Kyllä kiusaaminen johtuu kateudesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen ei johdu kateudesta vaan halusta nöyryyttää toista. 

Ja alistaa se. Voimistaa omaa ylemmyyttään. Tämä on hankala asia yhteiskunnassa, joka tuomitsee välittömän väkivallan ja rankaisee itsepuolustusta. Tilanne menee muuten loputtomaan jankkaukseen ja sanailuun, joka tuhlaa isoja resursseja energiaa stressin ja koko kehon valtaisesti. 

Stressataan sitä kiusattua ja hän menettää yöunet ja sitä kautta se on myös fyysistä väkivaltaa. Siksi siihen pitäisi olla oikeus hyökätä välittömästi. 

Tietynlaiset ihmiset vetää puoleensa tietynlaisia ihmisiä.

Jos asetelma on pakollinen oppivelvollisuus, niin joo tai pakollinen asepalvelus, niin pakollakin kusipäät löytää sut lopulta. 

Jos olisi perustulo ja saisit elää rauhassa menemätä mihinkään missä sun kimppuun hyökätään kokoajan, niin ei olisi ongelmia.

Kyllä sieltä sängyn alta joku demoni löytyisi. 

Pärjätäksesi kovassa maailmassa sun pitää liittyä yhteen sun demonisi kanssa ja ruokkia sitä. Olet tasan yhtä voimakas kuin demonisi on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

Ei keneltäkään voida vaatia loputonta empatiaa sellaista kiusaajaa kohtaan joka aina kiusaa välittämättä toisten tunteista, varsinkaan samanikäiseltä lapselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen ei johdu kateudesta vaan halusta nöyryyttää toista. 

Jostain se tarve nöyryyttämiseen tulee.

 

Ihmisellä jolla menee hyvin ei tarvitse kiusata.

Just näin, sen nöyryyttämisenhalun laukaisee joku triggeri (jollain on kauniimmat hiukset, miesten vastakkaisen sukupuolen huomio, itsevarmuus, herkkyys jne.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Minun mielestäni kiusaajat eivät ole heikkoja. Ne ovat päässeet omaan asemaansa dynaamisesti ja niillä on aina omat tukijoukkonsa takana. Sinä taas olet tilanteessa yksin ja alisteisessa asemassa.

Siksi se porukan johtaja pitää ensiksi tuhota tai vähintäänkin jompi kumpi johtajan käsistä. Vasen tai oikea. Yleensä se johtaja tässä vaiheessa alkaa diplomatisoida, yrittää hieroa rauhaa ja ottaa sinua mukaan omaan jengiinsä. Se tekee sen siksi, että kun sä päihitit sen kaksi kovaa nyrkkiä, niin susta voi olla sille etua tai olet sille uhka. Mutta muista, että ne kaikki pitävät sua silti edelleen itseään alempana.

Johtaja pitää tuhota aina. Muuten se sama helvetin peli jatkuu loputtomiin. Sun pitää pukea kiusaajan takki päälle ettet olisi kiusattu. 

 

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

En usko tuollaiseen roskaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

No, kumpikin oli vasta lapsia.🤷‍ Mutta totta, edelliseltä olisi voinut kysyä missä vika? Kyvyttömyydessä asettua muiden asemaan? Tunnepuolen köyhyydessä? Voimme kokea muita kohtaa empatiaa juurikin järkeilemällä. Suht normaalin lapsuuden eläneellä on ollut koko lapsuus aikaa siihen mikä alkaa meillä lasunuorilla vasta pitkällä aikuisuudessa. 

Miksi lasuasiakkaat olisivat eri asia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

Entä sen toisen kyky tuntea empatiaa, varsinkin kun kiusaamista oli jatkunut jo pitkään. Kiusaajalleko ei sitten saakaan sanoa koskaan mitään ikävää sanaa, miksi? 

