Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Miksi se mummo ei voi vain ottaa kuluja puheeksi? Miten se miniä voisi tietää sen työhistorian, tulot, varat ja säästöt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

No luulisi sinun sitten ymmärtävän tämän päivän vanhempien haasteita tuon päivähoidon suhteen. Mut jotenkin ne muiden haasteet mitätöityy, kun itselläkin ollut vaikeaa.

Eri

Tuossa edellä taisi kuitenkin olla niin, että tuoreempi äiti dissasi niiden vanhempien äitien haasteita ei päin vastoin.

No koska silloin oli helpompaa!

Okei eli kolmen lapsen kanssa 15 km potkukelkalla oli helpompaa kuin päivähoitoon viennit nykyisin. Ja hoitoon sai tietenkin viedä silloin  milloin halusi, miten paljon halusi. Varhaiskasvatuksen laatuvaatimuksetkin oli silloin vielä toista luokkaa kuin nyt. Huom: Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2018 ja siinä määtiteltiin hoitajien koulutusvaatimukset paljon aiempaa korkeammiksi.  

Toki voimme sopia, että jo 70-luvulla ennen kunnallista päivähoitoa päivähoitoon lapsen saaminen oli paljon helpompaa kuin nykyisin, eikä äidit tienneet äitiydestä silloin mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mummo ei voi vain ottaa kuluja puheeksi? Miten se miniä voisi tietää sen työhistorian, tulot, varat ja säästöt?

Kukujen ottaminen puheeksi voi olla mummulle äärimmäisen hankala paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime aikoina tullut seurattua läheltä, miten pienten lasten vanhemmat uuvuttavaa itse itsensä. Apua halutaan, mutta isovanhemmille kerrotaan millin tarkat ohjeet mitä pitää tehdä ja mitä ehdottomasti ei saa tehdä. Nämä tämän päivän vanhemmat suorittavat vanhemmuutta pilkun tarkasti.

Raskasta ihan varmasti.

Minulla on onneksi ihana miniä, jolla jalat ovat tukevasti maassa. Pienet lapset tulevat mielellään mummolaan yökylään ja miniä kysyy vain, että mitä pitää pakata mukaan, teettekö jotain erikoista? Yleensä vastaan, ettei tarvitse pakata mitään, mummolasta löytyy kaikki, mitä tarvitaan. Ja jos itse kysyn jotain ohjeita, hän vastaa, että kyllä sinä osaat, olethan jo kolme lasta aikuisiksi kasvattanut. Ja näin on. 

Tässä onkin kyseessä tervepäisten ihmisten tapa toimia. Vanhemmat eivät ole vouhkaajia, kaiken tietäviä.

Silloin apuja saa helposti.

En näe mitään tervepäisyyttä siinä, että perheen isä on niin näkymätön ja laiska, ettei edes omaan äitiin pidä yhteyttä.

Yhteydenpidosta äitiin tässä ei ole kyse.

Saattaahan olla, että poika äidilleen soittelee viikoittain tms.

Mutta ei se mitään, saat lukea negatiivisesti ihan kaiken, mikä ei tue sun ajatuksia.

Kyllä se nimenomaan isän asia on hoitaa lastensa vierailu äitinsä luona. Aika huonot on välit, jos tuokaan ei suju.

Lapset on miniän. Kyllä itsestään selvä asia on että lasten äiti hoitaa ohjeet mummon kanssa.

Mikä metakka nousisi jos poika äitinsä kanssa sopisi asioista. Syrjäyttäen lasten äidin. Mammanpoika pyh.

Ei, kyllä se on itsestäänselvyys,  että myös isä on kartalla lastensa asioista. Ei hän mitään siinä syrjäytä, jos toimii tasavertaisena vastuunkantajana ja hoitaa lastensa asioita siltä pohjalta, mitä perheessä niistä sovitaan.

Anoppi on siinä ihan edelleen se ulkopuolinen.

