Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän outoa, että nykyvanhemmat tarvitsevat vielä aikuisenakin apua, kun on  kotitöitä helpottavat kodinkoneet, vauvoilla kertakäyttövaipat, kaupat notkuvat eineksistä, tehdään 5pv työviikkoa, pitkät äitiyslomat, lapsilla subjektiivinen oikeus päivähoitoon 10h pv jne. 

 

Toista oli ennen, vielä 50-70-luvulla monessa talossa oli ulkohuusit, vesi kannettiin kaupungissakin vesipostissa, pyykit keitettiin padassa ja pestiin käsin, siat kasvatettiin itse, kaikilla oli kasvimaat, myös kaupungissa, vaatteet ommeltiin itse, huoneet lämmitettiin puulla jne.  Ja suurin osa naisista kävi myös töissä.  Pyykinpesu saattoi viedä koko päivän, kun vesi piti kantaa, lämmittää ja lopuksi viedä ulos. 

 

Pulsaattori pesukoneet tuli 60-luvulla ja autom.pesikoneet 70-luvulla, ast.pesukoneet 80-luvulla, samoin mikrot jne. 

 

Mitä töitä ne isovanhemmat tekisivät, kun kone pesee astiat ja pyykit, imuri roskat, vesi tulee hanasta ja lähtee viemäristä pois, kaupat notkuvat vaatteista, keskuslämmitys lämmittää huoneet jne. 

 

Ja lapset ovat päiväkodissa 10h/pv ja alakouluikäisellä iltapäiväkerhot.  On pitkät lomat, lyhyet työpäivät ja töitäkin tehdään vain 5pv viikossa. 

Ja taas kierretään kehä kotitöihin jotka ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.

Kyllähän kotityöt liittyy tiiviisti lapsiperheeseen. Jos mummo leikkii, voi vanhemmat tehdä kotitöitä. Tai päinvastoin.

aihe on vanhemmuuden vaatimukset, ei pulsaattoripesukone

Se on vielä pahempaa ja  rumempaa jos pelkkä lapsi väsyttää vanhempia. Se on ymmärrettävämpää että työ, kotityöt ja pieni lapsi väsyttävät

Aihe ei ole se mitä joku vajaaälyinen kykenee ymmärtämään.

Otsikko:Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Alustus: "Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.

 

Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2. "

 

Tuo oli siis alkuperäinen aihe, ei se miksi sinä sen haluat nyt rajata.

Uhriutua, ei uhrautua. Et osaa edes kirjoittaa.

Tuo oli hyvä! Lainaukseet oli muuten ihan suoria kopioita, ihan kuin lainausmerkeistäkin näkyy. Joten ihan kirjoitustaitoa sinullekin!

Niin, omista horinoistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolle äidille (?) joka täällä koviten todella nyt UHRIUTUU vanhemmuuden vaatimuksista, miten ihmeessä voit äitinä notkua vauvapalstalla koko päivän 7.30 - 22.40? Eikö sinun pitänyt olla niin lapsillesi koko ajan läsnä?

Täällä keskustellaan YLEISELLÄ TASOLLA ja eikö ole vain suotavaa, että ne, jotka asiasta jotain tietävät keskustelevat, eikä esimerkiksi sinunkaltaisesi.

Minulla on viisi lasta, montako sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa mainittu some ja miten se vaikuttaa vanhempiin kun siellä keikistelee ”täydellisiä perheitä siisteissä kodeissa”. Niin miksi tämmöiset ihmiset selaa somea jos tämmöinen menee tunteisiin? Kai ihmiset ymmärtää että suurin osa valehtelee sinne? Ei kukaan ole mielestäni vaatinut vanhemmilta sen enempää kuin 20 vuotta sitten. 

Onko ylivoimaista opettaa lapsille säälliset käytöstavat ja toisten kanssa rauhanomaisesti leikkiminen?  Ole hyvä, kiitos, anteeksi.

Varhaiskasvatus hoitaa askartelut ja laululeikit ja kotona voi täydentää.  Liikenteessä liikkumista, uimassa käymistä. Pelata kimbleä ja muita ikätason mukaista. 

Ei mikään yhteiskunta vaadi että ma piano, ti baletti, ke kuvataide, to lastenkuoro, pe joku liikuna ja la-su lajin kilpailuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa mainittu some ja miten se vaikuttaa vanhempiin kun siellä keikistelee ”täydellisiä perheitä siisteissä kodeissa”. Niin miksi tämmöiset ihmiset selaa somea jos tämmöinen menee tunteisiin? Kai ihmiset ymmärtää että suurin osa valehtelee sinne? Ei kukaan ole mielestäni vaatinut vanhemmilta sen enempää kuin 20 vuotta sitten. 

