Suomen demokratia on taantunut tällä hallituskaudella

"Mutta tyttökulta, talouskasvu lisää tuloeroja."

1) En ole sinulle mikään kulta

2) en ole tyttö

3) argumenttisi ovat huonoja jos sinun pitää mollata toista keskustelijaa

4) tuloerot eivät ole automaattisesti hyvä tai huono asia.

"Ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta, kun se on pois joltakulta toiselta."

Miksi kuvittelet minun ajattelvan noin?

"Vasemmiston suhde talouskasvuun on jakomielitautinen. Sitä vähän niinku halutaan, mutta silti vastustetaan ”kasvun ideologiana”. 

Onko siis vasemmiston vika että Suomessa ei ole talouskasvua? Vai voisiko se sittenkin olla ihan niiden yritystenkin vika osittain? Mielummin viilataan sitä kannattavuutta loputtomiin kuin investoidaan kasvuun?

Vierailija kirjoitti:

"On eletty elämää jota ei ole ansaittu. Suomesta on kadonnut arvopohja, joka on historiassa mahdollistanut vaurauden ja inhimillisen kasvun. Katoaa työn kunnioitus, omillaan pärjäämisen ylpeys, halu rakentaa ja jättää jotain pysyvää jälkeensä. Katoaa itsenäinen ajattelu ja innovointi."

 

Suomesta puuttu vain talouskasvu, ei mikään muu. Muut Pohjoismaat pärjäävät oikein hyvin käytännössä samalla systeemillä.

Meiltä puuttuu yritysten eteenpäin pyrkiminen ja terve riskinotto. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa.

Suomen kokoisessa valtiossa ei ole rikkaita. Esim Suomen rikkaimman prosentin keskimääräinen varallisuus on 1,7 miljoonaa, Ruotsissa se on 6,6 miljoonaa. Miljonäärejä Suomessa on 2,4 prosenttia, Ruotsissa 4,8 prosenttia. Todellinen oikeisto olisi kauhuissaan siitä, että Suomessa edes rikkaat eivät ole rikkaita! Suomessa äärioikeistokortti lävähtää pöytään ennen kuin ehtii sanoa markkinatalous. Kun populaatio on näin väkevästi pakkaantunut vasempaan laitaan, luonnollisesti kaikki yli puolenvälin näyttävät olevan ”ääressä”.

"Mutta tyttökulta, talouskasvu lisää tuloeroja. Ketään ei pidä palkita hyvästä suorituksesta, kun se on pois joltakulta toiselta. Suurin osa ihmisistä ei voi ymmärtää, että joku toinen voi olla tuhat- tai jopa kymmentuhatkertaisesti toista tuottavampi. "

Et joko ymmärrä tuloerojen luonnetta tai sitten teeskentelet että et ymmärrä. Tuloerot voivat kasvaa tai kaventua monella eri tavalla ja jokainen niistä vaikuttaa eri tavoin.

Esim. tuloerot voivat kasvaa jos köyhät vaurastuvat kohtuullisesti ja rikkaat sitten vielä hieman enemmän. Tuota vastustaa aika harva. Sitten taas tuloerot voivat kasvaa jos köyhät köyhtyvät ja rikkaan rikastuvat. Sitä vastustaa paljon useampi. Ja monta muuta eri vaihtoehtoa.

Myös tuloerot voivat kaventua jos köyhät pysyvät köyhinä mutta rikkaatkin köyhtyvät. Sekään ei yleensä ole hyvä tilanne. Tai jos köyhät vaurastuvat mutta rikkaat pysyvät yhtä rikkaina kuin aikaisemmin. Se on taas parempi tilanne.

Joten tuloerot ovat hyvin monimutkainen asia jossa ei ei voi sanoa että tuloerojen kasvu tai kaventuminen olisi automaattisesti hyvä tai huono asia. 

"Suomen kokoisessa valtiossa ei ole rikkaita. "

Pelkkää semantiikaa joka ei vaikuta mihinkään. Tuloeroissa on kyse tunteesta, yleensä oikeudenmukaisuuden tunteesta. Ei euroista.

Isoja muutoksia tarvitaan, jotta demokratia toteutuisi. Vaaliuurnillakin politiikkaan pettyneet jättävät äänestämättä.

