Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1047)
Jopa kuninkaalliset, jotka oikeasti ovat yleensä eläneet melko kuplassa koko elämänsä, osaavat keskustella kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta suomalaisella tavistohtorilla on vaikeuksia olla duunarin kanssa samassa hississä, koska kahvimaut ei kohtaa? Kuka oikeasti edes alkaa tuntemattomalle puhumaan hississä jostain kahvipavuista? Mistä te edes tiedätte kuinka kouluttautunut ja sivistynyt se toinen on? Vaikka olisi siivoojan vaatteet päällä, saattaa henkilö olla koulutettu tai parhaillaan opiskelemassa. Tunnen kahden tohtorin lapsen joka työskenteli siivoojana. Lähipiirissä on myös useita muita korkeasti koulutettuja jotka ovat opiskeluaikoina tai valmistuttuaan työskennelleet vaikkapa juuri siivoojina tai rakennustyömaalla kun ei oman alan työpaikkaa ole löytynyt.
Eniten kyllä ihmettelen sitä kuka tosiaan alkaa ventovieraalle hississä pitämään luentoa kahvipavuista:D Kehittäkää niitä keskustelutaitojanne ja tulkaa alas sieltä pilvilinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin erilaisia.
Omassa tuttavapiirissäni on iloisesti sekaisin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia joista toinen on lähtöisin akateemisestä perheestä ja toinen ei, mutta yleensä molemmilla on korkeakoulutusta. Ihan kaikilla kuitenkaan ei ole ja jotkut taas ovat väitelleet. Joillakin saattaa olla omaisuutta paljonkin joko perittyä tai yrittämällä hankittua. Toisilla taas on enemmän sivistystä ja kulttuuripääomaa.
Kyläilemme, teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa päivälliselle. Maistellaan viinejä ja etsitään niistä uusia edullisia suosikkeja.. Käymme konserteissa joskus teatterissa. Osa golffaa, osa pelaa tennistä tai harrastaa kilpatasolla muuta liikuntaa. Teemme joidenkin kanssa yhdessä laskettelureissuja.
Keskustelu on sujuvaa ja siinä on jonkunlaiset kohteliaat rajat vaikka muutaman viinipullon jälkeen käydään läpi elämäntilanteet ja parisuhteetkin. Kylään mennään yleensä vain kutsuttuna ja jälkeenpäin kiitetään. Itse pidän kohteliaana olla 10-15 minuuttia myöhässä mielummin kuin etuajassa. Toisten mökeille ehdottomasti ei mennä ellei erikseen ole kutsuttu. Ja jos toisen mökillä vieraillaan, ollaan vain sovittu aika.
Tuttavani ovat matkustelleet, lukeneet, käyneet konserteissa. Jotkut ovat kirjoittaneet itse kirjoja, tehneet väitöskirjoja. Keskustelunaiheista ei ole pulaa.
Tuttavani huolehtivat kunnostaan, syövät terveellisesti, käyttäytyvät kohteliaasti, lukevat keskimäärin paljon, harrastavat musiikkia, laulavat , soittavat, seuraavat politiikkaa, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Poliittisesti saattavat olla hyvinkin eri tavalla suuntautuneita. Ehkä keskustapuoluetta ja vasemmistoa äänestetäään vähiten. Vihreiden suosio on laskenut jyrkästi johtuen liikenneongelmista.
Ulkoinen olemus on yleensä aika hillitty, luonnollinen ja sporttinen. Yhdelläkään tuttavistani ei ole tatuointeja, räikeitä hiusvärejä tai ripsien pidennyksiä.
Tuttavasi ovat siis tyypillistä keskiluokkaa.
Ai mistä päättelit noin ? Perityn tai hankitun omaisuuden ja suurten pääomatulojen perusteella osa tuttavapiiristäni voisi määritellä yläluokkaan. Osa taas korkeakoulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan ylempään keskiluokkaan. Yhteistä kaikille on että kukaan ei koe tarvetta kuulua mihinkään luokkaan tai esittää yhtään mitään. Meitä yhdistää yhteiset opiskeluvuodet korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Kyläiy, viiniharrastus, golf, teatterikäynnit js laskettelumatkat = tyypillistä keskiliokkaa.
Yläluokkaan kuuluvat jotkut pörssiyhtiöiden pääjohtajat, aateli, korkein valtiojohto, kansanedustajatkaan eivät ole yläluokkaa jne. Jotta voi kuulua ylluokkaan, keskräeinen tekijä on, että srn muut jäsenet hyväksyvät sinut joukkoonsa, omalla "päätöksellä" ei voi "liittyä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän täällä on muutaman kuukauden välein aina uusi luokkakeskustelu, keskiluokka sitä ja keskiluokka tätä. Melkoisen luokatonta, sanon minä.
