräinen käsite ja sitä heitellään keskusteluissa kuin heittopalloa. Todellisuudessa LDL ei kerro juuri mitään sydäntautiriskistä, tarkempi ennuste on triglyjen ja HDL:n suhde. 

Triglyseridi-HDL-suhde on verikokeista mitattava luku, joka kertoo insuliiniresistenssistä ja sydän- ja verisuonitautien riskistä. Se lasketaan jakamalla triglyseridiarvo HDL-kolesteroliarvolla. 

Tavoitearvo: Alle 1,5 tai jopa alle 1,0.

Kohonnut riski: Yli 2,0–3,0.

Laske suhde käyttäen millimoolia litrassa (mmol/l) olevia arvoja

Arvojen tulkinta (mmol/l)

Optimaalinen: < 1,0 (insuliiniaineenvaihdunta toimii hyvin).

Hyvä: 1,0 - 1,5

Kohonnut riski: 1,5 - 3,0

Merkittävä riski: > 3,0 (viittaa insuliiniresistenssiin tai metaboliseen oireyhtymään) 

Yleiset tavoitteet yksittäin

Varmista myös, että erilliset veriarvosi ovat suositusten rajoissa: 

Triglyseridit (paastoarvo): Alle 1,7 mmol/l.

HDL ("hyvä kolesteroli"): Naisilla yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l. 

Suhteen parantaminen

Suhdetta voi parantaa elintavoilla: vähentämällä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, lisäämällä liikuntaa sekä vähentämällä alkoholin käyttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myytti kovien rasvojen haitallisuudesta osoitettiin vääräksi jo kauan sitten.

 

"Pohjois-Karjala-projektin viimeiseksi jääneessä vuonna 1997 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että siirtyminen runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä voista teollisia transrasvoja sisältävään margariiniin olikin lisännyt sydänkuolleisuutta, vaikka margariiniin siirtymisen tarkoituksena oli ollut vähentää sitä. Sepelvaltimotaudin esiintyvyys oli noin 20 prosenttia ja sydänkuolleisuus 40 prosenttia suurempaa eniten teollisia transrasvoja nauttineen viidenneksen keskuudessa vähiten teollisia transrasvoja nauttineisiin verrattuna. Lähes kaikki teollinen transrasva oli peräisin etenkin pöytämargariinista."

Kovat rasvat ovat SILTI haitallisempia kuin oliiviöljy, joka on terveellistä. Vaikka margariini on vielä vaarallisempaa. 

Saman projektin tuloksista selviää aikana, että mitään näyttöä tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta ei ollut löytynyt, vaan maitorasvan oli päin vastoin havaittu suojaavan sydäntaudeilta.

Lisäksi heillä, jotka vaihtoivat voin margariiniin, todettiin huomattavaa painon nousua.

Ravinnon ja sydänterveyden välistä suhdetta koskeva, yli 80 000 naiseen kohdistunut tutkimus (Halton ym. 2006) osoitti, ettei eläinrasva ole yhteydessä infarktiriskiin. Ravinnon suuri hiilihydraattikuorma (glycemic load) sen sijaan on.

Huonot hiilihydraatit olivat haitaksi, kyllä. Sen sijaan kaikkein parhaiten sydäntaudeilta suojasivat kasviperäiset proteiinit ja rasvan lähteet. Eli eläinperäisten vaihtaminen noihin kannatti, mutta kovan rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei automaattisesti tuonut hyötyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla ei ole sellaista määrää herkkuja ja karkkia tarjolla kuin Suomessa. Ne on ulkomailla pienten lasten juttu ja pientä sekin. Suomessa vedetään kuin viimistö päivää. Karkkia, suklaata, leivonnaisia, leipää ja lopputuloksen jokainen tietää ja näkee. Menkää kauppa Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Kreikassa. Katsokaa mitä sieltä löytyy. Eikä ole juhlia joka toinen viikko tai on, mutta siellä. Syödään oikeaa ruokaa eikä kakkua ja kahvia, keksejä ja limukkaa. Sitten sanotaan että miksi mihin kun syön vain kotiruokaa. Höpö höpö. Lapset opetetaan syömään sitä kuraa pienestä pitäen. 

Outoa kun mulla on ihan eri kokemus. Etelä-Euroopassa on hillittömät valikoimat leivonnaisia ja kakkuja, ja esim. aamupalaksi saatetaan syödä joku makea juttu.

