Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (710)
Juuri kun luulen nähneeni kaiken, vauva.fi yllättää ja vie entisiltä rimanalituksilta pohjan. Tämä keskustelu on uskomattominta hölynpölyä, mitä olen koskaan lukenut.
Keskittykää please johonkin oikeasti tärkeään, jookosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
No, mitäs luokkaa hän sitten on? Yliopistokoulutettu keskiluokkainen, keskiluokasta peräisi oleva pitkäaikaistyötön, joka ei ole muuttunut millään tavalla opiskelu- ja työssäkäyntiajoistaan, paitsi ehkä terveydentilan osalta ja käytettävissä olevan rahamäärän tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin niin, että yhteiskuntaluokat menevät nykyään Suomessa kutsui näin: työväenluokkaa ovat ammattikoulutetut (arvostan), alempaa keskiluokkaa ovat ammattikorkeakoulutetut (erityisesti tavallinen, alempi ammattikoulututkinto) ja ylempää keskiluokkaa ovat yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneet. Yläluokkaa ovat yliopistossa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet ja/tai aateliset ja muut vanhan rahan kulttuurisuvut. Tällä hetkellä työttömyyttä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen kyllä eri mieltä. Sanoisin itse että työväenluokka on hyvin pitkälti integroitunut keskiluokkaan Suomessa. Näkisin että tehdastyöntekijä ja lähihoitaja ovat samaa keskiluokkaa kuin opettaja lääkäri. Keskiluokka kyllä voidaan keinotekoisesti jakaa johonkin ylempään ja alempaan mutta en oikein ymmärrä että miksi näin pitäisi tehdä. Ei joku maisterin paperi minun mielestäni tee sinusta yhteiskunnassa yhtään sen parempaa ihmistä kuin mitä olisit ilman sitä. Lisäksi jollain putkimiehellä jää keskimäärin vain muutama satanen kuussa enemmän käteen kuin diplomi-insinöörillä. Ja vaikea nähdä jotain työtöntä teatteritaiteen tohtoria yläluokkaisena.
Sanoisin että Suomessa on valtava keskiluokka ja siihen kuuluu ylivoimaisesti suurin osa kansasta. Pienehkö osa on keskiluokan alapuolella eli jotkut pitkäaikaistyöttömät tai muuten koko elämänsä sosioekonomisten ongelmien kanssa kamppailleet. Lisäksi on vielä paljon, paljon pienempi osa joka on keskiluokan yläpuolella. Siis sellaisia joilla oikeasti on rahaa vaikka kuinka. Minusta jotkut 150 000 euron tulotkaan eivät välttämättä tee sinusta mitään ns yläluokkaa.Tehdastyöntekijä ja opettaja elävät aivan eri maailmoissa. Keskimääräinen tehdasduunari on sosiokulttuurillisesti lähempänä keskimääräistä linnakundia kuin opettajaa. Sen verran iso yhteiskuntaluokkaero tuossa on.
eri
Höpö höpö.
Ja sitä paitsi kyllä sieltä linnastakin eri yhteiskuntaluokkia löytyy. Onneksi emme elä maassa, jossa rahalla voi välttää linnstuomion.
Suljetussa vankilassa on kymmenkertaisesti lukutaidottomia suhteessa akateemisiin. Rahalla ei välty linnatuomiolta, mutta rikollisuus ei kuulu keskiluokan arvomaailmaan. Lisäksi vankiloita asuttavat impulssi-iirot eivät koskaan kykene luokkanousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ja kiitän luojaani siitä, että kaikki vaatteeni ovat kirpparilta. Säästän selvää rahaa ja samalla onnistun karkottamaan nämä luokkapyrkyrikiipijä-idiootit ympäriltäni. Win-win! Käärikää kermapersefasistit itsenne beigeen merinovillaan vaikka päästä varpasiin kun kyräilette ja luokittelette toisianne - meikä nauttii kesästä ja elämästä, riettaasti tokmannin kirjavat crocsit jalassa. Kuulkaa - ei ole käärinliinoissa taskuja ja samallatavalla madot syövät sekä rikkaan, että köyhän. Eivät ne mässyttäessään kysele, että olihan tällä nyt varmasti Lokkivalaisin, olihan?
Minä taas kiitän luojaan siitä, ettei minun tarvitse olla tuollaisen kamalan ja pahantahtoisen ihmisen kanssa tekemisissä, joka noin vihaa erilaisia ihmisiä ja puhuu heistä rumasti.
Yhteiskuntaluokat eivät laita ihmisiä mitenkään paremmuusjärjestykseen, se on vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Luokat kertovat ryhmien erilaisuudesta, ei heidän arvostaan.
