Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (3289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Ja lisää kodinkonehorinaa…
Ota opiksesi vaan. Sulle ne on itsestäänselvyys ja siksi höpiset kodinkonehorinasta.
Vai ärsyttääkö, kun et voi vastaakaan väittää?
Kun ne ei liity koko ketjuun mitenkään…
Nykypolven ihmisten on vain vaikea myöntää, etteivät he juurikaan pärjäisi3- 4 lapsen (saatikka useamman ) lapsen kanssa ilman pesukoneita, imureita, pakastimia ja ties mitä muita härpäkkeitä siinä missä heidän omat isovanhempansa pärjäsivät aivan mainiosti . Toki pienen pieni osa heistäkin joutui johon
in hourulaan tai parantolaan , mutta suurin osa pärjäsi koska vaihtoehtoja ei ollut.
Työpäivät alkoivat maaseudulla klo 04-05 , jatkui sinne ilta yhdeksään. Ne jotka eivät asuneet maalla, olivat tehtaissa tms. klo 06-17-18, 6 pv viikossa. lapsetkin kävivät koulua lauantaisin. Kouluruokana oli puuroa ja näkkäriä.
Siinä ohessa hoitui iso lapsikatras, joista suurimmasta osasta tuli ihan pärjääviä aikuisia, ihan ilman viikottaista terapiaa, masennuslääke -arsenaalia, ylipaino-ongelmia tai tukiaisia. Ei ne geenit nyt ole voineet muutamassa sukupolvessa näin pahasti muuttua , kasvuympäristössä on jotain pahasti pielessä.
Ihmisen pitää vaan sinnititellä ja lastenkin oppia jo nuoresta pitäen siihen, että ei se raha puussa kasva. Ja niitä pettymyksiäkin pitää oppia sietämään ja paljon. Koska niitähän se tuleva elämä sitten kyllä työntää eteen ihan kiitettävästi. Älkää kasvattako niitä lapsianne missään pumpulissa, elämä on kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani työnsivät koko kesäksi mummolaan. Nyt ovat liian kiireisiä viettämään aikaa lastenlasten kanssa. Mutta miten jaksaisivat nytkään viettää aikaa lasten kanssa kun ei omatkaan aikanaan kiinnostaneet. Minä tiesin tämän kyllä enkä luottanut heidän apuunsa
Tämä.
Taitaa olla aika tavallinen tarina nykyään.
Ja olet kumminkin katkera?
Kuule kaikilla ei ole edes vanhempia elossa enää kun lapsia saavat.
Ja jos sinä olet viettänyt kaikki kesäksi mummolassa, niin sun pitää olla siitä kiitollinen ja onnellinen! Niin monet ei pääse mummolaansa ikinä! Miksi sinusta on tullut noin katkera?
Kaikilla ei ole mummolaa ollenkaan!
Kaikilla ei ole sellaisia isovanhempia, jotka pystyisi ottamaan lapsenlapsen KOKO kesäksi hoitoonsa. Jotkut ei pysty yhdeksi päiväksikään.
Jos sun vanhemmat ei olleet lapsensa kanssa viihtyviä ihmisiä, niin sulla oli sentään mummo, joka otti sinut ja hoiti sinua ja varmasti oli hyvä mummo!
Se on sun elämäsi suuri rikkaus. Et voi vaatia samaa vanhemmiltasi, jos he vaan ei siihen kykene.
Ei munkaan äitini minun lasta juurikaan hoitanut. Pakon edessä otti ja silloinkin pitkin hampain. Kun ei aina ollut ketään muutakaan, jota olisin pyytänyt. En siitä häntä moiti, hällä oli omat syynsä.
Enkä ite ole ollut ikinä millään mummolla hoidossa. Toista mummoa ei ollutkaan ja toinen ei ollut mikään lapsenhoitaja. En minä ole siitä traumatisoinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Ja lisää kodinkonehorinaa…
Ota opiksesi vaan. Sulle ne on itsestäänselvyys ja siksi höpiset kodinkonehorinasta.
Vai ärsyttääkö, kun et voi vastaakaan väittää?
Kun ne ei liity koko ketjuun mitenkään…
Miten niin ei liity?
Nimenomaan liittyy. Eikö muka ole perusteltua ihmetellä, miksi nykyvanhemmat uupuu lastensa kanssa, vaikka heillä on kaikki tämän ajan suomat helpotukset ja mukavuudet?
Miten ennen ei uuvuttu, vaikka joutui hoitamaan kotinsa ja lapsensa ilman mitään näitä kodinkoneita ja muita elämää helpottavia asioita?
Jotain on nyt vialla.
Syy etsitään isovanhemmista, vaikka väkisin. Miksi?