Miten niin anoppi ulkopuolinen jos lapset tuodaan hänelle hoitoon ohjenipun kanssa? 

Tokko ottaisin lapsia hoitoon jos miniä olisi niin nokkava ettei kävisi meillä eikä puhuisi kanssani.

Ei kuulu perheeseen.

Miksi sitten kuitenkin vaadit anoppiasi hoitamaan maksutta  lapsiasi ja auttamaan teitä muutenkin?  Ulkopuoliselta ihmiseltä.

En minä ole mitään vaatinut, päinvastoin todennut, että isälle kuuluu se oma suku ja yhteudenpito heihin.

 

Ei se että hoidat lapsenlapsiasi tai tunget sinne niiden kotiin joka päivä edelleenkään tee susta perheenjäsentä.

Hassua. Meillä perheeksi lasketaan kaikki siihen kuuluvat, isovanhemmat, isoisovanhemmat, lapset, puolisot...mut kukin tyylillään.

Perhe ja suku ovat eri asioita. Osittain melkein sama asia, mutta toivoisin, ettei suomen kieltä aleta täysin tuhota. Kotiini on jop atullut mainos, jossa kerrottiin opintomahdollisuuksista. Siinä ulkomaalainen esimerkkihenkilö oli naimisissa Suomessa, mtuta esitteen mukaan hänellä oli kotimaassaan perhe.  Ihmetytti, kun kaksinnaiminen (oleinenkahdessa avioliitossa samaan aikaan)  on ainakin virallisesti meillä kiellettyä. 

Juuri niin. Perhe käsittää puolisot ja lapset. Muut on sukulaisia:
” Suomessa perheeksi katsotaan ydinperhe eli vanhemmat ja lapset. Esimerkiksi jos isovanhemmat, vanhemmat ja lapset asuvat samassa asunnossa, niin virallisesti vain vanhemmat ja lapset kuuluvat samaan perheeseen. Isovanhemmat muodostavat erillisen perheen. ”

Aaa te siis elätte virallisten käsitteiden todellisuudess. Ok. Toki oma valinta. Minun lapset kuuluvat minun perheeseeni, vaikka muuttivat jo omilleen. He ovat kuitenkin vähän eri asia, kuin jotkut sukulaiset, vaikka sukua ovatkin. 

Niin, tässähän se ongelma juurikin alkaa, koska jos se anoppi ei hahmota, että hänen lapsellaan on jo oma koti ja oma perhe (vaikka vain aluksi se puoliso), ne rajat jää hämäriksi ja se anoppi tunkee sinne lapsensa kotiin kuin omaansa. Minun anopillani ei ollut mitään käsitystä siitä, miten ja milloin hän voi tulla "poikansa asunnolle" ja mitä hän voi siellä tehdä, pahimmillaan jopa sopi sukulaistensa kanssa, että nämä voi tulla Helsingin-lomalla asumaan meille.

 

Että siinä mielessä on paljon parempi, että kaikki miettii oikeasti, mitä joku sana tarkoittaa - myös muille kuin itselleen - esimerkiksi sille ihan vieraalle ihmiselle, joka siellä ns oman perheenjäsenen kanssa asuu omassa kodissaan kuin että pänkkipäisesti vain alkaa käyttää omaa suomen kieltä, jossa sanat ei tarkoitakaan samaa kuin muille.

No tuskin sun anopin käytöksen syynä on se, että minulle anoppikin kuuluu perheeseen. Nyt on vähän halkomista tämän asian suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mummo ei voi vain ottaa kuluja puheeksi? Miten se miniä voisi tietää sen työhistorian, tulot, varat ja säästöt?

Kukujen ottaminen puheeksi voi olla mummulle äärimmäisen hankala paikka.

No sitten pitää vaan aikuistua. Elämä on.

"Vuoden työsopimukset ilman perustetta lakimuutokset voimaan 1.6.2026."