Ihmiset haluavat varmistaa ja validioida kuuluvathan edelleen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä.
Ns. keskiluokan asema on muuttunut epävarmaksi johtuen yhteiskunnan tilanteesta; lama, työttömyys, hintojen nousu, universaalin palveluiden karsiminen. Nämä ulottuvat nyt myös ennen pääosin suojassa olleeseen keskiluokkaan aiempaa enemmän. Koska kulutustottumuksia on ehkä muutettava, aiheuttaa tämä luokkaepävarmuutta ja jopa häpeää. Etsitään varmistusta itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän täällä on muutaman kuukauden välein aina uusi luokkakeskustelu, keskiluokka sitä ja keskiluokka tätä. Melkoisen luokatonta, sanon minä.
Ihmiset haluavat varmistaa ja validioida kuuluvathan edelleen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä.
Ns. keskiluokan asema on muuttunut epävarmaksi johtuen yhteiskunnan tilanteesta; lama, työttömyys, hintojen nousu, universaalin palveluiden karsiminen. Nämä ulottuvat nyt myös ennen pääosin suojassa olleeseen keskiluokkaan aiempaa enemmän. Koska kulutustottumuksia on ehkä muutettava, aiheuttaa tämä luokkaepävarmuutta ja jopa häpeää. Etsitään varmistusta itselle.
Kyllä. Keskiluokan asema heikkenee ja se köyhtyy nyt.
Köyhdyttämistä ajaa TAHALLAAN sosialistit, globalistit ja NWO eliitti.
Tämähän on aivan selvä homma, plaani ja agenda.
On käsittämätön ketju, kun luin 1. sivun. Miten ihmisillä on aikaa edes pohtia tällaista? Minulle ihmiset ovat ihmisiä taustoistaan riippumatta. Minua ei harmita, etten ole kelvannut piireihin, koska se veisi aikaa luovuudesta. Haluan työn ja opiskelun ohessa tehdä luovia juttuja enkä istua typerissä piireissä keskustelemassa, kenellä on minkäkinlaiset perheet, asunnot, vaatteet, kissat, koirat ja kelpaanko johonkin luokkaan vai en. Jos joku ihminen ei minua arvosta jonkun luokan perusteella, niin aivan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Minä olen syntynyt ja kasvanut Tampereella ja täällä on aina ollut tapana tervehtiä kuljettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Olen pitǎnyt kiinni maalaisen tavastani tervehtiä bussikuskia, siivoojia, lääkäriä, ja kaikkia muitakin vastaantulevia ihmisiä, vaikka he olisivat tervehtimisen hetkellä työssään. Olen asunut Helsingissä yli puolet elämästäni, enkä näe tervehtimisen väliin jättämisessä mitään hyötyä, päin vastoin. Maaseutuun verrattuna Helsinkiä vaivaa nimittäin juuri eri viiteryhmien eriytyminen. Kun toista ihmistä ei katsota edes tervehtimisen arvoiseksi, hänestä todella tulee persoonaton. Ja kun toista erilaista ihmistä ei koskaan todella nähdä, kohdata persoonana, on ihminen altis rakentamaan oman käsityksensä persoonan tilalle. Tästä kumpuavat ennakkoluulot ja jopa väkivalta.
Helsingissä tosiaan eri luokkiin kuuluvat voivat purjehtia elämän läpi tuntematta muista kuin itsensä kaltaisia. Muiden halveksunta ja jopa demonisoiminen on tällöin helppoa. Esimerkiksi pienessä teollisuuskaupungissa jossa kasvoin kreivin lapsi ja punaorvon lapsi istuivat samassa pulpetissa, koska eri luokille ei ollut omia kouluja. Ei ollut eri tanssipaikkoja tai eri elokuvateattereita tai eri kauppoja. Luokkaristiriidoista huolimatta tiedettiin että kaikki ovat ihmisiä. Ja että kaikkien kanssa on tultava toimeen.
Vierailija kirjoitti:
On käsittämätön ketju, kun luin 1. sivun. Miten ihmisillä on aikaa edes pohtia tällaista? Minulle ihmiset ovat ihmisiä taustoistaan riippumatta. Minua ei harmita, etten ole kelvannut piireihin, koska se veisi aikaa luovuudesta. Haluan työn ja opiskelun ohessa tehdä luovia juttuja enkä istua typerissä piireissä keskustelemassa, kenellä on minkäkinlaiset perheet, asunnot, vaatteet, kissat, koirat ja kelpaanko johonkin luokkaan vai en. Jos joku ihminen ei minua arvosta jonkun luokan perusteella, niin aivan sama.
