Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Vanhemmillani ei ollut vaikutusta siinä että puolisomme kanssa teimme yhteensä 4 korkeakoulututkintoa. Kaikki lähti omasta halusta ja omasta asenteesta saada jotain enemmän. Minulta ei ikinä vaadittu mitään koulun suhteen, eikä kannustettu opiskelemaan.

"Ei ne akateemisesti ja työurallaan menestyneet vanhemmat takaa, ettei niiden seinien sisällä voisi olla perhehelvettiä: juopottelua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa."

Kyse on todennäköisyyksistä. Paremmin toimeentulevissa perheissä on suhteessa vähemmän sellaisia asioita jotka heikentävät lapsen mahdollisuuksia opiskeluun kuin heikommin toimeentulevissa. Siksi hyvin toimeentulevien lapsia on keskimäärin enemmän korkeammassa koulutuksesa. Se ei tarkoita että huonommista oloista ei olisi ketään. Heitä on vain vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa on yli 100 000 venäjänkielistä ihmistä. Miksi heillä ei ole omia kiintiöitä? "

 

Koska ei ole lakidääteistä vaatimusta palveluille heidän äidinkielellään. Ei siinä muuta syytä ole.

Yliopistothan tarjoavat vaikka kuinka paljon tutkintoja englannin kielellä. Minkä ihmeen takia Suomessa pitäisi kouluttaa venäjäksi, kun kyse on kuitenkin kielestä ja maasta, joka käy raukkamaista hyökkäyssotaa Ukrainassa?

"Vanhemmillani ei ollut vaikutusta siinä että puolisomme kanssa teimme yhteensä 4 korkeakoulututkintoa."

Tarkoitat siis että heillä ei ollut erityistä positiivista tukevaa vaikutusta siihen. Mutta heistä oli tuskin ihan valtavasti haittaakaan. Osalla voi olla myös niin.

"Yhteiskunnan ei ole koskaan mahdollista taata ihmisille hyviä vanhempia. Se, että jollain on huomattavasti Äiti ja viinaanmenevä isä, joka ei rakastanut, ei tuota mitään konkreettista säälikompensaatiota. "

Ei kuitenkaan pidä silloin väittää että kaikilla on samat mahdollisuudet jos näin ei selvästikään ole. Se on se pointti.

Vierailija kirjoitti:

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

 

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Surullinen tarina, mutta ei kovin harvinainen.

Tunnen myös tapauksen missä perheen vanhin tytär oli se joka hoiti nuoremmat sisarukset iltaisin ja viikonloppuisin ja kesälomat ja lopulta koulukin siitä kärsi.

Ajattele itsekin onko se helppoa käydä lukiota kun joudut olemaan kotona samaan aikaan kun mitä ekaluokkalainen pääsee kotiin ja yritä nyt edes tehdä läksyt kun sinulla ei ole edes omaa huonetta

Vierailija kirjoitti:

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

 

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Puhuin ehkä virheellisesti "huonoista oloista" tulevista lapsista, kun ketjun aiheena oli nimenomaan köyhyys esteenä korkeakouluopintoihin. Huonot kotiolot, mielenterveysongelmat jne. tietenkin huomattavasti vaikeuttavat elämää monella saralla, myöskin kouluttautumisessa.

En kuitenkaan usko, että nimenomaan pelkkä köyhyys on minkäänlainen este lapsen tiellä koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

"Ei ne akateemisesti ja työurallaan menestyneet vanhemmat takaa, ettei niiden seinien sisällä voisi olla perhehelvettiä: juopottelua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa."

 

Kyse on todennäköisyyksistä. Paremmin toimeentulevissa perheissä on suhteessa vähemmän sellaisia asioita jotka heikentävät lapsen mahdollisuuksia opiskeluun kuin heikommin toimeentulevissa. Siksi hyvin toimeentulevien lapsia on keskimäärin enemmän korkeammassa koulutuksesa. Se ei tarkoita että huonommista oloista ei olisi ketään. Heitä on vain vähemmän.

Kaipa kyse on perityistä kongnitiivisista taidoista ja kasvuympäristöstä. Edelleenkin voin sanoa, että ns. paremmissa perheissä riidellään, tapellaan, juopotellaan, erotaan väkuvaltaisesti siinä kuin muissakin tuloluokissa. Se pysyy paremmin piilossa, kun omakotitalossa ei ole seinänaapureita kuulemassa ja kulisseja osataan pitää pystyssä paremmin kuin jossain kerrostalolähiössä.

