Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1040)
Rotary-rintanappi näkyvään paikkaan ja ylimielinen katse+ nenätuhahadus nähdessäsi köyhäksi epäilemäsi. Voit myös esiityä suu tärkeässä mytyssä ja/tai " ky rpä otsassa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Herätät myötähäpeää. Miksi korostat olevasi tohtori vaikka se on vain opintosuoritus jonka teit toisen ohjauksessa. Tuntemani tohtorit eivät koskaan ole puhuneet kauan sitten suoritetuista tutkinnoista vaan työstä. Totuus on että suurimmalle osalle yliopiston käyneistä jää opintonäyte uran merkittävimmäksi tieteelliseksi saavutukseksi.
Millähän tavalla tuossa nyt muka korostettiin että on tohtori? Olet vain kateellinen ja ilkeä etkä selvästikään ymmärrä ongelmaa. Jos sinulla ei ole tähän keskusteluun muuta annettavaa niin ole nyt ainakin hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea uskoa että keskiluokkaisesta/ylemmästä keskiluokasta lähtöisin oleva muuttuisi työväenluokkaiseksi vain alemman koulutuksen takia, ei ihmisen persoona ja kotoa opitut&omaksutut asiat katoa opintojen myötä tai niiden puutteesta.
Toisaalta sosiaaliluokissa ei ole kyse pelkästään kulttuurisesta pääomasta, vaikka se onkin tärkeä ulottuvuus. Duunarityötä tekevän tohtoreiden lapsen asemoisin alempaan keskiluokkaan, ellei ole erinomaisia taloudellisia resursseja esim. perintöjen kautta. Tausta vaikuttaa, mutta kyllä nykyhetken status on oleellisin osatekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin keskustelua. Yläluokkainen siis keskustellessaan haluaa kertoa itsestään ja jopa vanhempiensa erinomaisista asioista ja viisaudesta. Tavalliseen rupatteluun kykenemättömiä. Mökkinaapureinani pystyy lakimiesperhe monenlaiseen keskusteluun, kaupan esimiesperheen ( ei omistajia) kanssa en ole koskaan puhunut 10 vuoden aikana. Hyvä jos nyökkäys tulee kimpparoskiksilla jos yhtäaikaa satutaan työläisnaiselle .
Lapsuuden kodin lähellä oli vanhan suomalaisen kulttuurisuvun huvila. Lehdistä sai lukea heidön saavutuksistaan ja matkoistaan. Kuitenkin olivat ystävällisiä, oppimattomia pienviljelijävanhempiani kutsuivat kahville ja istuivat meilläkin juttelemassa. En sitten tiedä olimmeko me niin eksoottisia apinoita vai oliko heillä sitä oikeaa sivistystä. Heitä tunsivat eläimemme nimeltään, marjastivat, sienestivät.
Ihan vaan tästä sivusta kirjoitan.
Heillä oli sitä oikeaa sivistystä.
Mihin sijoittuu ihminen, joka asuu pientaloalueella omistusasunnossa. AMK-tutkinto ja maisteritutkinto löytyy. Suht hyvä tulotaso. Kuitenkin ympärillä asuvat ihmiset ovat koulutustasoltaan aiempia.Keskiluokkaa olette, ehkä keski-keskiluokkaa? Vaikutatte vaatimattomilta.
Mikä muutos pitäisi olla/tehdä, että pääsisi ylempään keskiluokkaan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitää järjestää kynttiläillallisia ja pöytään Royal Doltonia käsinmaalatuin talvioin.
Se on Royal Doulton.
T. Hyacinth
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin erilaisia.
Omassa tuttavapiirissäni on iloisesti sekaisin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia joista toinen on lähtöisin akateemisestä perheestä ja toinen ei, mutta yleensä molemmilla on korkeakoulutusta. Ihan kaikilla kuitenkaan ei ole ja jotkut taas ovat väitelleet. Joillakin saattaa olla omaisuutta paljonkin joko perittyä tai yrittämällä hankittua. Toisilla taas on enemmän sivistystä ja kulttuuripääomaa.
Kyläilemme, teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa päivälliselle. Maistellaan viinejä ja etsitään niistä uusia edullisia suosikkeja.. Käymme konserteissa joskus teatterissa. Osa golffaa, osa pelaa tennistä tai harrastaa kilpatasolla muuta liikuntaa. Teemme joidenkin kanssa yhdessä laskettelureissuja.
