Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1050)
Aivan älyttömiä kommentteja osa täällä. Ihan kuin joku korkean toimintakyvyn autisti olisi juuri valmistunut maisteriksi tai tohtoriksi ja hakisi täältä jotain egon nostatusta puhumalla duunareiden kahvimieltymyksistä ja kyvyttömyydestä ymmärtää asioita. Monta kertaa saanut jo nauraa ääneen! Jatka(kaa) toki.
Vierailija kirjoitti:
tässä on asioita joita ylempään luokkaan kuuluva tekee
- järjettömät kala ja liha ostokset city marketissa ja prismassa, tyyliin pihvejä, lihaa kalaa
- tuore mehuja, paisto piste tuotteita
- mallorkalle, risteilylle
- jatkuva elo kuvissa ramppaaminen
- uusia autoja koko ajan
- isot talot ja siivous
Miten elokuvissa ramppaaminen liittyy ylempään keskiluokkaan ?
Ja paistopistetuotteet, Mallorca, risteilyt ? Kaikki kuulostaa vähän oudolta.
Ja osa tuntemistani hyvin varakkaista on myös tarkkoja rahojen käytöstä. Heillä ei ole minkäänlaista tarvetta esitellä autojaan. Sijoittavat rahansa mielummin osakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on oikeudenmukaisuuden taju ja toisista välittäminen, mikä on iso osa minua, vaikka olen alemman sosiaaliluokan kasvatti. Pärjäsin koulussa ja opiskelin aina lääkäriksi asti. Kollegat (tarkoitan lääkäreitä) on pääsääntöisesti mukavia ihmisiä, mutta suurin osa heistä tulee ylemmästä keskiluokasta, ja sen huomaa esimerkiksi kun keskustelee pidempään elämästä yleensä. Empatian puute vähäosaisia kohtaan tulee usein esille keskusteluissa. Onneksi joukossa on hyviäkin tyyppejä, mikä antaa toivoa.
Minusta taas empatian puute köyhiä kohtaan on tyypillisintä nousukasmaisessa keskiluokassa, koka ei ole syntynyt varakkaaseen kotiin vaan on itse vaurastunut omalla työllään. He ajattelevat, että köyhät ovat laiskoja ja että että he taas ovat itse ansainneet oman menestyksensä. Hyväosaiseksi syntynyt yleensä tiedostaa etuoikeutensa ainakin aikuiseksi kasvettuaan ja on empaattisempi.
Hyväosaiseksi syntynyt ei tiedä, että totuus on, että monet köyhät ovat laiskoja. Se, joka PN ponnistanut köyhien joukosta js tuntee heitä satoja, tietää totuuden. Sitä ei Suomessa saa sanoa. Se on tabu.
Yhteiskunta on rahvaanomaistunut. Vielä 1970-luvulla keskiluokan lapset kävivät pienotunneilla, ja perheillä oli iso kirjahylly; luettiin myös kirjoja (muitakin kuin dekkareita) ja oli käytöstapoja: ei kiroiltu julkisuudessa, naiset pukeutuvat asiallisesti (ei miesten pitkissä alushousuissa kadulla), oli monenmoista etikettiä ja pöytätapoja, ei ollut tatuointeja ja nenärenkaita.
Nykyisin lääkärilläkin voi olla kädet sutattu tatuointeja. Kaikki kuuntelevat jotain räppia. Lapset eivät käy pienotunneilla, vaan kaikki pojat pelaavat jääkiekkoa tai jotain pallopeliä, tytöt tanssivat ja somettavat. Naiset joogaavat ja meikkaavat kovasti. Kylpytynnyrissä polskitaan ja matkustellaan Thaimaassa. Kaikki ovat samaa mössöä kulttuurisesti. Raha sen sijaan jakautuu epätasaisesti. Raha on se, joka määrää. Luokkajuttu on tyhjää jauhamista.
