Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja paikkaa joutuu jonottamaan. Voi olla vanhempainvapaankin jälkeen työt ehtii alkaa, eikä paikkaa vain kuulu. Kampaajani odotteli kuukauden ja se paikka oli sitten Tuusulassa ihan eri suunnalla. Perhe hankki toisen auton kuskatakseen lapsen sinne.

Päiväkotipaikkaa on aina joutunut jonottamaan. Puoli vuotta taisi olla se vasteaika 80 - 90-luvuilla.

Toki ,mutta siis esimerkiksi sitä siirtoa lähemmäs voi joutua odottamaan vuoden. Ja puoli vuotta on ihan perus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

Tuo on ihan tavallista. Suurin syy siihen miksi se esikoinen pidetään päivähoidossa, vaikka olisi vanhempi vanhempainvapaalla on juurikin se, että sen esikoisen avulla yritetään kammeta nuorempikin sinne samaan paikkaan. Ja vältettäisiin se sinkoilu useamman lapsen kanssa.

 

15 kilsaa maaseudulla on tosi vähän minusta. Mökkikunnassani on perheitä, jotka tosiaaan kiertää sen järven, 40 kilometrin päähän, palaavat sitten 15 kilsaa takaisin päin päästäkseen moottoritielle ja tullessa toisin päin.

Oltiin siihen aikaan autoton perhe kunnassa missä ei noiden hoitopaikkojen suuntiin ollut minkäänlaista julkista liikennettä. Siitä vaan kokeilemaan miten 15 km lastenjakelukierros onnistuu fillarilla ja potkukelkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

Tuo on ihan tavallista. Suurin syy siihen miksi se esikoinen pidetään päivähoidossa, vaikka olisi vanhempi vanhempainvapaalla on juurikin se, että sen esikoisen avulla yritetään kammeta nuorempikin sinne samaan paikkaan. Ja vältettäisiin se sinkoilu useamman lapsen kanssa.

 

15 kilsaa maaseudulla on tosi vähän minusta. Mökkikunnassani on perheitä, jotka tosiaaan kiertää sen järven, 40 kilometrin päähän, palaavat sitten 15 kilsaa takaisin päin päästäkseen moottoritielle ja tullessa toisin päin.

Oltiin siihen aikaan autoton perhe kunnassa missä ei noiden hoitopaikkojen suuntiin ollut minkäänlaista julkista liikennettä. Siitä vaan kokeilemaan miten 15 km lastenjakelukierros onnistuu fillarilla ja potkukelkalla.

Niin, nykyään tuoltakin on loppunut julkinen liikenne kokonaan. Sitä vaan sitten pitää hankkia auto tai muuttaa. Tai olla ilman paikkaa ja yrittää seuraavassa elokuussa uudestaan.

Helsingissä tommoseen 15 kilsaan menee herkästi yli tunti, vaikka kuinka olisi julkinenkin liikenne. mullakin työmatka autolla 20 minuuttia, bussi/ratikka/bussi vie tunnin ja vartin. Onneksi ei ole enää lapsia päivähoidossa toiseen suuntaan tunnin päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jossain oli jotain ei kaikkialla ollut. Täällä alkoi peruskoulu 1975.

Mutta ei ainakaan koulun suhteen ole huonontunut. Lukiossa oli kirjat ym kustannettava vielä 90-luvun lopulla. Oliko jotain ruokamaksujakin ja joku oppilasmaksu. 

Se ainakin on nyt paremmin. 

Täällä piti vielä vuonna 2017 ostaa ja maksaa lukiokirjat itse. Eli 5 lukuvuoden aikana! 

Minä ostin molemmille lapsille ilmaisessa peruskoulussa kirjat 9 vuotta, koska koulusta ei niitä saanut.

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Kesälomat ja koulujen lomat näyttävät niitä yllättäviä hätiä olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

Tuo on ihan tavallista. Suurin syy siihen miksi se esikoinen pidetään päivähoidossa, vaikka olisi vanhempi vanhempainvapaalla on juurikin se, että sen esikoisen avulla yritetään kammeta nuorempikin sinne samaan paikkaan. Ja vältettäisiin se sinkoilu useamman lapsen kanssa.

