Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (2906)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävipä minkänimisen keskikoulun tahansa ja kenen ylläpitämän tutkinnon nimi oli keskikoulu ja sen päättötodistuksella pääsi lukioon.
Ei sillä päässyt, vaan sillä pyrittiin lukioon. Tarkkuutta nyt, pitää olla tarkka.
Tämä. Lukioihin pyrittiin eikä lukiota ollut pakko käydä samassa koulussa, missä oli keskikoulun käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävipä minkänimisen keskikoulun tahansa ja kenen ylläpitämän tutkinnon nimi oli keskikoulu ja sen päättötodistuksella pääsi lukioon.
Ei sillä päässyt, vaan sillä pyrittiin lukioon. Tarkkuutta nyt, pitää olla tarkka.
No saivarrellaan. Keskikoulutodistuksella pääsi hakemaan myös opistotasoisiin kouluihin.
Ei ollut oppikoulun päättötodistuksia vaan keskikoulun päättötodistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävipä minkänimisen keskikoulun tahansa ja kenen ylläpitämän tutkinnon nimi oli keskikoulu ja sen päättötodistuksella pääsi lukioon.
Ei sillä päässyt, vaan sillä pyrittiin lukioon. Tarkkuutta nyt, pitää olla tarkka.
No saivarrellaan. Keskikoulutodistuksella pääsi hakemaan myös opistotasoisiin kouluihin.
Ei ollut oppikoulun päättötodistuksia vaan keskikoulun päättötodistus.
Oli pääStötodistus. Se on sittemmin muuttunut pääTtötodistukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli helpompaa. Vain isien tarvitsi käydä töissä. Äidit oli kotiäiteinä ja siltikin oli isovanhemmat auttamassa lasten kaitsemisessa.
Nykyään molempien vanhempien täytyy käydä töissä selvitäkseen, sen jälkeen kotityöt ja lasten kaitseminen jää äidin vastuulle. Ilman isovanhempien apua.
Älä puhu paskaa. Minunkin äitini kävi töissä jo 60-luvulla, teki jopa kolmivuorotyötä. Isäni ei silti osallistunut kotitöihin eikä lastenhoitoon, koska ne olivat akkojen hommia.
Juu, 80-luvulla suuri ongelma oli miesten Turhapuro-syndrooma, kun heillä ei ollut kerrostaloissa mitään tekemistä. Vaimolla oli kyllä tekemistä, liikaakin.
Sain esikon 80-luvulla. Ristiäiset oli kevättalvella, asuttiin kaupungissa kerrostalossa. Äiti tuli ristiäisiin edellisenä päivänä jo, mieheni joka muutenkin osallistui arjen askareisiin, oli juuri parvekkeella pesemässä ikkunaa. Tuo oli äidistäni niin uskomattoman erikoista ja sopimatonta, että sitä piti seuraavana päivänä kovaan ääneen nauraa jopa papille kesken niitä ristiäisiä.
Myöhemmin otin tuon ikkunanpesun äidille puheeksi, siis mitä ns. miesten töitä hänen mielestään siellä kerrostalossa on ja kun niitä ei ole, pitäisikö isien ja miesten yleensäkin vain huilailla sohvalla kun kotiorja äiti oman päivätyönsä lisäksi tekee kotona kaiken. Äidin mielesstä miesten olisi pitänyt saada levätä ja naisten tehdä tuplatyöt. Isot oli asenne-erot.
Ysärillä, kun joskus tein yönyli reissuja (lapset syntyivät alkupuolella), äitini ihmetteli, miten näiden isä nyt pärjää yksin...tämä närkästytti miestäni ja hän jopa sisuuntui ajatuksesta, ettei muka pärjäisi.
Sikäli hassua, kun äitini reissasi pitkiä reissuja jo viiskytluvulta alkaen tietty sen jälkeenkin koko minun elämäni ajan. Meitä oli neljä lasta. Viiskyt-ja kuuskyt -luvuilla syntyneet. Ei Amerikkaan lähdetty pariksi viikoksi, kun sinne kerran mentiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävipä minkänimisen keskikoulun tahansa ja kenen ylläpitämän tutkinnon nimi oli keskikoulu ja sen päättötodistuksella pääsi lukioon.
Ei sillä päässyt, vaan sillä pyrittiin lukioon. Tarkkuutta nyt, pitää olla tarkka.
Tämä. Lukioihin pyrittiin eikä lukiota ollut pakko käydä samassa koulussa, missä oli keskikoulun käynyt.
