Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos kodin tuki puuttuu, se vaikuttaa paljon. 

Laiskan mielenterveyttä kohottaa jos syyttää muita.

Vierailija kirjoitti:

Miten huono-osaisimmista yhtäkkiä tulisi menestyjiä kaikkein vaativimmilla opintoaloilla? 

Siellä eivät meinaa pärjätä edes lukiossa hyvin menestyneet koska kyse on aivan ERI TASON oppimisvaatimuksista.

Kaikilla on mahdollisuus menestyä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa mutta hyvin harva siihen kykenee. 

Pahin vihollinen menestykselle katselee peilistä. Sinusta ei vain ole menestyjäksi, olet keskinkertainen tai ehkä vähän alle.

Miksi ihmeessä köyhä ei voisi pärjätä yliopisto-opinnoissa? Ei köyhyys tarkoita, ettei voisi oppia tai olla fiksu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kaikilla mahdollisuus kouluttautua, olemme siitä kiitollisena asemassa. Jos puhutaan varakkaiden perheiden lapsien taloudellisesta tuesta, on niitä todella vähän. Aika harvalla vanhemmat kustantavat kaiken. Sisulla ja kodin tuella, kannustuksella on suurin merkitys. 

Sinulle voi olla, itselleni ei. Tein haluamani opinnot, eikä sitä voinut estää kodin kannustuksen puuttumiset. Minua ei ylipäätään edes kiinnostanut, mitä mieltä asiasta olivat.

Ymmärsinkö oikein, opinnoista huolimatta et ole tyytyväinen työelämään ? 

Ymmärsit jotakin, mitä ei millään tavalla kommentissa edes sivuttu. Kommentin idea oli se, että tein asiat niin kuin halusin, minua ei paljon huulien heiluttelut kannustusten muodossa hetkauttele, eikä minulla edes ole juurikaan ketään, joka mitään kannustaisi. 

Aloitan jotakin, suunnittelen etenemisen, asetan tavoitteen ja opin lopputulemasta. Muiden kannustukset eivät kuulu yhtäloon. Motivoidun omista saavutuksistani.

Sitä paitsi, opinnot eivät ole automaattinen tiketti onneen. Itselläni on mennyt suht mukavasti, mutta moni yhtä hyvä on juuttunut hyvinkin epäedullisiin tilanteisiin ja yrityksiin, joissa ei ole etenemismahdollisuuksia. Suhteet, tilaisuudet ja silkka tuuri ratkaisevat asioita huomattavan paljon.

Tässä ehkä on koko keskustelun ydin: ’ motivoidun omista saavutuksistani’.  Oma motivaatio on tärkein tekijä. 

Motivaatio riittää opinnoista valmistumiseen saakka. Opinnosisa edetään vielä omalla panostuksella ja "reilulla pelilä". 

Sen jälkeen alkaa työelämän Fortuna -kuulapeli, jossa yksittäinen kuula pomppii hyvin paljon ulkoisista esteistä/ eduista ja muista pelaajista riippuen.

Omat osaamiset ovat vain osa yhtälöä. Suurimmaksi osaksi työelämän päättäjät ja portinvartijat päättävät, onko sinusta hyötyä heidän suunnitelmilleen ja oletko yksinkertaisesti tyyppi, jonka halutaan etenevän yhtään minnekään :) Ihan koulutuksista ja osaamisista riippumatta

Työelämässä oman osaamisen näyttämisellä ja varsinkin vastuun ottamisella pääsee pitkälle.  Joissakin työpaikassa voi toki olla ns portinvartijoita, harvoin kuitenkaan isossa kuvassa etenemiselle. 

Milloin insinöörin tai lääkärin opintoihin on tarvittu yleissivistystä ja älynlahjoja? Tiedän montaki lääkäriä jotka ovat tyhmempiä ku vasemman jalan saappaat.

Jos olet riittävän köyhästä perheestä niin sulla on jo lukion ajalta opintolainaa ja sitten tulisi vielä yliopistovuodet siihen päälle. Kyllä ääriköyhyys vaikuttaa motivaatioon, terveyteen, jaksamiseen, ihan kaikkeen.