Tiedätkö myös, että etelä-Euroopan maissa on hillittömästi enemmän ihmisiä kuin Suomessa? Lisäksi jättimäärä turisteja aina. Aamupalaksi joku croissant ja capuccino - croissantteja on erilaisia, itse syön kokojyväcroissantin hunajalla aamuisin. Se riittää lounaaseen (klo 13) asti. 

Vierailija kirjoitti:

Kolesteroli on hyvin epämääräinen käsite ja sitä heitellään keskusteluissa kuin heittopalloa. Todellisuudessa LDL ei kerro juuri mitään sydäntautiriskistä, tarkempi ennuste on triglyjen ja HDL:n suhde. 

Triglyseridi-HDL-suhde on verikokeista mitattava luku, joka kertoo insuliiniresistenssistä ja sydän- ja verisuonitautien riskistä. Se lasketaan jakamalla triglyseridiarvo HDL-kolesteroliarvolla. 

Tavoitearvo: Alle 1,5 tai jopa alle 1,0.

Kohonnut riski: Yli 2,0–3,0.

Laske suhde käyttäen millimoolia litrassa (mmol/l) olevia arvoja

Arvojen tulkinta (mmol/l)

Optimaalinen: < 1,0 (insuliiniaineenvaihdunta toimii hyvin).

Hyvä: 1,0 - 1,5

Kohonnut riski: 1,5 - 3,0

Merkittävä riski: > 3,0 (viittaa insuliiniresistenssiin tai metaboliseen oireyhtymään) 

Yleiset tavoitteet yksittäin

Varmista myös, että erilliset veriarvosi ovat suositusten rajoissa: 

Triglyseridit (paastoarvo): Alle 1,7 mmol/l.

HDL ("hyvä kolesteroli"): Naisilla yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l. 

Suhteen parantaminen

Suhdetta voi parantaa elintavoilla: vähentämällä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, lisäämällä liikuntaa sekä vähentämällä alkoholin käyttöä. 

HDL on osin menettämässä merkitystään, tästä on hyvä artikkeli Harvard Healthiltä nimeltä Rethinking HDL cholesterol.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vaan kumma, että vaikka kuinka ihmiset (oletettavasti) syövät kasvirasvatuotteita, vähärasvaisia vaihtoehtoja ja mitä lie kasviskorvikkeita niin sydän- ja verisuonitaudit on siltikin tappaja numero 1 Suomessa ja niihin liittyviä lääkkeitä kiskoo valtava määrä suomalaisia.

Suomalaiset eivät syö suositusten mukaan, vaan saavat edelleen liikaa tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sekä liian vähän kuitua. Tätä on tutkittu. Täytyy katsoa kokonaisuutta, sitä ei muutama vähärasvainen tuote pelasta.

Suomalaiset syövät nimenomaan suositusten mukaan: rasvattomia maitotuotteita, margariinia, hillittömän määrän kasviksia, kevyt-tuotteita. Aito ravinto puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Kolesteroli on hyvin epämääräinen käsite ja sitä heitellään keskusteluissa kuin heittopalloa. Todellisuudessa LDL ei kerro juuri mitään sydäntautiriskistä, tarkempi ennuste on triglyjen ja HDL:n suhde. 

Triglyseridi-HDL-suhde on verikokeista mitattava luku, joka kertoo insuliiniresistenssistä ja sydän- ja verisuonitautien riskistä. Se lasketaan jakamalla triglyseridiarvo HDL-kolesteroliarvolla. 

Tavoitearvo: Alle 1,5 tai jopa alle 1,0.

Kohonnut riski: Yli 2,0–3,0.

Laske suhde käyttäen millimoolia litrassa (mmol/l) olevia arvoja

Arvojen tulkinta (mmol/l)

Optimaalinen: < 1,0 (insuliiniaineenvaihdunta toimii hyvin).

Hyvä: 1,0 - 1,5

Kohonnut riski: 1,5 - 3,0

Merkittävä riski: > 3,0 (viittaa insuliiniresistenssiin tai metaboliseen oireyhtymään) 

Yleiset tavoitteet yksittäin

Varmista myös, että erilliset veriarvosi ovat suositusten rajoissa: 

Triglyseridit (paastoarvo): Alle 1,7 mmol/l.

HDL ("hyvä kolesteroli"): Naisilla yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l. 

Suhteen parantaminen

Suhdetta voi parantaa elintavoilla: vähentämällä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, lisäämällä liikuntaa sekä vähentämällä alkoholin käyttöä. 

Kolesteroli ei ole mitenkään epämääräinen käsite. Nykyisin mitataan vain LDL perusterveydenhuollossa koska se kuvastaa sepwlvaltimotaudin riskiä parhaiten.