Tunnen kymmeniä "köyhiä" ja en kyllä sanoisi laiskuutta syyksi tilanteeseensa kenenkään kohdalla. Enemmän on masennusta, näköalattomuutta, lukihäiriöitä, kirjaindiagnooseja, ylisukupolvista päihdeongelmaa, lievää kehitysvammaisuutta ja sen sellaista jotka saattaa toki epäempaattisen ihmisen silmiin näyttää laiskuudelta, mutta lamaannuttaisi myös tämän "menestyjän" jos olisi itse saanut samat aivot ja olosuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Kyse ei aina ole sivistyksen puutteesta, vaan maailmojen kohtaamattomudesta. Sanotaan vaikka vähän kliseisesti, että tohtori on kiinnostunut erikoiskahveista. Tohtori haluaisi puhua erilaisia kahvipavuista, mutta työväenluokkalaisella ei ole näistä hajuakaan, sillä hän ostaa aina Juhla Mokkaa. Lisäksi hän kertoo, että juo kahvin mustana ja laittaa joukkoon aina kolme ruokalusikallista sokeria. Keskustelu tyssähtää täysin.
Mitä luulette, onko kahvihifistelijällä kiinnostusta jatkaa keskustelua, tai edes mitään sanottavaa tässä vaiheessa?
Vastavuoroisesti juttelin itse maisterin koulutuksen saaneens talonyhtiön lenkkisaunassa eläkeiläisen kanssa, joka kertoi olleensa tehtaassa töissä ikänsä. Tein olettamuksen, että tuskin opistotason korkeampaa tutkintoa hänellä on, mutta eipä sillä väliä kun juttelin lomassa huomasinne, että sukumme on samoilta suunnilta ja siitä keskustelu lähti etenemään.
Ihmiset nyt vaan ovat henkisesti hyvin erilaisia eikä se välttämättä liity yhtään mitenkään yhteiskuntaluokkiin tai koulutukseen.. Kaikkia nyt vaan ei kiinnosta käyttää aikaa kahvipauihin tai viineihin.
Minulla on ollut tilaisuus tutustua viimeaikoina neljään ihmiseen jotka omaisuuden ja pääomatulojen perusteella luokitellaan kai kaikki yläluokkaan.
Kaksi heistä on oman alansa koulutettua huippua, erittäin älykkäitä ja särmikkäitä ihmisiä. Kohteliaita mutta erittäin introverttejä. Suuresta omaisuudesta huolimatta miettivät tarkasti mihin rahansa ja aikansa käyttävät. Heillä ei ole erityistä tarvetta millään ulkoisella asialla näyttää tai esittää kenellekään mitään. Eivät toisaalta yritä miellyttääkään ketään. Toinen heistä ei varmaankaan uhraa aikaa mihinkään viineihin tai kahvipapuihin.
Siten nämä pari muuta ovat täysin erilaisia. On paljon perittyä rahaa ja pääomatuloja, mutta harvinaisen vähän järkeä tai koulutusta. Käyttäytyvät ja kiukuttelevat kuin pienet lapset. Eivät osaa hoitaa omaisuuttaan. Loukkaavat ihmisiä. Eivät osaa keskustella sen enempää kahvipavuista kuin mistään muustakaan kun asenne on valmiiksi ylimielinen. Muutaman kalliin viinipullon ehkä tunnistavat kun kokemusta niistä on paljon. Mielellään esittelevät omaisuuttaan, ulkomaanasuntojaan, titteleitään ja käyntikorttejaan.
Luin keskustelua. Yläluokkainen siis keskustellessaan haluaa kertoa itsestään ja jopa vanhempiensa erinomaisista asioista ja viisaudesta. Tavalliseen rupatteluun kykenemättömiä. Mökkinaapureinani pystyy lakimiesperhe monenlaiseen keskusteluun, kaupan esimiesperheen ( ei omistajia) kanssa en ole koskaan puhunut 10 vuoden aikana. Hyvä jos nyökkäys tulee kimpparoskiksilla jos yhtäaikaa satutaan työläisnaiselle .
Lapsuuden kodin lähellä oli vanhan suomalaisen kulttuurisuvun huvila. Lehdistä sai lukea heidön saavutuksistaan ja matkoistaan. Kuitenkin olivat ystävällisiä, oppimattomia pienviljelijävanhempiani kutsuivat kahville ja istuivat meilläkin juttelemassa. En sitten tiedä olimmeko me niin eksoottisia apinoita vai oliko heillä sitä oikeaa sivistystä. Heitä tunsivat eläimemme nimeltään, marjastivat, sienestivät.