Mä olin työkyvytön yh, kun lapsi kävi lukiota ja lainasin ite rahaa, ettei lapsen tarvitsisi. Tiesin, että saan ASO-osuuden takaisin ja vaikka se oli vanhassa talossa pieni niin sain sillä maksettua lainat pois. Mieluummin aloitin ite nollasta kuin lapsi miinukselta.

Vierailija kirjoitti:

Milloin insinöörin tai lääkärin opintoihin on tarvittu yleissivistystä ja älynlahjoja? Tiedän montaki lääkäriä jotka ovat tyhmempiä ku vasemman jalan saappaat.

Kyllä niihin tarvitaan. Jo siihen, että pääset sisälle tarvitset vahvaa matemaattista älykkyyttä. Se on sidoksissa loogiseen ajatteluun ja hahmottamiseen. Monet ovat myös omalla tavallaan luovia. Halu oppia ja seurata asioita tulee usein siihen päälle. Muita on kovin helppo arvostella, jos oma osaaminen on jotain ihan muuta. Lääkärit ja DI.t on kuitenkin ihmisiä ja virheitäkin sattuu. 

Opiskelu lopulta on kriittistä ajattelua eri painotuksin. Jos 15-vuotiaana kuvittelee akateemisuutta ja "herroja" halveksuvien vanhempien olevan oikeassa, ei kyllä pärjää akateemisessa maailmassa muutenkaan.

Mutta olen kyllä valmis myöntämään, että joiltain osin kouluttamattomat ja asenneongelmaiset, etenkin elämäntapaongelmaiset vanhemmat voivat olla kouluttautumisen suhteen riski tai hidaste. Itselläni yläasteella oli univelkaa ja varmaan masennustakin, kun alkoholisti-isä teki melkoista helvettiä elämästä. Syksyisin oli myös uupumista, kun kaikkien lasten oli oltava perunannostossa. Meillä oli siis perunatila eikä tietenkään ulkopuolista työvoimaa edes nostoaikaan. Koulusta sai kyllä olla pois töiden vuoksi. En ollut. Kyllä matematiikan opinnot siinä varmaankin kärsi.

Joka tapauksessa olin sukuni ensimmäinen ylioppilas ja maisteri. Nyt jo myös tuplamaisteri. En suomalaisena kehtaisi yhtääm valittaa, että perhetausta estää opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. 

Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön. 

Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.

Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.

Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.

Tekoäly pystyy tekemään parempia diagnooseja kuin lääkärit. Tekoäly pystyy tekemään hommia 24/7 ilmaiseksi. 

Mä olen laittanut tekoälylle kuvan pihani kasvista ja tähän mennessä vastauksia on tullut 15 ja jokaisessa ehdotetaan eri kasvia. 

Jotenkin veikkaisin, että samalla hakuammunnalla meillä olisi tekoälylääkärin jäljiltä hyvin suuri joukko vainaita, joiden diagnoosit eivät ole olleet oikeaan osuneita.

HS on ollut niin eilen kuin tänäänkin kirjoituksia, joissa on esimerkkejä, kuinka tekoäly tuottaa ns. tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat täyttää diipa daapaa tai joissa on tekoälyn keksiä lähteitä, joita ei siis ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Milloin insinöörin tai lääkärin opintoihin on tarvittu yleissivistystä ja älynlahjoja? Tiedän montaki lääkäriä jotka ovat tyhmempiä ku vasemman jalan saappaat.

Niinpä niin, tyypillinen kommentti ihmiseltä, jolla älykkyysosamäärä on luokkaa kengän numero ja joka on just ja just läpäissyt peruskoulun.

Suomessahan on just se ihanaa, että täällä voi vähävarainenkin opiskella. Itse olin suvun ensimmäinen diplomi-insinööri. Innostuin jo lapsena it-alasta. Olen kotoisin pientilalta, jossa äiti mummon kanssa hoiti karjan ja isä kävi duunaritöissä maatilan töiden ohella. Isäni kuoli opiskeluaikanani. Asuin kotona 4 ensimmäistä opiskeluvuotta, kävin sieltä autolla koulussa kunnes sain työpaikan ja muutin kaupunkiin. Onhan opiskeluaikani ja elämäni ollut ihan erilaista kuin monien "huolettomien" nuorien, mutta tämä on minun polkuni ja olen ylpeä siitä, että opiskelin. Vanhempanikin olivat.