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/maaraaikaisia-tyosopimuksia-joustav…

Yhyy naisilla elämä on muutenkin helppoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime aikoina tullut seurattua läheltä, miten pienten lasten vanhemmat uuvuttavaa itse itsensä. Apua halutaan, mutta isovanhemmille kerrotaan millin tarkat ohjeet mitä pitää tehdä ja mitä ehdottomasti ei saa tehdä. Nämä tämän päivän vanhemmat suorittavat vanhemmuutta pilkun tarkasti.

Raskasta ihan varmasti.

Minulla on onneksi ihana miniä, jolla jalat ovat tukevasti maassa. Pienet lapset tulevat mielellään mummolaan yökylään ja miniä kysyy vain, että mitä pitää pakata mukaan, teettekö jotain erikoista? Yleensä vastaan, ettei tarvitse pakata mitään, mummolasta löytyy kaikki, mitä tarvitaan. Ja jos itse kysyn jotain ohjeita, hän vastaa, että kyllä sinä osaat, olethan jo kolme lasta aikuisiksi kasvattanut. Ja näin on. 

Tässä onkin kyseessä tervepäisten ihmisten tapa toimia. Vanhemmat eivät ole vouhkaajia, kaiken tietäviä.

Silloin apuja saa helposti.

En näe mitään tervepäisyyttä siinä, että perheen isä on niin näkymätön ja laiska, ettei edes omaan äitiin pidä yhteyttä.

Yhteydenpidosta äitiin tässä ei ole kyse.

Saattaahan olla, että poika äidilleen soittelee viikoittain tms.

Mutta ei se mitään, saat lukea negatiivisesti ihan kaiken, mikä ei tue sun ajatuksia.

Kyllä se nimenomaan isän asia on hoitaa lastensa vierailu äitinsä luona. Aika huonot on välit, jos tuokaan ei suju.

Lapset on miniän. Kyllä itsestään selvä asia on että lasten äiti hoitaa ohjeet mummon kanssa.

Mikä metakka nousisi jos poika äitinsä kanssa sopisi asioista. Syrjäyttäen lasten äidin. Mammanpoika pyh.

Ei, kyllä se on itsestäänselvyys,  että myös isä on kartalla lastensa asioista. Ei hän mitään siinä syrjäytä, jos toimii tasavertaisena vastuunkantajana ja hoitaa lastensa asioita siltä pohjalta, mitä perheessä niistä sovitaan.

Anoppi on siinä ihan edelleen se ulkopuolinen.

Miten niin anoppi ulkopuolinen jos lapset tuodaan hänelle hoitoon ohjenipun kanssa? 

Tokko ottaisin lapsia hoitoon jos miniä olisi niin nokkava ettei kävisi meillä eikä puhuisi kanssani.

Ei kuulu perheeseen.

Miksi sitten kuitenkin vaadit anoppiasi hoitamaan maksutta  lapsiasi ja auttamaan teitä muutenkin?  Ulkopuoliselta ihmiseltä.

En minä ole mitään vaatinut, päinvastoin todennut, että isälle kuuluu se oma suku ja yhteudenpito heihin.

 

Ei se että hoidat lapsenlapsiasi tai tunget sinne niiden kotiin joka päivä edelleenkään tee susta perheenjäsentä.

Hassua. Meillä perheeksi lasketaan kaikki siihen kuuluvat, isovanhemmat, isoisovanhemmat, lapset, puolisot...mut kukin tyylillään.

Perhe ja suku ovat eri asioita. Osittain melkein sama asia, mutta toivoisin, ettei suomen kieltä aleta täysin tuhota. Kotiini on jop atullut mainos, jossa kerrottiin opintomahdollisuuksista. Siinä ulkomaalainen esimerkkihenkilö oli naimisissa Suomessa, mtuta esitteen mukaan hänellä oli kotimaassaan perhe.  Ihmetytti, kun kaksinnaiminen (oleinenkahdessa avioliitossa samaan aikaan)  on ainakin virallisesti meillä kiellettyä. 

