Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (2902)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli oppikoulua. Olipa se kunnallinen, yksityisen lyseon 1-5 lk tai mikä tahansa. Se oli oppimäärän nimi.
Ihan samalla lailla sieltä lyseosta sai keskikoulun päättötodistuksen keskikoulun oppimäärästä.
Miten nää on niin vaikeita asioita? Oli kansakoulu ja oppikoulu. Olipa oppikoulu yksityinen tai kunnallinen. Oppimäärä oli keskikoulu ja osalle lukio sitten jatkoksi.
Miksi sinä jauhat? Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei.
Rautalangasta:
Tarjolla kotipaikkakunnallani oli minun kouluaikanani
- ilmainen kansakoulu kaikille neljä luokkaa ja sen jälkeen
- kansalaiskoulu eli käytännössä 2-3 luokkaa lisää siellä kansakoulun 3-4 luokan opetuksen takarivissä.
- kunnallinen ilmainen keskikoulu
- maksullinen naapurikaupungin oppikoulu (joka oli osa lyseota)
"Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei."
Sinun menostasi keskikouluun (oppikouluun) on nyt 56 vuotta. Ja edelleen olet katkera ja kateellinen siitä, että veljellesi sama oppimäärä maksettiin ja sinä sait sen vain ilmaiseksi. Jösses sentään. Kaikesta sitä voi ihminen katkeruuden elämäänsä ammentaa!
Ei ole. Keskustelu lähti siitä, että ennen muka koulutettiin fiksu poika. Meillä ei koulutettu, vaan ihan vaan poika. Ei sitä fiksua.
Ja se koulutuksen taso oli täysin erilainen, veljelle maksettiin 8 vuotta jo sitä oppikouluakin, eikä se sovinistinen suosiminen siihen suinkaan jäänyt.
Hänellehän maksettiin myös se jatko-opiskelu, kaksi vuotta opiskelua ulkomailla ja ensiasunto.
Oliko perinnönjako miten rauhallinen kun vanhempanne kuolivat?
Veljeni riitautti sen 8 vuodeksi.
Mutta sinä et riidellyt yhtään...😁😁😁
En. Hän halusi enemmän kuin lakiosansa ja riiteli siksi. Minä en ollut missään vaiheessa vailla enempää.
Miksi saitte vain lakiosat, vanhemmillanne testamentit? Tai mitäpä se minulle kuuluu.
Kai ne vanhemmat oli tyytymättömiä lapsiinsa ja testamenttasi puolet omaisuudesta kulkukissoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka sitä turvaverkkoa olisi hyvinkin eri tahoilla, joskus voi kuitenkin käydä niin, että kaikkialla ollaan ihan pakottavista syistä estyneitä joten tilanne pitää kuitenkin ratkaista itse ilman kenenkään apua.
Näin on käynyt perheessänikin.
Kopin ottajaa ei kertakaikkiaan aina ole ja olet silloin yksin vastuussa lapsistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli oppikoulua. Olipa se kunnallinen, yksityisen lyseon 1-5 lk tai mikä tahansa. Se oli oppimäärän nimi.
Ihan samalla lailla sieltä lyseosta sai keskikoulun päättötodistuksen keskikoulun oppimäärästä.
Miten nää on niin vaikeita asioita? Oli kansakoulu ja oppikoulu. Olipa oppikoulu yksityinen tai kunnallinen. Oppimäärä oli keskikoulu ja osalle lukio sitten jatkoksi.
Miksi sinä jauhat? Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei.
Rautalangasta:
Tarjolla kotipaikkakunnallani oli minun kouluaikanani
- ilmainen kansakoulu kaikille neljä luokkaa ja sen jälkeen
- kansalaiskoulu eli käytännössä 2-3 luokkaa lisää siellä kansakoulun 3-4 luokan opetuksen takarivissä.
- kunnallinen ilmainen keskikoulu
- maksullinen naapurikaupungin oppikoulu (joka oli osa lyseota)
"Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei."