Minä ihmettelen itsekin, miten jaksoin silloin nuorena niin paljon, vaikka ei minullakaan kaikkia vempeleitä ollut apunani. Ei ollut autoakaan, vaan pyörän päällä vein lapsiani päiväkotiin ja itseni töihin. En minä vanhempiani siinä tarvinnut. Ja nyt sitten tarvitaan? Mistä se vanhempien uupumus tulee? Onko nykylapset jotenkin rasittavampia kuin aiemmat?
Ei yhteiskunta voi vaatia vanhemmilta sen enempää kuin ennenkään. On vanhempien omaa syytä, jos joka juttuun on mentävä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Ja lisää kodinkonehorinaa…
Ota opiksesi vaan. Sulle ne on itsestäänselvyys ja siksi höpiset kodinkonehorinasta.
Vai ärsyttääkö, kun et voi vastaakaan väittää?
Kun ne ei liity koko ketjuun mitenkään…
Miten niin ei liity?
Nimenomaan liittyy. Eikö muka ole perusteltua ihmetellä, miksi nykyvanhemmat uupuu lastensa kanssa, vaikka heillä on kaikki tämän ajan suomat helpotukset ja mukavuudet?
Miten ennen ei uuvuttu, vaikka joutui hoitamaan kotinsa ja lapsensa ilman mitään näitä kodinkoneita ja muita elämää helpottavia asioita?
Jotain on nyt vialla.
Syy etsitään isovanhemmista, vaikka väkisin. Miksi?
Minä ihmettelen itsekin, miten jaksoin silloin nuorena niin paljon, vaikka ei minullakaan kaikkia vempeleitä ollut apunani. Ei ollut autoakaan, vaan pyörän päällä vein lapsiani päiväkotiin ja itseni töihin. En minä vanhempiani siinä tarvinnut. Ja nyt sitten tarvitaan? Mistä se vanhempien uupumus tulee? Onko nykylapset jotenkin rasittavampia kuin aiemmat?
Ei yhteiskunta voi vaatia vanhemmilta sen enempää kuin ennenkään. On vanhempien omaa syytä, jos joka juttuun on mentävä mukaan.
Kun ei ymmärrys riitä niin sitten jankkaa ja jankkaa eikä ne silti liity tähän😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Ja lisää kodinkonehorinaa…
Ota opiksesi vaan. Sulle ne on itsestäänselvyys ja siksi höpiset kodinkonehorinasta.
Vai ärsyttääkö, kun et voi vastaakaan väittää?
Kun ne ei liity koko ketjuun mitenkään…
Miten niin ei liity?
Nimenomaan liittyy. Eikö muka ole perusteltua ihmetellä, miksi nykyvanhemmat uupuu lastensa kanssa, vaikka heillä on kaikki tämän ajan suomat helpotukset ja mukavuudet?
Miten ennen ei uuvuttu, vaikka joutui hoitamaan kotinsa ja lapsensa ilman mitään näitä kodinkoneita ja muita elämää helpottavia asioita?
Jotain on nyt vialla.
Syy etsitään isovanhemmista, vaikka väkisin. Miksi?
Minä ihmettelen itsekin, miten jaksoin silloin nuorena niin paljon, vaikka ei minullakaan kaikkia vempeleitä ollut apunani. Ei ollut autoakaan, vaan pyörän päällä vein lapsiani päiväkotiin ja itseni töihin. En minä vanhempiani siinä tarvinnut. Ja nyt sitten tarvitaan? Mistä se vanhempien uupumus tulee? Onko nykylapset jotenkin rasittavampia kuin aiemmat?
Ei yhteiskunta voi vaatia vanhemmilta sen enempää kuin ennenkään. On vanhempien omaa syytä, jos joka juttuun on mentävä mukaan.
Kun ei ymmärrys riitä niin sitten jankkaa ja jankkaa eikä ne silti liity tähän😂😂😂
Kohta tulee taas jankkaus pulsaattoreista…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinähän se tuli " some on luonut paineen!!" Järki hoi älä jätä. Oisko taas terapialle tarvetta??
Joku mummo sitä jankkaa tähän. Ei tosiaan vaikuta järjen jättiläiseltä.
Eri. Somehan on täynnä kiiltokuvaperheitä ja perhe-elämää, josta totuus on todella kaukana. Ollaan olevinaan kauniita ja rikkaita. Poseerataan kuvissa kaikki lisukkeet törröllään ja yritetään herättää kateutta. Kaikki tietävät ja kaikki töröttävät mukana omilla sivuillaan. Turha väittää muuta.
Tähän kommentoin jo aiemmin, tunnen paljon nuoria perheitä, en yhtään tällaista someperhettä. En sano, ettei näitä ole kaikki eivät kuitenkaan. Ehkä nää koulutetut on sit eri asia. Eivät ole somessa, eivät postaile omia kuviaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Kertojan mukaan uupumuksen syytä. Hyvinkin aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Kertojan mukaan uupumuksen syytä. Hyvinkin aihetta.
