Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (2901)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Eivät, se oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Ei todellakaan yritetty. Ihan vaan kusipäitä olivat. Tiedä sitten oliko kyse narsismista, kun siinäkin tyypillisesti joku lapsista nostetaan puolijumalaksi ja toinen on täydellisen näkymätön.
Teidän perheongelmanne ei kuitenkaan muuta sitä asiaa ettei mitään keskikoulua ollut oppikoulun ja kansakoulun lisäksi. Kolmatta koulumuotoa.
Puhuttiin oppikoulusta, oppikouluun pyrkimisestä. Oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa muodostivat keskikoulun oppimäärän.
Ja sitten pääsi hakemaan työpaikkoja joissa haettiin keskikoulun käynyttä tyttöä tai poikaa. Ei ilmoituksissa lukenut oppikoulun käynyttä.
Itse asiassa paikallinen työelämä todellakin nimenomaan suosi niitä oppikoulun käyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Eivät, se oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Ei todellakaan yritetty. Ihan vaan kusipäitä olivat. Tiedä sitten oliko kyse narsismista, kun siinäkin tyypillisesti joku lapsista nostetaan puolijumalaksi ja toinen on täydellisen näkymätön.
Teidän perheongelmanne ei kuitenkaan muuta sitä asiaa ettei mitään keskikoulua ollut oppikoulun ja kansakoulun lisäksi. Kolmatta koulumuotoa.
Puhuttiin oppikoulusta, oppikouluun pyrkimisestä. Oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa muodostivat keskikoulun oppimäärän.
Ja sitten pääsi hakemaan työpaikkoja joissa haettiin keskikoulun käynyttä tyttöä tai poikaa. Ei ilmoituksissa lukenut oppikoulun käynyttä.
Itse asiassa paikallinen työelämä todellakin nimenomaan suosi niitä oppikoulun käyneitä.
Eikö tää lopu ikinä. Oppikoulu ja keskikoulu eivät olleet eri asia mitenkään. Oppikoulussa suoritettiin keskikoulu. Luultavasti silloinkin vaikutti hakijan muutkin ominaisuudet ja kyvykkyys kuin se oliko todistus minkänimisestä koulusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Kylöä monikin käy töissä. Kuka heille maksaisi jos koulu perii iltaopiskelijoilta maksun.
Tunsin parikymppiset sisarukset jotka työnsä ohessa olivat iltalukiossa. Ei kyllä mitään tehdastyötä, toinen siivosi, toinen kassalla. Ei niinkään kauan sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Kylöä monikin käy töissä. Kuka heille maksaisi jos koulu perii iltaopiskelijoilta maksun.
Tunsin parikymppiset sisarukset jotka työnsä ohessa olivat iltalukiossa. Ei kyllä mitään tehdastyötä, toinen siivosi, toinen kassalla. Ei niinkään kauan sitten.
Eivät käy kokopäivätyössä 16-19-vuotiaat iltalukiolaiset nykyään. Minä kävin.
Niin. Eikö ollut hyvä kun tuli peruskoulu. Esim mun lapset ei pääse enää jauhamaan mahdollisuuksien puutteesta. Lukiokin kai maksuton nykyisin.
Tuota rupesin miettimään. Kaupungissa iltalukiota tarjoaa yksityinen, se korvaava koulu.
Onko se aikuisopiskelijoillekin maksuton, en kyllä tiedä, onpa aukko tiedoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Kylöä monikin käy töissä. Kuka heille maksaisi jos koulu perii iltaopiskelijoilta maksun.
Tunsin parikymppiset sisarukset jotka työnsä ohessa olivat iltalukiossa. Ei kyllä mitään tehdastyötä, toinen siivosi, toinen kassalla. Ei niinkään kauan sitten.
Eivät käy kokopäivätyössä 16-19-vuotiaat iltalukiolaiset nykyään. Minä kävin.
No tarmokashan olet ollut. Mutta oisko jo aikaa lientyä vanhempia ja veljeä kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Kylöä monikin käy töissä. Kuka heille maksaisi jos koulu perii iltaopiskelijoilta maksun.
Tunsin parikymppiset sisarukset jotka työnsä ohessa olivat iltalukiossa. Ei kyllä mitään tehdastyötä, toinen siivosi, toinen kassalla. Ei niinkään kauan sitten.
Eivät käy kokopäivätyössä 16-19-vuotiaat iltalukiolaiset nykyään. Minä kävin.
No tarmokashan olet ollut. Mutta oisko jo aikaa lientyä vanhempia ja veljeä kohtaan?
Minulla on maisterikoulutus, samalla lailla kokopäivätyön ohella hankittu. Vanhempani ovat kuolleet ja ei, en mennyt edes hautajaisiin. Hoitakoon veli senkin patsastelun ihan itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Ihan ohiksena, mistä sun vanhemmat olis voinut tietää etukäteen että tulet olemaaan hyvä kielissä?
Miten korkeasti koulutetulle voi olla oman nuoruutensa koulusysteemit vaikeasti käsitettäviä. Keskikoulu = osa oppikoulukokonaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Eivät, se oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Ei todellakaan yritetty. Ihan vaan kusipäitä olivat. Tiedä sitten oliko kyse narsismista, kun siinäkin tyypillisesti joku lapsista nostetaan puolijumalaksi ja toinen on täydellisen näkymätön.