Muistan lukeneeni, että pohjois-Ranskassa, jossa syödään enemmän kovia rasvoja ja valkoista vehnää, on korkeammat sydän- ja verisuonitautien määrät. Etelä-Ranskassa syödään enemmän välimerellisen ruokavalion mukaan ja ihmiset ovat terveempiä. Kuitenkin ranskalaisessa paradoksissa katsotaan vain kokonaisuutta, joten ero ei tule näkyviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla ei ole sellaista määrää herkkuja ja karkkia tarjolla kuin Suomessa. Ne on ulkomailla pienten lasten juttu ja pientä sekin. Suomessa vedetään kuin viimistö päivää. Karkkia, suklaata, leivonnaisia, leipää ja lopputuloksen jokainen tietää ja näkee. Menkää kauppa Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Kreikassa. Katsokaa mitä sieltä löytyy. Eikä ole juhlia joka toinen viikko tai on, mutta siellä. Syödään oikeaa ruokaa eikä kakkua ja kahvia, keksejä ja limukkaa. Sitten sanotaan että miksi mihin kun syön vain kotiruokaa. Höpö höpö. Lapset opetetaan syömään sitä kuraa pienestä pitäen. 

Outoa kun mulla on ihan eri kokemus. Etelä-Euroopassa on hillittömät valikoimat leivonnaisia ja kakkuja, ja esim. aamupalaksi saatetaan syödä joku makea juttu.

Tätä olin myös sanomassa: ihanko oikeasti esim. Ranskassa ei ole herkkuja?? Juu, sokerikarkkeja ei kyllä moni aikuinen syö, eikä irtokarkkilaareja ole kuin elokuvateatterissa, mutta suklaata, keksejä, kakkuja ja muuta vastaavaa on joka marketissa hyllymetreittäin, saati sitten niitä tuhannen sortin leivonnaisia, joita jokainen korttelileipomo myy :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset elää kyllä pidempään, mutta erot suomeen on tosi pienet

Aloitus on provo osittain.

Erot on niin pienet, että selittävää tekijää on mahdoton tietää.

Ei sitä ainakaan palstalaiset saa selvitettyä. Tälläisiä juttuja varten on tutkimukset, koska niissä voidaan huomioida ja kontrolloida erilaisia muuttujia. Nyt täällä porukka taas heittelee mitä sattuu, esim. "maassa x tehdään eniten asiaa y ja eletään pisimpään, joten y ei varmasti ole epäterveellistä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vaan kumma, että vaikka kuinka ihmiset (oletettavasti) syövät kasvirasvatuotteita, vähärasvaisia vaihtoehtoja ja mitä lie kasviskorvikkeita niin sydän- ja verisuonitaudit on siltikin tappaja numero 1 Suomessa ja niihin liittyviä lääkkeitä kiskoo valtava määrä suomalaisia.

Suomalaiset eivät syö suositusten mukaan, vaan saavat edelleen liikaa tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sekä liian vähän kuitua. Tätä on tutkittu. Täytyy katsoa kokonaisuutta, sitä ei muutama vähärasvainen tuote pelasta.

Suomalaiset syövät nimenomaan suositusten mukaan: rasvattomia maitotuotteita, margariinia, hillittömän määrän kasviksia, kevyt-tuotteita. Aito ravinto puuttuu.

Tutkimusten mukaan kevytmaitoa ostavat eniten, eivät rasvatonta. Eläinproteiinia yhtä kaikki. Kasviksia ja kuituja tulee liian vähän. 

Ranskalaisilla on ruoka-ajat, he eivät märsyä ruokaa koko ajan, kuten suomalaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Voin osalta pitää paikkansa, mutta juustoissa edelle menevät Saksa ja Australia. 

 

Ranskalaisilla on erilainen perimä kuin suomalaisilla. Esim. perinnöllistä hyperkolesterolemiaa ja erilaisia hyytymishäiriöitä. Jotkut onnekkaat suomalaisetkin voivat kyllä syödä maitorasvoja vapaammin kuin muut ilman että LDL nousee, mutta itse esim. en voi. 

 

Käytännössä kyseinen fakta ilmenee siten, että sydän- ja verisuonitaudit ovat yleinen kuolinsyy. Ja ennen kun kolestrolista tiedettiin ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, siis hoikkia ihmisiä. Lihavuudesta tämä asia ei siis ensisijaisesti ole kiinni, mutta lihavuus kyllä nopeuttaa sepelvaltimotautia, jos perimä on suotuisa. Keskimäärin 20 vuotta menee sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Jos on lapsesta asti lihava, sydänkohtaus tai aivoinfarkti tulee jo kolmekymppisenä ja tätä myös jo näkee nykyään.