Olen samaa mieltä, että ihmisarvo ei riipu yhteiskuntaluokasta tai muistakaan ulkoisista asioista. Mutta jos ajatellaan jo noiden luokkien nimityksiä, niin kyllähän niissä on arvojärjestys: ylempi on ylempänä kuin alempi. Monelle myös työväenluokka tarkoittaa heikommin koulutettua ja köyhempää, eli huonompaa. Onhan tässäkin keskustelussa jo haukuttu AMK:t ja ammattikoulun käyneet. Sitä paitsi, miksi kukaan edes pyrkisi siirtymään alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan, ellei se ylempi olisi houkuttelevampi? Vaikka siis ihmiset henkilökohtaisesti ovatkin samanarvoisia, niin yhteiskuntaluokat eivät todellakaan ole. Ymmärrän hyvin, että tällainen keskustelu voi tuntua ahdistavalta ja herättää ärhäkkäitäkin puolustusreaktioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Sun määritelmässä tuo alaluokka ei ole mikään luokka ollenkaan, koska siihen kuuluu niin erilaisia ihmisiä, ettei heillä ole yhtään mitään yhteistä keskenään.
Tämä on sulla siis vaan pelkkä tuloluokkajako. Muuta yhteistä ryhmillä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittävä vanha lehmä sä olet, etkä mikään luokkanousukas. Tietty jos haluaa olla Hyacinth Bucketin ihan oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Juuri näin. Hämmästyttävää kyllä, kuvauksesi mukaista sivistynyttä keskiluokkaa on nykyisin yhä vaikeampi löytää. Olen työskennellyt useissa rahoitusalan organisaatioissa, joissa ihmisten keskuansiot ovat pääsääntöisesti melko korkeat ja moni varmaan ajattelee lukeutuvansa ylempään keskiluokkaan ihan vain aseman ja tulojen perusteella. Harrastuksina lähes jokaisella golf ja laskettelu, sillä siellä pääsee näyttäytymään samanhenkisille. Käytöstavat ovat kuitenkin kuin rakennustyömaalta, eikä klassisesta sivistyneisyydestä ole koskaan kuultukaan. Teatterissa ei ole vain unohdettu käydä, vaan se ei ole tullut mieleenkään. Sivistyksen, tai edes kunnollisen lukutaidon arvoa ja yhteyttä kilpailukykyyn ei tunnuta ymmärtävän lainkaan. Valitettavasti tämä kehitys on täysin yhdenmukainen Kokoomuksen kehityksen kanssa ja väitän, että tämä kehityskulku on osatekijänä Suomen kilpailukyvyn heikentymisessä.
Miksi kukaan haluaisi käydä nahkeassa, verovaroin tuetussa, teatterissa kokemassa "kulttuurikokemuksia" ja keräämässä "kulttuurista pääomaa"?
Sellaisessa, missä keskikertaiset komeljanttarit "tulkitsevat" sitä samaa, mitä aina ennenkin?
Onneksi en ole sivistynyt, vaan voin keskittyä muihin asioihin.
Voit tietenkin tehdä kuten haluat. Tässä keskustelussa haluttiin tietää ylemmän keskiluokan tunnusmerkkejä. Sinä osoitat tällä kommentillasi työväenluokan, tai ehkä nykyisen alemman keskiluokan tunnusmerkkejä, eikä siinä ole mitään pahaa. Nykyistä laajempaa sivistystasoa kuitenkin tarvittaisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, jos haluamme kilpailla samassa kilpailussa kehittyneiden maiden kanssa.
Tämä. Meidän ongelmamme ei ole niinkään ettemmekö osaisi valmistaa erilaisia huipputekniikan vimpaimia, vaan se, että emme tunne ostajien kulttuuria ja emme osaa keskustella heidän kanssaan aidosti. Sivistysmaissa kauppaan ei mennä brutaalisti suosilta polvilta vaan asiaa lähestytään keskutellen ja lämmitellen toista tieteistä ja taiteista. Myös ostavan maan kulttuurin tuntemus on olennaista. Nokia ei menestynyt Yhdysvalloissa. Ei koska sen puhelin olisi ollut huonompi, vaan koska sen myyjät ja markkinoijat eivät osanneet asiaansa. Nokiassa ei ymmärretty, että jenkkimarkkinoilla kukaan ei osta laitetta vaan liittymillä on brändi. Eikä kukaan ollut opiskellut kulttuuriasioita ja ymmärtänyt, että esim. Star Trekin kummunikaattorin malli myisi kuin häkä. Motorolassa tämä ymmärrettiin toisin kuin Nokialla.