Noin on tietenkin edelleenkin. Lukioihin otetaan keskiarvojen mukaan ja minkä tahansa peruskoulun jälkeen (lähes) voi pyrkiä mihin tahansa (lähes) lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Tietenkään ei kunnallinen koulu ollut osa yksityistä oppilaitosta. Vaikka sama oppimäärä.
Näitä oppikouluja jäi koulumuutoksessa yksityisiksi korvaaviksi kouluiksi. Tyttäreni kävi ylioppilaaksi Kuusikylän yhteiskoulussa, korvaava kannatusyhdistyksen ylläpitämä koulu. Hänen kaverinsa valmistui ylioppilaaksi kuusikylän lyseosta johon silloin jo pääsi tyttöjäkin. Myös korvaava koulu. Eli kunta maksoi kouluille, ei ylläpitänyt niitä.
MIHIN tämä nyt enää mitenkään liittyi??? Eikä tuo minun käymäni ollut mikään korvaava koulu. Se oli ihan kunnallinen koulu, jonka kaksi kuntaa rakensi, ylläpiti, kustansi ja maksoi ja jossa tarjottiin opetusta noiden kahden kunnan kirjoilla oleville lapsille.
Niin, se oli hienoa kun kunnat alkoi perustamaan noita kouluja.
Peruskoulun tultua osa yksityisistä kouluista halusi edelleen toimia yksityisinä ja kunta maksoi oppilaista kouluille.
Tietenkään ei kaikissa kaupungeissa ole/ole ollut noita perinteikkäitä yksityisiä kouluja joten kaikki siirtyivät kunnan peruskouluiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Ei se oppikoulu sillä nimellä kulkenut. Ihan oli kuule oppikoulu nimeltänsä.
Nytkin kuusikylän yhteiskoulusta saa lapsia peruskoulun päättötodistuksen
He ovat peruskoulun käyneitä. Eivät yhteiskoulun käyneitä.
Kuten kiista on että ennen oli oppikoulu ja keskikoulu eri asiat koulun ylläpitäjästä ja nimestä riippuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli helpompaa. Vain isien tarvitsi käydä töissä. Äidit oli kotiäiteinä ja siltikin oli isovanhemmat auttamassa lasten kaitsemisessa.
Nykyään molempien vanhempien täytyy käydä töissä selvitäkseen, sen jälkeen kotityöt ja lasten kaitseminen jää äidin vastuulle. Ilman isovanhempien apua.
Älä puhu paskaa. Minunkin äitini kävi töissä jo 60-luvulla, teki jopa kolmivuorotyötä. Isäni ei silti osallistunut kotitöihin eikä lastenhoitoon, koska ne olivat akkojen hommia.
Juu, 80-luvulla suuri ongelma oli miesten Turhapuro-syndrooma, kun heillä ei ollut kerrostaloissa mitään tekemistä. Vaimolla oli kyllä tekemistä, liikaakin.
Sain esikon 80-luvulla. Ristiäiset oli kevättalvella, asuttiin kaupungissa kerrostalossa. Äiti tuli ristiäisiin edellisenä päivänä jo, mieheni joka muutenkin osallistui arjen askareisiin, oli juuri parvekkeella pesemässä ikkunaa. Tuo oli äidistäni niin uskomattoman erikoista ja sopimatonta, että sitä piti seuraavana päivänä kovaan ääneen nauraa jopa papille kesken niitä ristiäisiä.
Myöhemmin otin tuon ikkunanpesun äidille puheeksi, siis mitä ns. miesten töitä hänen mielestään siellä kerrostalossa on ja kun niitä ei ole, pitäisikö isien ja miesten yleensäkin vain huilailla sohvalla kun kotiorja äiti oman päivätyönsä lisäksi tekee kotona kaiken. Äidin mielesstä miesten olisi pitänyt saada levätä ja naisten tehdä tuplatyöt. Isot oli asenne-erot.
Äitiäsi et ehkä voi verrata nykypäivän mummoihin. Hänhän on ollut boomerien äidin ikiä, noita n 20-luvulla syntyneitä. Tuon ikäisillä maalaisnaisilla saattoi vielä tuota asennetta olla.
Kyllä kaupunkilaiset boomerimiehet, siis kuten miehesi, tekivät jo kotitöitä.
Tottakai ne kaupunkimiehet teki. Vastasin vain tuohon edelliseen kommenttiin miesten turhapuro-syndroomaan. Toki jotkut miehet varmaan kokivatkin olevansa lähinnä tiellä, eivätkä osanneet tupatöihin tarttua. Mutta kaikki minun tietämäni miehet osallistuivat kyllä. Jopa velipoikani, jolle kuitenkin samainen äiti nuorena opetti, ettei tupatöihin sopinut tarttua.