Estää.

 Kodista saatu käyttäytymismalli ja typerät käyttäytymismallit tunnetusti periytyy.

Ravitsemus, liikunta, lukeminen ja yleensäkin kaikenlainen kannustaminen älyllisen pääoman ja ajattelun puolelle on "hyvissä" perheissä ihan eri tasolla kuin näissä AU-lasten ym. perheissä.

Se nyt vain on fakta että näin on.

Ihan oma lajinsa on sitten nämä muualta tulleiden lapset joissa ei satavarmasti osata edes kirjoittaa 100 sanan ainekirjoitusta niin että siinä olisi jokin idea mukana:)

"Puhuin ehkä virheellisesti "huonoista oloista" tulevista lapsista, kun ketjun aiheena oli nimenomaan köyhyys esteenä korkeakouluopintoihin. Huonot kotiolot, mielenterveysongelmat jne. tietenkin huomattavasti vaikeuttavat elämää monella saralla, myöskin kouluttautumisessa."

Köyhyydessä iso tekijä on usein juuri päihteet, mielenterveyden ongelmat, elämänhallinnan puute, pitkäaikaissairaudet jne. Niitä ei voi usein erottaa toisistaan. Ne aiheuttavat toinen tosiaan niin että joillain toinen on seuraus toisesta ja toisella taas päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eihän tämä pidä paikkaansa. Kerro, millä tavalla huonoista oloista ja hyvistä oloista tulevilta lapsilta vaadittavat suoritukset konkreettisesti eroavat toisistaan, kun molemmat hakevat esim. LUTiin dippainsseiksi. Koulutus on molemmille ilmainen lukioon asti, ja lukion papereilla pääsee suoraan kouluun sisään."

 

Kerronpa sinulla opettavaisen tarinan: 

Minulla oli fiksu kaveri joka pärjäsi alaluokilla ihan kuten minäkin. Sitten isä joutui vankilaan ja kuoli pian sen jälkeen. Äidillä oli vaihtuvia miehiä. No kaveri masentui ja alkoi käydä terapiassa ja alkoi olla poissaoloja. Sitten alkoi koulukiusaus joka viimeisteli tuhot. Lopullinen niitti oli huono seura ja päihteet. Koskaan hän ei ole päässyt työelämään kiinni. Minulla taas on ollut hyvä ura ja hyvä elämä ihan samoilla älynlahjoilla mutta hyvästä ja vakaasta akateemsesta perheestä.

Puhuin ehkä virheellisesti "huonoista oloista" tulevista lapsista, kun ketjun aiheena oli nimenomaan köyhyys esteenä korkeakouluopintoihin. Huonot kotiolot, mielenterveysongelmat jne. tietenkin huomattavasti vaikeuttavat elämää monella saralla, myöskin kouluttautumisessa.

 

En kuitenkaan usko, että nimenomaan pelkkä köyhyys on minkäänlainen este lapsen tiellä koulutukseen.

Juuri näin. Aineellisesta köyhyydestä huolimatta perheessä voi kasvaa tasapainoisia, ahkeria ja motivoituneita nuoria. Lapsia voi rakastaa, tukea ja kannustaa ilman rahaa. Sydänen sivistys ei vaadi paksua lompakkoa.

Kun r oskaväki tekee lapsia niin eihän niistä nyt tule akateemisia kuin ääriharvoin.

Useammin linnakundeja ja päihdeongelmaisia.

Vierailija kirjoitti:

Estää.

 Kodista saatu käyttäytymismalli ja typerät käyttäytymismallit tunnetusti periytyy.

Ravitsemus, liikunta, lukeminen ja yleensäkin kaikenlainen kannustaminen älyllisen pääoman ja ajattelun puolelle on "hyvissä" perheissä ihan eri tasolla kuin näissä AU-lasten ym. perheissä.

Se nyt vain on fakta että näin on.

Ihan oma lajinsa on sitten nämä muualta tulleiden lapset joissa ei satavarmasti osata edes kirjoittaa 100 sanan ainekirjoitusta niin että siinä olisi jokin idea mukana:)

Kyllä jokainen ihminen osaa ajatella itse. Köyhän perheen lapsi osaa itse tavoitella jotain parempaa, ei vanhempien asenteilla ja käyttäytymismalleilla ole mitään pakottavaa vaikutusta.