Ihan vaan tästä sivusta kirjoitan.
Vierailija kirjoitti:
Luin keskustelua. Yläluokkainen siis keskustellessaan haluaa kertoa itsestään ja jopa vanhempiensa erinomaisista asioista ja viisaudesta. Tavalliseen rupatteluun kykenemättömiä. Mökkinaapureinani pystyy lakimiesperhe monenlaiseen keskusteluun, kaupan esimiesperheen ( ei omistajia) kanssa en ole koskaan puhunut 10 vuoden aikana. Hyvä jos nyökkäys tulee kimpparoskiksilla jos yhtäaikaa satutaan työläisnaiselle .
Lapsuuden kodin lähellä oli vanhan suomalaisen kulttuurisuvun huvila. Lehdistä sai lukea heidön saavutuksistaan ja matkoistaan. Kuitenkin olivat ystävällisiä, oppimattomia pienviljelijävanhempiani kutsuivat kahville ja istuivat meilläkin juttelemassa. En sitten tiedä olimmeko me niin eksoottisia apinoita vai oliko heillä sitä oikeaa sivistystä. Heitä tunsivat eläimemme nimeltään, marjastivat, sienestivät.
Ihan vaan tästä sivusta kirjoitan.
Heillä oli sitä oikeaa sivistystä.
Mihin sijoittuu ihminen, joka asuu pientaloalueella omistusasunnossa. AMK-tutkinto ja maisteritutkinto löytyy. Suht hyvä tulotaso. Kuitenkin ympärillä asuvat ihmiset ovat koulutustasoltaan aiempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin erilaisia.
Omassa tuttavapiirissäni on iloisesti sekaisin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia joista toinen on lähtöisin akateemisestä perheestä ja toinen ei, mutta yleensä molemmilla on korkeakoulutusta. Ihan kaikilla kuitenkaan ei ole ja jotkut taas ovat väitelleet. Joillakin saattaa olla omaisuutta paljonkin joko perittyä tai yrittämällä hankittua. Toisilla taas on enemmän sivistystä ja kulttuuripääomaa.
Kyläilemme, teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa päivälliselle. Maistellaan viinejä ja etsitään niistä uusia edullisia suosikkeja.. Käymme konserteissa joskus teatterissa. Osa golffaa, osa pelaa tennistä tai harrastaa kilpatasolla muuta liikuntaa. Teemme joidenkin kanssa yhdessä laskettelureissuja.
Keskustelu on sujuvaa ja siinä on jonkunlaiset kohteliaat rajat vaikka muutaman viinipullon jälkeen käydään läpi elämäntilanteet ja parisuhteetkin. Kylään mennään yleensä vain kutsuttuna ja jälkeenpäin kiitetään. Itse pidän kohteliaana olla 10-15 minuuttia myöhässä mielummin kuin etuajassa. Toisten mökeille ehdottomasti ei mennä ellei erikseen ole kutsuttu. Ja jos toisen mökillä vieraillaan, ollaan vain sovittu aika.
Tuttavani ovat matkustelleet, lukeneet, käyneet konserteissa. Jotkut ovat kirjoittaneet itse kirjoja, tehneet väitöskirjoja. Keskustelunaiheista ei ole pulaa.
Tuttavani huolehtivat kunnostaan, syövät terveellisesti, käyttäytyvät kohteliaasti, lukevat keskimäärin paljon, harrastavat musiikkia, laulavat , soittavat, seuraavat politiikkaa, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Poliittisesti saattavat olla hyvinkin eri tavalla suuntautuneita. Ehkä keskustapuoluetta ja vasemmistoa äänestetäään vähiten. Vihreiden suosio on laskenut jyrkästi johtuen liikenneongelmista.
Ulkoinen olemus on yleensä aika hillitty, luonnollinen ja sporttinen. Yhdelläkään tuttavistani ei ole tatuointeja, räikeitä hiusvärejä tai ripsien pidennyksiä.