 

15 kilsaa maaseudulla on tosi vähän minusta. Mökkikunnassani on perheitä, jotka tosiaaan kiertää sen järven, 40 kilometrin päähän, palaavat sitten 15 kilsaa takaisin päin päästäkseen moottoritielle ja tullessa toisin päin.

Oltiin siihen aikaan autoton perhe kunnassa missä ei noiden hoitopaikkojen suuntiin ollut minkäänlaista julkista liikennettä. Siitä vaan kokeilemaan miten 15 km lastenjakelukierros onnistuu fillarilla ja potkukelkalla.

Niin, nykyään tuoltakin on loppunut julkinen liikenne kokonaan. Sitä vaan sitten pitää hankkia auto tai muuttaa. Tai olla ilman paikkaa ja yrittää seuraavassa elokuussa uudestaan.

 

Helsingissä tommoseen 15 kilsaan menee herkästi yli tunti, vaikka kuinka olisi julkinenkin liikenne. mullakin työmatka autolla 20 minuuttia, bussi/ratikka/bussi vie tunnin ja vartin. Onneksi ei ole enää lapsia päivähoidossa toiseen suuntaan tunnin päässä.

Täällä edelleen tuo potkukelkkaäiti, tässä meidän lähellä oli kyllä jo tuolloin jopa kolmekin kohtalaisen kokoista päiväkotia alle kilometrin kantamassa, samoin useita perhepäivähoitajia, mutta kunta teki kaikkensa, ettei kaltaisemme välillä iltahoitoakin tarvinut perhe olisi päivähoitopaikkaa saanut ts. lapsiamme ei olisi tarvinut kunnan hoitaa.

Soitin tietenkin kuntaan päivähoidosta vastanneelle henkilölle. Hän sanoi voivansa tarjota paikkaa vaikka Inarista tuhannen kilometrin päästä, ja silloinkin kuulemma olisi noudatettu lakiaa. Kuulemma hoitopaikan ei tarvinnut olla edes kotikunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Kesälomat ja koulujen lomat näyttävät niitä yllättäviä hätiä olevan.

Tuskinpa. Tyypillisesti alaluokkalaisten kanssa ongelmia tuottaa ne ajat, kun ei ole leirejä tms ja vanhempi ei saa siihen lomaa. Kyse ei ole koko lomasta, vaan näiden ongelmakohtien paikkaamisesta. Ja tosiaan, mummo saa asiansa paremmin peirlle, kun puhuu vanhempien kanssa, sen sijaan että haukkuu heitä selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Aloituksessa ei mitenkään rajata aiheeksi äkillisiä ongelmatilanteita.

Enkä usko ongelman olevan mitenkään marginaalinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Aloituksessa ei mitenkään rajata aiheeksi äkillisiä ongelmatilanteita.

Enkä usko ongelman olevan mitenkään marginaalinen.

Minkä ongelman? Senkö että mummo ei saa suutaan auki?

Nykyään monet vanhemmat räpistelee pätkätöissä, määräaikaisissa työsuhteissa jne. Se aiheuttaa myös sen, että päivähoitoa on vaikea järjestää, kesälomaa ei olekaan jne.

Ja samaan aikaan MLL rummuttaa, miten vasta 12-vuotiaan saa jättää hetkellisesti yksin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Kesälomat ja koulujen lomat näyttävät niitä yllättäviä hätiä olevan.

Tuskinpa. Tyypillisesti alaluokkalaisten kanssa ongelmia tuottaa ne ajat, kun ei ole leirejä tms ja vanhempi ei saa siihen lomaa. Kyse ei ole koko lomasta, vaan näiden ongelmakohtien paikkaamisesta. Ja tosiaan, mummo saa asiansa paremmin peirlle, kun puhuu vanhempien kanssa, sen sijaan että haukkuu heitä selän takana.

Mutta äitien ja miniöitten ei tarvitse puhua isovanhempien kanssa ongelmasta, isovanhempia voi haukkua täällä anonyymisti?

Edelleeen tuossa loma-asiassa on ongelmana, että isovanhemmat ovat useimmiten vielä työelämässä, eivät vapaana koko kesää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Kesälomat ja koulujen lomat näyttävät niitä yllättäviä hätiä olevan.