Niin sen on maininneet ne jotka haluavat solvata äitejä. Mitenkään ei liity aiheeseen, kunhan haukkuvat.

Jos väittää, ettei some jotenkin vaikuta nyky äitiyteen ja sen vaatimuksiin, valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän outoa, että nykyvanhemmat tarvitsevat vielä aikuisenakin apua, kun on  kotitöitä helpottavat kodinkoneet, vauvoilla kertakäyttövaipat, kaupat notkuvat eineksistä, tehdään 5pv työviikkoa, pitkät äitiyslomat, lapsilla subjektiivinen oikeus päivähoitoon 10h pv jne. 

 

Toista oli ennen, vielä 50-70-luvulla monessa talossa oli ulkohuusit, vesi kannettiin kaupungissakin vesipostissa, pyykit keitettiin padassa ja pestiin käsin, siat kasvatettiin itse, kaikilla oli kasvimaat, myös kaupungissa, vaatteet ommeltiin itse, huoneet lämmitettiin puulla jne.  Ja suurin osa naisista kävi myös töissä.  Pyykinpesu saattoi viedä koko päivän, kun vesi piti kantaa, lämmittää ja lopuksi viedä ulos. 

 

Pulsaattori pesukoneet tuli 60-luvulla ja autom.pesikoneet 70-luvulla, ast.pesukoneet 80-luvulla, samoin mikrot jne. 

 

Mitä töitä ne isovanhemmat tekisivät, kun kone pesee astiat ja pyykit, imuri roskat, vesi tulee hanasta ja lähtee viemäristä pois, kaupat notkuvat vaatteista, keskuslämmitys lämmittää huoneet jne. 

 

Ja lapset ovat päiväkodissa 10h/pv ja alakouluikäisellä iltapäiväkerhot.  On pitkät lomat, lyhyet työpäivät ja töitäkin tehdään vain 5pv viikossa. 

Ja taas kierretään kehä kotitöihin jotka ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.

Kyllähän kotityöt liittyy tiiviisti lapsiperheeseen. Jos mummo leikkii, voi vanhemmat tehdä kotitöitä. Tai päinvastoin.

aihe on vanhemmuuden vaatimukset, ei pulsaattoripesukone

Se on vielä pahempaa ja  rumempaa jos pelkkä lapsi väsyttää vanhempia. Se on ymmärrettävämpää että työ, kotityöt ja pieni lapsi väsyttävät

Aihe ei ole se mitä joku vajaaälyinen kykenee ymmärtämään.

Otsikko:Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Alustus: "Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.

 

Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2. "

 

Tuo oli siis alkuperäinen aihe, ei se miksi sinä sen haluat nyt rajata.

Uhriutua, ei uhrautua. Et osaa edes kirjoittaa.

Tuo oli hyvä! Lainaukseet oli muuten ihan suoria kopioita, ihan kuin lainausmerkeistäkin näkyy. Joten ihan kirjoitustaitoa sinullekin!

Niin, omista horinoistasi.

TÄH? Lainaukset olivat ihan tämän ketjun otsikosta ja alustuksesta. Minä en ole aloittaja. Otsikon allahan tässä pitäisi keskustella, eikä siitä mistä sinä päätät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolle äidille (?) joka täällä koviten todella nyt UHRIUTUU vanhemmuuden vaatimuksista, miten ihmeessä voit äitinä notkua vauvapalstalla koko päivän 7.30 - 22.40? Eikö sinun pitänyt olla niin lapsillesi koko ajan läsnä?

Täällä keskustellaan YLEISELLÄ TASOLLA ja eikö ole vain suotavaa, että ne, jotka asiasta jotain tietävät keskustelevat, eikä esimerkiksi sinunkaltaisesi.

Minulla on viisi lasta, montako sinulla on?

Sinulla ei ole yhtään lasta, tuttu häirikkö kun olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa mainittu some ja miten se vaikuttaa vanhempiin kun siellä keikistelee ”täydellisiä perheitä siisteissä kodeissa”. Niin miksi tämmöiset ihmiset selaa somea jos tämmöinen menee tunteisiin? Kai ihmiset ymmärtää että suurin osa valehtelee sinne? Ei kukaan ole mielestäni vaatinut vanhemmilta sen enempää kuin 20 vuotta sitten. 

Onko ylivoimaista opettaa lapsille säälliset käytöstavat ja toisten kanssa rauhanomaisesti leikkiminen?  Ole hyvä, kiitos, anteeksi.