Juuri niin. Perhe käsittää puolisot ja lapset. Muut on sukulaisia:
” Suomessa perheeksi katsotaan ydinperhe eli vanhemmat ja lapset. Esimerkiksi jos isovanhemmat, vanhemmat ja lapset asuvat samassa asunnossa, niin virallisesti vain vanhemmat ja lapset kuuluvat samaan perheeseen. Isovanhemmat muodostavat erillisen perheen. ”

Aaa te siis elätte virallisten käsitteiden todellisuudess. Ok. Toki oma valinta. Minun lapset kuuluvat minun perheeseeni, vaikka muuttivat jo omilleen. He ovat kuitenkin vähän eri asia, kuin jotkut sukulaiset, vaikka sukua ovatkin. 

Niin, tässähän se ongelma juurikin alkaa, koska jos se anoppi ei hahmota, että hänen lapsellaan on jo oma koti ja oma perhe (vaikka vain aluksi se puoliso), ne rajat jää hämäriksi ja se anoppi tunkee sinne lapsensa kotiin kuin omaansa. Minun anopillani ei ollut mitään käsitystä siitä, miten ja milloin hän voi tulla "poikansa asunnolle" ja mitä hän voi siellä tehdä, pahimmillaan jopa sopi sukulaistensa kanssa, että nämä voi tulla Helsingin-lomalla asumaan meille.

 

Että siinä mielessä on paljon parempi, että kaikki miettii oikeasti, mitä joku sana tarkoittaa - myös muille kuin itselleen - esimerkiksi sille ihan vieraalle ihmiselle, joka siellä ns oman perheenjäsenen kanssa asuu omassa kodissaan kuin että pänkkipäisesti vain alkaa käyttää omaa suomen kieltä, jossa sanat ei tarkoitakaan samaa kuin muille.

Vaimon äiti on perhettä, miehen äiti ei. Ikiaikainen totuus.

No meillä se on minun anoppi, joka on tätä samaa perhettä. Äitinikin oli eläessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat eivät ole millään lailla velvollisia hoitamaan lapsenlapsia. Ihanaa, jos jaksavat ja haluavat olla avuksi ja välillä ottaa hoitoon, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Tuttuni ei hoitaisi yhtään itse 4v lastaan. Koko aika pitää mummon olla hoitamassa ja hakemassa tarhasta, olla laittamassa ruokaa.

olipa tuore kirjoitus! Not.

Miksi isovanhempien PITÄÄ hoitaa, he ovat lapsensa jo kasvattaneet? Jokainen hoitaa omat lapsensa, ei sen yllätyksenä pitäisi tulla että lapsi sitoo ja omaa aikaa ei ole. 
Ei isovanhempia voi syyttää siitä että vanhempi on väsynyt ja uupunut. Mutta nuoret vanhemmat on niin itsekkäitä tänä päivänä. Minä, minä, minä….

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat eivät ole millään lailla velvollisia hoitamaan lapsenlapsia. Ihanaa, jos jaksavat ja haluavat olla avuksi ja välillä ottaa hoitoon, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Tuttuni ei hoitaisi yhtään itse 4v lastaan. Koko aika pitää mummon olla hoitamassa ja hakemassa tarhasta, olla laittamassa ruokaa.

olipa tuore kirjoitus! Not.

Miksi isovanhempien PITÄÄ hoitaa, he ovat lapsensa jo kasvattaneet? Jokainen hoitaa omat lapsensa, ei sen yllätyksenä pitäisi tulla että lapsi sitoo ja omaa aikaa ei ole. 
Ei isovanhempia voi syyttää siitä että vanhempi on väsynyt ja uupunut. Mutta nuoret vanhemmat on niin itsekkäitä tänä päivänä. Minä, minä, minä….