Itselleni tuli mieleen, että olisi saattanut olla taloudellisestikin erilainen tilanne. Ainakin kun ajattelen omia vanhempiani, ei olisi ollut mitenkään mahdollista laittaa meitä johonkin kaukaiseen kalliiseen keskikouluun tai lukioon. Maksoin itse jopa lukiokirjani kun vanhemmilla ei ollut rahaa. Kävin lukion ohella osa-aikaisesti töisssä. Asuin kuitenkin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnallinen keskikoulu antoi maksutta saman oppimäärän kuin oppikoulut 5 ensimmäistä vuotta.
Jotkuthan puhekielessäkin puhuivat erilailla, toinen naapuri sanoi että pantiin tyttö keskikouluun, toinen kehaisi meidän tyttö pääsi oppikouluun. Ja ihan luokkakavereina olivat molemmat samassa koulussa.
Käytännössä ero on sama kuin se että joku opiskelee 5,33 rajan lukiossa ja toinen Ressun lukiossa.
Kuitenkin jos kumpikin saa 7 ällää ei sillä ole merkitystä loppuelämässä. Kumpikin pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta. Tietysti se ressun käynyt voi elvistellä helsinkiläisyydellä ja ressulla.
Ressussa saa parempitasoisen opetuksen ja vertaisryhmän jossa opiskella. Sekä kontaktit jatkoon. Ja on muuten pistämätön kielivalikoimakin, A-kiinaa myöten.
Ja jos lapsi on lahjakas, vain kusipäinen vanhempi tuuppaa sen lapsen sinne 5,33 lukioon lapsen sukupuolen perusteella.
Onko nyt ollut sitten niin, ettet ole 56 vuoden aikana saanut opetelluksi niittä vieraita kieliä, mistä koit jääneesi paitsi? Itse inhosin kieliä koulussa ja silti olen opetellut puhumaan kolmea muutakin vierasta kieltä myöhemmin, kuin siis mitä oppikoulussa opetettiin.
Missä 56 vuodessa? Osaan kymmentä kieltä, koska olen ja olen aina ollut todella lahjakas kielellisesti. Silti se oli veljeni jolla olematon kielipää, joka pantiin sinne kunnon kouluun.
Osaat sitten kieliä enemmän kuin, minä olen pitänyt omaa kahdeksan kielen taitoani melko poikkeuksellisena. Mutta puolustuksekseni, kävin kuitenkin matikkalinjan lukiossa.
Avasivatko teidän vanhemmat teille lapsillee koskaan, miksi menettelivät kuten menettelivät? Oliko siinä ajatus, että tytöt menevät nimisiin ja koulutus on turhaa? Yritettiinkö siitä pojasta tehdä tytöille myöhempää elättäjää? Vai oliko ne kusipäitä pelkästään? Heidän on kuitenkin täytynyt olla syntyneitä jossain 1910 - 1930, jolloin heidän oman sukupolvensa tyttöjä ei koulutettu, mutta kyllä teidän lasten sukupolvelle jo tytöillekin annettiin koulutusta.
Eivät, se oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Ei todellakaan yritetty. Ihan vaan kusipäitä olivat. Tiedä sitten oliko kyse narsismista, kun siinäkin tyypillisesti joku lapsista nostetaan puolijumalaksi ja toinen on täydellisen näkymätön.
Itselleni tuli mieleen, että olisi saattanut olla taloudellisestikin erilainen tilanne. Ainakin kun ajattelen omia vanhempiani, ei olisi ollut mitenkään mahdollista laittaa meitä johonkin kaukaiseen kalliiseen keskikouluun tai lukioon. Maksoin itse jopa lukiokirjani kun vanhemmilla ei ollut rahaa. Kävin lukion ohella osa-aikaisesti töisssä. Asuin kuitenkin kotona.
Ei ollut siitä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Ai jaa, tyttäreni suoritti lukion kaksoistutkintona, siis aamis + lukio iltalinjalla samaan aikaan. Hänellä oli ihan kunnon penkkarit ja vanhojn tanssit tai siis muiden penkkarilaistn kanssahan ne tanssit tietysti oli.
Vierailija kirjoitti:
Siinä kyllä lukee, että tuo on AMMATTILAISTEN HAVAINTO, ei äitien, mutta oli taas niin kiire päästä solvaamaan, ettet edes loppuun lukenut!
Ainahan täällä ulistaan että isovanhemmat ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Ai jaa, tyttäreni suoritti lukion kaksoistutkintona, siis aamis + lukio iltalinjalla samaan aikaan. Hänellä oli ihan kunnon penkkarit ja vanhojn tanssit tai siis muiden penkkarilaistn kanssahan ne tanssit tietysti oli.
Niin, nykyään on näin, silloin minun aikanani ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä mietin että olisinpa päässyt keskikouluun, olisipa se ollut kunnallinen tai yksityinen. Olisin saanut valmiudet hakea opistotasoiseen koulutukseen.