Varhaiskasvatus hoitaa askartelut ja laululeikit ja kotona voi täydentää.  Liikenteessä liikkumista, uimassa käymistä. Pelata kimbleä ja muita ikätason mukaista. 

Ei mikään yhteiskunta vaadi että ma piano, ti baletti, ke kuvataide, to lastenkuoro, pe joku liikuna ja la-su lajin kilpailuissa.

Otsikko ei myöskään mainitse missään harrastuksia kuten ei mainitse pulsaattorikoneitakaan.

Uskoakseni myös aiemminkin uuvuttiin, joten turha täällä huudella, että ennen hoidettiin hymyssä suin 10 lasta ja lypsettiin lehmät siinä sivussa. Oli myös pihapiiri, jossa joku sukulainen katsoin lasten perään, teki ruokaa jne. 

Totuus on, että äidit/isät tarvitsisivat tukea. Kaikilla ei ole mitään tukiverkkoa. Sellainen olisi win win. Isovanhemmat ovat nykyään monesti itse töissä ja huolehtivat ehkä omista vanhemmistaan eli ovat täystyöllistettujä. Itse yritän kerran viikossa ehtiä auttamaan poikani perhettä. Toivoisin, että voisin olla enemmän avuksi, mutta valitettavasti en vielä ennen eläkkeelle jäämistä pysty parempaan.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Sattuuko se kun on noin tyhmä? Ennenvanhaan isovanhemmat oli ehkä 40 -vuotiaita, ja asuttiin samassa pihapiirissä, isoäiti oli kotiäitinä tai maatalon emäntänä joten pystyi auttamaan lasten kanssa. (näin on tosi monessa kulttuurissa edelleen, että isoäidin kuuluu, ihan todella kuuluu auttaa lastenlasten hoidossa vauva-aikana) Mitä hiton kuolleita ja huonossa kunnossa?? Lapset saatiin nuorina. 

Vanhemmuus ei ole koskaan ollut sellaista kuin mitä viimeiset 40 - 50 vuotta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ennenvanhaan oli isovanhempia tai muita sukulaisia lähellä.  Oikeasti on koko suku tai koko kylä kasvattanut. Ihminen on lajina sellainen, että vaatii pitkän "pentuajan" vuoksi useamman kuin yhden kasvattajan; yksi ei pysty sekä hoitamaan pientä lasta, että hankkimaan ruokaa ja suojaa. 

Kaupungistuminen ja äitien töihin lähtö (Suomessa 1970-luvulla päivähoito-oikeus vihdoin päästi kaikki naiset töihin) muutti asetelman eikä kukaan ymmärrä, että se vetää etenkin ne äidit ihan piippuun. 

Vielä 1960-luvulla sitä pidettiin kokopäivätyönä, että oli kotiäiti tai perheenemäntä. Siitä puhuttiin oikeana TYÖNÄ, kun tekee ruokaa kotona, tai siivoaa. Tähän työhön varakkaammat jopa palkkasivat kotiapulaisen itselleen! Se oli oikeasti arvostettua työtä, vaikka tasa-arvo muuten olikin perässä, sitä arvostettiin mitä nainen teki kotona. (tästä löytyy graduja, asiaa on tutkittu, kotiäitiys oli valtavirtaa vielä 1960-luvulla, myös Suomessa.) 

Ei enää. Nyt kodin ulkopuolella naisen oletetaan tekevän KOKOPÄIVÄTYÖTÄ ja sen päälle vielä tekee sen entisaikojen "naisten työn" eli äidit painaa oikeasti kahta duunia. Osassa perheitä vastuut jakautuu eli isätkin tekee lastenhoitoa, kotitöitä, perheen asioiden hoitoa (kauppa lääkäri koulu jne). 

Mutta miehille ei ole koskaan tullut tätä että pitäisi tehdä kaksi työtä yksin; nykypäivän kokoaikatyö kodin ulkopuolella ja ne vanhan ajan "miesten työt" lisäksi, eli metsänhoito, peltojen kyntäminen, ym maataloustyöt. Ne vanhanajan miesten työt ei seuranneet mukana kaupunkeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa mainittu some ja miten se vaikuttaa vanhempiin kun siellä keikistelee ”täydellisiä perheitä siisteissä kodeissa”. Niin miksi tämmöiset ihmiset selaa somea jos tämmöinen menee tunteisiin? Kai ihmiset ymmärtää että suurin osa valehtelee sinne? Ei kukaan ole mielestäni vaatinut vanhemmilta sen enempää kuin 20 vuotta sitten. 