Ei tappi-inkkeli ole uupunut. Se vaan höiriköi, reppana.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Eli vanhemmuus oli silloin pyykkihuoltoa ym. Tänne kirjoittavilta puuttuu täysin ymmärrys siitä, mitä tarkoitrtaan vanhemmuuden vaatimuksilla. Tietty kotityöt ovat osa kokonaisuutta, kuten oma työ ym. Mut siinä ohessa (ennen ja nyt on ollut kotityöt ja työt) se vanhemmuuden vaatimus on eri kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Ja lisää kodinkonehorinaa…
Ota opiksesi vaan. Sulle ne on itsestäänselvyys ja siksi höpiset kodinkonehorinasta.
Vai ärsyttääkö, kun et voi vastaakaan väittää?
Kodinkoneet vs. vanhemmuus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Kertojan mukaan uupumuksen syytä. Hyvinkin aihetta.
Ei tappi-inkkeli ole uupunut. Se vaan höiriköi, reppana.
Ei varmaankaan vaan hän joka sairastui mummojen puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Kertojan mukaan uupumuksen syytä. Hyvinkin aihetta.
Ei tappi-inkkeli ole uupunut. Se vaan höiriköi, reppana.
Ei varmaankaan vaan hän joka sairastui mummojen puutteesta.
Älä viitsi, tappi-inkkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ennen edes kodinkoneita ja silti jaksoimme kaikki hoitaa, pestä ja siivota koti. Pyykki keitettiin padassa ja kaikki käsivoimin. Tämä 60- luvun lopulla. Jääkaappi oli ainoa kodinkone ja tietysti sähköhella. Ei ollut imuria, ei pyykinpesukonetta. Kaksi lasta ja kolmas oli tulossa. Kunnon ihmisiä ja veronmaksajia ja pitkälle
oppineita ihmisiä heistä tuli, eivätkä olleet mitenkään vaativia. On muisteltu usein miten kaikki oli vaatimatonta, emme muuta osanneet vaariakaan. Heidän lapsensa ovat myös oppineet pienestä saakka, ettei mitään saa ilman ja pitää itse panostaa paljon.
Eli vanhemmuus oli silloin pyykkihuoltoa ym. Tänne kirjoittavilta puuttuu täysin ymmärrys siitä, mitä tarkoitrtaan vanhemmuuden vaatimuksilla. Tietty kotityöt ovat osa kokonaisuutta, kuten oma työ ym. Mut siinä ohessa (ennen ja nyt on ollut kotityöt ja työt) se vanhemmuuden vaatimus on eri kuin ennen.
Uupumuksesta on aihe. Olette uupuneita työn ja kotitöiden takia joita vanhemmuus aiheuttaa. Vai oikeastiko se lapsi on suurin rasituksen aihe?
Vierailija kirjoitti:
Nykypolven ihmisten on vain vaikea myöntää, etteivät he juurikaan pärjäisi3- 4 lapsen (saatikka useamman ) lapsen kanssa ilman pesukoneita, imureita, pakastimia ja ties mitä muita härpäkkeitä siinä missä heidän omat isovanhempansa pärjäsivät aivan mainiosti . Toki pienen pieni osa heistäkin joutui johon
in hourulaan tai parantolaan , mutta suurin osa pärjäsi koska vaihtoehtoja ei ollut.
Työpäivät alkoivat maaseudulla klo 04-05 , jatkui sinne ilta yhdeksään. Ne jotka eivät asuneet maalla, olivat tehtaissa tms. klo 06-17-18, 6 pv viikossa. lapsetkin kävivät koulua lauantaisin. Kouluruokana oli puuroa ja näkkäriä.
Siinä ohessa hoitui iso lapsikatras, joista suurimmasta osasta tuli ihan pärjääviä aikuisia, ihan ilman viikottaista terapiaa, masennuslääke -arsenaalia, ylipaino-ongelmia tai tukiaisia. Ei ne geenit nyt ole voineet muutamassa sukupolvessa näin pahasti muuttua , kasvuympäristössä on jotain pahasti pielessä.
Ihmisen pitää vaan sinnititellä ja lastenkin oppia jo nuoresta pitäen siihen, että ei se raha puussa kasva. Ja niitä pettymyksiäkin pitää oppia sietämään ja paljon. Koska niitähän se tuleva elämä sitten kyllä työntää eteen ihan kiitettävästi. Älkää kasvattako niitä lapsianne missään pumpulissa, elämä on kovaa.
Eli lasten "hoito" oli sitä, että aikuiset olivat töissä ja lapset keskenään oppimassa... jotain. Kukaan ei ollut masentunut tai huolissaan, kaikki vain iloisesti jaksoi.