Meidän suku niin kaupunkilaista niin monen sukupolven ajan, ettei noita "miestentöitä" ole koskaan ollutkaan. Isoisäni kyllä harrasti puutöitä, mutta siis vain harrasi. Oli todella taitava ja niitä huonekaluja on edelleen olemassa. Mutta eipä kotihommatkaan ole ollut vieras asia isälleni, isoisälleni, miehelleni, veljilleni jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Ei se oppikoulu sillä nimellä kulkenut. Ihan oli kuule oppikoulu nimeltänsä.
Enkö minä juuri niin tuossa edellä kirjoittanut? Oppikoulu kulki todella sillä nimellä oppikoulu koko tuon ajan 1914 - 1981. Siihen kuului keskikoulu ja lukio. Kaikki keskikoulun oppimäärän suorittaneet eivät menneet lukioon. Oppikoulu loppui siis siihen kun ensimmäiset peruskoulun suorittaaneet pullahtivat lukiosta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nytkin kuusikylän yhteiskoulusta saa lapsia peruskoulun päättötodistuksen
He ovat peruskoulun käyneitä. Eivät yhteiskoulun käyneitä.
Kuten kiista on että ennen oli oppikoulu ja keskikoulu eri asiat koulun ylläpitäjästä ja nimestä riippuen.
Ne oli eri asiat, koska niitä käytiin täysin eri ehdoilla.
Toiseen vanhempien piti maksaa lapsensa, toiseen pääsi ilmaiseksi.
Se oli se ydinasia tässä, ei se mikä on todistuksen nimi tai mikä sen samantapaisen opinahjon nimi oli jossain muualla 50 vuotta aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Kaupungissamme toimii edelleen oppilaitoksen nimenä esim lyseo ja yhteiskoulu, tyttökoulua ei enää.
Mutta koulun nimestä huolimatta ne tarjoavat opsin mukaisen peruskoulun ja lukion. Ehkä enemmän noissa korvaavissa ainevalintoja.
Kaupungin ylläpitämät koulut taitaa vaan olla erisnimi koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin kuusikylän yhteiskoulusta saa lapsia peruskoulun päättötodistuksen
He ovat peruskoulun käyneitä. Eivät yhteiskoulun käyneitä.
Kuten kiista on että ennen oli oppikoulu ja keskikoulu eri asiat koulun ylläpitäjästä ja nimestä riippuen.
Ne oli eri asiat, koska niitä käytiin täysin eri ehdoilla.
Toiseen vanhempien piti maksaa lapsensa, toiseen pääsi ilmaiseksi.
Se oli se ydinasia tässä, ei se mikä on todistuksen nimi tai mikä sen samantapaisen opinahjon nimi oli jossain muualla 50 vuotta aikaisemmin.
Keskikoulun päättötodistus on tietyn oppimäärän suorittamisesta saatu.
Se on teidän perhetragedianne jos toisella oli mahdollisuus jo maksuttomaan, toinen piti kustantaa lähikaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Ei se oppikoulu sillä nimellä kulkenut. Ihan oli kuule oppikoulu nimeltänsä.
Enkö minä juuri niin tuossa edellä kirjoittanut? Oppikoulu kulki todella sillä nimellä oppikoulu koko tuon ajan 1914 - 1981. Siihen kuului keskikoulu ja lukio. Kaikki keskikoulun oppimäärän suorittaneet eivät menneet lukioon. Oppikoulu loppui siis siihen kun ensimmäiset peruskoulun suorittaaneet pullahtivat lukiosta ulos.
Keskikoulu meillä päin = nykyiset luokat 5-9
Oppikoulu meillä päin = nykyiset luokat 5-9
Lyseon lukio meillä päin = nykyiset lukioluokat 1-3
Lyseon lukion tilalle saattoi valita kaksivuotisen kauppaopiston tai 1-2-vuotisen ammattikoulun.
Tai tietty mennä suoraan töihin.
Lyseon lukio, kauppaopisto ja ammattikoulu - maksettiin itse matkat, kirjat ja ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen asian kyllä niinpäin, että minä olen siinä lasteni elämän ulkokehällä. He voivat turvautua minuun, kun heillä on tarve tukeen.
En niinpäin, että he jotenkin kiertävät minua ja kun minä sanon, että nyt minulla on heille aikaa, he voivat syöttää asioita minulle minun tarpeeni mukaan.