Sensijaan kävin nuorena aikuisena iltakouluna yksityisen oppikoulun keskikoulun. Eihän se sama asia ole, siinähän vain ydinaineet, ei noita musiikkeja, liikuntaa, kuvista mitä lie päiväkouluissA.
No minä jäin myös niistä sitten vaille iltalukiossa, eikä ollut penkkareita, vanhojen tansseja eikä paljon muutakaan.
Joka vuosi nuoret nytkin siirtyvät tai käyvät iltalukiota , joka kevät valmistuu myös niistä ylioppilaita.
Eiköhän jo vanhat muorit unohdeta katkeruus, minullakin on se opistotasoinen koulutus, korkeemmalle en tähdännytkään. Enkä syytä vanhempiani, he 50-luvulla toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.
Niin, nykyään he käyvät valitsemaansa koulua kaikki samoilla ehdoilla. Sama maksuttomuus, sama valinnanvapaus.
Eivät he käy kokopäivätyössä sen iltalukionsa lisäksi ja maksa itse aivan kaikkea.
Kylöä monikin käy töissä. Kuka heille maksaisi jos koulu perii iltaopiskelijoilta maksun.
Tunsin parikymppiset sisarukset jotka työnsä ohessa olivat iltalukiossa. Ei kyllä mitään tehdastyötä, toinen siivosi, toinen kassalla. Ei niinkään kauan sitten.
Eivät käy kokopäivätyössä 16-19-vuotiaat iltalukiolaiset nykyään. Minä kävin.
No tarmokashan olet ollut. Mutta oisko jo aikaa lientyä vanhempia ja veljeä kohtaan?
Minulla on maisterikoulutus, samalla lailla kokopäivätyön ohella hankittu. Vanhempani ovat kuolleet ja ei, en mennyt edes hautajaisiin. Hoitakoon veli senkin patsastelun ihan itselleen.
Voi kauheaa tuota katkeruuden määrää. Sinä tarvitsisit terapiaa, enkä kirjoita tätä pahalla. Tuo katkeruus pitäisi saada sisältä pois. Se on kuin lumipallo, nyt jo olet kasvattanut sitä vuosikymmeniä ja se senkun kasvaa vaan vielä mahdollisesti vuosikymmeniä. Tosi paljon kaunista ja hyvää jää sinulta näkemättä jos et tee tuolle jotain.
Ymmärrän kyllä juurisyyn, mutta oikeasti noista lapsuuden traumoista pitäisi jo eläkeiän kynnyksellä päästää irti. Oli paska juttu joo, mutta siitä on ihaan hirveästi jo mennyt aikaaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten korkeasti koulutetulle voi olla oman nuoruutensa koulusysteemit vaikeasti käsitettäviä. Keskikoulu = osa oppikoulukokonaisuutta.
Koska se oli kokeellinen keskikoulu:
Kokeellinen keskikoulu oli oppi- ja opetussuunnitelmaltaan osa oppikoulukokonaisuutta, mutta hallinnollisesti ja taloudellisesti se kuului kansakoulujärjestelmään.
Kokeellisuuden takia myös se opetuksen taso ja laajuus oli vielä kokeilussa, ja vaikka sen olisi pitänyt vastata kaikessa oppikoulua, ei se käytännössä ihan onnistunut, koska se oli kokeilu. Siellä oli myös todella huonot opettajat, eivät siis olleet mitään opettajia kaikki ollenkaan, vaan kunnanjohtajan siskonpoikaa jne. Se oli KOKEILU, leikittiin koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten korkeasti koulutetulle voi olla oman nuoruutensa koulusysteemit vaikeasti käsitettäviä. Keskikoulu = osa oppikoulukokonaisuutta.
Koska se oli kokeellinen keskikoulu:
Kokeellinen keskikoulu oli oppi- ja opetussuunnitelmaltaan osa oppikoulukokonaisuutta, mutta hallinnollisesti ja taloudellisesti se kuului kansakoulujärjestelmään.
Kokeellisuuden takia myös se opetuksen taso ja laajuus oli vielä kokeilussa, ja vaikka sen olisi pitänyt vastata kaikessa oppikoulua, ei se käytännössä ihan onnistunut, koska se oli kokeilu. Siellä oli myös todella huonot opettajat, eivät siis olleet mitään opettajia kaikki ollenkaan, vaan kunnanjohtajan siskonpoikaa jne. Se oli KOKEILU, leikittiin koulua.
Ihan tuossa sun omassa lainauksessa sanotaan, että se oli osa oppikoulukokonaisuutta.
Teidän perheongelmanne ei kuitenkaan muuta sitä asiaa ettei mitään keskikoulua ollut oppikoulun ja kansakoulun lisäksi. Kolmatta koulumuotoa.
Puhuttiin oppikoulusta, oppikouluun pyrkimisestä. Oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa muodostivat keskikoulun oppimäärän.
Ja sitten pääsi hakemaan työpaikkoja joissa haettiin keskikoulun käynyttä tyttöä tai poikaa. Ei ilmoituksissa lukenut oppikoulun käynyttä.