Niin sen on maininneet ne jotka haluavat solvata äitejä. Mitenkään ei liity aiheeseen, kunhan haukkuvat.

Jos väittää, ettei some jotenkin vaikuta nyky äitiyteen ja sen vaatimuksiin, valehtelee.

Tottakai ympäröivä yhteisö vaikuttaa meihin. Eli kyllä, joka muuta väittää, valehtelee. 

Ihan samoin kuin somen puhutaan laittavan nuorison mt-ongelmien partaalle. Miksi se ei vaikuttaisi myös äiteihin, tai iseihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa mainittu some ja miten se vaikuttaa vanhempiin kun siellä keikistelee ”täydellisiä perheitä siisteissä kodeissa”. Niin miksi tämmöiset ihmiset selaa somea jos tämmöinen menee tunteisiin? Kai ihmiset ymmärtää että suurin osa valehtelee sinne? Ei kukaan ole mielestäni vaatinut vanhemmilta sen enempää kuin 20 vuotta sitten. 

Niin sen on maininneet ne jotka haluavat solvata äitejä. Mitenkään ei liity aiheeseen, kunhan haukkuvat.

Jos väittää, ettei some jotenkin vaikuta nyky äitiyteen ja sen vaatimuksiin, valehtelee.

Tottakai ympäröivä yhteisö vaikuttaa meihin. Eli kyllä, joka muuta väittää, valehtelee. 

 

Ihan samoin kuin somen puhutaan laittavan nuorison mt-ongelmien partaalle. Miksi se ei vaikuttaisi myös äiteihin, tai iseihin. 

Ei some ole mikään ympäröivä yhteisö ja sen vetäminen ihan koko ajan tähän on täysin naurettavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Sattuuko se kun on noin tyhmä? Ennenvanhaan isovanhemmat oli ehkä 40 -vuotiaita, ja asuttiin samassa pihapiirissä, isoäiti oli kotiäitinä tai maatalon emäntänä joten pystyi auttamaan lasten kanssa. (näin on tosi monessa kulttuurissa edelleen, että isoäidin kuuluu, ihan todella kuuluu auttaa lastenlasten hoidossa vauva-aikana) Mitä hiton kuolleita ja huonossa kunnossa?? Lapset saatiin nuorina. 

 

Vanhemmuus ei ole koskaan ollut sellaista kuin mitä viimeiset 40 - 50 vuotta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ennenvanhaan oli isovanhempia tai muita sukulaisia lähellä.  Oikeasti on koko suku tai koko kylä kasvattanut. Ihminen on lajina sellainen, että vaatii pitkän "pentuajan" vuoksi useamman kuin yhden kasvattajan; yksi ei pysty sekä hoitamaan pientä lasta, että hankkimaan ruokaa ja suojaa. 

 

Kaupungistuminen ja äitien töihin lähtö (Suomessa 1970-luvulla päivähoito-oikeus vihdoin päästi kaikki naiset töihin) muutti asetelman eikä kukaan ymmärrä, että se vetää etenkin ne äidit ihan piippuun. 

 

Vielä 1960-luvulla sitä pidettiin kokopäivätyönä, että oli kotiäiti tai perheenemäntä. Siitä puhuttiin oikeana TYÖNÄ, kun tekee ruokaa kotona, tai siivoaa. Tähän työhön varakkaammat jopa palkkasivat kotiapulaisen itselleen! Se oli oikeasti arvostettua työtä, vaikka tasa-arvo muuten olikin perässä, sitä arvostettiin mitä nainen teki kotona. (tästä löytyy graduja, asiaa on tutkittu, kotiäitiys oli valtavirtaa vielä 1960-luvulla, myös Suomessa.) 

 

Ei enää. Nyt kodin ulkopuolella naisen oletetaan tekevän KOKOPÄIVÄTYÖTÄ ja sen päälle vielä tekee sen entisaikojen "naisten työn" eli äidit painaa oikeasti kahta duunia. Osassa perheitä vastuut jakautuu eli isätkin tekee lastenhoitoa, kotitöitä, perheen asioiden hoitoa (kauppa lääkäri koulu jne). 

Mutta miehille ei ole koskaan tullut tätä että pitäisi tehdä kaksi työtä yksin; nykypäivän kokoaikatyö kodin ulkopuolella ja ne vanhan ajan "miesten työt" lisäksi, eli metsänhoito, peltojen kyntäminen, ym maataloustyöt. Ne vanhanajan miesten työt ei seuranneet mukana kaupunkeihin. 