Tuskinpa. Tyypillisesti alaluokkalaisten kanssa ongelmia tuottaa ne ajat, kun ei ole leirejä tms ja vanhempi ei saa siihen lomaa. Kyse ei ole koko lomasta, vaan näiden ongelmakohtien paikkaamisesta. Ja tosiaan, mummo saa asiansa paremmin peirlle, kun puhuu vanhempien kanssa, sen sijaan että haukkuu heitä selän takana.

Mutta äitien ja miniöitten ei tarvitse puhua isovanhempien kanssa ongelmasta, isovanhempia voi haukkua täällä anonyymisti?

Edelleeen tuossa loma-asiassa on ongelmana, että isovanhemmat ovat useimmiten vielä työelämässä, eivät vapaana koko kesää.

Miksi se on juuri naisten asia? Eikö se ole sen anopin pojan asia hoitaa ongelmat äitinsä kanssa?

Mistä ne vanhemmat voi edes tietää, että kustannukset on ongelma, jos heille ei kerrota, että ne on ongelma?

Kukaan ei ole odottanut, että ne isovanhemmat lapsia hoitaisi koko kesää. Älä viitsi. Tai edes useana vuonna joinakin päivinä, vaan ne on ne alaluokkalaisten pitkät kesälomat, joita vanhempien on itse vaikea kattaa kokonaan.

"Minkä ongelman? Senkö että mummo ei saa suutaan auki?"

Sen ongelman, ettei mummolla ole varaa syöttää niitä lapsia. Suurin osa eläkkeellä olevista mummoista elelee alle 1500 €/kk eläkkeellä. Mediaani on aika lailla nettona tuo 1500 €.

Saattaa olla, että sen mummun on hyvin vaikea ottaa lapsensa tai miniänsä kanssa raha-asioita esille. Enkä oikeastaan usko, että nuoremmillekaan toimeentulo-ongelmista puhuminen olisi helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Päivähoitoon vaikea päästä, hoito heikkotasoista, koska henkilöstöpula"

 

Todella ihmettelen tuota. Nythän on ihan lakiin kirjattu: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa, että jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen, yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien työtilanteesta (esim. työttömyys, opiskelu, yrittäjyys) riippumatta."

 

Miten ihmeessä sinne voi olla silloin vaikea päästä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli lakiin 1996 (mutta oli pois voimasta 1916 - 20). Sitä ennen lapsen saattoi viedä päivähoitoon vain niinä päivinä kun oli töissä kodin ulkopuolella. Kunnat myös pelasivat myöntämällä niitä laakisääteisiä päivähoitopaikkoja niille työssäkäyvillekin niin merkillisistä paikoista, ettei töihin voinut aina mennä. Kuulemma Etelä-Suomalaiselle perheelle saattoi antaa paikan vaikka Inarista ja lain kirjain täyttyi.

 

Sen varmaan tiesit, että koko päiväkotijärjestelmä luotiin kunnalliseksi systeemiksi vasta 1973. Sitä ennen vanhempien piti töihin mennessään etsiä itselleen piika, saada sukulaiset hoitamaan lasta tai maksaa todella kovat taksat yksityisestä tarhasta.

Niin. Et ole kuullut päivähoidon huutavasta henkilöstöpulasta ja jättimäisistä päiväkodeista? Ja lakiahan noudatetaan kun kunnan alueelta jostakin tarjotaan paikkaa. Se voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä. Ja ryhmät on myös isoja, oma lapseni sai ekan paikkansa niin, että ryhmän piti olla 21-lapsinen, mutta lapseni oli lapsi numero 29.

Ilman muuta nyt siis päivähoito on ihan hirveästi huonompaa kuin seitkytluvun alussa. Juuri niin.

 

P.S. Mulla oli itsellä kolmella lapsella "parhaimmilaan" maalaispitäjässä 90-luvulla kolme eri hoitopaikkaa. Arvaa huviksesi naurattiko, jakelukierrokseen pituus liki 15 km.

Tuo on ihan tavallista. Suurin syy siihen miksi se esikoinen pidetään päivähoidossa, vaikka olisi vanhempi vanhempainvapaalla on juurikin se, että sen esikoisen avulla yritetään kammeta nuorempikin sinne samaan paikkaan. Ja vältettäisiin se sinkoilu useamman lapsen kanssa.