Sinun menostasi keskikouluun (oppikouluun) on nyt 56 vuotta. Ja edelleen olet katkera ja kateellinen siitä, että veljellesi sama oppimäärä maksettiin ja sinä sait sen vain ilmaiseksi. Jösses sentään. Kaikesta sitä voi ihminen katkeruuden elämäänsä ammentaa!
Ei ole. Keskustelu lähti siitä, että ennen muka koulutettiin fiksu poika. Meillä ei koulutettu, vaan ihan vaan poika. Ei sitä fiksua.
Ja se koulutuksen taso oli täysin erilainen, veljelle maksettiin 8 vuotta jo sitä oppikouluakin, eikä se sovinistinen suosiminen siihen suinkaan jäänyt.
Hänellehän maksettiin myös se jatko-opiskelu, kaksi vuotta opiskelua ulkomailla ja ensiasunto.
Oliko perinnönjako miten rauhallinen kun vanhempanne kuolivat?
Veljeni riitautti sen 8 vuodeksi.
Mutta sinä et riidellyt yhtään...😁😁😁
En. Hän halusi enemmän kuin lakiosansa ja riiteli siksi. Minä en ollut missään vaiheessa vailla enempää.
Miksi saitte vain lakiosat, vanhemmillanne testamentit? Tai mitäpä se minulle kuuluu.
Käytin vahingossa väärää termiä. En ole ollut perinnönjaossa sen koommin ja siitä on todella kauan. Tarkoitin sitä samaa yhtä suurta siivua, joka oli tulossa kaikille rintaperillisille. Veljeni halusi enemmän kuin sen ja riiteli sitten 8 vuotta. Esti mm. moneen kertaan lapsuudenkotimme myymisen, koska halusi pitää sen, muttei suostunut myöskään lunastamaan muita ulos sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Tuo ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Itse olen myös käynyt oppikoulun pienen paikkakunnan kunnallisessa keskikoulussa ja saimme valtakunnallisesti verrattuna lukiovertailussa todella kovat tulokset kirjoituksissa.
No meillä se piti. Keskikoulussa oli ihan jo suppeampi kielivalikoimakin. Oppikoulussa pystyi opiskelemaan viittä eri kieltä, keskikoulussa vain kahta.
Enkä puhu nyt lukiosta, ei siellä keskikoulussa edes ollut lukiota.
No siksi sen nimi kai oli peräkylän keskikoulu eikä peräkylän yhteiskoulu tai peräkylän kunnallinen oppikoulu.
Kyllä keskikoulun oppimäärään ja päästötodistukseen samat opetushallituksen vai mikä lie silloin kriteerit olipa se käyty kunnan ylläpitämässä koulussa vai yksityisessä.
Mitään välimuotoa en muista kansakoulun ja oppikoulun välissä olleen. Joko kansakoulu tai vähintään keskikoulu.
Välimuoto tuli ainakin peruskoulun levitessä. Olin keskikoulussa, kun peruskoulu tuli meidän paikkakunnalle. Aiempi maksullinen keskikoulu muuttui ilmaiseksi peruskouluksi, mutta jatkettiin loppuun saakka keskikoulun oppimäärällä samassa talossa, samoilla opettajilla. Todistuksessa luki jotain sellaista kuin 'suorittanut peruskoulun keskikoulun oppimäärällä'. Tarkkaa sanamuotoa en muista, joten sanoista nipottajien ei kannata alkaa tätä ruotimaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka sitä turvaverkkoa olisi hyvinkin eri tahoilla, joskus voi kuitenkin käydä niin, että kaikkialla ollaan ihan pakottavista syistä estyneitä joten tilanne pitää kuitenkin ratkaista itse ilman kenenkään apua.
Näin on käynyt perheessänikin.
Kopin ottajaa ei kertakaikkiaan aina ole ja olet silloin yksin vastuussa lapsistasi.
Tietenkin, niinhän lapsistaan aina on 24/7, mutta kyse onkin ennen kaikkea turvallisuuden tunteesta. Että on saatavilla apua JOS tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Kaikki ei edelleen ympäri suomea pysty lähtemään maan tunnetuimpiin oppilaitoksiin. Olivatpa tyttöjä tahi poikia.