Ei se normaalikaan turvaverkko sillä lailla toimi, että perjantaina kello 18 voit vahingossa pudota, mutta maanantaina aamukasilta jos horjahdat, mätkähdät maahan ja kuolet.
Oletko sitten koko ajan valmiudessa toimimaan turvaverkkona? Entä jos olet matkalla tai itse sairaalassa, kun tulee hätätilanne? Turvaverkossa on pakko olla enemmän ihmisiä kuin pelkät isoäidit, että se toimisi.
miks helvetis niitä lapsia pitää värkätä jos ei niitä jakseta sitten hoitaa? isovanhempien ei tartte hoitaa ja sillä sökö! lopettakaa turhat marinat isovanhemmat on jo osansa tehneet! kannattaa miettiä ennenku alkaa kersoja tekemään!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen asian kyllä niinpäin, että minä olen siinä lasteni elämän ulkokehällä. He voivat turvautua minuun, kun heillä on tarve tukeen.
En niinpäin, että he jotenkin kiertävät minua ja kun minä sanon, että nyt minulla on heille aikaa, he voivat syöttää asioita minulle minun tarpeeni mukaan.
Ei se normaalikaan turvaverkko sillä lailla toimi, että perjantaina kello 18 voit vahingossa pudota, mutta maanantaina aamukasilta jos horjahdat, mätkähdät maahan ja kuolet.
Oletko sitten koko ajan valmiudessa toimimaan turvaverkkona? Entä jos olet matkalla tai itse sairaalassa, kun tulee hätätilanne? Turvaverkossa on pakko olla enemmän ihmisiä kuin pelkät isoäidit, että se toimisi.
Kyllä minun lapseni voivat aina olla minuun yhteydessä, jos tulee jokin hätä. Ja ennen kaikkea toivon sitä! Tietenkin turvaverkossa kannattaa olla enemmän ihmisiä kuin yksi, höntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikoulu vaikka se oli maksuton oli oppikoulua. Oli kansakoulu ja vaihtoehto oppikoulu. Oppikoulu oli kaksiosainen, keskikoulu ja lukio.
Koulut fyysisesti oli erinimisiä, Kuusikylän keskikoulu,Kuusikylän oppikoulu, Kuusikylän lyseo, Kuusikylän tyttökoulun, Kuusikylän yhteiskoulu jne.
Olen eri ihminen.
Kuten totesin, siirtymävaiheessa oli erilaisia kokeiluja ja toteutuksia eri kunnissa.
Ei se keskikoulu ollut millään tavalla osa sen ihan toisen kaupungin lyseota. Se oli kunnallinen kokeilu, jonka kaksi kuntaa maksoi. Vastasi toki nykyisiä luokkia 5-9 kuten se oppikouluosuus lyseossakin, mutta kaksi aivan eri koulua, eri systeemiä eri paikkakunnilla.
Siis oppikoulu kulki sillä nimellä ihan 1914 - 1981, ei se mikään lyhytaikainen tilapäisnimi ollut.
Ei se oppikoulu sillä nimellä kulkenut. Ihan oli kuule oppikoulu nimeltänsä.
Enkö minä juuri niin tuossa edellä kirjoittanut? Oppikoulu kulki todella sillä nimellä oppikoulu koko tuon ajan 1914 - 1981. Siihen kuului keskikoulu ja lukio. Kaikki keskikoulun oppimäärän suorittaneet eivät menneet lukioon. Oppikoulu loppui siis siihen kun ensimmäiset peruskoulun suorittaaneet pullahtivat lukiosta ulos.
Keskikoulu meillä päin = nykyiset luokat 5-9
Oppikoulu meillä päin = nykyiset luokat 5-9
Lyseon lukio meillä päin = nykyiset lukioluokat 1-3
Lyseon lukion tilalle saattoi valita kaksivuotisen kauppaopiston tai 1-2-vuotisen ammattikoulun.
Tai tietty mennä suoraan töihin.
Lyseon lukio, kauppaopisto ja ammattikoulu - maksettiin itse matkat, kirjat ja ruoka.
Sieltä oppikoulusta viisi vuotta käytyään sai keskikoulun todistuksen samasta oppimäärästä kuin koulusta jonka nimi oli keskikoulu.
Ei mitään oppikoulun todistusta vaan todistuksen keskikoulun käymisestä.
Oliko se sun kunnallinen keskikoulu niin pljon huonompi kuin se veljen lyseo, vai mikä tuossa oli se syy katkeruuteen? Se että sun koulu oli ilmainen?
Mahtoi teillä olla sopuisa prinnönjako vanhempien kuoltua...