Tämäkin on totta. Pelkästään valmistamalla emme kuitenkaan pääse kehittyneille markkinoille, vaan tarvitsisimme uusia innovaatioita ja sellaista kehitystyötä, jota muualla ei ole. Tällä hetkellä kuitenkin tunnutaan tavoittelevan lähinnä lyhyen aikavälin hyötyä ja välitöntä tuottoa. Tehdään asioita vain selviytymisstrategialla, ei kasvamisen, kehittymisen ja pitkän tähtäimen strategialla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen kaventamista ja koulutusten rahoittamista vain tämän hetken tunnettuihin tarpeisiin. Se tarkoittaa myös koko yhteiskunnan läpäisevää muutosvastaisuutta, Suomi-keskeisyyttä, ahdasmielisyyttä ja yksityiskohdissa tarpomista laajojen kokonaisuuksien sijaan. Nämä kaikki kumpuavat ohuesta sivistyksestä ja dominoivat tällä hetkellä niin politiikassa, yrityksissä ja laajemmin työelämässä, kuin kodeissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
No, mitäs luokkaa hän sitten on? Yliopistokoulutettu keskiluokkainen, keskiluokasta peräisi oleva pitkäaikaistyötön, joka ei ole muuttunut millään tavalla opiskelu- ja työssäkäyntiajoistaan, paitsi ehkä terveydentilan osalta ja käytettävissä olevan rahamäärän tietenkin.
Hyvä kysymys. Tässäkin näkyy, kuinka sosio-ekonominen asema ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Suurempi sairastavuus puhuisi alemman luokan puolesta.
Toisaalta vaikka pitkäaikaistyötön voi edustaa alaluokkaa, toisaalta akateemisena hän voi edustaa keskiluokkaakin. Vaikka pitkään jatkuva työttömyys muuttaa usein arvojakin, riippuu paljon myös siitä, millaisessa ympäristössä kyseinen henkilö asuu ja keitä hänen lähipiiriinsä kuuluu. Jos on vaikka työssäkäyvä puoliso ja perheellä koti hyvällä alueella ja varaa ylläpitää keskiluokkaista elämäntapaa, niin voi hän edustaa keskiluokkaakin. Pelkkä koulutus ei nosta ketään keskiluokkaan, mutta antaa se kuitenkin valmiudet nousta aika nopeastikin sitten kun työpaikka löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Juuri näin. Hämmästyttävää kyllä, kuvauksesi mukaista sivistynyttä keskiluokkaa on nykyisin yhä vaikeampi löytää. Olen työskennellyt useissa rahoitusalan organisaatioissa, joissa ihmisten keskuansiot ovat pääsääntöisesti melko korkeat ja moni varmaan ajattelee lukeutuvansa ylempään keskiluokkaan ihan vain aseman ja tulojen perusteella. Harrastuksina lähes jokaisella golf ja laskettelu, sillä siellä pääsee näyttäytymään samanhenkisille. Käytöstavat ovat kuitenkin kuin rakennustyömaalta, eikä klassisesta sivistyneisyydestä ole koskaan kuultukaan. Teatterissa ei ole vain unohdettu käydä, vaan se ei ole tullut mieleenkään. Sivistyksen, tai edes kunnollisen lukutaidon arvoa ja yhteyttä kilpailukykyyn ei tunnuta ymmärtävän lainkaan. Valitettavasti tämä kehitys on täysin yhdenmukainen Kokoomuksen kehityksen kanssa ja väitän, että tämä kehityskulku on osatekijänä Suomen kilpailukyvyn heikentymisessä.
Miksi kukaan haluaisi käydä nahkeassa, verovaroin tuetussa, teatterissa kokemassa "kulttuurikokemuksia" ja keräämässä "kulttuurista pääomaa"?
Sellaisessa, missä keskikertaiset komeljanttarit "tulkitsevat" sitä samaa, mitä aina ennenkin?
Onneksi en ole sivistynyt, vaan voin keskittyä muihin asioihin.
Voit tietenkin tehdä kuten haluat. Tässä keskustelussa haluttiin tietää ylemmän keskiluokan tunnusmerkkejä. Sinä osoitat tällä kommentillasi työväenluokan, tai ehkä nykyisen alemman keskiluokan tunnusmerkkejä, eikä siinä ole mitään pahaa. Nykyistä laajempaa sivistystasoa kuitenkin tarvittaisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, jos haluamme kilpailla samassa kilpailussa kehittyneiden maiden kanssa.
Tämä. Meidän ongelmamme ei ole niinkään ettemmekö osaisi valmistaa erilaisia huipputekniikan vimpaimia, vaan se, että emme tunne ostajien kulttuuria ja emme osaa keskustella heidän kanssaan aidosti. Sivistysmaissa kauppaan ei mennä brutaalisti suosilta polvilta vaan asiaa lähestytään keskutellen ja lämmitellen toista tieteistä ja taiteista. Myös ostavan maan kulttuurin tuntemus on olennaista. Nokia ei menestynyt Yhdysvalloissa. Ei koska sen puhelin olisi ollut huonompi, vaan koska sen myyjät ja markkinoijat eivät osanneet asiaansa. Nokiassa ei ymmärretty, että jenkkimarkkinoilla kukaan ei osta laitetta vaan liittymillä on brändi. Eikä kukaan ollut opiskellut kulttuuriasioita ja ymmärtänyt, että esim. Star Trekin kummunikaattorin malli myisi kuin häkä. Motorolassa tämä ymmärrettiin toisin kuin Nokialla.