Mitä sinä jankutat? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat eivät ole millään lailla velvollisia hoitamaan lapsenlapsia. Ihanaa, jos jaksavat ja haluavat olla avuksi ja välillä ottaa hoitoon, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Tuttuni ei hoitaisi yhtään itse 4v lastaan. Koko aika pitää mummon olla hoitamassa ja hakemassa tarhasta, olla laittamassa ruokaa.

olipa tuore kirjoitus! Not.

Taidat olla näitä, kuka hoidattaa lapsensa muilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvon kyllä jättämään lapset hankkimatta, jos elämä lasten takia on noin uuvuttavaa.

Mistäs sen tietää, ennenkuin lapsia on?

Lue regretfulparents-ryhmää

Katso tiktokkeja jossa äidit itkee kuinka raskasta vanhemmuus on

Lue tutkimuksia

Kysy kokemuksia omilta sukulaisilta

Suostu lapsenvahdiksi kesäksi ilmaiseksi

Oletko valmistautunut lapsen hankintaan jo 5-10 vuotta

Onko omat traumat hoidettu terapiassa ensin pois, ettei siirrä niitä lapseen

Onko kirjallinen lapsenkasvatussuunnitelma tehty puolison kanssa

Mieti haluatko lasta 100%, ja oletko valmis kasvattamaan lapsen tarvittaessa yksin, myös erityislapsen

Jne....

 

Eli toisin sanoen: käytä päätä ja katso ympärillesi. Todisteita on joka puolella, joiden pohjalta voit tehdä päätöksen, onko lisääntyminen itselle sopiva harrastus.

Minä olen jo se mummo, jolla on lapset ja lapsenlapset. Ja edelleen kyllä puolustan kaikkia äitejä, jotka väsyvät tai kokevat tarvitsevansa joskus tukea lasten hoidossa.

Ai niin, olen myös koulutukseltani ja ammatiltani kasvatusalan ammattilainen, et suht hyvin ymmärrän tämän osan elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat eivät ole millään lailla velvollisia hoitamaan lapsenlapsia. Ihanaa, jos jaksavat ja haluavat olla avuksi ja välillä ottaa hoitoon, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Tuttuni ei hoitaisi yhtään itse 4v lastaan. Koko aika pitää mummon olla hoitamassa ja hakemassa tarhasta, olla laittamassa ruokaa.

olipa tuore kirjoitus! Not.

Miksi isovanhempien PITÄÄ hoitaa, he ovat lapsensa jo kasvattaneet? Jokainen hoitaa omat lapsensa, ei sen yllätyksenä pitäisi tulla että lapsi sitoo ja omaa aikaa ei ole. 
Ei isovanhempia voi syyttää siitä että vanhempi on väsynyt ja uupunut. Mutta nuoret vanhemmat on niin itsekkäitä tänä päivänä. Minä, minä, minä….

Mitä sinä jankutat? 

Eikö täällä oltu keskustelemassa asiasta? Vai onko sinun mielipide vain se oikea?

(Olen eri kenelle kirjoitit, jos sillä merkitystä sulle)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no se pointti tässä kai onkin juuri se, että jaksaisivat tehdä vähän enemmän niitä lapsia, että olisi sitten veronmaksajia ja meidän nyt työikäisten eläkkeiden maksajia tulevaisuudessakin. 

Enkä ymmärrä tätä asennetta, ettei haluta auttaa kanssaihmisiä, vaan ilkeillään vaan, että onko nyt rankkaa, mitäs läksit. Suomalaiset on kyllä aika kamalia tässä asiassa. Muualla on paljon enemmän koko kylä kasvattaa -meininkiä, eikä vanhemmuuteen suhtauduta niin vaativasti. Esim. jos lapsi ei jaksa istua ravintolassa, mutta äidillä ruoka kesken (koska syötti myös lapsen), niin monissa muissa maissa vieruspöydästä tai tarjoilija tms. voi viihdyttää lasta hetken (olen kokenut tätä itsekin muualla, ja se jätti todella hyvän fiiliksen). Suomessa kaikki vain katsovat vihaisesti, eivätkä edes harkitse, että voisivat auttaa. Ihmekö sitten, ettei monet uskalla tehdä lapsia. 