 

15 kilsaa maaseudulla on tosi vähän minusta. Mökkikunnassani on perheitä, jotka tosiaaan kiertää sen järven, 40 kilometrin päähän, palaavat sitten 15 kilsaa takaisin päin päästäkseen moottoritielle ja tullessa toisin päin.

Oltiin siihen aikaan autoton perhe kunnassa missä ei noiden hoitopaikkojen suuntiin ollut minkäänlaista julkista liikennettä. Siitä vaan kokeilemaan miten 15 km lastenjakelukierros onnistuu fillarilla ja potkukelkalla.

Niin, nykyään tuoltakin on loppunut julkinen liikenne kokonaan. Sitä vaan sitten pitää hankkia auto tai muuttaa. Tai olla ilman paikkaa ja yrittää seuraavassa elokuussa uudestaan.

 

Helsingissä tommoseen 15 kilsaan menee herkästi yli tunti, vaikka kuinka olisi julkinenkin liikenne. mullakin työmatka autolla 20 minuuttia, bussi/ratikka/bussi vie tunnin ja vartin. Onneksi ei ole enää lapsia päivähoidossa toiseen suuntaan tunnin päässä.

Täällä edelleen tuo potkukelkkaäiti, tässä meidän lähellä oli kyllä jo tuolloin jopa kolmekin kohtalaisen kokoista päiväkotia alle kilometrin kantamassa, samoin useita perhepäivähoitajia, mutta kunta teki kaikkensa, ettei kaltaisemme välillä iltahoitoakin tarvinut perhe olisi päivähoitopaikkaa saanut ts. lapsiamme ei olisi tarvinut kunnan hoitaa.

 

Soitin tietenkin kuntaan päivähoidosta vastanneelle henkilölle. Hän sanoi voivansa tarjota paikkaa vaikka Inarista tuhannen kilometrin päästä, ja silloinkin kuulemma olisi noudatettu lakiaa. Kuulemma hoitopaikan ei tarvinnut olla edes kotikunnassa.

Ilta -ja yöhoitoa ei tosiaan tarjoa kaikki päiväkodit. Kauoungissakin  voi olla 1 tai 2 semmoista.

Vierailija kirjoitti:

"Minkä ongelman? Senkö että mummo ei saa suutaan auki?"

 

Sen ongelman, ettei mummolla ole varaa syöttää niitä lapsia. Suurin osa eläkkeellä olevista mummoista elelee alle 1500 €/kk eläkkeellä. Mediaani on aika lailla nettona tuo 1500 €.

 

Saattaa olla, että sen mummun on hyvin vaikea ottaa lapsensa tai miniänsä kanssa raha-asioita esille. Enkä oikeastaan usko, että nuoremmillekaan toimeentulo-ongelmista puhuminen olisi helppoa.

Veikkaanpa että suurin osa miniöistä suuttuisi ja katsoisi kustannuksista puhumisen olevan yhtä kuin kieltäytyminen. Ja  myös se oma lapsi. Välithän siinä menisi poikki.

Kun vanhempien pitää tukea ja olla tukiverkosto.

Ne 70-luvun maalaismummulat luultavasti tarjoilivat yksinkertaista ruokaa eikä heillä ollut velvollisuutta järjestää maksullista lomaviihdetttä huvipuistoissa, kylpylöissä, mäkkäreissä jne

Isovanhemmat voi mennä sinne lasten luokse hoitamaan viikoksi pariksi. Tai tarpeen mukaan.

Kait siihen ruuat kuuluu ja majoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä näköjään on tabu, isovanhempiin takaisin palatakseni, lastenlasten aiheuttamat kustannukset kun ovat ne lomat isovanhemmillaan.

Niin.

 

Isovanhemmat opettelee kommunikoimaan - sitä ei ole selän takana mariseminen.

 

Asia on hyvin marginaalinen - eikä kukaan oletakaan isovanhempien lapsia hoitavan kaikkia lomia.

 

Ketju käsittelee äkkinäisiä ongelmatilanteita. 

Kesälomat ja koulujen lomat näyttävät niitä yllättäviä hätiä olevan.

Tuskinpa. Tyypillisesti alaluokkalaisten kanssa ongelmia tuottaa ne ajat, kun ei ole leirejä tms ja vanhempi ei saa siihen lomaa. Kyse ei ole koko lomasta, vaan näiden ongelmakohtien paikkaamisesta. Ja tosiaan, mummo saa asiansa paremmin peirlle, kun puhuu vanhempien kanssa, sen sijaan että haukkuu heitä selän takana.