Keskustelu on sujuvaa ja siinä on jonkunlaiset kohteliaat rajat vaikka muutaman viinipullon jälkeen käydään läpi elämäntilanteet ja parisuhteetkin. Kylään mennään yleensä vain kutsuttuna ja jälkeenpäin kiitetään. Itse pidän kohteliaana olla 10-15 minuuttia myöhässä mielummin kuin etuajassa. Toisten mökeille ehdottomasti ei mennä ellei erikseen ole kutsuttu. Ja jos toisen mökillä vieraillaan, ollaan vain sovittu aika.
Tuttavani ovat matkustelleet, lukeneet, käyneet konserteissa. Jotkut ovat kirjoittaneet itse kirjoja, tehneet väitöskirjoja. Keskustelunaiheista ei ole pulaa.
Tuttavani huolehtivat kunnostaan, syövät terveellisesti, käyttäytyvät kohteliaasti, lukevat keskimäärin paljon, harrastavat musiikkia, laulavat , soittavat, seuraavat politiikkaa, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Poliittisesti saattavat olla hyvinkin eri tavalla suuntautuneita. Ehkä keskustapuoluetta ja vasemmistoa äänestetäään vähiten. Vihreiden suosio on laskenut jyrkästi johtuen liikenneongelmista.
Ulkoinen olemus on yleensä aika hillitty, luonnollinen ja sporttinen. Yhdelläkään tuttavistani ei ole tatuointeja, räikeitä hiusvärejä tai ripsien pidennyksiä.
Tuttavasi ovat siis tyypillistä keskiluokkaa.
Ai mistä päättelit noin ? Perityn tai hankitun omaisuuden ja suurten pääomatulojen perusteella osa tuttavapiiristäni voisi määritellä yläluokkaan. Osa taas korkeakoulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan ylempään keskiluokkaan. Yhteistä kaikille on että kukaan ei koe tarvetta kuulua mihinkään luokkaan tai esittää yhtään mitään. Meitä yhdistää yhteiset opiskeluvuodet korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Se kertoo rajallisesta omasta elinpiiristä, jos on kyvytön näkemään ns. luokkien laajaa sisäistä diversiteettiä tänä päivänä. Ihmisillä on tänä päivän paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Minä olen se tyyppi, joka harrastelee vaikka erikoisia kahvipaahtoja, harvinaisempia mausteita yms. Se ei silti määrittele minua. Kahvikone on hyvin pragmaattisesti valittu, kestävä ja vähän huoltoa vaativa. Ja kahvi juodaan yleensä muumimukista. Airfryeriä ei löydy, mutta osaan friteerata.
Olet pelkkä wannabe. Todellinen kahvinharrastaja ei pilaa papuja missään kahvikoneessa vaan valmistaa kahvin käsin. Artesaanikahvi päihittää konekahvin mennen tullen.
Onko täällä oikeasti joitain ihmisiä, jolle joku keskiluokkaisuus/ylempi on aivan ennenkuulumatonta ja aivan kauhean vieras asia? Ainakin tuntuu siltä, kun näitä kommentteja lukee. Minkälainen alaluokka täällä oikein on? Mitä ihmettä nämä keskustelut jostain viinikellareista ja kahvipavuista oikein on? Selittäkää, en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin keskustelua. Yläluokkainen siis keskustellessaan haluaa kertoa itsestään ja jopa vanhempiensa erinomaisista asioista ja viisaudesta. Tavalliseen rupatteluun kykenemättömiä. Mökkinaapureinani pystyy lakimiesperhe monenlaiseen keskusteluun, kaupan esimiesperheen ( ei omistajia) kanssa en ole koskaan puhunut 10 vuoden aikana. Hyvä jos nyökkäys tulee kimpparoskiksilla jos yhtäaikaa satutaan työläisnaiselle .
Lapsuuden kodin lähellä oli vanhan suomalaisen kulttuurisuvun huvila. Lehdistä sai lukea heidön saavutuksistaan ja matkoistaan. Kuitenkin olivat ystävällisiä, oppimattomia pienviljelijävanhempiani kutsuivat kahville ja istuivat meilläkin juttelemassa. En sitten tiedä olimmeko me niin eksoottisia apinoita vai oliko heillä sitä oikeaa sivistystä. Heitä tunsivat eläimemme nimeltään, marjastivat, sienestivät.
