Lue keskustelun säännöt.
Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
13.06.2026 |
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (546)
Ei estä. Tunnen useita erittäin vaatimattomista oloista lähteneitä väitöskirjan tehneitä . Lääkäreitä ja Di-ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on halua ja riittävän lahjakas, mikään ei estä.
Se pelkkä lahjakkus ei aina riitä, vaikka olisi päässyt opiskelemaan, sillä tarvitaan hyvä itsetunto, hyvät sosiaaliset taidot, verkostot, sun pitää kuulua tiettyihin piireihin, olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan jne.
Jos otetaan esimerkiksi vaikka presidentti Stubbin poika Oliver Stubb ja Pihtiputaan juopon ja köyhän torpan poika Kalle Pihtiputas, joka ei ennen opiskelua päässyt käymään kirkonkylää pitemällä.
Ihmisen tausta ja suku seuraa ihmistä aina, meni hän minne tahansa, ainakin omassa sielussa ja mielessä. Jopa oma menestys, varallisuus luo hirveät paineet ja omantunnontuskat, jolloin ihminen ei ole vapaa, kun köyhyys seuraa tunteena, vaikka kuinka menestyisi.
Suomessa ei oo ollu torppia johonki sataan vuoteen, ja Pihtiputaalla on rehdimpiä ja kunnollisempia ja hyväkäytöksisempiä nuoria ku itä-Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Alkujaan olikin, että vain köyhät lapsi perheet saivat lapsilisä. Keskusta halusi rahan kaikille perheille.
Valehtelet.
Vuosi 1948 (Lapsilisälaki): Lapsilisä säädettiin lakiin vasemmistoliiton edeltäjän aloitteesta osana pohjoismaista hyvinvointimallia. Sitä alettiin maksaa kaikille perheille tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Alkuperäinen ikäraja oli 16 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei estä, mutta yleinen huono-osaisuus kyllä. Huono-osaisen elämä on kaoottista ja järjestäytymätöntä. Itse ei voi vaikuttaa esim. Koska tuet maksetaan. Se tekee aivoista samanlaiset. Ongelmia kutsutaan laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi, lyhyiksi työmuisteiksi jne. Niillä ei lääkäriksi opiskella. Rahalla ei yleistä huono-osaisuutta poisteta, kun kannettu raha ei kohdennut oikein. Edes huostaanotto ei auta, koska aivot jo vaurioituneet.
Mitähän se yleinen huono-osaisuus tarkoittaa? Kasautuneen huono-osaisuuden ymmärrän; se tarkoittaa sitä, että sama henkilö kärsii useista huono-osaisuuden ulottuvuuksista (esim. sairaus, köyhyys, työttömyys, heikot sosiaaliset suhteet) samanaikaisesti.
Onneksi toinen aste on ilmainen eikä korkeakouluissa ole lukukausimaksuja, jos hän on perheestä, jossa vanhemmat kärsivät huono-osaisuudesta.
Se on sitä, kun kukaan ei ole suvussa ollut töissä vuosikymmeniin, kun tulot ovat sosiaalitukia ja niiden takia vihataan porvareita. Kun tupakka palaa, muki maittaa ja päivät menevät videopelaillen ja setviessä ihmissuhdedraamoja lähipiirissä, kuka pani ketäkin. Tämähän se sosiaalityöntekijöiden asiakaskunta on. Nykyisin perheenäiditkin tosin kokeilevat peukkua ja lapset ovat rikosrekisterissä jo ennen 15:ta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Alkujaan olikin, että vain köyhät lapsi perheet saivat lapsilisä. Keskusta halusi rahan kaikille perheille.
Lapsilisää on maksettu vuodesta 1948 ja se tuli silloisten vassareiden aloitteesta. Keskustapuoluetta ei ollut silloin olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet riittävän köyhästä perheestä niin sulla on jo lukion ajalta opintolainaa ja sitten tulisi vielä yliopistovuodet siihen päälle. Kyllä ääriköyhyys vaikuttaa motivaatioon, terveyteen, jaksamiseen, ihan kaikkeen.
Mä olin työkyvytön yh, kun lapsi kävi lukiota ja lainasin ite rahaa, ettei lapsen tarvitsisi. Tiesin, että saan ASO-osuuden takaisin ja vaikka se oli vanhassa talossa pieni niin sain sillä maksettua lainat pois. Mieluummin aloitin ite nollasta kuin lapsi miinukselta.
Lukio on nykyään ilmainen. Ollut jo monta vuotta.
Suurin osa kommenteista on silkkaa mutup*zkaa ja oman agendan ajamista.