Nokia oli vuosikausia ylivoimainen markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Motorola jäi jälkeen jo joskus 1998. Ja brändi oli arvostetumpi kuin Mersun, Applen ja Coca-Colan. Oli ne aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Sun määritelmässä tuo alaluokka ei ole mikään luokka ollenkaan, koska siihen kuuluu niin erilaisia ihmisiä, ettei heillä ole yhtään mitään yhteistä keskenään.
Tämä on sulla siis vaan pelkkä tuloluokkajako. Muuta yhteistä ryhmillä ei ole.
Joo, tuo rahalla mitattava luokittelu on täysin hyödytön luokkakeskustelussa. Jos luokkansa näkee suoraan tiliotteesta, miksi edes keskustella aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on olemassa myös keski-keskiluokkaa (jota kutsun vaatimattomaksi tai koulutetuksi keskiluokaksi). Tätä on ainakin oma tuttavapiiriin pullollaan. Panostetaan koulutukseen, kulttuuriin (jossain muodossa) ja terveelliseen elämään, mutta kaikki ökyily on poissuljettua. Raha on kielletty puheenaihe, mutta sitä on riittävästi. Perheet panostavat hyviin kouluihin ja valitsevat asuinpaikan sen mukaisesti, usein kuitenkin vanhan rahan alueiden ulkopuolelta. Katutrendejä hallitsee urheiluvaatetus, kun hyötyliikutaan kävellen, juosten tai pyörällä paikasta toiseen.
Tämä kiinnostaa. Ovatko nämä ammatiltaan esim. hammaslääkäreitä, korkeakouluopettajia ja erityisasiantuntijoita? Kuukausipalkka jotain 5000-7000€?
Missä he asuvat, jos puhutaan vaikka Helsinki-Espoo -akselista? Ehkäpä Länsi-Pakila, Maununneva, Jollas, Laajalahti, Pohjois-Tapiola?
Näiden lapset kouluttautuvat varmaan myös esim. Tampereen, Itä-Suomen tai Vaasan yliopistoissa, ei pelkästään Aallossa tai Hankenissa.
Urheilu ja liikunnallisuus on merkittävä osa olemassa oloa. Olisiko harrastuksina murtomaahiihto, vaellus, suunnistaminen tai pyöräily? Teatterissa käydään, sekä oopperassa ja konserteissa. Jollain saattaa olla hyvin hoidettu mökki. Ravintoloissa käydään perheen kesken, mutta ennemmin jossain Lehtovaarassa kuin Tomi Björckin trendipaikoissa.
Lomilla ei mennä Rhodokselle tai Mallorcalle, vaan Lyoniin, Bolognaan tai Ateenaan. Jossain, missä on kulttuuria ja sivistystä. Myös vuoristoissa aktiivilomat varmaan yleisiä, mutta en puhu mistään St. Moritzista tai vastavuoroisesti Malagan kukkuloista. Enemmänkin joku Bag Gastein.
Perheessä saattaa olla koira, mutta ei mitään chihuahuaa tai Bulldoggia, vaan ennemmin Länsiylämään terrieri tai Setteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri kun luulen nähneeni kaiken, vauva.fi yllättää ja vie entisiltä rimanalituksilta pohjan. Tämä keskustelu on uskomattominta hölynpölyä, mitä olen koskaan lukenut.
Keskittykää please johonkin oikeasti tärkeään, jookosta.
Jep. Joku tai jotkut rakastavat tätä aihetta. Ei viikkoa, etteikö tällainenkin ketju pyörisi mukana. Kun edellinen ketju on tullut liian pitkäksi tai harhauduttu sivupoluille, joku värkkää heti kohta uuden.
Hauskinta on, että ylempien luokkien kuvailu on aina niin samanlaista. Ne ihmiset ovat muka hillittyjä, hyväkäytöksisiä, laatutietoisia, siistejä, korkeakoulutettuja, kielitaitoisia, terveystietoisia, pröystäilemättömiä, tyylikkäitä ja osaavat valita vain parasta kaikesta. Ynnä mitä kaikkea muuta hölmöä. Oikeasti sellaisia ei ainakaan Suomessa ole.
(Muuan johtajatason naisihminen ei edes osannut/ tajunnut pestä käsiään eikä alaiset tietenkään kehdanneet asiasta tälle isolle pomolle mainita. Tällainen tuli ilmi kerran yhteisessä tilaisuudessa.)
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö muuten että klassiseen musiikkiin kuuluu suunnitelmallisuus? Silloin punotaan parhaat juonet.