Ehdotukseni:

1. Vaalialueiden äänet normalisoidaan äänestysikäisten määrään. Silloin huono äänestyspäivän keli Posiolla ei vaikuta siihen, että Posion suhteellinen osuus päätösvallasta laskisi. Ongelma koskee erityisesti syrjäseutuja. Eli jos esim. äänioikeutettuja on 900, joista 600 käy uurnilla, ja joista 100 äänestää Beatritz von Güggelsdorfia, olisi Bean normalisoitu äänipotti 900/600•100=150.

2. Eduskunnan paikkajako tehdään valtakunnallisen vaalituloksen mukaan. Nythän piilevä äänikynnys aiheuttaa sen, että esim. Lapissa ei pieniä puolueita kannata äänestää, tai ääni menee hukkaan. Eli joku n. 10% paikoista pitäisi määrittää tällaisella tasausperiaatteella, jolloin jokainen ääni merkitsee. Äänestysalueellinen tasaus voidaan myös tehdä.

Tämä ei tietenkään tapahdu, koska molemmat uudistukset heikentävät valtaapitävien puolueiden vaalitulosta. Heille vaalivoitto on tärkeämpää kuin toimiva demokratia, onhan kyse omasta elinkeinosta, omasta navasta.

Vierailija kirjoitti:

"Suomen kokoisessa valtiossa ei ole rikkaita. "

 

Pelkkää semantiikaa joka ei vaikuta mihinkään. Tuloeroissa on kyse tunteesta, yleensä oikeudenmukaisuuden tunteesta. Ei euroista.

Järki on vaihtunut tunteisiin. 

"Järki on vaihtunut tunteisiin. "

Ihmisen ajatteluun vaikuttavat aina tunteet. Myös silloin kun hän kuvittelee ajattelevansa pelkällä järjellä.

Varsinkin yhteiskunnalliset ja taloudelliset asiat ovat niin valtavan laajoja ja monitahoisia että ihmiset ajattelevat niitä vääjäämättä oman pienen näkökulmansa kautta joka taas pohjaa yleensä perustunteisiin ja käsityksiin siitä mikä on oikein ja väärin.

"Järki on vaihtunut tunteisiin. "

Poliittiset päätökset eri laidoilla perustuvat arvoihin. Arvot taas perustuvat tunteisiin. Tunteisiin siitä mikä tuntuu itsestä oikealta ja hyvältä.

Järjellä on lopulta hyvin vähän tekemistä minkään kanssa. Ihminen heijastaa usein järkeensä sen minkä tuntee ja painottaa voimakkaasti niitä asioita jotka ovat itselle tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Isoja muutoksia tarvitaan, jotta demokratia toteutuisi. Vaaliuurnillakin politiikkaan pettyneet jättävät äänestämättä.

Ehdotukseni:

1. Vaalialueiden äänet normalisoidaan äänestysikäisten määrään. Silloin huono äänestyspäivän keli Posiolla ei vaikuta siihen, että Posion suhteellinen osuus päätösvallasta laskisi. Ongelma koskee erityisesti syrjäseutuja. Eli jos esim. äänioikeutettuja on 900, joista 600 käy uurnilla, ja joista 100 äänestää Beatritz von Güggelsdorfia, olisi Bean normalisoitu äänipotti 900/600•100=150.

2. Eduskunnan paikkajako tehdään valtakunnallisen vaalituloksen mukaan. Nythän piilevä äänikynnys aiheuttaa sen, että esim. Lapissa ei pieniä puolueita kannata äänestää, tai ääni menee hukkaan. Eli joku n. 10% paikoista pitäisi määrittää tällaisella tasausperiaatteella, jolloin jokainen ääni merkitsee. Äänestysalueellinen tasaus voidaan myös tehdä.

Tämä ei tietenkään tapahdu, koska molemmat uudistukset heikentävät valtaapitävien puolueiden vaalitulosta. Heille vaalivoitto on tärkeämpää kuin toimiva demokratia, onhan kyse omasta elinkeinosta, omasta navasta.

Kun tarkastellaan puolueita aatteiden ja esitysten kautta, huomataan, että erot ovat marginaalisia. Eduskunnan paikkajaot voisi ihan hyvin vaikka arpoa. Viimeistään hallitus neuvotteluissa nämä marginaaliset erot särmäytyy yhteen ja mielipiteet tarkentuu. 

Vierailija kirjoitti:

"Järki on vaihtunut tunteisiin. "

 

Poliittiset päätökset eri laidoilla perustuvat arvoihin. Arvot taas perustuvat tunteisiin. Tunteisiin siitä mikä tuntuu itsestä oikealta ja hyvältä.

Järjellä on lopulta hyvin vähän tekemistä minkään kanssa. Ihminen heijastaa usein järkeensä sen minkä tuntee ja painottaa voimakkaasti niitä asioita jotka ovat itselle tärkeitä.

Suoraviivaisesti ajatellen, uskon että kenelle vain sopii johtajaksi yksinvaltias, jos se noudattaa yksilön ja ryhmän omaa näkemystä. Tässäkin inhimillisessä näkökulmassa demokratia toimii vain hankaloittavana tekijänä asioiden hoidon vaikeuteen nähden. Noudatetaan nyt kuitenkin vallitsevia sääntöjä, muuten tulee ”lähtö”. Väitän, että harva yksilö mielihaluiltaan ja ihmisluonnoltaan on edes erityisen demokraattinen, se on lähempänä fasismia mitä luonto ja vaistot yksilössä elää. Toimimme ulkoisesti sosiaalisten normien kautta ryhmässä oikeudenmukaisesti ja tämä oikeudenmukaisuus on demokratian kaltaista. Jos ryhmä on yhtä mieltä, ei tarvita paljoa demokratiaa ja kompromisseja, jos on paljon erimielisiä tarvitaan äänestys ja kompromisseja. Jokainen yksilö on omalla reviirillään kuitenkin tietynlainen vallanhaluinen fasisti ja jokainen yhtenäinen ryhmä on jonkinlainen vallanhaluinen fasistinen toimija toisiin erimielisiin nähden. Nykyään on kaikenlaisia ryhmiä ja puolueita liiaksi asti. Koetaan milloin mitäkin ja tulkitaan asioita miten huvittaa. Ennen luontoyhteys saneli arkea ja ylipäätään ihminen oli sidottu enemmän paikkaan ja ryhmään, oltiin todennäköisesti elämän olennaisista asioista yhtä mieltä. Nykyajan haihatukset ja lukemattomat trendit loistivat poissaolollaan ja ei ollut nettiä, josta jokainen voi hakea oman viiteryhmänsä.

Suomessa valehdellaan kansalle, että politiikka ratkaisee kaiken. Ei ratkaise. Ihmisillä on aina maailmalle enemmän toiveita kuin maailmassa on resursseja.

APn siteeraama V-Dem-instituutti vaikuttaa tosi luotettavasta lähteestä, vähän kuin venäläinen tilasto Rostatin laatimana. Mitähän mieltä Kalevi Sorsa -säätiö on asiasta tai Terijoen hallitus?

"Väitän, että harva yksilö mielihaluiltaan ja ihmisluonnoltaan on edes erityisen demokraattinen, se on lähempänä fasismia mitä luonto ja vaistot yksilössä elää. "

Olen ainakin osittain eri mieltä. Laumaeläimillä ei koskaan ole ollut voittava strategia korostaa yhden yksilön etua koko lauman edun edelle. Lauma kukoistaa ja selviytyy kun kaikki lauman jäsenet voivat hyvin.

Tietenkään asia ei ole noin yksioikoinen ja yksittäisissä asioissa yksilön päätös voi tietenkin mennä yleisen edun edelle. Mutta ei loputtoman pitkään.

Vierailija kirjoitti:

"Järki on vaihtunut tunteisiin. "

 

Poliittiset päätökset eri laidoilla perustuvat arvoihin. Arvot taas perustuvat tunteisiin. Tunteisiin siitä mikä tuntuu itsestä oikealta ja hyvältä.

Järjellä on lopulta hyvin vähän tekemistä minkään kanssa. Ihminen heijastaa usein järkeensä sen minkä tuntee ja painottaa voimakkaasti niitä asioita jotka ovat itselle tärkeitä.

Kun tehdään päätöksiä miljoonien ihmisten puolesta, tunteet ovat kelvoton työväline. Se johtaa väistämättä harhaan. Tunteet keskittyy usein vain henkisesti ja fyysisesti samankaltaisiin ja lähellä oleviin yksilöihin ja tämä voi johtaa nurkkapatriotismiin ja pahimmillaan suoranaiseenrasismiin.

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, taitaa empaattisena esiintyvän poliitikon lumo piillä siinä, että toivomme hartaasti hänen ymmärtävän juuri meidän tarpeitamme ja meidän ongelmiamme.

Minähän olen kuitenkin se kaikkein tärkein.

Nyky Suomi= koko maailman sosiaalitoimisto. 

"APn siteeraama V-Dem-instituutti vaikuttaa tosi luotettavasta lähteestä, vähän kuin venäläinen tilasto Rostatin laatimana. Mitähän mieltä Kalevi Sorsa -säätiö on asiasta tai Terijoen hallitus?"

 No se on yksi näkemys ja näkökulma. Demokratiassa kuuluu olla erilaisia näkökulmia ja niitä pitää kunnella ja sietää vaikka ei olisikaan samaa mieltä.

Yksi demokratian alasjajon merkeistä nykymaailmassa on juuri se että erilaiset mielipiteet aletaan nähdä uhkana, ei demokratiaan kuuluvana moninaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

"Väitän, että harva yksilö mielihaluiltaan ja ihmisluonnoltaan on edes erityisen demokraattinen, se on lähempänä fasismia mitä luonto ja vaistot yksilössä elää. "

 

Olen ainakin osittain eri mieltä. Laumaeläimillä ei koskaan ole ollut voittava strategia korostaa yhden yksilön etua koko lauman edun edelle. Lauma kukoistaa ja selviytyy kun kaikki lauman jäsenet voivat hyvin.

Tietenkään asia ei ole noin yksioikoinen ja yksittäisissä asioissa yksilön päätös voi tietenkin mennä yleisen edun edelle. Mutta ei loputtoman pitkään.

Lähtökohtaisesti olemme saalistava ja kilpaileva petolaji.

"Kun tehdään päätöksiä miljoonien ihmisten puolesta, tunteet ovat kelvoton työväline. Se johtaa väistämättä harhaan. Tunteet keskittyy usein vain henkisesti ja fyysisesti samankaltaisiin ja lähellä oleviin yksilöihin ja tämä voi johtaa nurkkapatriotismiin ja pahimmillaan suoranaiseenrasismiin."

Ikävä vain että tunteita ei voi mitenkään erottaa päätöksenteosta joten nuo kuvailemasi seuraukset ovat aina enemmän tai vähemmän vääjäämättömiä. Myös sen päättäjän osalta joka varmaan ihan aidosti kuvittelee erottelevansa tunteet ja järken.

"Ja jos ihan rehellisiä ollaan, taitaa empaattisena esiintyvän poliitikon lumo piillä siinä, että toivomme hartaasti hänen ymmärtävän juuri meidän tarpeitamme ja meidän ongelmiamme."

No kyllä usein kovan ja "järkevän" poliitikon lumokin perustuu siihen että uskotaan että se "järki" hyödyttää sitten juuri sitä äänestäjää ja hänen elämäänsä.

Kaikki APn aloituksen ensimmäisen kappaleen asiat ovat kuin ennenkin, eivät ne ole mihinkään hävinneet. Meillä on vapailla vaaleilla valittu eduskunta, joka sitten päättää esim niiden tukien suuruuden, ei niitä päätä Purra eikä varsinkaan tukien saaja tai vastuuton vähemmistö eli oppositio. Miksiköhän ne VeeDemit eivät viime hallituskaudella korottaneet tukia tupliksi? 

"Lähtökohtaisesti olemme saalistava ja kilpaileva petolaji."

Mutta myös laumaeläin. Monet laumaeläimet ovat saalistavia ja kilpailevia mutta niillä on silti vaistoja ja käytösmalleja jotka ajavat samalla myös koko lauman etuja. Muuten se lauma kuolisi.