Ei ole syytä että sinä et ymmärrä mistä siinä keskustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Minä olen syntynyt ja kasvanut Tampereella ja täällä on aina ollut tapana tervehtiä kuljettajaa.
Niin juuri, se on maalaisten tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Tuo bussikuskin tervehtiminen on vähän vaikea tilanne. Toisaalta ei haluaisi olla epäkohtelias ja ylemmyydentuntoinen, toisaalta kuskin pakottaminen jatkuvaan sosiaalisuuteen on hänelle rankkaa. Itse haen katsekontaktia ja jos sitä ei synny en sano mitään, jos katsekontakti syntyy, nyökkään ainakin kohteliaasti. Lähtiessäni ja ulos astuessani nostan käden kiitokseksi, mutta en sano mitään. Introvertti ei huutele.
Olen muuten huomannut että syntyperäisten helsinkiläisten käsitykset siitä minkälaisia syntyperäiset helsinkiläiset ovat vaihtelevat laidasta laitaan. Kohta tulee joku syntyperäinen helsinkiläinen joka sanoo että nimenomaan syntyperäiset helsinkiläiset aina tervehtivät.
Ei se tervehtiminen ollut ennen tapana. Yleistyi vasta 90-luvulla. Jotkut tervehtii, jotkut ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän täällä on muutaman kuukauden välein aina uusi luokkakeskustelu, keskiluokka sitä ja keskiluokka tätä. Melkoisen luokatonta, sanon minä.
Ihmiset haluavat varmistaa ja validioida kuuluvathan edelleen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä.
Ns. keskiluokan asema on muuttunut epävarmaksi johtuen yhteiskunnan tilanteesta; lama, työttömyys, hintojen nousu, universaalin palveluiden karsiminen. Nämä ulottuvat nyt myös ennen pääosin suojassa olleeseen keskiluokkaan aiempaa enemmän. Koska kulutustottumuksia on ehkä muutettava, aiheuttaa tämä luokkaepävarmuutta ja jopa häpeää. Etsitään varmistusta itselle.
Monen kravattia toimistossa kuristaa, kun tekoäly paranee koko ajan resurssipulasta huolimatta. Kolmessa vuodessa tekoäly on kehittynyt melkoisesta aasista tehokkaaksi kollaboraattoriksi, kunhan tiedostaa sen heikkoudet ja ettei sen voi antaa tehdä asioita autonomisesti.
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaisuuden ja sivistyksen huipentuma ei siis pysty tavanomaiseen arkiseen jutteluun ja jo asiointi kaupoissa tuottaa vaikeuksia. Sukujuhlilla ei kiinnosta ihmiset ja kuulumiset kun mieli askartelee omissa mielenkiinnon kohteissa ja tieteessä. Tieteelliset podcastit korvissa.
Tuli mielleyhtymä elokuvien karrikoiduista hajamielisistä professoreista.
Paitsi ne hajamieliset professorit olivat symppiksiä ja kilttejä, nämä "estyneet" sen sijaan ylimielisiä tai muuten vain täysiä törppöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Minä olen syntynyt ja kasvanut Tampereella ja täällä on aina ollut tapana tervehtiä kuljettajaa.
Niin juuri, se on maalaisten tapa.
Tampereella syntynyt ei ole maalta muuttanut. Helsinkiläisenä en halveksisi Tamperetta, maailman mittakaavassa Helsinki on mitätön pikkukylä. No, tuossa tullee myös esiin se omituinen sivistymättömyys, itsensä korostaminen ja korottaminen mitä nämä ylempään luokkaan kuuluvat tai siihen itsensä haaveilevat ovat tuoneet kaiken aikaa esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Tuo bussikuskin tervehtiminen on vähän vaikea tilanne. Toisaalta ei haluaisi olla epäkohtelias ja ylemmyydentuntoinen, toisaalta kuskin pakottaminen jatkuvaan sosiaalisuuteen on hänelle rankkaa. Itse haen katsekontaktia ja jos sitä ei synny en sano mitään, jos katsekontakti syntyy, nyökkään ainakin kohteliaasti. Lähtiessäni ja ulos astuessani nostan käden kiitokseksi, mutta en sano mitään. Introvertti ei huutele.
Olen muuten huomannut että syntyperäisten helsinkiläisten käsitykset siitä minkälaisia syntyperäiset helsinkiläiset ovat vaihtelevat laidasta laitaan. Kohta tulee joku syntyperäinen helsinkiläinen joka sanoo että nimenomaan syntyperäiset helsinkiläiset aina tervehtivät.