Ihan vaan tästä sivusta kirjoitan.
Heillä oli sitä oikeaa sivistystä.
Mihin sijoittuu ihminen, joka asuu pientaloalueella omistusasunnossa. AMK-tutkinto ja maisteritutkinto löytyy. Suht hyvä tulotaso. Kuitenkin ympärillä asuvat ihmiset ovat koulutustasoltaan aiempia.Keskiluokkaa olette, ehkä keski-keskiluokkaa? Vaikutatte vaatimattomilta.
Mikä muutos pitäisi olla/tehdä, että pääsisi ylempään keskiluokkaan ?
Ei tuota voi pelkän tutkinnon, tulotason tai naapuruston perusteella määritellä. Arvot on ehkä oleellisin asia, joka sitten heijastuu moneen muuhun, mm. jos arvostaa kirjallisuutta ja tekee työtä, johon tarvitsee tietokirjoja, kotona on usein kirjahyllykin, ja jos on lapsuudessa laitettu soittotunneille ja oppinut soittamaan jotain soitinta ja arvostamaan musiikkia, niin usein kotona on soitin.
Tässä pari linkkiä, joilla pääset alkuun
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94177/52855?acceptCookie…
https://labore.fi/t&y/suomen-keskiluokka-on-kasvanut/
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009628509.html (maksumuuri)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Riippuu varmaan ihan lähiökuppilasta ja seurasta, mistä kannattaa keskustella. Ainakin tästäkin ketjusta tulee hyvin ilmi, että alemman ja ylemmän keskiluokan voi olla vaikeaa ymmärtää toisessa kuplassa elävää. Olen samaa mieltä, että pelkkä fraasien vaihtaminen ei ole vielä keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin erilaisia.
Omassa tuttavapiirissäni on iloisesti sekaisin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia joista toinen on lähtöisin akateemisestä perheestä ja toinen ei, mutta yleensä molemmilla on korkeakoulutusta. Ihan kaikilla kuitenkaan ei ole ja jotkut taas ovat väitelleet. Joillakin saattaa olla omaisuutta paljonkin joko perittyä tai yrittämällä hankittua. Toisilla taas on enemmän sivistystä ja kulttuuripääomaa.
Kyläilemme, teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa päivälliselle. Maistellaan viinejä ja etsitään niistä uusia edullisia suosikkeja.. Käymme konserteissa joskus teatterissa. Osa golffaa, osa pelaa tennistä tai harrastaa kilpatasolla muuta liikuntaa. Teemme joidenkin kanssa yhdessä laskettelureissuja.
Keskustelu on sujuvaa ja siinä on jonkunlaiset kohteliaat rajat vaikka muutaman viinipullon jälkeen käydään läpi elämäntilanteet ja parisuhteetkin. Kylään mennään yleensä vain kutsuttuna ja jälkeenpäin kiitetään. Itse pidän kohteliaana olla 10-15 minuuttia myöhässä mielummin kuin etuajassa. Toisten mökeille ehdottomasti ei mennä ellei erikseen ole kutsuttu. Ja jos toisen mökillä vieraillaan, ollaan vain sovittu aika.
Tuttavani ovat matkustelleet, lukeneet, käyneet konserteissa. Jotkut ovat kirjoittaneet itse kirjoja, tehneet väitöskirjoja. Keskustelunaiheista ei ole pulaa.
Tuttavani huolehtivat kunnostaan, syövät terveellisesti, käyttäytyvät kohteliaasti, lukevat keskimäärin paljon, harrastavat musiikkia, laulavat , soittavat, seuraavat politiikkaa, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Poliittisesti saattavat olla hyvinkin eri tavalla suuntautuneita. Ehkä keskustapuoluetta ja vasemmistoa äänestetäään vähiten. Vihreiden suosio on laskenut jyrkästi johtuen liikenneongelmista.
Ulkoinen olemus on yleensä aika hillitty, luonnollinen ja sporttinen. Yhdelläkään tuttavistani ei ole tatuointeja, räikeitä hiusvärejä tai ripsien pidennyksiä.
