Mitä tekee loppuelämän kun ei töitä saa enää 50 vuotiaana.
Tulee aika pitkäksi kun makoilee vaan kotona eikä ole rahaa tehdä mitään eikä ole mahdollisuuksia tienata rahaa.
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Jos joudun työttömäksi, niin yritän hakeutua ulkomaille töihin, samalla opiskelen (esim.kieliopinnot) eri taitoja. Myyn omaisuuteni ja lasken elintasoa, niin pärjään jonkin aikaa. En halua ensin kitua työttömänä 15v ja sen jälkeen pienelle eläkkeelle (kun puuttuu 15v työeläke). Suomi on niin perseestä kaikin tavoin.
Missähän päin ulkomaita 50+ ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla?
Jos on toimeentulo, niin osta kitara ja soittele kuistilla bluesia. Ylipäätään minkä tahansa soittimen opettelu saa ajan kulumaan enemmän tai vähemmän rattoisasti.
Olen kuullut sanottavan, että ei ihminen tarvitse töitä, vaan toimeentulon ja mielekästä tekemistä.
Se on kyllä soopaa, ettei tuon ikäinen saisi enää töitä. Itse olen kohta 60.
Ja kotona ei tarvi makoilla, jos ei vielä ole töitä. Kaikenlaista tekemistä, kuten vapaaehtoistöitä ja harrastuksia piisaa kyllä maailmassa. Se kotona tylsistyneenä makoilu on siis ihan oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä soopaa, ettei tuon ikäinen saisi enää töitä. Itse olen kohta 60.
Ja kotona ei tarvi makoilla, jos ei vielä ole töitä. Kaikenlaista tekemistä, kuten vapaaehtoistöitä ja harrastuksia piisaa kyllä maailmassa. Se kotona tylsistyneenä makoilu on siis ihan oma valinta.
Se, että sinä olet löytänyt töitä, ei ole mikään mittapuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistuessa saa olla kesämökki, mutta sitä ei saa vuokrata. Ei saa olla tuottavaa omaisuutta. Omistusasuntoa ei saa olla.
Mutta jos omistaa kesämökin ei saa toimeentulotukea lääkkeisiin eikä ruokaan.
Tuissa on eri säännöt.
Syksyllä tulee yleistuen toinen vaihe voimaan.
Ei kai sentään. Seuraava vaihe on vielä käsittelyssä ja siitä antaa lisätietoja STM:n Liisa Siika-aho, sama nainen joka kyseenalaisia koronarajoituksia hoiti muutama vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Näpistely tuo jännitystä ja taloudellista hyötyäkin. Mätitahnalla aloitin itse.
Minä varastin omenan ja vanukkaan, kun teki mieli jotain raikasta ja makeaa. Tiukka päiväbudjetti, ja meni vähän yli. Itsepalvelukassalla onnistui lisäherkut. Seuraavalla kerralla jouduin "satunnaistarkastukseen" eli ilmeisesti nuo kyylää valvontanauhoja jälkikäteenkin, kun eivät saa kaikkia verekseltään kiinni. Sillä kertaa onneksi maksoin kaikki tavarat, mutta aion jatkaa satunnaista varastelua aina tarpeen mukaan. Jatkossa kalliimpaa, esim. vitamiinit on pakko varastaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa virkaan pääseminen, siis työllistyminen, ei riipu omista ansioista. Esimerkiksi opettajaksi Päijät-Hämeeseen on otettu pitkiin pätkiin ihmisiä taustan, ei osaamisen takia. Puuttuva koulutus ja puuttuva osaaminen ei haittaa, jos sukunimi on oikea ja kuuluu verkostoihin. Sitten tuetaan, ohjataan ja silitellään päätä. Virkavaali on muodollisuus, jossa ihmisten koulutuksesta valehdellaan.
On tuo sama kaikissa muissakin kunnan tehtävissä. Pitää olla suhteita, että kuntaan pääsee töihin. Ja kunnan työntekijöillä on aivan uskomattomia etuja. Omia avantosaunoja ja kaikenlaista kivaa, että virkistyy. Kukapa sitä omalla rahalla harrastaisi.
Vierailija kirjoitti:
Se voi vaan joku päivä osua kohdilleen. Mä sain tuurilla vakipaikan yli 5-kymppisenä, kun työpaikkaan valittu ei aloittanutkaan. Ottivat sitten minut. Sitä ennen olin kolmessakin eri vuokratyöpaikassa, pisin kesti yli vuoden. Kävin työkkärin järkkäämän taloushallinnon koulutuksen oman osaamiseni laajentamiseksi ja se auttoi saamaan nykyisen työpaikkani. Ei siis ollut mikään höpöhöpö cv-kyrssi vaan 10 kuukauden koulutus ensin ns. koulunpenkillä ja päälle noin neljän kuukauden työharjoittelu. Työharjoittelupaikastakin soitettiin muutaman kuukauden päästä sen loputtua ja tarjottiin töitä. Mutta olin silloin jo saanut tämän nykyisen vakipaikan.