Jotkut taas joutuu lähtemään niihin 5,33 lukioihin maaseudulle kun eivät sovi 8,5 lukioihin.
Eihän tuollaisia 5,33 lukioita ole olmassakaan. Juuri oli muutama viikko sitten eri lukioiden sisäänpääsy keskiarvoista juttuja, hyvin vähän on edes kasilla sisään päästäviä lukioita.
Matalimpia esimerkiksi:
Helsinki:
Vuosaaren lukio (yleislinja): 7,58
Konepajan lukio: 7,69
Kallion lukio: 7,85 [1]
Espoo:
Espoon yhteislyseo: 7,67
Viherlaakson lukio (yleislinja): 7,67
Leppävaaran lukio: 8,08
Tampere:
Steinerkoulun lukio: 7,50
Tampereen teknillinen lukio (yleislinja): 7,75
Tammerkosken lukio (yleislinja): 8,17
Turku:
Katedralskolan i Åbo (yleislinja): 7,62
Turun klassillinen lukio (yleislinja): 7,92
Luostarivuoren Lyseon lukio: 8,08
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Kaikki ei edelleen ympäri suomea pysty lähtemään maan tunnetuimpiin oppilaitoksiin. Olivatpa tyttöjä tahi poikia.
Jotkut taas joutuu lähtemään niihin 5,33 lukioihin maaseudulle kun eivät sovi 8,5 lukioihin.
Eihän tuollaisia 5,33 lukioita ole olmassakaan. Juuri oli muutama viikko sitten eri lukioiden sisäänpääsy keskiarvoista juttuja, hyvin vähän on edes kasilla sisään päästäviä lukioita.
Matalimpia esimerkiksi:
Helsinki:
Vuosaaren lukio (yleislinja): 7,58
Konepajan lukio: 7,69
Kallion lukio: 7,85 [1]
Espoo:
Espoon yhteislyseo: 7,67
Viherlaakson lukio (yleislinja): 7,67
Leppävaaran lukio: 8,08
Tampere:
Steinerkoulun lukio: 7,50
Tampereen teknillinen lukio (yleislinja): 7,75
Tammerkosken lukio (yleislinja): 8,17
Turku:
Katedralskolan i Åbo (yleislinja): 7,62
Turun klassillinen lukio (yleislinja): 7,92
Luostarivuoren Lyseon lukio: 8,08
Käytin ko lukua osoittaakseni minkälainen laadullinen kuilu minun ja veljeni opinahjojen välillä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli oppikoulua. Olipa se kunnallinen, yksityisen lyseon 1-5 lk tai mikä tahansa. Se oli oppimäärän nimi.
Ihan samalla lailla sieltä lyseosta sai keskikoulun päättötodistuksen keskikoulun oppimäärästä.
Miten nää on niin vaikeita asioita? Oli kansakoulu ja oppikoulu. Olipa oppikoulu yksityinen tai kunnallinen. Oppimäärä oli keskikoulu ja osalle lukio sitten jatkoksi.
Miksi sinä jauhat? Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei.
Rautalangasta:
Tarjolla kotipaikkakunnallani oli minun kouluaikanani
- ilmainen kansakoulu kaikille neljä luokkaa ja sen jälkeen
- kansalaiskoulu eli käytännössä 2-3 luokkaa lisää siellä kansakoulun 3-4 luokan opetuksen takarivissä.
- kunnallinen ilmainen keskikoulu
- maksullinen naapurikaupungin oppikoulu (joka oli osa lyseota)
"Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei."
Sinun menostasi keskikouluun (oppikouluun) on nyt 56 vuotta. Ja edelleen olet katkera ja kateellinen siitä, että veljellesi sama oppimäärä maksettiin ja sinä sait sen vain ilmaiseksi. Jösses sentään. Kaikesta sitä voi ihminen katkeruuden elämäänsä ammentaa!
Ei ole. Keskustelu lähti siitä, että ennen muka koulutettiin fiksu poika. Meillä ei koulutettu, vaan ihan vaan poika. Ei sitä fiksua.
Ja se koulutuksen taso oli täysin erilainen, veljelle maksettiin 8 vuotta jo sitä oppikouluakin, eikä se sovinistinen suosiminen siihen suinkaan jäänyt.