Tuttavasi ovat siis tyypillistä keskiluokkaa.
Ai mistä päättelit noin ? Perityn tai hankitun omaisuuden ja suurten pääomatulojen perusteella osa tuttavapiiristäni voisi määritellä yläluokkaan. Osa taas korkeakoulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan ylempään keskiluokkaan. Yhteistä kaikille on että kukaan ei koe tarvetta kuulua mihinkään luokkaan tai esittää yhtään mitään. Meitä yhdistää yhteiset opiskeluvuodet korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Se kertoo rajallisesta omasta elinpiiristä, jos on kyvytön näkemään ns. luokkien laajaa sisäistä diversiteettiä tänä päivänä. Ihmisillä on tänä päivän paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Minä olen se tyyppi, joka harrastelee vaikka erikoisia kahvipaahtoja, harvinaisempia mausteita yms. Se ei silti määrittele minua. Kahvikone on hyvin pragmaattisesti valittu, kestävä ja vähän huoltoa vaativa. Ja kahvi juodaan yleensä muumimukista. Airfryeriä ei löydy, mutta osaan friteerata.
Kaikesta huolimata minä ainakin olen vain se ihminen, joksi synnyin. Viis veisaan muiden ajatuksista ja puheista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin keskustelua. Yläluokkainen siis keskustellessaan haluaa kertoa itsestään ja jopa vanhempiensa erinomaisista asioista ja viisaudesta. Tavalliseen rupatteluun kykenemättömiä. Mökkinaapureinani pystyy lakimiesperhe monenlaiseen keskusteluun, kaupan esimiesperheen ( ei omistajia) kanssa en ole koskaan puhunut 10 vuoden aikana. Hyvä jos nyökkäys tulee kimpparoskiksilla jos yhtäaikaa satutaan työläisnaiselle .
Lapsuuden kodin lähellä oli vanhan suomalaisen kulttuurisuvun huvila. Lehdistä sai lukea heidön saavutuksistaan ja matkoistaan. Kuitenkin olivat ystävällisiä, oppimattomia pienviljelijävanhempiani kutsuivat kahville ja istuivat meilläkin juttelemassa. En sitten tiedä olimmeko me niin eksoottisia apinoita vai oliko heillä sitä oikeaa sivistystä. Heitä tunsivat eläimemme nimeltään, marjastivat, sienestivät.
Ihan vaan tästä sivusta kirjoitan.
Heillä oli sitä oikeaa sivistystä.
Mihin sijoittuu ihminen, joka asuu pientaloalueella omistusasunnossa. AMK-tutkinto ja maisteritutkinto löytyy. Suht hyvä tulotaso. Kuitenkin ympärillä asuvat ihmiset ovat koulutustasoltaan aiempia.
Keskiluokkaa olette, ehkä keski-keskiluokkaa? Vaikutatte vaatimattomilta.
On kuitenkin hyviä nämä keskustelupalstat. Täällä mekin jotka emme uskalla kohdata edes Prisman kassaa työssään koska emme tahdo sanoa hei ja kiitos työväenluokkaiselle voimme kuitenkin lukea alempien ihmisten juttuja ja salaa nauraa pikkutuhmuuksille vaikka muulloin tärkätyt kaulassa totisena pohtien vaikka kreikkalaista mytologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on oikeudenmukaisuuden taju ja toisista välittäminen, mikä on iso osa minua, vaikka olen alemman sosiaaliluokan kasvatti. Pärjäsin koulussa ja opiskelin aina lääkäriksi asti. Kollegat (tarkoitan lääkäreitä) on pääsääntöisesti mukavia ihmisiä, mutta suurin osa heistä tulee ylemmästä keskiluokasta, ja sen huomaa esimerkiksi kun keskustelee pidempään elämästä yleensä. Empatian puute vähäosaisia kohtaan tulee usein esille keskusteluissa. Onneksi joukossa on hyviäkin tyyppejä, mikä antaa toivoa.