Onnittelut työpaikasta! Itse olen jäänyt aina hopealle, niin tuntuisi tuokin lohdutuspalkinnolta, että saisin työpaikan kun se valittu ei ottaisikaan sitä vastaan. Kyllä sitä kerran elämässään haluaisi olla se, joka valitaan ensimmäisenä. Mutta niin se menee, että jotkut on elämässä aina varalla, niin parisuhteeseen kuin työhönkin, ja odottelee vaan milloin kutsu käy niin saa olla kiitollinen että kelpaa. Toiset vaihtelee miestä tai naista ja työpaikkaa minkä ehtii ja valkkaa tarjouksista parhaat päältä vähän kuin Sofia Virta, jota ei huvita edes kansanedustajan toimeaan hoitaa kun on parempiakin diilejä. Tuo minua sapettaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä soopaa, ettei tuon ikäinen saisi enää töitä. Itse olen kohta 60.
Ja kotona ei tarvi makoilla, jos ei vielä ole töitä. Kaikenlaista tekemistä, kuten vapaaehtoistöitä ja harrastuksia piisaa kyllä maailmassa. Se kotona tylsistyneenä makoilu on siis ihan oma valinta.
Työtön ei saa harrastaa tai tehdä vapaaehtoistyötä. Etkö tämän vertaa ole kärryillä? Työttömiä kytätään ja etsitään kaikenmaailman sometilejä että voidaan viedä työttömyyskorvaus jos huomataan että työtön on kutonut patalapun tai soittanut kitaraa tunnin viikossa vanhuksille. Joltainhan yritettiin periä rumpujen soittamisen takia kymmenen vuoden työttömyyskorvaukset. Vaikka ei ollut tienannut senttiäkään sillä soittamisella. Kannattaa lukea vähän lehtiä!
Jos mitään töitä ei löydy, hanki itsellesi pätevyys johonkin ja perusta toiminimi, ehkä yhden hengen siivousfirma tai kotiapu, mitä vaan. Älä jää kotiin, ikää on vielä vaikka mihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä soopaa, ettei tuon ikäinen saisi enää töitä. Itse olen kohta 60.
Ja kotona ei tarvi makoilla, jos ei vielä ole töitä. Kaikenlaista tekemistä, kuten vapaaehtoistöitä ja harrastuksia piisaa kyllä maailmassa. Se kotona tylsistyneenä makoilu on siis ihan oma valinta.
Se, että sinä olet löytänyt töitä, ei ole mikään mittapuu.
Minäkin sain töitä 56-vuotiaana. Edellisessä työpaikassa olin yli 20 vuotta. Sitten halusin vaihtaa, hain ja sain töitä. Kokemustani arvostettiin/arvostetaan, toisin kuin edellisessä työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos mitään töitä ei löydy, hanki itsellesi pätevyys johonkin ja perusta toiminimi, ehkä yhden hengen siivousfirma tai kotiapu, mitä vaan. Älä jää kotiin, ikää on vielä vaikka mihin.
Mä teen tämän heti kun yrittäjien sosiaaliturva on pistetty ensin kuntoon esimerkiksi perustulon myötä. Nyt jos yritys ei menesty niin on liian iso riski ettet saa pennin pyörylää ja joudut merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, kun suomalaiset viisikymppiset eivät kelpaa työelämään, mutta jenkkilässä monet ovat vielä töissä 70+.
Joskus sitä miettii, että maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat heikommat, yrittäjiä on enemmän kuin Suomessa. Eli myös työttömiä on vähemmän.
Rikollisuuttakin on niissä enemmän. Enkä varsinaisesti kutsuisi yrittäjäksi ihmistä, joka pakon edessä tonkii jätekasoja löytääkseen ruokaa ja jotain myytävää. Jos luulet, että niissä maissa jokainen on yrittäjä on verovelvollinen, niin nauran sinulle. Pimeitä töitä ne tekee.
Joo näinhän se on jos jalat kantaa niin älä kysele tyhmiä mitä tekisit.
Miten jaksaa laittaa jalkaa toisen eteen, kun tietää, ettei se johda mihinkään. Elämä menetetty jo nelikymppisenä.
No itse ajattelin muuttaa. Täytyy vaan odottaa että lapset muuttaa pois kotoa. Heillä on vielä opiskelut kesken enkä halua että nyt muuttavat ja ottavat opintolainaa.