Uskon, että ravintolassa ja muussa ruokapaikassa katsotaan vihaisesti, jos lapsi huutaa. Toiset ovat lähteneet ulos syömään viettääkseen rentouttavan hetken jonkun tutun kanssa. Kaiken lisäksi niissä paikoissa syöminen on niin kallista (tulotasoon nähden) , että sinne voi mennä hyvin harvoin. 

Niin just, Suomessa ollaan hyvin lapsivihamielisiä monessa mielessä, liittyen julkisuin tiloihin. Lapsi ei saa kuulua, mielellään ei myöskään näkyä. Minkäikäinen hyvänsä yhtään kuuluu, ihmiset valittavat, ettei kasvateta ollenkaan, ennenkuin lähdetään muiden seuraan.

Aika äitivihamielistä myös porukka on. Jos äiti ilmaisee että haluaisi omaa aikaa päivässä ja kertoo että on aika raskasta olla 24/7 jonkun saatavilla ilman lepoa niin heti leimataan huonoksi äidiksi.

Olin jo ysärillä hetkittäin väsynyt äiti (kaikista kodinkoneista huolimatta) ja kaipasin yksinoloa myös. Ratkaisu oli lähteä pyöräilemään sen jälkeen, kun lapset olivat nukkumassa. Kesäaikaan onnistui hyvin. 

Lapset yksin nukkumassa?

Heillä on isä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se syy jaksamattomuuteen on se, että ennen ei raadettu itseä kuoliaaksi töissä ja ylitöissä ennenkuin tultiin kotiin raatamaan itsensä siellä hengiltä.

 

Eiks ole jänskää ettei yksikään lafka edes puhu mistään kotitalousrobotin kehittämisestä. Mutta terminaattorituhosotaroboteista kyllä puhutaan mikä keretään.

Meillähän on jo robotti-imureita, on astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, robottiruohonleikkurit yms. Kuinka helpoksi elämä pitää tehdä, että ei olisi rankkaa?

Onkohan nyt kiko

Jos ja kun äidillä on nämä koneet,  niin antaako se hänelle ns vapaa-aikaa? EI anna, vaan lapset on sitä enemmän äidin helmoissa; tuu leikkimään, veli kiusaa mua, pidä mua sylissä ja sitten kato ku mä hyppään, kato kun mä leikin, katokatokato…..!

Tämä on sitä kotiäidin arkea joka pv jos hänellä ei ole mitään tukiverkkoa!

Muistan aikoinaan, kun haaveilin siitä, että saisin imuroida rauhassa. Toinen lapsistani pelkäsi imuria, niin sitä en voinut ottaa esille ihan milloin tahansa...

Toki tämä vaihe ei kestänyt montaa vuotta. Mutta sitten hankimme koiran, ja sama homma🤦

Ohis

Ette sitten totuttaneet  jo pentuna koiraa siihen. Minä olen imuroinut koiriani. Kun  on pentuna totuttanut  imurin ääneen. ei ongelmaa  ole

Hei hienoa sinä! Osasit tämänkin paremmin!

Ei, me ei imuroitu kertaakaan, kunnes koiralla oli pööikä. Ja sit taas lopeteettiin piiiitkäksi ajaksi, jottei varmuudella totu imurin ääneen...

