Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni nainen oikeasti kuorii perunat teini-ikäiselle pojalleen nykyään?
06.06.2026 |
Kysymys otsikossa.
En ole normaalien sivistyneiden ja koulutettujen kaupungeissa asuvien piireissä tällaista nähnyt tai kuullut.
Onkohan tuollainen ollut joskus yleistä jossain pikkupaikkakunniila joskus menneinä vuosikymmeninä?
Vai onko se vaan valheellista tarinaa jota mielenterveydeltään sairas ihminen suoltaa someen?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Olisi outoa keitellä perunoita kahdessa kattilassa: toisessa teinipojalle perunat kuorineen ja toisessa muulle perheelle kuorittuja perunoita.
Siis ihanko oikeasti sivistyneet ja kaupungissa asuvat teette noin? Miksi ihmeessä? Saako se teinipoika jotain erityistä perunankuorista vai miksi kaupunkilaispoikana ei voi syödä samaa ruokaa kuin muu perhe?
Eihän oikeasti kukaan noin ole tehnyt moneen vuosikymmeneen.
Mutta pysyvistä mielenterveyden ongelmista kärsivä saattaa ihan tosissaan ajatella niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi meillä on sen verran pätäkkää, että pystymme ostamaan oikeita vihanneksia, eikä tarvitse kalastella vitamiineja perunankuorista.
Vierailija kirjoitti:
Vielä kymmenen vuotta sitten tuli koulusta ohjeet kotiin, että lapsen pitää osata kuoria omat perunansa ennen koulun aloittamista. Nykyinen kouluruoka ei vissiin ole mitään oikeaa perunaa nähnytkään, joten liekö ohjeestakin luovuttu.
90-luvulla ainakin koulussa piti kuoria perunat itse ja sitä kyllä vahdittiin ja valvottiin ja harjoiteltiin. Siinä melkein alkoi tuntua, että kyseessä on tärkeäkin taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunat kuoritaan ennen keittämistä eli kuorin kaikille syöjille perunat.
Minkä ihmeen takia kuorit ennen keittämistä?
Jotta elämä ei maistuisi kouluruoalta. Todella harvoin syödään keitettyjä perunoita muutenkaan. Uusia perunoita lukuun ottamatta varmaan Salzkartoffeln parsakaudella ja pari kertaa muun vuoden aikana.
Erilaisia pottuja menee uuniin, pilkottuna erilaisiin pataruokiin, joskus muusiin, lohkottuna air fryeriin, samosan täytteeksi, jne. Peruna on monipuolinen juures, joka on kuitenkin keitettynä itsessään todella mitäänsanomattoman makuinen. Se on kuitenkin kuin sieni, imee kaikki aromit padasta tai wokista. Testaa vaikka aloo gobi tai joku variaatio hong shao lihapadoista, johon lisäät perunaa.
En ole oikeastaan missään muualla törmännyt ruokakulttuuriin, jossa syödään eltaantuneen makuisia kuorineen keitettyä perunoita ja jotain läskisoosia. Pula-ajan ruokaa, eikä edes hyvällä tavalla toisin kuin joku ribollita. Onneksi tuo verilettu-, valkokastike-, kauravelli-, klimppiyrjövesikeitto- ja maksalaatikkokulttuuri on pikku hiljaa menossa hautaan. Tuollaista syötetään enää lapsiparoille ja vanhuksille laitoksissa, ja surkeimmissa lounasravintoloissa, joiden asiakaskunta on jotain hädin tuskin lukutaitoista p-vakoduunaria 80-luvulle jämähtäneessä tehtaassa jollain muuttotappiopaikkakunnalla.
Näytäpä minkä tahansa yli 100 k asukkaan kaupungin keskustasta ravintola, jonka lista koostuu jostain veriletuista ja kumiperunoista? Vanhainkotien "ravintoloita" ei lasketa.
Vuonna 1940 syntynyt äitipuoleni kuori 1972 syntyneelle pikkuvelipuolelleni reilusti aikuisesti asti.
Ja istui ruokapöydän vieressä pakastimen ääressä syömässä ruokaa teelautaselta
Sieltä sitten kirmaili edestakaisin palvelemaan perhettään.
Kyseessä pieni pohjalainen tuppukyläkaupunki:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1940 syntynyt äitipuoleni kuori 1972 syntyneelle pikkuvelipuolelleni reilusti aikuisesti asti.
Ja istui ruokapöydän vieressä pakastimen ääressä syömässä ruokaa teelautaselta
Sieltä sitten kirmaili edestakaisin palvelemaan perhettään.