Hänellehän maksettiin myös se jatko-opiskelu, kaksi vuotta opiskelua ulkomailla ja ensiasunto.
Oliko perinnönjako miten rauhallinen kun vanhempanne kuolivat?
Veljeni riitautti sen 8 vuodeksi.
Mutta sinä et riidellyt yhtään...😁😁😁
En. Hän halusi enemmän kuin lakiosansa ja riiteli siksi. Minä en ollut missään vaiheessa vailla enempää.
Miksi saitte vain lakiosat, vanhemmillanne testamentit? Tai mitäpä se minulle kuuluu.
Käytin vahingossa väärää termiä. En ole ollut perinnönjaossa sen koommin ja siitä on todella kauan. Tarkoitin sitä samaa yhtä suurta siivua, joka oli tulossa kaikille rintaperillisille. Veljeni halusi enemmän kuin sen ja riiteli sitten 8 vuotta. Esti mm. moneen kertaan lapsuudenkotimme myymisen, koska halusi pitää sen, muttei suostunut myöskään lunastamaan muita ulos sieltä.
Turha oli kahdeksaa vuotta riidellä, olisi pitänyt ottaa virallinen pesänjakaja riitista jakoa tekemään. Silloin ei kenelläkään olisi ollut nokan koputtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu oli oppikoulua. Olipa se kunnallinen, yksityisen lyseon 1-5 lk tai mikä tahansa. Se oli oppimäärän nimi.
Ihan samalla lailla sieltä lyseosta sai keskikoulun päättötodistuksen keskikoulun oppimäärästä.
Miten nää on niin vaikeita asioita? Oli kansakoulu ja oppikoulu. Olipa oppikoulu yksityinen tai kunnallinen. Oppimäärä oli keskikoulu ja osalle lukio sitten jatkoksi.
Miksi sinä jauhat? Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei.
Rautalangasta:
Tarjolla kotipaikkakunnallani oli minun kouluaikanani
- ilmainen kansakoulu kaikille neljä luokkaa ja sen jälkeen
- kansalaiskoulu eli käytännössä 2-3 luokkaa lisää siellä kansakoulun 3-4 luokan opetuksen takarivissä.
- kunnallinen ilmainen keskikoulu
- maksullinen naapurikaupungin oppikoulu (joka oli osa lyseota)
"Olennaista oli se, että veljelleni maksettiin maksullinen hienompi koulu, minulle ei."
Sinun menostasi keskikouluun (oppikouluun) on nyt 56 vuotta. Ja edelleen olet katkera ja kateellinen siitä, että veljellesi sama oppimäärä maksettiin ja sinä sait sen vain ilmaiseksi. Jösses sentään. Kaikesta sitä voi ihminen katkeruuden elämäänsä ammentaa!
Ei ole. Keskustelu lähti siitä, että ennen muka koulutettiin fiksu poika. Meillä ei koulutettu, vaan ihan vaan poika. Ei sitä fiksua.
Ja se koulutuksen taso oli täysin erilainen, veljelle maksettiin 8 vuotta jo sitä oppikouluakin, eikä se sovinistinen suosiminen siihen suinkaan jäänyt.
Hänellehän maksettiin myös se jatko-opiskelu, kaksi vuotta opiskelua ulkomailla ja ensiasunto.
Oliko perinnönjako miten rauhallinen kun vanhempanne kuolivat?
Veljeni riitautti sen 8 vuodeksi.
Mutta sinä et riidellyt yhtään...😁😁😁
En. Hän halusi enemmän kuin lakiosansa ja riiteli siksi. Minä en ollut missään vaiheessa vailla enempää.
Miksi saitte vain lakiosat, vanhemmillanne testamentit? Tai mitäpä se minulle kuuluu.
Käytin vahingossa väärää termiä. En ole ollut perinnönjaossa sen koommin ja siitä on todella kauan. Tarkoitin sitä samaa yhtä suurta siivua, joka oli tulossa kaikille rintaperillisille. Veljeni halusi enemmän kuin sen ja riiteli sitten 8 vuotta. Esti mm. moneen kertaan lapsuudenkotimme myymisen, koska halusi pitää sen, muttei suostunut myöskään lunastamaan muita ulos sieltä.