Oman arvonsa tuntevaan ihmiseen kohdistuva asiaton käytös tai arvostelu valuu kuin vesi hanhen selästä. Pahat sanat tai loukkaantuminen menevät sanojan puutteellisuuden piikkiin, koska ihminen tietää oman arvonsa vikoineen kaikkineen. Itseään arvostava ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, koska hän pitää itsestään sellaisena kuin on. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi tai alistaa muita.

Harva vaatii taaperolta Finlandia-palkittua romaania. Suunnilleen yhtä kohtuuttomia odotuksia asetamme ihmisille, jotka ovat kasvaneet emotionaalisessa erämaassa ja ovat pyristelleet elämässä eteenpäin hädissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

No, kumpikin oli vasta lapsia.🤷‍ Mutta totta, edelliseltä olisi voinut kysyä missä vika? Kyvyttömyydessä asettua muiden asemaan? Tunnepuolen köyhyydessä? Voimme kokea muita kohtaa empatiaa juurikin järkeilemällä. Suht normaalin lapsuuden eläneellä on ollut koko lapsuus aikaa siihen mikä alkaa meillä lasunuorilla vasta pitkällä aikuisuudessa. 

Miksi lasuasiakkaat olisivat eri asia? 

News flash: se ei ole köykäinen eväspussi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen ei johdu kateudesta vaan halusta nöyryyttää toista. 

Susanna Penttilänkin kiusaajat voisivat miettiä miksi kiusaavat.

Ei-toivotun ilmiön arvostelu ei ole kiusaamista, eri asia kuin Suskin iän tai ulkonäön haukkuminen. Jos ei arvosta prostituutiota elinkeinona ja pitää sitä haitallisena ammattina nuorille, pitäis vaan vaieta ettei olisi kiusaaja? Ja kohta saatkin sitten katsella panopakujen keikkumista parkkipaikoilla, pingpong-showta koko perheelle, seksitautien leviämistä ja kaikkea muuta Pattaya-menoa...

Penttilää kritisoiva ei minulta.

Hieno, kerrankin

asiallinen keskustelu, 

vaikka en aiempien

kommentoijien joukossa.

Mannekiinikouluakin

nuoruudessaan lännessä

ylläpitänyt, edesmennyt 

taiteilijatätini tapasi 

todeta: 

'Muista tämä, tyttöseni:

Kateus on epäsuora kiitos.'

Asuin seuranaan hänen 

taide_atelierissaan

18-vuotiaana; ennen

ensimmäistä omaa

vuokrakotiani.

*Susannalle voimia

pressin prässiin.

 E 💚🎶💛🌿

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

Entä sen toisen kyky tuntea empatiaa, varsinkin kun kiusaamista oli jatkunut jo pitkään. Kiusaajalleko ei sitten saakaan sanoa koskaan mitään ikävää sanaa, miksi? 

Oman arvonsa tuntevaan ihmiseen kohdistuva asiaton käytös tai arvostelu valuu kuin vesi hanhen selästä. Pahat sanat tai loukkaantuminen menevät sanojan puutteellisuuden piikkiin, koska ihminen tietää oman arvonsa vikoineen kaikkineen. Itseään arvostava ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, koska hän pitää itsestään sellaisena kuin on. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi tai alistaa muita.

Harva vaatii taaperolta Finlandia-palkittua romaania. Suunnilleen yhtä kohtuuttomia odotuksia asetamme ihmisille, jotka ovat kasvaneet emotionaalisessa erämaassa ja ovat pyristelleet elämässä eteenpäin hädissään.

Tuossa olikin kyse suunnilleen samanikäisistä lapsista. Ei lapselta voi vaatia aina jatkuvaa ymmärrystä kiusaajaa kohtaan sanomatta koskaan mitään takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kiusaaminne tuo hyvää oloa kiusaajalle. Jotenkin mukavaa kun voi alistaa jotain pelleä ihan vaan huvikseen.