Jostain kumman syystä näiden perilliset sit eivät jaksakaan. Mikähän siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mummoista ole hyötyä ihmiset yleensä ostavat sitten apua tilanteissa. Kilpirauhanen on silleen hermostosairaus ettei oikein kestä räjähtelemättä mutta onko se anopin syy?
Minun anoppini on kuollut. Puhun yleisellä tasolla ja kerroin sitten esimerkin miten käy kun ihminrn on lujilla pitkään. Kilpirauhanen ei ole hermostoa.
Oireilee raivotautina. Liikakasvuna apaattisuutena.
Ei oireile, vaan kyse on autoimmuunireaktiosta.
Kuitenkin esim masennusta valittavilta ihan ekaks otetaan kilpirauhasarvot.
Työkaveri räjähteli, ohjattiin työterveyteen, kilpirauhanen syynä.
Herjaat. Ei liity masennukseen, ei laiskuuteen, ei hermoihin, ei raivoamiseen. Kyse oli siitå että kun ihminen on liian lujilla liian pitkään, elimistö pettää. Surullista että sinä toivot sitä lasten huoltajille.
Jos sairastat kilpirauhasta etkä ole edes perehtynyt miten se oireilee kummassakin tapauksessa ihmettelen suuresti. En tiedä mistä se saa alkunsa muttei ainakaan anopista.
Minulta ylipainoisena diabeetikkona otetaan vuositarkastuksissa aina kilpirauhasarvot mutta vika ei ole niissä. Eikä ainakaan liikakasvua, en raivoa enkä arsyynny helposti.
Anoppini on kuollut. Minun kilpirauhaseni tulehtui. Autoimmuunireaktio. Ei liity ylipainoon, eikä ärsyyntymiseen. Se petti. Olin vuoden kuumeessa kun tulehdusta ei saatu sammumaan. Sitten se leikattiin pois. Nyt syön tyroksiinia sitten loppuikäni.
Siis ylipaino liiallisessa, hermostuneisuus alhaisessa ovat oireita, eivät sairastumisen syy. Siksi masentuneilta ja raivokkailta otetaan kilpirauhasarvot sen oireen poissulkemiseksi.
Minkä oireen? Miksi sinä jankkaat, jankkaat ja jankkaat? Ei liity minuun tai ketjuun mitenkään. Autoimmuunireaktiossa jokin elin alkaa toimia omaa kehoa vastaan. Kuten minulla se kilpirauhanen.
Helposti kuitenkin kiihdyt tiedosta mikä löytyy googlaamalla kilpirauhasen oireita. Tietysti on monta muutakin oiretta kuin mielialaan vaikuttavart.
Tämä on kyl raivostuttava riidankylväjä. Voisitko lopettaa, kun ei liity aiheeseen edes.
Eri
Se on tappi-inkkeli. Palstahöirikkö.
Kertojan mukaan uupumuksen syytä. Hyvinkin aihetta.
Ei tappi-inkkeli ole uupunut. Se vaan höiriköi, reppana.
Ei varmaankaan vaan hän joka sairastui mummojen puutteesta.
Älä viitsi, tappi-inkkeli.
1201. Seuraa keskustelua jos kommentoit
1200. Kommentteja aina häviää välistä.
Minä olen syntynyt -92 ja omassa lapsuudessani ja nuoruudessani vietin paljon aikaa isovanhempien kanssa. Eniten muistoja minulla lapsuudesta tuntuu olevan mummoloista, ja koen että mummoloissa vietetyillä hetkillä on suurin vaikutus siihen, miksi mun muistot lapsuudesta ovat onnellisia. Ei sillä, että vanhempieni kanssa olisi ollut kurjaa, vaan vanhempien kanssa taidettiin elää normiarkea. Mummoloissa viikonloput ja kesät on olleet huvia ja hauskuutta, yhdessä oloa.
Ennen oman lapsen syntymää olin jopa surullinen, että oma lapseni ei voi saada yhtä hyvää lapsuutta kuin mulla oli lapsena. Toki tämä nyt tuntuu hassulta ajatukselta, mutta isovanhemmilla oli niin iso merkitys minulle. Edelleenkin muistelen montaa hetkeä, mihin voisin palata milloin vain.
Oma lapseni taitaa saada olla minun vanhempien kanssa vieläkin enemmän kuin minä omien isovanhempien kanssa. Lapsi on mielettömän iloinen heidät nähdessään, ja en voisi kuvitellakaan, jos se yhtäkkiä kieltäytyisivat hänen kanssa aikaa viettämästä. Musta on tärkeetä, että lapsella on monta erityistä aikuista elämässään. Oma lapsuuteni ainakin oli paras mahdollinen, kiitos kaikkien niiden aikuisten, jotka jaksoivat mua, vaikka en varmasti helpoin tapaus ollutkaan lapsena.