Mutta äitien ja miniöitten ei tarvitse puhua isovanhempien kanssa ongelmasta, isovanhempia voi haukkua täällä anonyymisti?

Edelleeen tuossa loma-asiassa on ongelmana, että isovanhemmat ovat useimmiten vielä työelämässä, eivät vapaana koko kesää.

Miksi se on juuri naisten asia? Eikö se ole sen anopin pojan asia hoitaa ongelmat äitinsä kanssa?

 

Mistä ne vanhemmat voi edes tietää, että kustannukset on ongelma, jos heille ei kerrota, että ne on ongelma?

 

Kukaan ei ole odottanut, että ne isovanhemmat lapsia hoitaisi koko kesää. Älä viitsi. Tai edes useana vuonna joinakin päivinä, vaan ne on ne alaluokkalaisten pitkät kesälomat, joita vanhempien on itse vaikea kattaa kokonaan.

"Miksi se on juuri naisten asia? Eikö se ole sen anopin pojan asia hoitaa ongelmat äitinsä kanssa?"

Tässä ketjussa ainakin näyttää olevan vallalla käsitys, että isät ovat statisteja taustalla, heitä ei tunnu koskevan oikein mikään. Miksi siis ongelmana ei ole myöskään, mikseivät appiukot ja isoisät hoida lastenlapsiaan?

"Mistä ne vanhemmat voi edes tietää, että kustannukset on ongelma, jos heille ei kerrota, että ne on ongelma?"

Ihan vaikka miettimällä mitä työtä se mummo teki ennen eläkeikäänsä ja miettimällä mitä juoksevia kuluja sillä mummolla on. 

"Kukaan ei ole odottanut, että ne isovanhemmat lapsia hoitaisi koko kesää. Älä viitsi. Tai edes useana vuonna joinakin päivinä, vaan ne on ne alaluokkalaisten pitkät kesälomat, joita vanhempien on itse vaikea kattaa kokonaan."

Eli tämä kesälomahoito on nyt siis se, mitä vanhemmat isovanhemmilta haluavat? Ihan hyvä että edes jotain konkretiaa tulee esiin. 

Edelleen, useimmat pienten lasten isovanhemmat ovat itsekin töissä. Kesälomat ovat usein pakosta samaan aikaan kuin vanhemmillakin. Silloin se mummolaan lapsen laittaminen muina kuin varsinaisina loma-aikoina ei vaan onnistu. Mutta tietysti lapsen vanhempien pitäisi pystyä tuosta kesäongelmasta niiden isovanhempien kanssa ihan rauhallisesti myös neuvottelemaan, eikä mennä heti syyttämismoodiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minkä ongelman? Senkö että mummo ei saa suutaan auki?"

 

Sen ongelman, ettei mummolla ole varaa syöttää niitä lapsia. Suurin osa eläkkeellä olevista mummoista elelee alle 1500 €/kk eläkkeellä. Mediaani on aika lailla nettona tuo 1500 €.

 

Saattaa olla, että sen mummun on hyvin vaikea ottaa lapsensa tai miniänsä kanssa raha-asioita esille. Enkä oikeastaan usko, että nuoremmillekaan toimeentulo-ongelmista puhuminen olisi helppoa.

Veikkaanpa että suurin osa miniöistä suuttuisi ja katsoisi kustannuksista puhumisen olevan yhtä kuin kieltäytyminen. Ja  myös se oma lapsi. Välithän siinä menisi poikki.

Kun vanhempien pitää tukea ja olla tukiverkosto.

No jos et osaa sanoa mitään, omaan lapseen ei ole puheyhteyttä niin sitten vaan kärsit. Suu-seuraus-suhde.

Tässä ketjussa tuo on kyllä ihan marginaalista. Täällähän nimenomaan on vanhemmat kirjoittaneet, miten lapsille väkisin syötetään liikaa herkkuja - ja nehän on täysin ylimääräinen kustannuserä.

Ja sitten mummot ovat riehuneet siitä, että lapset on kesätkin päiväkodissa.

Yksi ainoa puheenvuoro tästä on ja siinä oli mummo valittanut toiselle tyttärelle toisesta tyttärestään eli uhriutunut selän takana.