Tunnen poikkeuksetta jonkinlaista sääliä kaltaisiasi kohtaan. Jokin osa kallosta ja aivoista ei ole kehittynyt, jossakin on vikaa ja sinun kaltaisia ei voi oikein siitä syyttää, koska te itse ette ymmärrä poikkeavuuttanne, terveiden ja tunneälykkäiden lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

No, kumpikin oli vasta lapsia.🤷‍ Mutta totta, edelliseltä olisi voinut kysyä missä vika? Kyvyttömyydessä asettua muiden asemaan? Tunnepuolen köyhyydessä? Voimme kokea muita kohtaa empatiaa juurikin järkeilemällä. Suht normaalin lapsuuden eläneellä on ollut koko lapsuus aikaa siihen mikä alkaa meillä lasunuorilla vasta pitkällä aikuisuudessa. 

Miksi lasuasiakkaat olisivat eri asia? 

News flash: se ei ole köykäinen eväspussi. 

Ei oikeastaan riipu siitä onko lasuasiakas vai ei, koska se ei itsessään määritä mitään. Yhtälailla ne jotka ei ole koskaan olleet lasuasiakkaita ovat saattaneet joutus kokemaan elämässään vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kiusaaminne tuo hyvää oloa kiusaajalle. Jotenkin mukavaa kun voi alistaa jotain pelleä ihan vaan huvikseen.

Tunnen poikkeuksetta jonkinlaista sääliä kaltaisiasi kohtaan. Jokin osa kallosta ja aivoista ei ole kehittynyt, jossakin on vikaa ja sinun kaltaisia ei voi oikein siitä syyttää, koska te itse ette ymmärrä poikkeavuuttanne, terveiden ja tunneälykkäiden lailla.

Aikuisillakin on eri kehitysvaiheita, suurin osa ei saavuta niitä korkeimpia. 

Minua on ainakin kiusattu silkasta sadismista; tuskin kukaan nyt kuitenkaan on kateellinen vaikeasta sairaudesta, sen supistamasta elämästä ja ulkoisista merkeistä. Keskuudessamme liikkuu aina syvästi narsistinen ja varjoisa ihmismarginaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

Entä sen toisen kyky tuntea empatiaa, varsinkin kun kiusaamista oli jatkunut jo pitkään. Kiusaajalleko ei sitten saakaan sanoa koskaan mitään ikävää sanaa, miksi? 

Oman arvonsa tuntevaan ihmiseen kohdistuva asiaton käytös tai arvostelu valuu kuin vesi hanhen selästä. Pahat sanat tai loukkaantuminen menevät sanojan puutteellisuuden piikkiin, koska ihminen tietää oman arvonsa vikoineen kaikkineen. Itseään arvostava ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, koska hän pitää itsestään sellaisena kuin on. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi tai alistaa muita.

Harva vaatii taaperolta Finlandia-palkittua romaania. Suunnilleen yhtä kohtuuttomia odotuksia asetamme ihmisille, jotka ovat kasvaneet emotionaalisessa erämaassa ja ovat pyristelleet elämässä eteenpäin hädissään.

Tuossa olikin kyse suunnilleen samanikäisistä lapsista. Ei lapselta voi vaatia aina jatkuvaa ymmärrystä kiusaajaa kohtaan sanomatta koskaan mitään takaisin.

Kaikilla lapsilla on siis heikko itsetunto ja heiltä puuttuu kyky ymmärtää oikean ja väärän ero? 

Vierailija kirjoitti:

Minua on ainakin kiusattu silkasta sadismista; tuskin kukaan nyt kuitenkaan on kateellinen vaikeasta sairaudesta, sen supistamasta elämästä ja ulkoisista merkeistä. Keskuudessamme liikkuu aina syvästi narsistinen ja varjoisa ihmismarginaali.