Kaikkeen musiikkiin kuuluu suunnitelmallisuus. Klassisen musiikin tunnuspiirteitä ovat sen sijaan esimerkiksi monikerroksisuus, syvyys ja hienovaraiset viittaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tää on mielenkiintoinen ketju. Ainoastaan ärsyttää se, ettei tässä ymmärretä sellaisia pieniä käyttäytymiseen/olemiseen liittyviä nyansseja, kuten vaikka että ylempiluokkaisella on usein siistit kynnet, koska hän ymmärtää, että se antaa hänestä tarkan ja siistin kuvan esim. työtä hakiessa. Sen sijaan täällä jaksetaan toitottaa näistä iänikuisista golf- ja purjehdusharrastuksista, mutta sellaisia pieniä yksityiskohtia ei osata mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Juuri näin. Hämmästyttävää kyllä, kuvauksesi mukaista sivistynyttä keskiluokkaa on nykyisin yhä vaikeampi löytää. Olen työskennellyt useissa rahoitusalan organisaatioissa, joissa ihmisten keskuansiot ovat pääsääntöisesti melko korkeat ja moni varmaan ajattelee lukeutuvansa ylempään keskiluokkaan ihan vain aseman ja tulojen perusteella. Harrastuksina lähes jokaisella golf ja laskettelu, sillä siellä pääsee näyttäytymään samanhenkisille. Käytöstavat ovat kuitenkin kuin rakennustyömaalta, eikä klassisesta sivistyneisyydestä ole koskaan kuultukaan. Teatterissa ei ole vain unohdettu käydä, vaan se ei ole tullut mieleenkään. Sivistyksen, tai edes kunnollisen lukutaidon arvoa ja yhteyttä kilpailukykyyn ei tunnuta ymmärtävän lainkaan. Valitettavasti tämä kehitys on täysin yhdenmukainen Kokoomuksen kehityksen kanssa ja väitän, että tämä kehityskulku on osatekijänä Suomen kilpailukyvyn heikentymisessä.
Miksi kukaan haluaisi käydä nahkeassa, verovaroin tuetussa, teatterissa kokemassa "kulttuurikokemuksia" ja keräämässä "kulttuurista pääomaa"?
Sellaisessa, missä keskikertaiset komeljanttarit "tulkitsevat" sitä samaa, mitä aina ennenkin?
Onneksi en ole sivistynyt, vaan voin keskittyä muihin asioihin.
Voit tietenkin tehdä kuten haluat. Tässä keskustelussa haluttiin tietää ylemmän keskiluokan tunnusmerkkejä. Sinä osoitat tällä kommentillasi työväenluokan, tai ehkä nykyisen alemman keskiluokan tunnusmerkkejä, eikä siinä ole mitään pahaa. Nykyistä laajempaa sivistystasoa kuitenkin tarvittaisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, jos haluamme kilpailla samassa kilpailussa kehittyneiden maiden kanssa.
Tämä. Meidän ongelmamme ei ole niinkään ettemmekö osaisi valmistaa erilaisia huipputekniikan vimpaimia, vaan se, että emme tunne ostajien kulttuuria ja emme osaa keskustella heidän kanssaan aidosti. Sivistysmaissa kauppaan ei mennä brutaalisti suosilta polvilta vaan asiaa lähestytään keskutellen ja lämmitellen toista tieteistä ja taiteista. Myös ostavan maan kulttuurin tuntemus on olennaista. Nokia ei menestynyt Yhdysvalloissa. Ei koska sen puhelin olisi ollut huonompi, vaan koska sen myyjät ja markkinoijat eivät osanneet asiaansa. Nokiassa ei ymmärretty, että jenkkimarkkinoilla kukaan ei osta laitetta vaan liittymillä on brändi. Eikä kukaan ollut opiskellut kulttuuriasioita ja ymmärtänyt, että esim. Star Trekin kummunikaattorin malli myisi kuin häkä. Motorolassa tämä ymmärrettiin toisin kuin Nokialla.
Tämäkin on totta. Pelkästään valmistamalla emme kuitenkaan pääse kehittyneille markkinoille, vaan tarvitsisimme uusia innovaatioita ja sellaista kehitystyötä, jota muualla ei ole. Tällä hetkellä kuitenkin tunnutaan tavoittelevan lähinnä lyhyen aikavälin hyötyä ja välitöntä tuottoa. Tehdään asioita vain selviytymisstrategialla, ei kasvamisen, kehittymisen ja pitkän tähtäimen strategialla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen kaventamista ja koulutusten rahoittamista vain tämän hetken tunnettuihin tarpeisiin. Se tarkoittaa myös koko yhteiskunnan läpäisevää muutosvastaisuutta, Suomi-keskeisyyttä, ahdasmielisyyttä ja yksityiskohdissa tarpomista laajojen kokonaisuuksien sijaan. Nämä kaikki kumpuavat ohuesta sivistyksestä ja dominoivat tällä hetkellä niin politiikassa, yrityksissä ja laajemmin työelämässä, kuin kodeissakin.