Turha oli kahdeksaa vuotta riidellä, olisi pitänyt ottaa virallinen pesänjakaja riitista jakoa tekemään. Silloin ei kenelläkään olisi ollut nokan koputtamista.
Oli virallinen pesänjakaja. Onnistui se riitely ilmeisen helposti silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Kaikki ei edelleen ympäri suomea pysty lähtemään maan tunnetuimpiin oppilaitoksiin. Olivatpa tyttöjä tahi poikia.
Jotkut taas joutuu lähtemään niihin 5,33 lukioihin maaseudulle kun eivät sovi 8,5 lukioihin.
Eihän tuollaisia 5,33 lukioita ole olmassakaan. Juuri oli muutama viikko sitten eri lukioiden sisäänpääsy keskiarvoista juttuja, hyvin vähän on edes kasilla sisään päästäviä lukioita.
Matalimpia esimerkiksi:
Helsinki:
Vuosaaren lukio (yleislinja): 7,58
Konepajan lukio: 7,69
Kallion lukio: 7,85 [1]
Espoo:
Espoon yhteislyseo: 7,67
Viherlaakson lukio (yleislinja): 7,67
Leppävaaran lukio: 8,08
Tampere:
Steinerkoulun lukio: 7,50
Tampereen teknillinen lukio (yleislinja): 7,75
Tammerkosken lukio (yleislinja): 8,17
Turku:
Katedralskolan i Åbo (yleislinja): 7,62
Turun klassillinen lukio (yleislinja): 7,92
Luostarivuoren Lyseon lukio: 8,08
Käytin ko lukua osoittaakseni minkälainen laadullinen kuilu minun ja veljeni opinahjojen välillä oli.
mitä keskikoulun oppimäärästä jäi sinulta saamatta? Eiköhän nekin tarkkaan määriteltyjä olleet. Tietenkin maaseudun koulussa ei välttämättä kielissä yhtä paljon valinnan varaa kuin isossa yksityisessä kaupunkikoulussa.
Mutta eikä niin ole peruskoulussakin, musiikkiin tai liikuntaan painottuneita tai eri kieliin? Nyt ei ihan oo ajan tasalla mutta täältä lähiöstä kävi lapsia musiikki/liikuntapainotteisessa, venäjän, saksan lukijat keskustassa lähiperuskoulun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On omituista vaatia, että isovanhemmat hoitavat sinun lapsesi. Jokainen hoitakoon omansa, mummolassa vaan käydään ja isovanhemmat saavat nauttia lapsenlapsista ilman hoitovastuuta.
Hyväkuntoiset isovanhemmat käyvät ehkä vielä töissä, eikä ole oikein, että viikonloppuvapaa täytetään lastenhoidolla, eihän sitä kukaan jaksa.
Parasta on juhlapyhinä kyläily ja sunnuntailounaat, jolloin lapsiperheet saavat istua valmiiseen pöytään, se olkoon tarpeeksi. Jos isovanhempi on eläkkeellä, hätätapauksessa voisi ottaa sairaan lapsen hoitoon päiväksi, jos vanhempi ei äkillisen sairastumisen vuoksi voi jäädä töistä pois.
Mutta, että isovanhempien niskoille sälytetään viikolla lasten harrastuksiin kuljettaminen, ei ole oikein.