Tuttavasi ovat siis tyypillistä keskiluokkaa.
Ai mistä päättelit noin ? Perityn tai hankitun omaisuuden ja suurten pääomatulojen perusteella osa tuttavapiiristäni voisi määritellä yläluokkaan. Osa taas korkeakoulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan ylempään keskiluokkaan. Yhteistä kaikille on että kukaan ei koe tarvetta kuulua mihinkään luokkaan tai esittää yhtään mitään. Meitä yhdistää yhteiset opiskeluvuodet korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Se kertoo rajallisesta omasta elinpiiristä, jos on kyvytön näkemään ns. luokkien laajaa sisäistä diversiteettiä tänä päivänä. Ihmisillä on tänä päivän paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Minä olen se tyyppi, joka harrastelee vaikka erikoisia kahvipaahtoja, harvinaisempia mausteita yms. Se ei silti määrittele minua. Kahvikone on hyvin pragmaattisesti valittu, kestävä ja vähän huoltoa vaativa. Ja kahvi juodaan yleensä muumimukista. Airfryeriä ei löydy, mutta osaan friteerata.
Olet pelkkä wannabe. Todellinen kahvinharrastaja ei pilaa papuja missään kahvikoneessa vaan valmistaa kahvin käsin. Artesaanikahvi päihittää konekahvin mennen tullen.
Miellät kahvikoneen epätarkasti automaattilaitteeksi. Käytännössä termi käsittää kaikki paineella kahvia tuottavat laitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
En tiedä missä elämäsi elät, mutta omassa maailmassani Helsingin keskustassa eletään juurikin näin, etenkin kuppiloissa, jotka ovat esim Kruununhaassa kävelyetäisyydellä yliopistosta.
Elän lähiössä, mutta en käy baareissa.
En minäkään kävisi, jos asuisin lähiössä, koska suomalaisissa lähiöissä kuppilat/baarit ovat usein alkoholistien paikkoja. Keskustassa on monimuotoisempaa, enemmän vara valita. -Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Hei ja kiitos ei ole keskustelu, eikä niillä vielä avaudu toisen mielenmaisema mitenkään.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."
Miksi kuppilassa ei viisi köydä tieteellistä keskustelua? Hiljaa voi juoda kotonakin. Kuppilaan lähdetään juttuseuran vuoksi.
Siis ei sinne työväenluokkaisten pöytään ja sitten valittaa ettei ne osaa puhua siitä mistä minä tein väitöskirjan, tyhmeliinit, vaan laittoicat vitsiksi.
Eikös joissain ranskalaisissa elokuvissa tai boheemielämän kuvauksissa käydä kahviloissa ja viinituvissa kiihkeää keskustelua politiikasta, tieteestä, filosofiasta ja erilaisista teorioista?
Viimeisillä pennosilla ostettua halpaa viiniä lipittäen ja voileipää syöden tulevaisuuden Hemingway kirjoittaa kuppilassa uutta mestariteostaan.
Wieniläinen 1900-luvun alun kahvilakulttuuri on eri kuin Kaurismäkeläinen baari
Minun suvussani tutkinnoista ei puhuta ja tohtorinhattuja ja -miekkoja ei edes hankita kun niitä pidetään turhina, vaikka tohtoreita ollaankin. Professuureista ja dosentuureista ei huudella ääneen. Mieheni suvussa taas on tohtorinhatut ja -miekat esillä ja muistellaan kerta toisensa jälkeen milloin kukin sai sen ja sen dosentuurin. Uskon että se mikä kuuluu suvun tapoihin liittyy myös siihen, mistä päin Suomea ollaan. Kursaillaanko vai miten ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin erilaisia.
Omassa tuttavapiirissäni on iloisesti sekaisin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia joista toinen on lähtöisin akateemisestä perheestä ja toinen ei, mutta yleensä molemmilla on korkeakoulutusta. Ihan kaikilla kuitenkaan ei ole ja jotkut taas ovat väitelleet. Joillakin saattaa olla omaisuutta paljonkin joko perittyä tai yrittämällä hankittua. Toisilla taas on enemmän sivistystä ja kulttuuripääomaa.