Ei se tervehtiminen ollut ennen tapana. Yleistyi vasta 90-luvulla. Jotkut tervehtii, jotkut ei.
Kyllä on.
T: 1970-luvulta asti TKL:n busseissa kulkenut. Ja muidenkin matkustajien tervehtimisen nähnyt ja kuullut.
Kun tervehtii, niin kannattaa sanoa hei. Moi on alaluokkainen tervehdys eikä sitä ole soveliasta sanoa vieraille eikä asiakaspalvelutilanteessa.
Surullinen aloitus, vaikka se olisi provokaatiomielessä tehty. Oleellisin asia sosiaalisessa nousussa on itsevarmuus, joka mahdollistaa olemisen omana itsenään. Vaatteiden, asumisen, harrastusten jne. osalta. Toinen iso asia on toisen huomioon ottava kohteliaisuus ja suvaitsevaisuus. Hyvin pienenä esimerkkinä pukeutuminen juhliin riittävän juhlavasti. Pähkinänkuoressa - luontainen sujuva sivistyneisyys ja itsevarmuus. Mutta voiko niitä oppia enää aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Tuo bussikuskin tervehtiminen on vähän vaikea tilanne. Toisaalta ei haluaisi olla epäkohtelias ja ylemmyydentuntoinen, toisaalta kuskin pakottaminen jatkuvaan sosiaalisuuteen on hänelle rankkaa. Itse haen katsekontaktia ja jos sitä ei synny en sano mitään, jos katsekontakti syntyy, nyökkään ainakin kohteliaasti. Lähtiessäni ja ulos astuessani nostan käden kiitokseksi, mutta en sano mitään. Introvertti ei huutele.
Olen muuten huomannut että syntyperäisten helsinkiläisten käsitykset siitä minkälaisia syntyperäiset helsinkiläiset ovat vaihtelevat laidasta laitaan. Kohta tulee joku syntyperäinen helsinkiläinen joka sanoo että nimenomaan syntyperäiset helsinkiläiset aina tervehtivät.
Ei se tervehtiminen ollut ennen tapana. Yleistyi vasta 90-luvulla. Jotkut tervehtii, jotkut ei.
Minusta on normaalia puhua kuljettajalle, jos käyttää etuovea. Keskiovelta huutaminen kiinnittää liikaa huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Osaisi kyllä, mutta mistä hän löytää sen keskustelukumppanin? Ei kai voi alkaa häiritä ihmisiä työssäänkään, pysäyttää kadulla postinjakelijaa ja alkaa seurustella ja viedä hanen aikaansa väkisin, kun luultavasti hän haluaa van saada kierroksen nopeasti valmiiksi.
Täällähän on korostettu kuinka ylempään keskiluokkaan kuuluva ei kerta kaikkiaan voi puhua työväenluokkaisen kanssa koska ei osaa. Ei siitä etteikö keskustelukumppania löytyisi. Joillekuille se on jopa niin vaikeaa ettei pysty sanomaan kassatyöntekijälle tai linja-autonkuljettajalle hei ja kiitos. Koska mainituilla alempaan luokkaan kuuluvilla kuulemma on siihen jokin oma salaperäinen kieli ja kulttuuri (jota ei ole ketjussa paljastettu) ja he loukkaantuvat verisesti ja suurin piirtein käyvät ylempiensä päälle jos nämä tekevät sen omalla tavallaan, elitistisesti.
Vitsit mitä soopaa.
Sivusta kommentoin, että ei pelkässä tervehtimisessä ole mitään, mutta kohtaamisessa voi olla muutakin. Esimerkiksi kerran kaupassa kassakoneen takana oleva rouva kysyi minulta: "Tuleeks sulle muuta?" enkä ymmärtänyt häntä kuin vasta kolmannella kerralla. Jäin siinä jotenkin hämilleni, kun en tiennyt pitääkö vastata takaisin työväenluokkaisesti vai jotenkin muuten. Kysymys tuli aivan puun takaa enkä osannut kunnolla reagoida. Edellä esitetty kohtaaminen oli hieman epämiellyttävä ja ymmärrettävästi preferoin itsepalvelukassaa jatkossa.
Yläluokkaisuuden ja sivistyksen huipentuma ei siis pysty tavanomaiseen arkiseen jutteluun ja jo asiointi kaupoissa tuottaa vaikeuksia. Sukujuhlilla ei kiinnosta ihmiset ja kuulumiset kun mieli askartelee omissa mielenkiinnon kohteissa ja tieteessä. Tieteelliset podcastit korvissa.
Tuli mielleyhtymä elokuvien karrikoiduista hajamielisistä professoreista.