Hirveän suppean näkemys tuokin että kaikki asuivat ennen maalla koko suku yhdessä. Kyllä silloinkin pari naimisiin mentyään sai palveluspaikasta oman mäkituvan vsi miksi niutä sanottiin tai muuttivat itsellisiksi muuten.

Ihmiset lähtivät lapsuuskodistaan ihan niinkuin nytkin. Isoihinkin taloihin jäi yksi, muut lähti muualle.

Eikä jos vaikka vain 7 lasta ei kaikki voineet siihen yhteen mökkiiin perheytä perustaa mummon hoidettavaksi.

Kudonta/vaatetehtaita suomessa myös on ollut 1800-luvulta. Sinnekin tuli maaseudun tyttöjä ja vastaavasti poikia ja heillekin jäi ne maammot sinne torpparin akoiksi tekemään taksvärkkipäiviä taloihin. 

KAIKKI ovat neuvomassa ja haukkumassa. Jos päiväkotiin menee hakemaan lastaan niin, että ehtii hakuajan puitteissa lähtevään bussiin, mutta juuri siinä portilla tuleekin puhelu, jossa vanhemman on pakko neuvotella seuraavan puolen vuoden työstään, siinä on heti sormeaan heristämässä henkilökunta ja jonkun mummo, miten se lapsi pitää kohdata rauhallisesti, eikä saa puhua puhelimeen, se on SAATANASTA.

Kun ei se vanhempi ole mikänä Jumala, joka vain suvaitsee vastata haluaminaan aikoina tai jolla on taksikyyti jolla päästä päiväkotiin juuri okeissa tunnelmissa - jota päiväkotiakaan muuten hän ei edes voi valita, vaan se todella voi olla neljän julkisen kulkupelin päässä väärässä kaupunginosassa.

"Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää."

Aloittaja kuulehan.... aina boomer- sukupolveen asti, isovanhemmat on hoitaneet lastenlapsia. Hiljainen sukupolvi hoiti boomereiden lapset koulujen loma-aikoina. Ne kellä ei ollut isovanhempia, laittoi lapset kesäsiirtoloihin. 

Mutta boomerit olivatkin sitten ensimmäinen sukupolvi, jotka irrottautuvat tästä perinteestä, lähes täysin. Sellainen boomer-ikäinen joka on ottanut lapsenlapsensa koko kesäksi luokseen, on kyllä harvinaisuus. 

Asutaanko liian kaukana? Vai mikä syy? Ikää ei voida pitää syynä, eläkkeellä olisi aikaa. Edeltävä sukupolvi, sodankäyneet, ne hoiti lapsenlapsia koko liudan vaikka oli ikääkin. 

Nykyiset pikkulasten vanhemmat (milleniaalit) ei ole kuulleetkaan tällaisesta perinteestä. 

Minä olen boomer-vanhempien lapsi. 1960 - ja 1970 -luvuilla, vielä 1980-luvullakin sekä minun että puolisoni suvuissa isoäidit hoiti lapsenlapsia. Yhdellä isoäidillä oli oma yritys, silti hoiti ohessa lapsia kesän ja kaikki koulujen lomat. Toinen oli kotiäiti. Yksi suvun isoäideistä oli eläkeläinen, huonot jalat, silti otti lapsenlapset luokseen. Ja neljäs otti kouluikäisiä lapsenlapsia luokseen vaikka kulki jo rollaattorilla itse. 

Onko tällaista enää? Että vanhemmat saisi "lomaa lapsista" ja rauhassa tehdä töitä? Lastenhoito on ennen muinoin pidetty kokopäivätyönä johon kuuluu saada tukea, josta kuuluu saada myös taukoa. 

Ihan hirveän misogyninen ajattelu sinulla, että se nyt vaan on äidin osa, hoitaa lapset yksin. Täysin luonnotonta. Niitä ei ole koskaan hoidettu yksin, ei ikinä, et sinäkään. Nyt yhteiskunta hoitaa paljon (päiväkodit, koulujen iltapäiväkerhot) et sinäkään yksin pärjäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi iso syy uupumiseen on se ettei enää osata edes levätä. Aina on menoa. Ihmettelen omia työkavereitakinkin, kun nyt on kesälomatkin on buukattu täyteen. Lomat alkaa niin seuraavana päivänä on lähtö ulkomaille. Tuon lisäksi koko kesä ohjelmaa. Samoin viikonloput ja useat arki-illat ympäri vuoden. Joku ihme ajatus on, että koko ajan pitää olla menossa omissa tai lasten jutuissa. Ne ovat nämä äidit, jotka menee. Isät eivät osallistu. 