Opiskelu pitkälle vaatii määrätietoista työtä, ei haaveilua oikotiestä onneen. On mielestäni myös ok hyväksyä realiteetit ja jos ei parilla ensimmäisellä hakukerralla tie opintoihin avaudu, valita jotain vähemmän kunnianhimoista. Opiskelupaikoista on lopulta kova kilpailu, vaikka materiaali ei ehkä pääsykokeiden perusteella ole aivan samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Moni ei silti saa edelleenkään haluamaansa opiskelupaikkaa. Aina on myös mahdollisuus jatkaa opintoja myöhemmässä vaiheessa pidemmälle. 

Ei perhetausta sinänsä ole este, mutta se voi vahvastikin vaikuttaa asenteisiin.  

Jos on hyvin köyhistä oloista, voi pelätä tehdä velkaa.  Voi olla monenlaista epävarmuutta muutenkin.

Vanhemmatkaan ei välttämättä uskalla eikä osaa kannustaa, kun agenda heillä on vain se, että lapsi pääsisi nopeasti leivän syrjään kiinni.

Suomi on kuitenkin täynnä tarinoita, joissa hyvinkin varattomista oloista on ponnistettu pitkälle.  Minäkin tunsin nyt jo edesmenneen erikoislääkärin, joka kertoi, että hänen yh-äitinsä teki kahta ja joskus kolmeakin työtä osallistuakseen hänen opintokustannuksiinsa ja auttaakseen muutenkin häntä  alkuun silloin nuorena.  Hän sitten kunnon ansioille päästyään osti äidilleen oman asunnon ja muutenkin taloudellisesti helpotti tämän elämää myöhemmin.  

Ja sitten tiedän omasta suvustani sellaisenkin tositarinan, missä isolla velalla opiskellut ja suureellisesti elänyt lääkärismies ampui kuulan päähänsä jotain kolmevitosena.  Komeat velat jätti jälkeensä.  Oli jotenkin yli älykäs, jo lapsena pidettiin nerona.  Köyhistä oloista oli lähtenyt ja vaimonsa kertoi myöhemmin, että itse asiassa tämä mies ei koskaan oikein viihtynyt roolissaan, hän olisi halunnut olla ihan tavallinen duunari.

Vierailija kirjoitti:

Ei perhetausta sinänsä ole este, mutta se voi vahvastikin vaikuttaa asenteisiin.  

Jos on hyvin köyhistä oloista, voi pelätä tehdä velkaa.  Voi olla monenlaista epävarmuutta muutenkin.

Vanhemmatkaan ei välttämättä uskalla eikä osaa kannustaa, kun agenda heillä on vain se, että lapsi pääsisi nopeasti leivän syrjään kiinni.

 

Suomi on kuitenkin täynnä tarinoita, joissa hyvinkin varattomista oloista on ponnistettu pitkälle.  Minäkin tunsin nyt jo edesmenneen erikoislääkärin, joka kertoi, että hänen yh-äitinsä teki kahta ja joskus kolmeakin työtä osallistuakseen hänen opintokustannuksiinsa ja auttaakseen muutenkin häntä  alkuun silloin nuorena.  Hän sitten kunnon ansioille päästyään osti äidilleen oman asunnon ja muutenkin taloudellisesti helpotti tämän elämää myöhemmin.  

 

Ja sitten tiedän omasta suvustani sellaisenkin tositarinan, missä isolla velalla opiskellut ja suureellisesti elänyt lääkärismies ampui kuulan päähänsä jotain kolmevitosena.  Komeat velat jätti jälkeensä.  Oli jotenkin yli älykäs, jo lapsena pidettiin nerona.  Köyhistä oloista oli lähtenyt ja vaimonsa kertoi myöhemmin, että itse asiassa tämä mies ei koskaan oikein viihtynyt roolissaan, hän olisi halunnut olla ihan tavallinen duunari.

