Millainen syke sinulla on, kun käyt kävelylenkillä lämpimänä kesäpäivänä?

No kävelen sellaista vauhtia että syke pysyy PK-alueella.

Tottakai jokaisella helteellä liikuessa nousee syke korkeammaksi kuin viileällä säällä, kun keho joutuu tekemään enemmän töitä jäähdyttämiseksi. Toki jos kävellessä syke nousee anaerobisen kynnyksen rajoille, on se helteelläkin jo aika korkea. Mutta toisaalta, kuinka varma olet siitä, että tuon anaerobinen kynnys on oikeasti todellinen? Eli onko se johonkin ikään perustuvaan yleiseen laskentakaavaan perustuva arvo, vai ihan oikeasti rasituskokeessa sinulta yksilöllisesti määritetty?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai jokaisella helteellä liikuessa nousee syke korkeammaksi kuin viileällä säällä, kun keho joutuu tekemään enemmän töitä jäähdyttämiseksi. Toki jos kävellessä syke nousee anaerobisen kynnyksen rajoille, on se helteelläkin jo aika korkea. Mutta toisaalta, kuinka varma olet siitä, että tuon anaerobinen kynnys on oikeasti todellinen? Eli onko se johonkin ikään perustuvaan yleiseen laskentakaavaan perustuva arvo, vai ihan oikeasti rasituskokeessa sinulta yksilöllisesti määritetty?

Kappas, en lukenut loppuun asti. Eli on siis ihan sinulle määritetty arvo. Siinä tapauksessa sanoisin, että sinnikkäästi vain lisää rauhallista, pitkäkestoista pk-treeniä, että alkaa sykkeet pysyä alempana korkeammassakin rasituksessa.

En nyt jaksa kelata viime kesän syketilastoihin, mutta kävelylenkillä yleisesti mulla keskisyke on siellä 110-120 bpm, maksimi saattaa käydä (ylämäessä) 130 bpm paikkeilla. Kävelen sellaista 9,5 - 10,5 min / km vauhtia eli n. 6 - 6,5 kmh.

Lämpöisellä kelillä varmaan piikkaa jonkin verran ylemmäs.

-N49 (syksyllä 50)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai jokaisella helteellä liikuessa nousee syke korkeammaksi kuin viileällä säällä, kun keho joutuu tekemään enemmän töitä jäähdyttämiseksi. Toki jos kävellessä syke nousee anaerobisen kynnyksen rajoille, on se helteelläkin jo aika korkea. Mutta toisaalta, kuinka varma olet siitä, että tuon anaerobinen kynnys on oikeasti todellinen? Eli onko se johonkin ikään perustuvaan yleiseen laskentakaavaan perustuva arvo, vai ihan oikeasti rasituskokeessa sinulta yksilöllisesti määritetty?

Kappas, en lukenut loppuun asti. Eli on siis ihan sinulle määritetty arvo. Siinä tapauksessa sanoisin, että sinnikkäästi vain lisää rauhallista, pitkäkestoista pk-treeniä, että alkaa sykkeet pysyä alempana korkeammassakin rasituksessa.

Tosiaan laktaattitesti tehtiin ja tulosten perusteella mun pitäisi olla ikätasoani paremmassa kunnossa. Kävelyä tulee tosi paljon, kiitos perheemme koirien, mutta itsekseni teen sitten näitä "kuntolenkkejä". Tarkoitus oli nimenomaan kävellä nyt kesällä, koska hölkätessä on miltei mahdotonta pitää syke pk-alueella, vaikka olen liikkunut aina (eli tämä ei ole nyt mikään uusi harrastus).

Ihmetyttää vaan, että miksi syke edelleen nousee niin helposti korkealle, vaikka harjoittelua on siis jo takana paljon ja vuosia.

ap

Eilen 5 kilometrin kävelylenkki 27 asteen lämpötilassa mäkisellä pyörätiellä, keskisyke 88 ja maksimi 110, nopeus vähän yli 11 min / km.