Tuo on totta! 

Jokin kumma ajatus on muotia, että kaikki vapaa-aika pitää varata jollekin harrastukselle, menolle ja toiminnalle.

Lapsetkin siinä väsyy ja oppii pitämään sitä normina. Minkälaisia robotteja tulevaisuuden aikuiset sitten ovat..

Toinen ongelma on liian vähäiset yöunet. Kännykkää hiplataan yömyöhään sängyssä, kun pitäisi olla jo unten mailla.

Kummasti antaa virtaa päiviin kun nukkuu säännöllisesti riittävän pitkät yöunet.

Lasten unentarve voi olla 12 tuntia yössä, mutta monet aikuiset luulevat, lapset pärjäävät samoilla unilla kuin aikuiset.

Kun lapset ovat väsyneitä, he ovat kärttyisiä, kuten aikuisetkin. Se tekee päivistä raskaampia.

Ketjussa jankutetaan miten se on kamalan suuri apu, että mummo tulee kotiin leikittämään lasta ja äiti saa tehdä kotitöitä. TAAS ne kotityöt on keskiössä.

Sitten se mummo sotkee koko huushollin lapsen kanssa riehuessaan, äiti vain puurtaa niitä kotitöitä, joista tulee palautettua kun liinavaatekaappi ei ole värikoodattu. Ja mummo on saanut tyydyttää omat tarpeensa. 

Ei se ole apua!

60-luvun hyvin muistavana en muista kotirouvia kuin työpaikkani omistajien, 2 veljestä, vaimot olivat kotirouvia zontakerhoineen.

Seuraavassa työpaikassa 70-luvun alussa oli omistajien rouvat mukana johtoryhmässä, talouspäällikkö ja toinen vaatealan joku korkea koulutus, mallistosta vastaava.

60-luvulla kun nuorena tulin töihin esinaiseni olivat naisia ja äitejä.  Lapsensa jossain perhehoidossa kuten siihen aikaan oli tapana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Sattuuko se kun on noin tyhmä? Ennenvanhaan isovanhemmat oli ehkä 40 -vuotiaita, ja asuttiin samassa pihapiirissä, isoäiti oli kotiäitinä tai maatalon emäntänä joten pystyi auttamaan lasten kanssa. (näin on tosi monessa kulttuurissa edelleen, että isoäidin kuuluu, ihan todella kuuluu auttaa lastenlasten hoidossa vauva-aikana) Mitä hiton kuolleita ja huonossa kunnossa?? Lapset saatiin nuorina. 

 

Vanhemmuus ei ole koskaan ollut sellaista kuin mitä viimeiset 40 - 50 vuotta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ennenvanhaan oli isovanhempia tai muita sukulaisia lähellä.  Oikeasti on koko suku tai koko kylä kasvattanut. Ihminen on lajina sellainen, että vaatii pitkän "pentuajan" vuoksi useamman kuin yhden kasvattajan; yksi ei pysty sekä hoitamaan pientä lasta, että hankkimaan ruokaa ja suojaa. 

 

Kaupungistuminen ja äitien töihin lähtö (Suomessa 1970-luvulla päivähoito-oikeus vihdoin päästi kaikki naiset töihin) muutti asetelman eikä kukaan ymmärrä, että se vetää etenkin ne äidit ihan piippuun. 

 

Vielä 1960-luvulla sitä pidettiin kokopäivätyönä, että oli kotiäiti tai perheenemäntä. Siitä puhuttiin oikeana TYÖNÄ, kun tekee ruokaa kotona, tai siivoaa. Tähän työhön varakkaammat jopa palkkasivat kotiapulaisen itselleen! Se oli oikeasti arvostettua työtä, vaikka tasa-arvo muuten olikin perässä, sitä arvostettiin mitä nainen teki kotona. (tästä löytyy graduja, asiaa on tutkittu, kotiäitiys oli valtavirtaa vielä 1960-luvulla, myös Suomessa.) 

 

Ei enää. Nyt kodin ulkopuolella naisen oletetaan tekevän KOKOPÄIVÄTYÖTÄ ja sen päälle vielä tekee sen entisaikojen "naisten työn" eli äidit painaa oikeasti kahta duunia. Osassa perheitä vastuut jakautuu eli isätkin tekee lastenhoitoa, kotitöitä, perheen asioiden hoitoa (kauppa lääkäri koulu jne). 

Mutta miehille ei ole koskaan tullut tätä että pitäisi tehdä kaksi työtä yksin; nykypäivän kokoaikatyö kodin ulkopuolella ja ne vanhan ajan "miesten työt" lisäksi, eli metsänhoito, peltojen kyntäminen, ym maataloustyöt. Ne vanhanajan miesten työt ei seuranneet mukana kaupunkeihin. 