Minusta taas empatian puute köyhiä kohtaan on tyypillisintä nousukasmaisessa keskiluokassa, koka ei ole syntynyt varakkaaseen kotiin vaan on itse vaurastunut omalla työllään. He ajattelevat, että köyhät ovat laiskoja ja että että he taas ovat itse ansainneet oman menestyksensä. Hyväosaiseksi syntynyt yleensä tiedostaa etuoikeutensa ainakin aikuiseksi kasvettuaan ja on empaattisempi.
En usko että empatiakyvyllä ja yhteiskunnallisella asemalla on mitään selkeää korrelaatiota. Jopa ns. köyhyysrajan alapuolella tykkäävät lyödä toisiaan. Samoin empaattisia ihmisiä löytyy lopulta kaikkialta.
Vierailija kirjoitti:
On kuitenkin hyviä nämä keskustelupalstat. Täällä mekin jotka emme uskalla kohdata edes Prisman kassaa työssään koska emme tahdo sanoa hei ja kiitos työväenluokkaiselle voimme kuitenkin lukea alempien ihmisten juttuja ja salaa nauraa pikkutuhmuuksille vaikka muulloin tärkätyt kaulassa totisena pohtien vaikka kreikkalaista mytologiaa.
Henkilölle, joka kopioi koko elämänsä muilta, on ihan oma terminsäkin. Persoonaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle mikä on se työväenluokan tapa tervehtiä? Se jota joku ei osaa ja siksi pelkää bussikuskia niin että on tervehtimättä jottei tämä suutu.
Ei se ole varmaan luokkakysymys. Olen ajatellut, että maalta muuttaneet tervehtivät bussikuskia. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, enkä ole koskaan tervehtinyt, enkä ikinä huomannut, että kukaan tuttukaan tervehtisi. Kyse ei lle mitenkään bussikuskin arvostuksesta, arvostan kyllä, vaan siitä että hän tekee siinä työtään, eikä ole yksityishenkilönä läsnä ja kun matkustajia on päivässä varmaan kymmeniä, onkohan jopa satoja tuhansia, niin eihän hän heitä voi tervehtiä mitenkään. Eli se on enemmän maalaisten tapa.
Olen pitǎnyt kiinni maalaisen tavastani tervehtiä bussikuskia, siivoojia, lääkäriä, ja kaikkia muitakin vastaantulevia ihmisiä, vaikka he olisivat tervehtimisen hetkellä työssään. Olen asunut Helsingissä yli puolet elämästäni, enkä näe tervehtimisen väliin jättämisessä mitään hyötyä, päin vastoin. Maaseutuun verrattuna Helsinkiä vaivaa nimittäin juuri eri viiteryhmien eriytyminen. Kun toista ihmistä ei katsota edes tervehtimisen arvoiseksi, hänestä todella tulee persoonaton. Ja kun toista erilaista ihmistä ei koskaan todella nähdä, kohdata persoonana, on ihminen altis rakentamaan oman käsityksensä persoonan tilalle. Tästä kumpuavat ennakkoluulot ja jopa väkivalta.
Anyway keskiluokka on KAIKEN tae yhteiskunnassa.
Keskiluokka = yhteiskunta, yhteiskunta = keskiluokka.
Eli laaja keskiluokka tekee pääosan töistä ja arvon noususta.
Siten keskiluokka on tärkein ja keskeisin luokka valtiossa.
Ilman keskiluokkaa ei ole eikä voi olla sivistysvaltiota tai vaurautta laisinkaan.
Sillä keskiluokka maksaa ja tekee eniten.
Rikkaat ovat aina rikkaita kaikkialla ja elävät omassa kuplassaan rahoineen. Menestyvät aina.
Alaluokka/köyhät taas ovat kaikkialla pa ja valittavat. Ovat omassa kurjuudessaan.
Siinä välissä olemme ME = enemmistö eli keskiluokka.
Koko yhteiskunnan selkäranka, tukipilari ja voima.
Siten ärsyttääkin kun (sosialistiset) puolueet ainoastaan kuppaavat, alistavat ja verottavat keskiluokkaa kurjuuteen. Länsimaissa on selvästi menossa nyt keskiluokan kepittäminen ja riistoverottaminen.
Kun keskiluokka romahtaa -romahtaa KOKO YHTEISKUNTA.