Nuorena on vaikeaa hahmottaa, mitä itse työ opintojen jälkeen on oikeasti. Otsikon mukaisesti on olemassa stereotypioita menestyksestä, lääkärin tai dippainssin koulutuksella hyville tuloille. Voi hyvinkin olla, että et ole soveltuva tai viihdy ko työssä. 

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta ainakin Kokoomus kovasti yrittää estää!

Miten muka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten huono-osaisimmista yhtäkkiä tulisi menestyjiä kaikkein vaativimmilla opintoaloilla? 

Siellä eivät meinaa pärjätä edes lukiossa hyvin menestyneet koska kyse on aivan ERI TASON oppimisvaatimuksista.

Kaikilla on mahdollisuus menestyä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa mutta hyvin harva siihen kykenee. 

Pahin vihollinen menestykselle katselee peilistä. Sinusta ei vain ole menestyjäksi, olet keskinkertainen tai ehkä vähän alle.

Miksi ihmeessä köyhä ei voisi pärjätä yliopisto-opinnoissa? Ei köyhyys tarkoita, ettei voisi oppia tai olla fiksu.

”Ei köyhyys tarkoita, ettei voisi oppia tai olla fiksu.”
Juuri näin, siksi olen iloinen, että Suomessa on oppivelvollisuuslaki 2. asteella, joka takaa ilmaiset kirjat ja muun oppimateriaalin, eikä korkeakouluissa ole lukukausimaksuja.
Ainoa asia, millä Suomi pärjää, on osaaminen.

Köyhyys ei estä, mutta yleinen huono-osaisuus kyllä. Huono-osaisen elämä on kaoottista ja järjestäytymätöntä. Itse ei voi vaikuttaa esim. Koska tuet maksetaan. Se tekee aivoista samanlaiset. Ongelmia kutsutaan laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi, lyhyiksi työmuisteiksi jne. Niillä ei lääkäriksi opiskella. Rahalla ei yleistä huono-osaisuutta poisteta, kun kannettu raha ei kohdennut oikein. Edes huostaanotto ei auta, koska aivot jo vaurioituneet. 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse köyhästä perheestä ja olen suorittanut DI-tutkinnon.

 

Eniten mitä kadun on se, että kukaan ei opettanut seuraavia juttuja, mitkä ovat Suomessa tutkinnon lisäksi todella olennaisia, jos haluaa pärjätä DI-tutkinnolla ja edetä uralla:

 

Harjoittele verkostoitumista jo lukiossa eläkä tuhlaa elämää täysin videopeleihin.

 

RUK tai AUK kannattaa suorittaa, olisi pitänyt kuunnella isän veljiä, eikä isää tässä. Olisin varmasti pärjännyt hyvin. 

 

Lähde vaihto-opiskelijaksi ja ota vaikka opintolainaa siihen. Itse kuuntelin vanhempia, jotka kirosivat lainat helvettiin ja asuvat edelleen vuokralla eläkkeellä. Tein töitä koko opiskeluajan, kuten myös monet koulutettujen vanhempien lapset.

 

Käy opiskelijabileissä ja verkostoidu. 

 

Pyri esimiestehtäviin, pomo ei ole mikään mulkku vaan tavallinen ihminen tavallisine ongelmineen. 

Ja ala säästää 20-50€/kk kuussa indeksirahastoon

Rikkautten lapsilla on lapsilisät  käytössä heti kun alkavat opiskelemaan. Köyhän perheen lapsilisät on  kaikki  lasten menoihin ja  elämiseen menneet. käyttämään. Tuo juuri on lapsilisiä  tarkoitus. Rikkaan lapset ei tarvitse lapsilisä

Vierailija kirjoitti:

Rikkautten lapsilla on lapsilisät  käytössä heti kun alkavat opiskelemaan. Köyhän perheen lapsilisät on  kaikki  lasten menoihin ja  elämiseen menneet. käyttämään. Tuo juuri on lapsilisiä  tarkoitus. Rikkaan lapset ei tarvitse lapsilisä

Mä tiiän rikkaiden lapsia jotka ei oo saanu itelleen lapsilisää.

Alkujaan olikin, että vain köyhät lapsi perheet saivat lapsilisä. Keskusta halusi rahan kaikille perheille.