Hirveän suppean näkemys tuokin että kaikki asuivat ennen maalla koko suku yhdessä. Kyllä silloinkin pari naimisiin mentyään sai palveluspaikasta oman mäkituvan vsi miksi niutä sanottiin tai muuttivat itsellisiksi muuten.

Ihmiset lähtivät lapsuuskodistaan ihan niinkuin nytkin. Isoihinkin taloihin jäi yksi, muut lähti muualle.

Eikä jos vaikka vain 7 lasta ei kaikki voineet siihen yhteen mökkiiin perheytä perustaa mummon hoidettavaksi.

Kudonta/vaatetehtaita suomessa myös on ollut 1800-luvulta. Sinnekin tuli maaseudun tyttöjä ja vastaavasti poikia ja heillekin jäi ne maammot sinne torpparin akoiksi tekemään taksvärkkipäiviä taloihin. 

Ei kaikki, mutta suurin osa asui maalla. Aivan korpeen kauas muista, muutti aika harva. Tyyliin Punaisen viivan torppari. (tosin heilläkin oli yhteisö). Mutta kyllä yleensä vaikkapa kirkossa käyminenkin oli niin tärkeä velvollisuus, että melko lähellä asutusta oltiin, ja oli ihmisiä jotka saattoivat auttaa. Oli vanhapiikoja, leskimuoria, oli ihmisiä joilta kysyä apua. Yhteisö oli olemassa. Saman kylän ihmiset tunnettiin. 

Köyhempi väki asui siellä torpassaan, mutta huomaatko (tai tiedätkö, oletko kuullut vanhemmilta ihmisiltä) jos lapsia oli liuta, niin ne vanhimmat lapset (tytöt kotona, pojat ulkona) jo heti 7 - 8 vuotiaana ottivat oikeasti osaa talon töihin. Lapsista oli apua. Lapset laitettiin töihin. Äiti hoiti vauvaa, teki ruokaa, mutta vedet ja polttopuut kantoi joku muu, pyykit pesi joku muu, eläimet vei laitumelle joku muu jne. Anoppini, nyt 96-vuotias, oli katkera vieläkin miten hänen piti tehdä koko ajan kotitöitä. Hoiti huushollia, tosi pienestä asti. Ei mikään "kotityö päivässä" vaan oikeasti vastuussa monista asioista. Lapsia oli siinä perheessä 9, ja hän oli vanhin. 

Ei koskaan vaatinut samaa omilta lapsiltaan... 

Ihan todella haastatelkaa vanhoja tai lukekaa ihan perushistoriaa. Ei sotia, ei valloituksia, vaan millaista oli tavallisen ihmisen elämä. Miten vaikka lapset hoidettiin. Siitä ei kovin kauan ole. Kohta tosin niitä haastateltavia ei enää ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Sattuuko se kun on noin tyhmä? Ennenvanhaan isovanhemmat oli ehkä 40 -vuotiaita, ja asuttiin samassa pihapiirissä, isoäiti oli kotiäitinä tai maatalon emäntänä joten pystyi auttamaan lasten kanssa. (näin on tosi monessa kulttuurissa edelleen, että isoäidin kuuluu, ihan todella kuuluu auttaa lastenlasten hoidossa vauva-aikana) Mitä hiton kuolleita ja huonossa kunnossa?? Lapset saatiin nuorina. 

 

Vanhemmuus ei ole koskaan ollut sellaista kuin mitä viimeiset 40 - 50 vuotta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ennenvanhaan oli isovanhempia tai muita sukulaisia lähellä.  Oikeasti on koko suku tai koko kylä kasvattanut. Ihminen on lajina sellainen, että vaatii pitkän "pentuajan" vuoksi useamman kuin yhden kasvattajan; yksi ei pysty sekä hoitamaan pientä lasta, että hankkimaan ruokaa ja suojaa. 

 

Kaupungistuminen ja äitien töihin lähtö (Suomessa 1970-luvulla päivähoito-oikeus vihdoin päästi kaikki naiset töihin) muutti asetelman eikä kukaan ymmärrä, että se vetää etenkin ne äidit ihan piippuun. 