Norjassa sydäntautikuolleisuus väheni rajusti toisen maailmansodan aikana, kun lihaa ja maitotuotteita ei ollut saatavilla vaan elivät viljalla, hedelmillä ja vihanneksilla. Kun eläinperäiset saatiin ruokavalioon takaisin, sydäntautikuolleisuus palasi sotaa edeltävälle tasolle.

Ranska onkin nälkiitynyt kehitysmaa. Jo Kivikautisen venusveistokset on todiste siitä, että suomalaiset naiset omistamme yli-ihmisille kuuluvan kehon. 

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaisilla on ruoka-ajat, he eivät märsyä ruokaa koko ajan, kuten suomalaiset. 

Ja jotenkin järkevämmät ruokailuvälit, kun ei vedetä valtavaa aamupalaa ja parin tunnin jälkeen valtavaa lounasta, joiden jälkeen ei saisi koko loppupäivänä syödä kuin ihan vähän illalla ja sekin ennen kuutta. Lisäksi se ruoka on yleensä niin hyvää, ettei sen jälkeen tee mieli napostella "jotakin hyvää".

Vierailija kirjoitti:

Voin osalta pitää paikkansa, mutta juustoissa edelle menevät Saksa ja Australia. 

 

Ranskalaisilla on erilainen perimä kuin suomalaisilla. Esim. perinnöllistä hyperkolesterolemiaa ja erilaisia hyytymishäiriöitä. Jotkut onnekkaat suomalaisetkin voivat kyllä syödä maitorasvoja vapaammin kuin muut ilman että LDL nousee, mutta itse esim. en voi. 

 

Käytännössä kyseinen fakta ilmenee siten, että sydän- ja verisuonitaudit ovat yleinen kuolinsyy. Ja ennen kun kolestrolista tiedettiin ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, siis hoikkia ihmisiä. Lihavuudesta tämä asia ei siis ensisijaisesti ole kiinni, mutta lihavuus kyllä nopeuttaa sepelvaltimotautia, jos perimä on suotuisa. Keskimäärin 20 vuotta menee sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Jos on lapsesta asti lihava, sydänkohtaus tai aivoinfarkti tulee jo kolmekymppisenä ja tätä myös jo näkee nykyään.

Ei tarvita kymmeniä vuosia jos kolesteroli on rajun korkea, nuorimmat sydänkohtauspotilaat ovat alle kouluikäisiä. Harvinaista mutta ei mahdotonta kun sairastaa hyperkolesterolemiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolesteroli on hyvin epämääräinen käsite ja sitä heitellään keskusteluissa kuin heittopalloa. Todellisuudessa LDL ei kerro juuri mitään sydäntautiriskistä, tarkempi ennuste on triglyjen ja HDL:n suhde. 

Triglyseridi-HDL-suhde on verikokeista mitattava luku, joka kertoo insuliiniresistenssistä ja sydän- ja verisuonitautien riskistä. Se lasketaan jakamalla triglyseridiarvo HDL-kolesteroliarvolla. 

Tavoitearvo: Alle 1,5 tai jopa alle 1,0.

Kohonnut riski: Yli 2,0–3,0.

Laske suhde käyttäen millimoolia litrassa (mmol/l) olevia arvoja

Arvojen tulkinta (mmol/l)

Optimaalinen: < 1,0 (insuliiniaineenvaihdunta toimii hyvin).

Hyvä: 1,0 - 1,5

Kohonnut riski: 1,5 - 3,0

Merkittävä riski: > 3,0 (viittaa insuliiniresistenssiin tai metaboliseen oireyhtymään) 

Yleiset tavoitteet yksittäin

Varmista myös, että erilliset veriarvosi ovat suositusten rajoissa: 

Triglyseridit (paastoarvo): Alle 1,7 mmol/l.

HDL ("hyvä kolesteroli"): Naisilla yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l. 

Suhteen parantaminen

Suhdetta voi parantaa elintavoilla: vähentämällä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, lisäämällä liikuntaa sekä vähentämällä alkoholin käyttöä. 

HDL on osin menettämässä merkitystään, tästä on hyvä artikkeli Harvard Healthiltä nimeltä Rethinking HDL cholesterol.

Hyvin korkea hdl on myös lisännyt sydäntauteja.