Tässä on paljon paradoksaalisutta. Toisaalta humanistisia tieteitä nimitellään hömppäaloiksi ja vähätellään humanististen tieteiden maistereita. Toisaalta kuitenkin katsotaan ylöspäin vanhaa rahaa ja kulttuurisukuja, joilla on esimerkiksi varaa opiskella taidehistoriaa välittämättä, elääkö sillä. Sisäänrakennettuna ajatuksena on, että humanistisia aloja saa opiskella, jos on rahaa elättää itsensä vaikka sillä vanhalla rahalla, mutta se ei ole ollenkaan hyväksyttävää, jos ei heti valmistuttuaan saa töitä, eikä ole omaa rahaa, vaan joutuu hakemaan työttömyystukea. Samaan aikaan kuitenkin vakuutellaan, kuinka kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua. Mutta eihän ole. Kuka uskaltaa hakeutua humanistiksi, jos ei ole omaa rahaa, ja vaarana on että joutuu syyllistetyksi valinnastaan. Tosiasiassa suurin osa humanisteista kyllä työllistyy yleisiä akateemisia taitoja vaativiin tehtäviin, mutta työpaikan löytämminen ei ole niin suoraviivaista kuin soveltavilla aloilla, kuten diplomi-insinöörien tai lääkärien koulutuksissa, jotka ovat eräänlaisia akateemisia ammattikouluja.
Tähän löyhästi liittyen, sekin on aika kaksinaismoralistista, että ollaan lainsäädännöllä luotu sellainen järjestelmä, joka takaa työttömyystuen, jos ei saa töitä, mutta jos joku sitä tukea sitten joutuu käyttämään, niin sitä ei kuitenkaan pidetä hyväksyttävänä.
Suomessa ei tosiaan nähdä, mitä hyötyä humanisteista voisi olla, vaan hukataan laajan sivistyksen ja luovuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri kun luulen nähneeni kaiken, vauva.fi yllättää ja vie entisiltä rimanalituksilta pohjan. Tämä keskustelu on uskomattominta hölynpölyä, mitä olen koskaan lukenut.
Keskittykää please johonkin oikeasti tärkeään, jookosta.
Jep. Joku tai jotkut rakastavat tätä aihetta. Ei viikkoa, etteikö tällainenkin ketju pyörisi mukana. Kun edellinen ketju on tullut liian pitkäksi tai harhauduttu sivupoluille, joku värkkää heti kohta uuden.
Hauskinta on, että ylempien luokkien kuvailu on aina niin samanlaista. Ne ihmiset ovat muka hillittyjä, hyväkäytöksisiä, laatutietoisia, siistejä, korkeakoulutettuja, kielitaitoisia, terveystietoisia, pröystäilemättömiä, tyylikkäitä ja osaavat valita vain parasta kaikesta. Ynnä mitä kaikkea muuta hölmöä. Oikeasti sellaisia ei ainakaan Suomessa ole.
(Muuan johtajatason naisihminen ei edes osannut/ tajunnut pestä käsiään eikä alaiset tietenkään kehdanneet asiasta tälle isolle pomolle mainita. Tällainen tuli ilmi kerran yhteisessä tilaisuudessa.)
Jos kertomuksesi käsiä pesemättömästä naisjohtajasta oli tarkoitus osoittaa yhteiskuntaluokkien puuttuminen, niin et ole ymmärtänyt yhteiskuntaluokan käsitettä alkuunkaan. Kyse on kulttuurisesta pääomasta, ei mistään tämänhetkisestä asemasta tai tuloista. Johtajasi voi hyvin olla mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, myöskään käsien peseminen ei ole yksittäisenä tekona todiste kuulumisesta mihinkään yhteiskuntaluokkaan. Eikä käsien pesemättömyyskään, vaikka ehkä vahvimmin se voisi viitata työväenluokkaan. Työväenluokkaan kuuluminen taas ei millään tavalla estä kohoamista ”johtajaksi”, johtajahan se on varmasti alaisten näkökulmasta ihan myymäläpäällikkökin. Suomessa työväenluokasta voidaan kuitenkin nousta merkittävämpiinkin asemiin ja työväenluokan maku ja tavat joko jäävät, tai muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Juuri kun luulen nähneeni kaiken, vauva.fi yllättää ja vie entisiltä rimanalituksilta pohjan. Tämä keskustelu on uskomattominta hölynpölyä, mitä olen koskaan lukenut.
Keskittykää please johonkin oikeasti tärkeään, jookosta.