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mitä vastakkainasettelua ketjussa haetaan. Itse huolehdin nuoremmista sisaruksista, kun vanhemmat olivat pitkään töissä. 80-luvulla sai ala-asteikäinenkin hakea päiväkodista. Ja perhepäivähoidosta, jossa perhe dokasi. Eroni jälkeen sovin äitini kanssa, että ottaa lapset kerran viikossa jotta voin käydä salilla, sopimus kesti 4 kuukautta, sitten hänellä oli liikaa menoja. Silti autan mielelläni kauppareissuissa tai jossain kotihommissa muutaman tunnin viikossa. Yhtä eksääkin auttelen, asuu lähellä. Hän joskus minua. Mies olen. Oli yhteishuoltajuus, isä kuoli melko nuorena, en tuntenut isovanhempiani, työelämässä toistaiseksi 30v, ennen kuin pilkkaatte.

Täällä on trolli/trolleja, jotka hakevat tuota vastakkainasettelua ja kiukkua. Sitten kertovat muissa ketjuissa, kuinka naiset vaan riitelee ja haukkuu. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat eivät ole millään lailla velvollisia hoitamaan lapsenlapsia. Ihanaa, jos jaksavat ja haluavat olla avuksi ja välillä ottaa hoitoon, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Tuttuni ei hoitaisi yhtään itse 4v lastaan. Koko aika pitää mummon olla hoitamassa ja hakemassa tarhasta, olla laittamassa ruokaa.

olipa tuore kirjoitus! Not.

Miksi isovanhempien PITÄÄ hoitaa, he ovat lapsensa jo kasvattaneet? Jokainen hoitaa omat lapsensa, ei sen yllätyksenä pitäisi tulla että lapsi sitoo ja omaa aikaa ei ole. 
Ei isovanhempia voi syyttää siitä että vanhempi on väsynyt ja uupunut. Mutta nuoret vanhemmat on niin itsekkäitä tänä päivänä. Minä, minä, minä….

Mitä sinä jankutat? 

?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

No luulisi sinun sitten ymmärtävän tämän päivän vanhempien haasteita tuon päivähoidon suhteen. Mut jotenkin ne muiden haasteet mitätöityy, kun itselläkin ollut vaikeaa.

Eri

Tuossa edellä taisi kuitenkin olla niin, että tuoreempi äiti dissasi niiden vanhempien äitien haasteita ei päin vastoin.

No koska silloin oli helpompaa!

Aika jännä katsantokanta tuo, että solidaarisuus pitää kulkea vain tuoreita äitejä kohti. Ettei olisi minä, minä, minä ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ne isovanhemmat ovat usein itse töissä, joten jos ei lapset puolisoineen itse jaksa hoitaa lapsiaan, niin niitä ei pitäisi tehdä ollenkaan! 

Meillä minä hoidan muutaman päivän viikosta ja toiset isovanhemmat pari iltaa ja yötä, joka viikko. Minä en ole työelämässä, he ovat. Tämä on kyl kaikki vapaaehtoista meiltä molemmilta perheiltä.

No ei siinä enää vanhemmilke jää paljon jaksamista. Teiniperhe vai sairaita?

No ovat työelämässä ja toinen lapsi syntyy pian. Tämä on myös äidin vanhempien toive, että saavat olla mahdollisimman paljon lapsen kanssa. Heillä on perhekeskeisempi (sori, ei siis YDINperhekeskeinen) kulttuuri. 

Itse en aikoinaan olisi raaskinut olla noin paljon erissa lapsistani, mutta tämä on heidän ratkaisu.

Enkä ole sanonut heidän olevat väsyneitä tai mitenkään kyvyttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ne isovanhemmat ovat usein itse töissä, joten jos ei lapset puolisoineen itse jaksa hoitaa lapsiaan, niin niitä ei pitäisi tehdä ollenkaan! 

Meillä minä hoidan muutaman päivän viikosta ja toiset isovanhemmat pari iltaa ja yötä, joka viikko. Minä en ole työelämässä, he ovat. Tämä on kyl kaikki vapaaehtoista meiltä molemmilta perheiltä.

No ei siinä enää vanhemmilke jää paljon jaksamista. Teiniperhe vai sairaita?

Hyvin kuvaava kommentti palstan "ymmärryksestä" toisin toimivia kohtaan.