Minulle juhlapyhät on parasta aikaa ihanaan rentoutumiseen mieluiten yksin, vedän ns. lonkkaa oikein antaumuksella ja vähät välitän mistään juhlapyhätraditioista perheen kesken, ahdistaa pelkkä ajatuskin. Käyn ulkona syömässä, katselen kivoja TV-sarjoja putkeen, nautin luonnossa liikkumisesta ja annan vain ajan kulua kiirehtimättä yhtään mitään tai minnekään jne. En todellakaan ala hiki hatussa stressaten kestitsemään aikuisia ihmisiä ja heidän jälkeläisiään ja sitten vielä ottamaan erityistoiveita vastaan ”kun minä en voi syödä sitä tätä enkä tuota”. Ettäkö alkaisin hikoilemaan hellan ääressä, että muut saa nauttia luppoajasta, no way .Kaikenlaista nuo laiskat nykyajan vanhemmat penskoineen odottavatkin palveluksina, järjestäkööt vaan keskenään niitä pippaloita, varsinkin leikki-ikäisten ja koululaisten synttärikemujahan on niin ihana järjestää, kun se maksaakin aikas paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Kaikki ei edelleen ympäri suomea pysty lähtemään maan tunnetuimpiin oppilaitoksiin. Olivatpa tyttöjä tahi poikia.
Jotkut taas joutuu lähtemään niihin 5,33 lukioihin maaseudulle kun eivät sovi 8,5 lukioihin.
Eihän tuollaisia 5,33 lukioita ole olmassakaan. Juuri oli muutama viikko sitten eri lukioiden sisäänpääsy keskiarvoista juttuja, hyvin vähän on edes kasilla sisään päästäviä lukioita.
Matalimpia esimerkiksi:
Helsinki:
Vuosaaren lukio (yleislinja): 7,58
Konepajan lukio: 7,69
Kallion lukio: 7,85 [1]
Espoo:
Espoon yhteislyseo: 7,67
Viherlaakson lukio (yleislinja): 7,67
Leppävaaran lukio: 8,08
Tampere:
Steinerkoulun lukio: 7,50
Tampereen teknillinen lukio (yleislinja): 7,75
Tammerkosken lukio (yleislinja): 8,17
Turku:
Katedralskolan i Åbo (yleislinja): 7,62
Turun klassillinen lukio (yleislinja): 7,92
Luostarivuoren Lyseon lukio: 8,08
Käytin ko lukua osoittaakseni minkälainen laadullinen kuilu minun ja veljeni opinahjojen välillä oli.
mitä keskikoulun oppimäärästä jäi sinulta saamatta? Eiköhän nekin tarkkaan määriteltyjä olleet. Tietenkin maaseudun koulussa ei välttämättä kielissä yhtä paljon valinnan varaa kuin isossa yksityisessä kaupunkikoulussa.
Mutta eikä niin ole peruskoulussakin, musiikkiin tai liikuntaan painottuneita tai eri kieliin? Nyt ei ihan oo ajan tasalla mutta täältä lähiöstä kävi lapsia musiikki/liikuntapainotteisessa, venäjän, saksan lukijat keskustassa lähiperuskoulun sijaan.
Ihan ssamaa mietin, mikä jäi puuttumaan? Toki veljesi oli ilmeisesti vanhempi ja hänen aikaansa on saattanut olla eri opetussunnitelma, mutta ei nissä eri kouluissa mitenkään random asioita voitu opettaa samaa aikaan, opetussuunnitelma tuli kuitenkin ylempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko siinä että nuoret naiset haukkuvat somessa milloin oman äitinsä tai anoppinsa? Kuka haluaisi tuollaisia prinsessoja auttaa yhtään?
En minä, eikä mun anoppi, emme noita juttuja näe emmekä lue. En sit tiedä, ovatko niin julkisia kirjoituksia, että kaikki isovanhemmat ajattelisivat niiden edustavan ihan kaikkia.
Eiköhän meitä ole ollut ennen ja nyt monenlaisia, erilaisilla tavoilla. Isovanhempaa ja tytärtä/miniää. Tuota apn artikkelia kun ei pääse lukemaan, vaikea ottaa kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Eivät, se oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Ei todellakaan yritetty. Ihan vaan kusipäitä olivat. Tiedä sitten oliko kyse narsismista, kun siinäkin tyypillisesti joku lapsista nostetaan puolijumalaksi ja toinen on täydellisen näkymätön.
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Kaikki ei edelleen ympäri suomea pysty lähtemään maan tunnetuimpiin oppilaitoksiin. Olivatpa tyttöjä tahi poikia.
Jotkut taas joutuu lähtemään niihin 5,33 lukioihin maaseudulle kun eivät sovi 8,5 lukioihin.