Kyläilemme, teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa päivälliselle. Maistellaan viinejä ja etsitään niistä uusia edullisia suosikkeja.. Käymme konserteissa joskus teatterissa. Osa golffaa, osa pelaa tennistä tai harrastaa kilpatasolla muuta liikuntaa. Teemme joidenkin kanssa yhdessä laskettelureissuja.
Keskustelu on sujuvaa ja siinä on jonkunlaiset kohteliaat rajat vaikka muutaman viinipullon jälkeen käydään läpi elämäntilanteet ja parisuhteetkin. Kylään mennään yleensä vain kutsuttuna ja jälkeenpäin kiitetään. Itse pidän kohteliaana olla 10-15 minuuttia myöhässä mielummin kuin etuajassa. Toisten mökeille ehdottomasti ei mennä ellei erikseen ole kutsuttu. Ja jos toisen mökillä vieraillaan, ollaan vain sovittu aika.
Tuttavani ovat matkustelleet, lukeneet, käyneet konserteissa. Jotkut ovat kirjoittaneet itse kirjoja, tehneet väitöskirjoja. Keskustelunaiheista ei ole pulaa.
Tuttavani huolehtivat kunnostaan, syövät terveellisesti, käyttäytyvät kohteliaasti, lukevat keskimäärin paljon, harrastavat musiikkia, laulavat , soittavat, seuraavat politiikkaa, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Poliittisesti saattavat olla hyvinkin eri tavalla suuntautuneita. Ehkä keskustapuoluetta ja vasemmistoa äänestetäään vähiten. Vihreiden suosio on laskenut jyrkästi johtuen liikenneongelmista.
Ulkoinen olemus on yleensä aika hillitty, luonnollinen ja sporttinen. Yhdelläkään tuttavistani ei ole tatuointeja, räikeitä hiusvärejä tai ripsien pidennyksiä.
Tuttavasi ovat siis tyypillistä keskiluokkaa.
Ai mistä päättelit noin ? Perityn tai hankitun omaisuuden ja suurten pääomatulojen perusteella osa tuttavapiiristäni voisi määritellä yläluokkaan. Osa taas korkeakoulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan ylempään keskiluokkaan. Yhteistä kaikille on että kukaan ei koe tarvetta kuulua mihinkään luokkaan tai esittää yhtään mitään. Meitä yhdistää yhteiset opiskeluvuodet korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Se kertoo rajallisesta omasta elinpiiristä, jos on kyvytön näkemään ns. luokkien laajaa sisäistä diversiteettiä tänä päivänä. Ihmisillä on tänä päivän paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Minä olen se tyyppi, joka harrastelee vaikka erikoisia kahvipaahtoja, harvinaisempia mausteita yms. Se ei silti määrittele minua. Kahvikone on hyvin pragmaattisesti valittu, kestävä ja vähän huoltoa vaativa. Ja kahvi juodaan yleensä muumimukista. Airfryeriä ei löydy, mutta osaan friteerata.
Olet pelkkä wannabe. Todellinen kahvinharrastaja ei pilaa papuja missään kahvikoneessa vaan valmistaa kahvin käsin. Artesaanikahvi päihittää konekahvin mennen tullen.
Miellät kahvikoneen epätarkasti automaattilaitteeksi. Käytännössä termi käsittää kaikki paineella kahvia tuottavat laitteet.
Ymmärrätkö, että vaikka sinua ei ehkä määrittele nimenomaan kahviharrastus, kuten totesit, niin sinua määrittelee kuitenkin hyvin pitkälle menevä tarve snobbailla harrastuksellasi. Mistä itse arvelet tuon tarpeen johtuvan? Vinkki: hyvän kahvin arvostus on väärä vastaus.
Miksi haluaisit tonkia toisen ajatukset? etkö siis pysty nk rupatteluun, yleisiä aiheita on vaikka kuinka paljon vaikka politiikkakin jätetään pois.
Ei nyt varmaan kannata lähiökuppilassa ruveta erottelemaan Platonin ja Freudin ajattelun eroja. Tai sukulaismummonkin nuoruusmuisteluja hetken jaksaisi ilman tieteellistä todistelua. " ei voinut olla ettei 60-luvulla sähköjä, Suomi sähköistettiin 1920-luvulla, tutkimus xxxy todistaa sen."