Mikään ei myöskään sano, että köyhässä perheessä vanhemmilla olisi negatiivinen asenne kouluttautumista vastaan, tai muuta vastaavaa. Vanhemmat pikemminkin haluavat lapselleen paremman elämän kuin itselleen.

Köyhyys ei ole este.

"Kaipa kyse on perityistä kongnitiivisista taidoista ja kasvuympäristöstä. "

Tietenkin kyse on osaltaa siitä . Mutta se ei ole ollenkaan ainoa asia.

"Edelleenkin voin sanoa, että ns. paremmissa perheissä riidellään, tapellaan, juopotellaan, erotaan väkuvaltaisesti siinä kuin muissakin tuloluokissa. Se pysyy paremmin piilossa"

Niissäkin näillä on vaikutusta mutta niissä usein pyritään kaikesta huolimatta takaamaan lapsille se koulutuspolku koska se on juuri osa niitä kulissien ylläpitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Estää.

 Kodista saatu käyttäytymismalli ja typerät käyttäytymismallit tunnetusti periytyy.

Ravitsemus, liikunta, lukeminen ja yleensäkin kaikenlainen kannustaminen älyllisen pääoman ja ajattelun puolelle on "hyvissä" perheissä ihan eri tasolla kuin näissä AU-lasten ym. perheissä.

Se nyt vain on fakta että näin on.

Ihan oma lajinsa on sitten nämä muualta tulleiden lapset joissa ei satavarmasti osata edes kirjoittaa 100 sanan ainekirjoitusta niin että siinä olisi jokin idea mukana:)

Kyllä jokainen ihminen osaa ajatella itse. Köyhän perheen lapsi osaa itse tavoitella jotain parempaa, ei vanhempien asenteilla ja käyttäytymismalleilla ole mitään pakottavaa vaikutusta.

 

Mikään ei myöskään sano, että köyhässä perheessä vanhemmilla olisi negatiivinen asenne kouluttautumista vastaan, tai muuta vastaavaa. Vanhemmat pikemminkin haluavat lapselleen paremman elämän kuin itselleen.

 

Köyhyys ei ole este.

Fakta on se että harvemmin tulee akateemisia työttömien perheestä.

Piste.

"Kyllä jokainen ihminen osaa ajatella itse. Köyhän perheen lapsi osaa itse tavoitella jotain parempaa, ei vanhempien asenteilla ja käyttäytymismalleilla ole mitään pakottavaa vaikutusta."

Kun katsotaan tilastollisesti niin lapset joita on kannustettu ja tuettu, pärjäävät paremmin. Se ei tarkoita että ei voisi pärjätä ilman. Se on vain epätodennäköisempää. 

"Mikään ei myöskään sano, että köyhässä perheessä vanhemmilla olisi negatiivinen asenne kouluttautumista vastaan, tai muuta vastaavaa. "

Ei mutta se negatiivinen asenne on jälleen tilastollisesti todennäköisempää-

Ei suoranaisesti estä, mutta toki köyhän, näköalattoman perheen lapsi lähtee melkoiselta takamatkalta tavoittelemaan hyvää koulutusta ja vauraampaa elämää. Vanhemmilla ei ole varaa tukea taloudellisesti ja henkistä tukea ei joko ymmärretä antaa, tai sitten sitä ei ole annettavaksi. 

"Juuri näin. Aineellisesta köyhyydestä huolimatta perheessä voi kasvaa tasapainoisia, ahkeria ja motivoituneita nuoria. Lapsia voi rakastaa, tukea ja kannustaa ilman rahaa. Sydänen sivistys ei vaadi paksua lompakkoa."

Kukaan ei kiistä etteikö niin voisi olla. Se on vain harvinaisempaa kuin koulutetuista perheistä tulevillä.

Kodin rahapula ja sen myötä yleinen ainakin pienimuotoinen päihderiippuvuus heijastuu kyllä lapsiin niin ettei niistä menestyjiä tule vaan koulupudokkaita joiden kohtalo usein on se sama kuin vanhempiensa.

Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kyvyiltään.

Älykkyydessä on eroja. Voi olla myös muita oppimiseen tai keskittymiseen  liittyviä vaikeuksia.

Kouluttamattomat vanhemmat eivät voi tukea lapsiaan opiskelussa  samalla tavalla kuin korkeakoulutetut.  Myös opintojen taloudellinen tukeminen katkeaa elatusvelvollisuuden katkeamiseen, jos vanhemmat ovat köyhiä.