Siksi sosialismi ja riistoverotus onkin pahinta mahdollista myrkkyä keskiluokalle -
me olemme me ja meidän kuuluu olla oikeistolaisia/porvarillisia.
SILLÄ KESKILUOKKA OLEMME ME, jo periaatteeltaan ja taustaltaan EI-sosialisteja.
terveisin Inssinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kärjistetysti työväenluokkainen mies on dynaamisempi ja aggressiivisempi kaikessa toiminnassaan verrattuna ylemmän keskiluokan herraskaiseen mieheen. Onko vaikea ymmärtää miksi se vähemmän aggressiivinen välttelee toista?
Ihan aivotutkija on kertonut, että aivomme luontaisesti ohjaavat meitä hakeutumaan samanlaisten ihmisten joukkoon, koska samanlaisten ihmisten käyttäytyminen on ennustettavampaa aivoillemme. Tämä aivojen kannalta tarkoittaa sitä, että aivot säästävät tällöin energiaa ja tätä energiaa jää ravinnon etsimiseen ja mahdolliseen pakenemiseen.
Joo mut se ei ole tota mitä toi kommentoija selittää. Ja on ihan eri asia hakeutua kaltaistensa seuraan kuin olla täysin kyvytön saamaan sanaa suustaan eri luokkalaiselle.
Tavallaan kyllä ymmärrän tuota kommentoijaa, joka kertoo välttelevänsä työväenluokkaisille puhumista. Siis tämä, joka menee bussiin keskiovesta tai käyttää itsepalvelukassaa. Eihän tuo nimittäin ole kovin räikeää välttelyä, vaan menee vielä ihan normaalin toiminnan tiliin, eli ei estä käyttämästä niitä palveluja millään tavalla.
Ei minullakaan ole lähipiirissä ketään työväenluokkaista enkä oikein osaa puhua heidän kanssaan, jos joskus on sattunut esimerkiksi kylässä tai kutsuilla samaan seuraan. Olen silti kohtelias, tervehdin ja kyllä varmaan jotain sanaa saan suustani. Mutta sen vaan huomaa aika pian, että kun ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei tutustuminen etene. Eikä se ole arvostuksen puutetta tms. vaan ihan vain ne maailmat on erilaisia.
Jos olisi antaa jotain vinkkejä, mistä ylemmän keskiluokan kuplassa elävä tohtori voisi keskustella työväenluokkaisten kanssa, niin olisin kyllä hyvin kiitollinen.
Sivistys ainakin puuttuu, jos tohtori ei osaa jutella työväenluokkalaisen kanssa.
Kyse ei aina ole sivistyksen puutteesta, vaan maailmojen kohtaamattomudesta. Sanotaan vaikka vähän kliseisesti, että tohtori on kiinnostunut erikoiskahveista. Tohtori haluaisi puhua erilaisia kahvipavuista, mutta työväenluokkalaisella ei ole näistä hajuakaan, sillä hän ostaa aina Juhla Mokkaa. Lisäksi hän kertoo, että juo kahvin mustana ja laittaa joukkoon aina kolme ruokalusikallista sokeria. Keskustelu tyssähtää täysin.
Mitä luulette, onko kahvihifistelijällä kiinnostusta jatkaa keskustelua, tai edes mitään sanottavaa tässä vaiheessa?
Vastavuoroisesti juttelin itse maisterin koulutuksen saaneens talonyhtiön lenkkisaunassa eläkeiläisen kanssa, joka kertoi olleensa tehtaassa töissä ikänsä. Tein olettamuksen, että tuskin opistotason korkeampaa tutkintoa hänellä on, mutta eipä sillä väliä kun juttelin lomassa huomasinne, että sukumme on samoilta suunnilta ja siitä keskustelu lähti etenemään.Tohtori osaa kyllä varmasti löytää molempia osapuolia yhdistävän puheenaiheen. Me ihmiset kun tupataan lopulta olemaan kovin samanlaisia, kun kaikki roolit ja luokat riisutaan.
Tohtori on varmasti myös matkustanut ja tietää, että eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin pätee sama asia.