Marttyyrius on narsismin piirre. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat yleensä heikkoja ja monella tavalla ongelmaisia, jotkut eivät kestä yhtään edes sitä jos joku sanookin heille jotain vastaan. Yksi tyttö joka itse oli otettu pikkulapsena huostaan ja sijoitettu perheeseen yritti nimitellä ja kiusata minua perhetaustani vuoksi, vanhempani ovat aina asuneet erillään, mutta heillä oli ihan hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus. Kun sitten sanoin kiusaajalle, että luuletko olevasi parempi kun sinut on otettu huostaan ja itse asut sijaisperheessä tämä alkoi itkemään ja meni heti kantelemaan opettajalle ja sijaisvanhemmilleen, että hänelle sanottiin niin ikävästi.

Luulet nyt saavasi ihailua ja kehuja käytöksestäsi? Sinulta puuttui kyky tuntea empatiaa. Itseään arvostava ihminen ei öykkäröi muille. Olisit voinut ohittaa hänet kysymällä itseltään, miltä tuntuisi olla vastapuolen kengissä ja laittaa käytöksen hänen puutteellisuuden piikkiin. 

Entä sen toisen kyky tuntea empatiaa, varsinkin kun kiusaamista oli jatkunut jo pitkään. Kiusaajalleko ei sitten saakaan sanoa koskaan mitään ikävää sanaa, miksi? 

Oman arvonsa tuntevaan ihmiseen kohdistuva asiaton käytös tai arvostelu valuu kuin vesi hanhen selästä. Pahat sanat tai loukkaantuminen menevät sanojan puutteellisuuden piikkiin, koska ihminen tietää oman arvonsa vikoineen kaikkineen. Itseään arvostava ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, koska hän pitää itsestään sellaisena kuin on. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi tai alistaa muita.

Harva vaatii taaperolta Finlandia-palkittua romaania. Suunnilleen yhtä kohtuuttomia odotuksia asetamme ihmisille, jotka ovat kasvaneet emotionaalisessa erämaassa ja ovat pyristelleet elämässä eteenpäin hädissään.

Tuossa olikin kyse suunnilleen samanikäisistä lapsista. Ei lapselta voi vaatia aina jatkuvaa ymmärrystä kiusaajaa kohtaan sanomatta koskaan mitään takaisin.

Kaikilla lapsilla on siis heikko itsetunto ja heiltä puuttuu kyky ymmärtää oikean ja väärän ero? 

70-luvulla syntyneille lienee tuttu, rallatus se joka haukkuu, sen napa paukkuu ja se opittiin jo päiväkodissa. Nyt lasta pitää kehua ja kannustaa vaikka lapsi ei osaisikaan hommaa. 

Kiusaaja harvoin tunnistaa itse olevansa kiusaaja. Näkeehän tätä esim politiikassakin. 

Kiusaaja usein oikeuttaa oman toimintansa jollakin agendalla, joka harvoin on ainakaan täysin totta. Kiusaaja ottaa jollakin "oikeutuksella" itselleen roolin, jossa hän mukamas tekee hyvää näpäyttämällä tai "oikomalla vääryyksiä". Todellisuudessa kyse on usein suurelta osin itse luodusta harhasta ja jostain vanhoista kaunoista joihin kiusaaja on jäänyt jumiin ja kokee kaiken hyökkäyksenä itseään kohtaan.

Kateudesta, mt ongelmasta.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen ei johdu kateudesta vaan halusta nöyryyttää toista. 

Pääkiusaajallani oli matalasti koulutetut vanhemmat (terveydenhoitaja ja rakennusmestari).

Itsellä taas äiti kauppatieteiden tohtori, pääaineena johtaminen ja isä fysiikasta väitellyt tutkija sekä Hgin yliopiston dosentti.

Vanhoista kuvista huomaan, että olin todella kaunis lapsi ja teini, kun taas tämä perunanenäinen juntti ei ollut kumpaakaan.

Et tosiaan näe mitään eroa jatkuvan kiusaamistoiminnan ja sen, että joku joskus sanookin kiusaajalle jotain takaisin, välillä? Ok.