Samaa mieltä. Mrs Bucket -sonta vakavissaan esitettynä on yhtä noloa kuin alkaa kännissä haastamaan riitaa sukujuhlissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Juuri näin. Hämmästyttävää kyllä, kuvauksesi mukaista sivistynyttä keskiluokkaa on nykyisin yhä vaikeampi löytää. Olen työskennellyt useissa rahoitusalan organisaatioissa, joissa ihmisten keskuansiot ovat pääsääntöisesti melko korkeat ja moni varmaan ajattelee lukeutuvansa ylempään keskiluokkaan ihan vain aseman ja tulojen perusteella. Harrastuksina lähes jokaisella golf ja laskettelu, sillä siellä pääsee näyttäytymään samanhenkisille. Käytöstavat ovat kuitenkin kuin rakennustyömaalta, eikä klassisesta sivistyneisyydestä ole koskaan kuultukaan. Teatterissa ei ole vain unohdettu käydä, vaan se ei ole tullut mieleenkään. Sivistyksen, tai edes kunnollisen lukutaidon arvoa ja yhteyttä kilpailukykyyn ei tunnuta ymmärtävän lainkaan. Valitettavasti tämä kehitys on täysin yhdenmukainen Kokoomuksen kehityksen kanssa ja väitän, että tämä kehityskulku on osatekijänä Suomen kilpailukyvyn heikentymisessä.
Miksi kukaan haluaisi käydä nahkeassa, verovaroin tuetussa, teatterissa kokemassa "kulttuurikokemuksia" ja keräämässä "kulttuurista pääomaa"?
Sellaisessa, missä keskikertaiset komeljanttarit "tulkitsevat" sitä samaa, mitä aina ennenkin?
Onneksi en ole sivistynyt, vaan voin keskittyä muihin asioihin.
Voit tietenkin tehdä kuten haluat. Tässä keskustelussa haluttiin tietää ylemmän keskiluokan tunnusmerkkejä. Sinä osoitat tällä kommentillasi työväenluokan, tai ehkä nykyisen alemman keskiluokan tunnusmerkkejä, eikä siinä ole mitään pahaa. Nykyistä laajempaa sivistystasoa kuitenkin tarvittaisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, jos haluamme kilpailla samassa kilpailussa kehittyneiden maiden kanssa.
Tämä. Meidän ongelmamme ei ole niinkään ettemmekö osaisi valmistaa erilaisia huipputekniikan vimpaimia, vaan se, että emme tunne ostajien kulttuuria ja emme osaa keskustella heidän kanssaan aidosti. Sivistysmaissa kauppaan ei mennä brutaalisti suosilta polvilta vaan asiaa lähestytään keskutellen ja lämmitellen toista tieteistä ja taiteista. Myös ostavan maan kulttuurin tuntemus on olennaista. Nokia ei menestynyt Yhdysvalloissa. Ei koska sen puhelin olisi ollut huonompi, vaan koska sen myyjät ja markkinoijat eivät osanneet asiaansa. Nokiassa ei ymmärretty, että jenkkimarkkinoilla kukaan ei osta laitetta vaan liittymillä on brändi. Eikä kukaan ollut opiskellut kulttuuriasioita ja ymmärtänyt, että esim. Star Trekin kummunikaattorin malli myisi kuin häkä. Motorolassa tämä ymmärrettiin toisin kuin Nokialla.
Tämäkin on totta. Pelkästään valmistamalla emme kuitenkaan pääse kehittyneille markkinoille, vaan tarvitsisimme uusia innovaatioita ja sellaista kehitystyötä, jota muualla ei ole. Tällä hetkellä kuitenkin tunnutaan tavoittelevan lähinnä lyhyen aikavälin hyötyä ja välitöntä tuottoa. Tehdään asioita vain selviytymisstrategialla, ei kasvamisen, kehittymisen ja pitkän tähtäimen strategialla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen kaventamista ja koulutusten rahoittamista vain tämän hetken tunnettuihin tarpeisiin. Se tarkoittaa myös koko yhteiskunnan läpäisevää muutosvastaisuutta, Suomi-keskeisyyttä, ahdasmielisyyttä ja yksityiskohdissa tarpomista laajojen kokonaisuuksien sijaan. Nämä kaikki kumpuavat ohuesta sivistyksestä ja dominoivat tällä hetkellä niin politiikassa, yrityksissä ja laajemmin työelämässä, kuin kodeissakin.
Tässä on paljon paradoksaalisutta. Toisaalta humanistisia tieteitä nimitellään hömppäaloiksi ja vähätellään humanististen tieteiden maistereita. Toisaalta kuitenkin katsotaan ylöspäin vanhaa rahaa ja kulttuurisukuja, joilla on esimerkiksi varaa opiskella taidehistoriaa välittämättä, elääkö sillä. Sisäänrakennettuna ajatuksena on, että humanistisia aloja saa opiskella, jos on rahaa elättää itsensä vaikka sillä vanhalla rahalla, mutta se ei ole ollenkaan hyväksyttävää, jos ei heti valmistuttuaan saa töitä, eikä ole omaa rahaa, vaan joutuu hakemaan työttömyystukea. Samaan aikaan kuitenkin vakuutellaan, kuinka kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua. Mutta eihän ole. Kuka uskaltaa hakeutua humanistiksi, jos ei ole omaa rahaa, ja vaarana on että joutuu syyllistetyksi valinnastaan. Tosiasiassa suurin osa humanisteista kyllä työllistyy yleisiä akateemisia taitoja vaativiin tehtäviin, mutta työpaikan löytämminen ei ole niin suoraviivaista kuin soveltavilla aloilla, kuten diplomi-insinöörien tai lääkärien koulutuksissa, jotka ovat eräänlaisia akateemisia ammattikouluja.
Tähän löyhästi liittyen, sekin on aika kaksinaismoralistista, että ollaan lainsäädännöllä luotu sellainen järjestelmä, joka takaa työttömyystuen, jos ei saa töitä, mutta jos joku sitä tukea sitten joutuu käyttämään, niin sitä ei kuitenkaan pidetä hyväksyttävänä.
Suomessa ei tosiaan nähdä, mitä hyötyä humanisteista voisi olla, vaan hukataan laajan sivistyksen ja luovuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Tavallaan juuri näin, mutta kyse ei ole siitä että pitäisi joukolla nyt hankkia tutkinto ainoastaan ja nimenomaan humanistisesta tiedekunnasta, vaan laajemman sivistyspohjan lisäämisestä muihinkin (erityisesti yliopisto-)tutkintoihin. On ehdottoman tärkeää, että esimerkiksi lääkärillä on erinomainen lukutaito ja kyky yhdistää ja soveltaa tietoa. On myös ehdottoman tärkeää, että kauppatieteilijällä on laaja ymmärrys sekä omasta yhteiskunnasta, että muista maista. Puhumattakaan johtajista, joiden pitäisi osata näyttää suuntaa mihin edetä, eikä vain pitää hökkeliä kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Sun määritelmässä tuo alaluokka ei ole mikään luokka ollenkaan, koska siihen kuuluu niin erilaisia ihmisiä, ettei heillä ole yhtään mitään yhteistä keskenään.
Tämä on sulla siis vaan pelkkä tuloluokkajako. Muuta yhteistä ryhmillä ei ole.
Mikä olisi alaluokalle parempi määritelmä? Minä jaottelen näin:
Ylin luokka eli eliitti ei ole palkkatuloista riippuvaista.
Keskiluokka käy töissä ja elää palkalla. Noilla keskiluokkaan kuuluvilla eri luokilla on tulojen lisäksi erot koulutuksessa ja työasemassa. Ja myös verkostot, perhe ja ystäväpiiri vaikuttavat käyttäytymiseen ja valintoihin. Voi jakaa alemman, keskimmäisen ja ylemmän keskiluokan.
Myös työväenluokka käy töissä ja elää palkalla, ja tekee suorittavaa työtä ammattikoulupohjalta. Työ on usein fyysistä. Arvot ovat konkreettisia ja näkyviä.
Alin luokka ei käy töissä eikä ole taloudellisesti riippumatonta kuten eliitti, vaan joutuu elämään sosiaalituilla, mikä rajoittaa omien arvojen mukaisten valintojen tekemistä. Esimerkiksi voisi haluta perheen ja asua omakotitalossa kivalla alueella, omistaa kultaisen noutajan ja kaksi lasta, mutta ei voi, kun köyhänä ei saa välttämättä parisuhdettakaan, eikä ainakaan uskalla avioitua ja hankkia lapsia.
Alue: Aihe vapaa
Tämä. Meidän ongelmamme ei ole niinkään ettemmekö osaisi valmistaa erilaisia huipputekniikan vimpaimia, vaan se, että emme tunne ostajien kulttuuria ja emme osaa keskustella heidän kanssaan aidosti. Sivistysmaissa kauppaan ei mennä brutaalisti suosilta polvilta vaan asiaa lähestytään keskutellen ja lämmitellen toista tieteistä ja taiteista. Myös ostavan maan kulttuurin tuntemus on olennaista. Nokia ei menestynyt Yhdysvalloissa. Ei koska sen puhelin olisi ollut huonompi, vaan koska sen myyjät ja markkinoijat eivät osanneet asiaansa. Nokiassa ei ymmärretty, että jenkkimarkkinoilla kukaan ei osta laitetta vaan liittymillä on brändi. Eikä kukaan ollut opiskellut kulttuuriasioita ja ymmärtänyt, että esim. Star Trekin kummunikaattorin malli myisi kuin häkä. Motorolassa tämä ymmärrettiin toisin kuin Nokialla.