Esitän, että tähän keskusteluun on oikeus osallistua vain, jos on suoritettuna jokin yliopistotason opintokokonaisuus, jossa on osana koulutussosiologia sekä näytöt siitä, että on Bourdieut, Foucaultit yms. luettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreiden ja dippainssien keskimääräinen ÄO on 120. Ei noihin koulutuksiin ole taviksella (ÄO 100) asiaa.
Periaatteessa kyllä mutta käytännössä usein ei...
Varattomuus johtaa usein syrjäytymiseen ja varaton nuori syrjäytyy jo nuorena urapolkuun njohtavasta verkostoitumista ...
Minulla ei ollut nuorena koskaan mitään harrastuksia enkä voinut lähteä mihinkään koska vanhemmilla ei ollut halua eikä rahaa ohjata harrastuksiin tai verkostoitumaan opiskeluun
Tässä suhteessa on oltu passiivisia m..minut on nuoresta asti opetettu syrjäyttämään kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Pystyy, jos haluaa ja on tahtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksesta näkee sen, että aloittaja ei ymmärrä köyhyydestä, sen syistä ja vaikutuksista mitään. Ei kannata alkaa ottamaan hirveästi kantaa asioihin, joista ei todellisuudessa ymmärrä mitään.
T: yhteiskuntatieteilijä
Tunnen perheen jossa on kolme lasta.
Yksi on korkeasti koulutettu.
Yksi lievästi kehitysvammainen.
ja yksi Juoppo puliukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyy, jos haluaa ja on tahtoa.
Ja ennen kaikkea älyä ja lahjakkuutta.
En ymmärrä puhetta kodin tuesta. Ei minua mitenkään erityisesti tuettu. Tietysti ostettiin koulureppu, penaali ja terotin, mutta muuten ei millään tavalla puhuttu koulusta. Yksinkertaisesti minun uskottiin hoitavan koulun itse. On se kumma, jos pentu ei osaa noudattaa koulun ohjeita ja lukea itsenäisesti kokeisiin.
Itse laitoin rastin yhteishakulomakkeeseen, että ykkösvaihtoehto on lukio. Ei asiasta ollut mitään puhetta kotona. Kun kerroin meneväni lukioon, sanoivat niin ajatelleensakin.
Luontevasti luin lukion jälkeen pääsykokeisiin ja pääsin yliopistoon. Vanhemmat piti sitäkin itsestäänselvyytenä, vaikka kummallakaan ei ollut ylioppilastutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tämä on aito ongelma. Monessa paikassa estetään lukiokoulutus, jos keskiarvo on alle 7,5. Jätetään jopa lukiopaikkoja täyttämättä.
Ei mitään kodin tukea ollut. Itse piti läksyt lukea. Jotenkin vaan oletettiin menestystä ja kun nähtiin todistukset, pidettiin vaan itsestäänselvänä lukiota ja yliopistoa. Koskaan ei asiasta puhuttu.
Ylioppilaskirjoitusten aikana äiti heräsi valvomaan lukurauhaa ja ruokki erityisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää rikkaiden perheiden lapsia?
Perinnöllinen tyhmyys. Eihän ne saa tutkintoa tehdyksi pöllimättä/ostamatta opinnäytetyötä joltain fiksummalta.
Kts. Laura Huhtasaari
Kts. Riikka Purra, jolta jäi väikkäri alkuunsa ja 14 vuoden työttömyys sen päälle. Hajosi pää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaiden tyhmät kakarat ovat jääneet älykkäiden köyhien perheiden lasten jalkoihin opiskelupaikkojen saannissa. Tästä syystä rikkaat kannattavat mahdollisimman isoja lukukausimaksuja ja yksityisiä kouluja, jotta saavat omat pikkuiset ääliönsä koulutettua.
Tämä on aito ongelma. Monessa paikassa estetään lukiokoulutus, jos keskiarvo on alle 7,5. Jätetään jopa lukiopaikkoja täyttämättä.
Tuolla keskiarvolla ei pärjää lukiossa. Se vain on kylmä fakta.
Mitähän se yleinen huono-osaisuus tarkoittaa? Kasautuneen huono-osaisuuden ymmärrän; se tarkoittaa sitä, että sama henkilö kärsii useista huono-osaisuuden ulottuvuuksista (esim. sairaus, köyhyys, työttömyys, heikot sosiaaliset suhteet) samanaikaisesti.
Onneksi toinen aste on ilmainen eikä korkeakouluissa ole lukukausimaksuja, jos hän on perheestä, jossa vanhemmat kärsivät huono-osaisuudesta.