Niin mutta jos tohtorin kokemusmaailma pyörii siinä, onko brasilialaiset kahvipavut parempia kuin etiopilaiset, kun taas työväenluokkalainen miettii onko Juhlamokka tarjouksessa S-Marketissa, ei tohtori jaksa käyttää aikaa tällaiseen keskusteluun, vaan fiksuna ihmisenä kaivaa kuulokkeet ja alkaa kuuntelemaan podcastia tms. Hän ei tule saamaan tästä keskustelusta mitään ja joutuu käyttämään energiaansa keskustelun kannatteluun.
Ja joo, toki tohtori tai miksei työnväenluokkalainenkin voi yrittää kaivaa enemmän keskustelunaihetta, mutta jos tohtorin älyllinen kapasiteetti riittää kriittiseen ja vertailevaan keskusteluun ja väittelyihin, miksi hän käyttäisin elämästään aikaa siihen, että keskustelee ihmisen kanssa, joka ei pahimmassa tapauksessa ymmärrä syy-seuraus -suhteita ja kykene edes kevyeen väittelyyn? Näin karrikoiden siis, toki on olemassa duunareita, joilla on hyvät keskustelutaidot, sekä tohtoreita, jotka eivät kynene keskusteluun ollenkaan.
Tämä tohtori kuulostaa hyvin raskaalta ja rajoittuneelta ihmiseltä. Sosiaaliset taidot nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voi vain olla omia itsejänne? Tekee ja ostaa sitä mistä tykkää. Erilaisuus on rikkaus ja on hauska rikkoa stereotypioita. Ei ole mikään pakko mennä oopperaan viikonloppuna, jos tykkää Kaija Koosta. Oma itsevarmuus ja identiteetti löytyy sisäänpäin katsomalla.
T. duunari
Olet aivan oikeassa. Erilaisuus on rikkaus, Samalla, jos toinen tykkää oopperasta ja toinen Kaija Koosta, niin yhteistä puheenaihetta niistä on vaikea saada.
Jotenkin onnistun puhumaan Kaija Koosta, vaikka en häntä aktiivisesti kuuntele. On kuitenkin sen verran pitkän linjan artisti, että vaikeaa olla törmäämättä häneen tai tietämättä hänestä mitään.
Olet ihana! Minä tiedän vain nimen. En seuraa viihdejuttuja. Miten voi keskustella jostain, mistä ei tiedä?
Sinä voit kysyä siltä toiselta ja oppia hiukan suomalaisesta viihdemaailmasta. Tuskin menet siitä pilalle vaikka aihe ei mielestäsi riittävän kultivoitunutta olisikaan.
Muutenkin, mitä hienoa tai ylevää on pysytellä aina tiukasti omien intressien parissa ja keskustella vain niistä? Mihin se uteliaisuus ja tiedonjano katosi jolla ylempi luokka itseään määritteli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi siellä Voice of Finlandissa yksi tohtori lauleskella ja sehän passaa Suomessa. Itse ihan näin merkonomina sain Suomen Kuvalehteen mielipidekirjoituksen julki ja jotain kertoo siitä kuvitellusta ylemmästä keskiluokasta , jota työpaikallani on runsaasti, etten saanut ensimmäistäkään kommenttia siitä artikkelista. Eivät tainneet tohtorit ja maisterit lehteä lukea. Ennen sen selailu vähintään oli itsestäänselvyys.
Sun esimerkit on taas yksittäistapauksia. Puhutaan aina isoista massoista, jooko?
Puhutaan isoista massoista ja itsensä ylempään keskiluokkaan katsovat antavat naurettavia esimerkkejä kohtaamisista/fantasioista työväenluokan kanssa.
Itse kuulun ensimmäiseen luokkaan mutten ala selittelemään tai todistelemaan miksi ja en voi kuin nauraa/tuntea myötähäpeää lukiessani näitä voimafantasioita ja itsensä ylentämisiä muita alaspainamalla. Joko kyseessä ei oikeasti ole mikään ylempi keskiluokka tai jos on niin jostain syystä asianomaisilla on valtava tarve pönkittää itseään ja sosioekonomista asemaansa. Säälittävää.
Ihmiset haluavat varmistaa ja validioida kuuluvathan edelleen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä.