Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1040)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Lähiöasuminen kertoo jo sen, että ei ole varaa asua yliopiston kulmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannan ylpeydellä perhetaustani enkä yritä esittää ylempää keskiluokkaa vapaa-ajalla. Asiantuntijatyössä pukeudun ja käyttäydyn toki ammattiroolin mukaisesti, mutta se on vain työroolini.
Kuin myös. Kaveri oli nähnyt nimeni verokalenterissa ja sanoi, ettei minusta uskoisi. Hyvällä tavalla. Varmaankin tausta näkyy eniten siten, ettei oikein osaa käyttää rahaa mihinkään luksusnautintoihin, vaan harrastetaan ihan samoja juttuja kuin nuorempanakin. Toisaalta nautin juuri niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea uskoa että keskiluokkaisesta/ylemmästä keskiluokasta lähtöisin oleva muuttuisi työväenluokkaiseksi vain alemman koulutuksen takia, ei ihmisen persoona ja kotoa opitut&omaksutut asiat katoa opintojen myötä tai niiden puutteesta.
Toisaalta sosiaaliluokissa ei ole kyse pelkästään kulttuurisesta pääomasta, vaikka se onkin tärkeä ulottuvuus. Duunarityötä tekevän tohtoreiden lapsen asemoisin alempaan keskiluokkaan, ellei ole erinomaisia taloudellisia resursseja esim. perintöjen kautta. Tausta vaikuttaa, mutta kyllä nykyhetken status on oleellisin osatekijä.
Älä puhu p.askaa. Ja yritä nyt vihdoin päästä siitä tohtorista jo irti. Keskiluokasta tulleella voi olla myös yllätys, yllätys muitakin töitä tehneitä vanhempia. Esim.äiti lukion opettaja ja isä rehtori.
T. Se keskiluokasta pudonnut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Mutta sekin on noille ylhäisille liian vaativaa ja pelottavaa. Lue ketju niin huomaat että näin ainakin yksi on moneen kertaan ilmoittanut.
Jeps, ylempi keskilokka tietää bussikuskien mielenmaiseman vaihtamatta sanaakaan = eivät pysty puhumaan heidän kanssaan kun niin eri maailmoista ovat ja samaan syssyyn selittävät etteivät voi tervehtiä kun eivät tiedä miten koska eivät tunne kuskin tapoja/työväenluokan kulttuuria ja tervehtimistapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tohtori voisi bussiin noustessaan tervehtimisen sijaan ojentaa kuljettajalle itse jauhamiansa kahvipapuja. Vähän kuin valkoiset aikanaan intiaaneille rihkamia.
Vierailija kirjoitti:
Tohtori voisi bussiin noustessaan tervehtimisen sijaan ojentaa kuljettajalle itse jauhamiansa kahvipapuja. Vähän kuin valkoiset aikanaan intiaaneille rihkamia.
Bussiin nouseminen pudottaa armotta ylemmästä keskiluokasta muihin luokkiin. Tilausbussikin hipoo rajaa väärältä puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tohtori voisi bussiin noustessaan tervehtimisen sijaan ojentaa kuljettajalle itse jauhamiansa kahvipapuja. Vähän kuin valkoiset aikanaan intiaaneille rihkamia.
Tämä oli hyvä:DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Lähiöasuminen kertoo jo sen, että ei ole varaa asua yliopiston kulmilla.
Kannelmäessä taloyhtiössämme asui kolme Helsingin yliopiston professoria. Aika harvalla on varaa asua Kruununhaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtori voisi bussiin noustessaan tervehtimisen sijaan ojentaa kuljettajalle itse jauhamiansa kahvipapuja. Vähän kuin valkoiset aikanaan intiaaneille rihkamia.
Bussiin nouseminen pudottaa armotta ylemmästä keskiluokasta muihin luokkiin. Tilausbussikin hipoo rajaa väärältä puolelta.
Mikään ei ole niin wt:tä kuin julkisen liikenteen välttely. Sivistynyt keskiluokkainen tietysti käyttää julkista liikennettä eikä aja jollain Bemarilla karvanopat heiluen.
Vierailija kirjoitti:
Jeps, ylempi keskilokka tietää bussikuskien mielenmaiseman vaihtamatta sanaakaan = eivät pysty puhumaan heidän kanssaan kun niin eri maailmoista ovat ja samaan syssyyn selittävät etteivät voi tervehtiä kun eivät tiedä miten koska eivät tunne kuskin tapoja/työväenluokan kulttuuria ja tervehtimistapaa.
Tohtori on voinut tehdä väitöskirjansa tapakulttuurista!
Öööööööö sivistymättömälle ja moukari päähäsi kopsahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Lähiöasuminen kertoo jo sen, että ei ole varaa asua yliopiston kulmilla.
Kuitenkin lähiöissäkin asuu monia ihmisiä, joilla on yliopistotutkinto tai muu korkeakoulututkinto. Lähiön kerrostaloissa perheineen asuu diplomi-insinöörejä, yliopiston professoreita, koulun opettajia ja rehtoreita.
Esim. professori, joka ohjasi graduni, asui lähiössä.
Kannelmäen sijainti on loistava. Ja palvelut myös. Ymmärrän täysin, että joku professori asuu mieluummin viihtyisässä lähiössä kuin keskikaupungilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Lähiöasuminen kertoo jo sen, että ei ole varaa asua yliopiston kulmilla.
Kuitenkin lähiöissäkin asuu monia ihmisiä, joilla on yliopistotutkinto tai muu korkeakoulututkinto. Lähiön kerrostaloissa perheineen asuu diplomi-insinöörejä, yliopiston professoreita, koulun opettajia ja rehtoreita.
Esim. professori, joka ohjasi graduni, asui lähiössä.
Hah. Eikä asu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Lähiöasuminen kertoo jo sen, että ei ole varaa asua yliopiston kulmilla.
Kuitenkin lähiöissäkin asuu monia ihmisiä, joilla on yliopistotutkinto tai muu korkeakoulututkinto. Lähiön kerrostaloissa perheineen asuu diplomi-insinöörejä, yliopiston professoreita, koulun opettajia ja rehtoreita.
Esim. professori, joka ohjasi graduni, asui lähiössä.
Hah. Eikä asu
Kuten edellä kerroin, Kannelmäen taloyhtiössäni asui peräti kolme noita professoriperheitä. Ihmiset ottavat sellaisinaan jonkun Hesarin juppien käsitykset lähiöistä, suurin osa lähiöiden asukkaista on pärjäävää keskiluokkaa.
Pst. Haluan kertoa, että myös työväenluokkaiset tekevät kahvinsa itse jauhetuista pavuista. Meillä on isoisän kahvimylly ja jauhettiin pavut itse. Hyvää kahvia muuten tulikin.
Mitä ylemmäs mennään ”hierarkiassa” (joo, kauhea sana…), sitä vähemmän puhutaan rahasta. On ihan sama, maksaako lentolippu 80€ vai 350€. Tai maksaako lohi kaupassa 10€ vai 16€ kilo. Ylemmissä luokissa asiat ajatellaan laaja-alaisemmin ja talous on hoidettu niin, että lohta voi syödä kun tekee mieli ja lennolle mennään kun tarve on, eikä silloin kun se on halpaa tai tarjouksessa.
Samoin koulutus, se että pääsee johonkin koulutukseen, on hieno asia, mutta sitä pidetään myös oletuksena.
Kun varallisuutta on, ei rikkautta tarvitse enää näyttää ulospäin. Tärkeää on, että vaate tai tuote on itselle sopiva ja laadukas, mutta merkit ja logot on aika kiusallisia.
Käytöstapojen noudattaminen opetetaan perheessä lapselle heti nuoresta pitäen ja niitä pidetään arvossaan. Hyvä käytös on luontevaa, ei ylilyövää tai kiusallista.
Suomessa yliopistossa tehty loppututkinto ei ole mikään luokkahyppy enää. Yliopistoja on liikaa, opetus keskinkertaista ja kuka tahansa pääsee ilmaiseen yliopistoon suosikkitieteitä lukuun ottamatta.
Palkkataso on melko samanlainen ammatissa kuin ammatissa. Jokin ammattiopiston käynyt muurari tietysti pääsee huopputuloihin, mutta esim kielenkääntäjän ( FM, 5 v yliopistoa) tulot jäävät alle kokoaikaisen siivoojan. Lähihoitajan palkka on isompi kuin kirjastonhoitajan, joka voi olla filosofian tohtori.
Akateeminen tutkinto on kärsinyt inflaation. Samoin myös kunnioitus vanhanaikaista sivistystä kohtaa. Akateemisten ihmisten taso on pudonnut. Ennen kansakoulunopettajakin oli kansankynttilä, joka lausui runoja ja soitti pienoa sekä tunsi historiaa. Nykyään maisterisopettaja ryyppää festivaaleilla ja lähettää alastonkuvia netissä.
Vierailija kirjoitti:
Pst. Haluan kertoa, että myös työväenluokkaiset tekevät kahvinsa itse jauhetuista pavuista. Meillä on isoisän kahvimylly ja jauhettiin pavut itse. Hyvää kahvia muuten tulikin.
Älä älä, ylemmän keskiluokan hauras ja helposti järkkyvä mieli ei kestä tällaisia totuuksia alaluokista.. Heidän maailmankuvansa horjuu ja rikkuu jos käsitykseensä työväenluokan junttiudesta ja surkeudesta tulee säröjä.
Ja sinähän sen tuntemattomana tiedät? Olet naurettava. Kontekstin osalta sillä ei ole edes mitään merkitystä millä kahvini valmistan. Mutta automaaattikahvikoneet eivät ole ainakaan luotettavia laitteita, joten siitä voisi älykäs ihminen päätellä jotain. Kaikesta päätellen haluat vain väitellä ja riidellä.