 

Vielä 1960-luvulla sitä pidettiin kokopäivätyönä, että oli kotiäiti tai perheenemäntä. Siitä puhuttiin oikeana TYÖNÄ, kun tekee ruokaa kotona, tai siivoaa. Tähän työhön varakkaammat jopa palkkasivat kotiapulaisen itselleen! Se oli oikeasti arvostettua työtä, vaikka tasa-arvo muuten olikin perässä, sitä arvostettiin mitä nainen teki kotona. (tästä löytyy graduja, asiaa on tutkittu, kotiäitiys oli valtavirtaa vielä 1960-luvulla, myös Suomessa.) 

 

Ei enää. Nyt kodin ulkopuolella naisen oletetaan tekevän KOKOPÄIVÄTYÖTÄ ja sen päälle vielä tekee sen entisaikojen "naisten työn" eli äidit painaa oikeasti kahta duunia. Osassa perheitä vastuut jakautuu eli isätkin tekee lastenhoitoa, kotitöitä, perheen asioiden hoitoa (kauppa lääkäri koulu jne). 

Mutta miehille ei ole koskaan tullut tätä että pitäisi tehdä kaksi työtä yksin; nykypäivän kokoaikatyö kodin ulkopuolella ja ne vanhan ajan "miesten työt" lisäksi, eli metsänhoito, peltojen kyntäminen, ym maataloustyöt. Ne vanhanajan miesten työt ei seuranneet mukana kaupunkeihin. 

Hirveän suppean näkemys tuokin että kaikki asuivat ennen maalla koko suku yhdessä. Kyllä silloinkin pari naimisiin mentyään sai palveluspaikasta oman mäkituvan vsi miksi niutä sanottiin tai muuttivat itsellisiksi muuten.

Ihmiset lähtivät lapsuuskodistaan ihan niinkuin nytkin. Isoihinkin taloihin jäi yksi, muut lähti muualle.

Eikä jos vaikka vain 7 lasta ei kaikki voineet siihen yhteen mökkiiin perheytä perustaa mummon hoidettavaksi.

Kudonta/vaatetehtaita suomessa myös on ollut 1800-luvulta. Sinnekin tuli maaseudun tyttöjä ja vastaavasti poikia ja heillekin jäi ne maammot sinne torpparin akoiksi tekemään taksvärkkipäiviä taloihin. 

Ei kaikki, mutta suurin osa asui maalla. Aivan korpeen kauas muista, muutti aika harva. Tyyliin Punaisen viivan torppari. (tosin heilläkin oli yhteisö). Mutta kyllä yleensä vaikkapa kirkossa käyminenkin oli niin tärkeä velvollisuus, että melko lähellä asutusta oltiin, ja oli ihmisiä jotka saattoivat auttaa. Oli vanhapiikoja, leskimuoria, oli ihmisiä joilta kysyä apua. Yhteisö oli olemassa. Saman kylän ihmiset tunnettiin. 

 

Köyhempi väki asui siellä torpassaan, mutta huomaatko (tai tiedätkö, oletko kuullut vanhemmilta ihmisiltä) jos lapsia oli liuta, niin ne vanhimmat lapset (tytöt kotona, pojat ulkona) jo heti 7 - 8 vuotiaana ottivat oikeasti osaa talon töihin. Lapsista oli apua. Lapset laitettiin töihin. Äiti hoiti vauvaa, teki ruokaa, mutta vedet ja polttopuut kantoi joku muu, pyykit pesi joku muu, eläimet vei laitumelle joku muu jne. Anoppini, nyt 96-vuotias, oli katkera vieläkin miten hänen piti tehdä koko ajan kotitöitä. Hoiti huushollia, tosi pienestä asti. Ei mikään "kotityö päivässä" vaan oikeasti vastuussa monista asioista. Lapsia oli siinä perheessä 9, ja hän oli vanhin. 

Ei koskaan vaatinut samaa omilta lapsiltaan... 

 

Ihan todella haastatelkaa vanhoja tai lukekaa ihan perushistoriaa. Ei sotia, ei valloituksia, vaan millaista oli tavallisen ihmisen elämä. Miten vaikka lapset hoidettiin. Siitä ei kovin kauan ole. Kohta tosin niitä haastateltavia ei enää ole. 

KUN EI NIITÄ LAPSIA HOIDETTU. Ne oli itseksensä tai sisarustensa varassa tai leikkikehässä tai pöydänjalkaan köytettyinä. Niitä hukkui ojiin ja tippui navetan ylisiltä. 

Olen ollut lapsi 60-luvulla ja 70-luvulla ja todellakaan minua ei kukaan hoitanut, eikä sisaruksianikaan. Siinä me pyörittiin mitä pyörittiin. Mieheni samanikäinen eri puolelta Suomea ja ihan sama tilanne heilläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen.. 

Tässä on jotakin perää.