Olen jo eläkeiässä, mutta harrastan kevyttä juoksua. Kellon ilmoittama aerobinen kynnys on minulla 131 l/sek. Ei minullakaan pysy syke pk-alueella hölkätessä, kävellessä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai jokaisella helteellä liikuessa nousee syke korkeammaksi kuin viileällä säällä, kun keho joutuu tekemään enemmän töitä jäähdyttämiseksi. Toki jos kävellessä syke nousee anaerobisen kynnyksen rajoille, on se helteelläkin jo aika korkea. Mutta toisaalta, kuinka varma olet siitä, että tuon anaerobinen kynnys on oikeasti todellinen? Eli onko se johonkin ikään perustuvaan yleiseen laskentakaavaan perustuva arvo, vai ihan oikeasti rasituskokeessa sinulta yksilöllisesti määritetty?

Kappas, en lukenut loppuun asti. Eli on siis ihan sinulle määritetty arvo. Siinä tapauksessa sanoisin, että sinnikkäästi vain lisää rauhallista, pitkäkestoista pk-treeniä, että alkaa sykkeet pysyä alempana korkeammassakin rasituksessa.

 

Tosiaan laktaattitesti tehtiin ja tulosten perusteella mun pitäis

Mä joskus luin, että sillä ei ole niin suurta väliä, vaikka syke nousisi rasituksessa helposti ylös. Oleellisempaa on, että rasituksen jälkeen se syke laskee takaisin alas (joillain se jää pitkäksi aikaa korkealle).

Joskus jostain kuulin, että matala verenpaine ja nopeasti korkealle nouseva syke liittyisivät toisiinsa - ehkä selvimmin juuri kuumassa mekanismi voisi selittyä tällä, koska lämpöhän laskee verenpainetta. Mutta onko tästä jollain enemmän faktaa? 

ap

Vierailija kirjoitti:

Joskus jostain kuulin, että matala verenpaine ja nopeasti korkealle nouseva syke liittyisivät toisiinsa - ehkä selvimmin juuri kuumassa mekanismi voisi selittyä tällä, koska lämpöhän laskee verenpainetta. Mutta onko tästä jollain enemmän faktaa? 

ap

Voi olla myös kilpirauhasen liikatoiminta. Käypä verikokeessa mittauttamassa arvot.

Eikö se jaksamisen tunne ole tärkeämpi kuin sykkeiden kyttäily? Omat sykkeet nousee hölkätessä 150-168 kieppeille ja laskee nopeasti, kun alkaa kävellä. Matala verenpaine minullakin.

No nyt 35 asteessa (varjo eli lähes 50 astetta auringossa) kävellessä/työskennellessä nousee lähelle 90, ennemmin nousee veenpaine (ala-)

Jossain siinä 130 paikkeilla se on koko lenkin ajan. En ole sitä sen enempää miettinyt miksi, ei haittaa elämää mitenkään.

Nuoret ei oo vielä saapuneet kehumaan

Vierailija kirjoitti:

Joskus jostain kuulin, että matala verenpaine ja nopeasti korkealle nouseva syke liittyisivät toisiinsa - ehkä selvimmin juuri kuumassa mekanismi voisi selittyä tällä, koska lämpöhän laskee verenpainetta. Mutta onko tästä jollain enemmän faktaa? 

ap

Joo kyllä tuo on ihan totta. On myös hyvin yksilöllistä ihan terveillä ja hyväkuntoisillakin ihmisillä, miten syke reagoi treeniin. Eikä ole millään tapaa huolestuttava oire. Ei kannattaisi tarkkailla niitä sykkeitä niin välttyisi turhalta huolelta ;) 

Vajaa 100. Kevyellä hölkkälenkillä keskisyke on yleensä 120-130 välillä riippuen vähän onko syönyt mitään  En ole huomannut lämpötilan kauheasti vaikuttavan, ellei ole tappohelle. Milloin on viimeksi syönyt vaikuttaa enemmän.

Aamulepo 40 BpM

Päivällä muuten vaan liikkuessa luokassa pulpettien välissä 45-50 BpM

Työpaikalle kävely reippaasti 60-80 BpM

Sali 130-150 BpM paitsi uhmakas kyykky 160-170 BpM

Kesäkävely +90 BpM