Kyseessä pieni pohjalainen tuppukyläkaupunki:(
Pienet paikkakunnat ja toiset ajat.
Tuo sukupolvi on käytännössä jo haudassa tai hoivakodissa.
Ei tuollaista normaaleissa perheissä ole.
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvavat niin nopeasti, joten onko se niin kovin väärin, jos äiti haluaa pitää vähän kiinni pienestä pojastaan, esimerkiksi kuorimalla tämän perunat?
On väärin, koska estät lapsen itsenäistymisen. Lapsen ei ole tarkoitus pysyä pienenä poikana loppuelämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä on sen verran pätäkkää, että pystymme ostamaan oikeita vihanneksia, eikä tarvitse kalastella vitamiineja perunankuorista.
Kotimainen ruoka on sitäpaitsi edullista.
Miehen täti sai iltatähtipojan yli nelikymppisenä, ikäero edellisiin lapsiin oli iso. Poika oli tädin simäterä ja hän teki kaiken poikansa eteen, kuori ne perunatkin. Sitten parikymppisenä poika rupesi seurustelemaan eikä mamma tykännyt siitä yhtään. Marisi meillekin, miten tyttö on laiska, kun ei kuori pojalle perunoita. Tuo nuori nainen rakasti miestä kovasti ja suostui siihen, että yhteenmuutto tarkoittaa sitä, että he asuvat miehen äidin luona. Puoli vuotta myöhemmin sekin suhde päättyi, äidin ja pojan väliin ei kukaan voinut tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvavat niin nopeasti, joten onko se niin kovin väärin, jos äiti haluaa pitää vähän kiinni pienestä pojastaan, esimerkiksi kuorimalla tämän perunat?
On väärin, koska estät lapsen itsenäistymisen. Lapsen ei ole tarkoitus pysyä pienenä poikana loppuelämäänsä.
Minusta on kamala ajatus, että äiti pystyisi vain jättämään lapsensa sillä sekuntilla kun tämä täyttää 18. Kyllä lapseni ovat lapsiani niin kauan kun elän.
Vierailija kirjoitti:
Perunat kannattaa syödä kuorineen. Vitamiinit+hivenaineet talteen.
Voisi kumminkin tutustua perunankuorten solaniini-myrkkyyn ainakin ennenkuin syö isompia määriä.
Ja pikkulapsillehan ei ole hyvä syöttää varhaisperunaakaan solaniinin vuoksi, ainakin jos Ruokavirastoa on uskominen.
Onhan peruna ihan maukasta mutta kun siinä on 85 % vettä ja enimmäkseen tärkkelystä niin ei oikeastaan mikään edullinen tai tarpeellinen ruoka. Eihän sitä edes lasketa kasvikseksi ravintosuosituksissa.
Se sanottuna - keitän tänään itselleni kilon varhaisperunoita, enkä aio kuoria niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset teinipojat voisivat hankkia tyttöystävän, joka kuorii heille perunat.
Missä vaiheessa teini-ikäiset tytöt ovat oppineet kuorimaan perunoita?
Perinteisesti äidit ovat opettaneet tyttärilleen kodin- ja perheenhoitoon kuuluvat työt jo pienestä pitäen, esimerkiksi kehruu, ompelu, ruoanvalmistus ja -säilöntä ja se perunan kuoriminen.
Ei tuollaista ole normaaleissa valtavirran perheissä ollut vuosikymmeniin.
Mutta ainahan sitä somessa voi öyhöttää.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset teinipojat voisivat hankkia tyttöystävän, joka kuorii heille perunat.
Tytöillä ja nuorilla naisilla ei ole enää kotitaloustaitoja. Eikö äidit enää opeta tyttöjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvavat niin nopeasti, joten onko se niin kovin väärin, jos äiti haluaa pitää vähän kiinni pienestä pojastaan, esimerkiksi kuorimalla tämän perunat?
Vanhempien tehtävä on opettaa lapsilleen elämässä tarvittavia taitoja niin, että sitten kun tulee aika lapsen muuttaa omilleen, hän voi luottaa pärjäämiseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset teinipojat voisivat hankkia tyttöystävän, joka kuorii heille perunat.
Tytöillä ja nuorilla naisilla ei ole enää kotitaloustaitoja. Eikö äidit enää opeta tyttöjä?
Niitä ehtii opetella sitten omassa asunnossa asuessa. Nykyään netistä löytyy joka hommaan opasviedeo.
Vierailija kirjoitti:
Miehen täti sai iltatähtipojan yli nelikymppisenä, ikäero edellisiin lapsiin oli iso. Poika oli tädin simäterä ja hän teki kaiken poikansa eteen, kuori ne perunatkin. Sitten parikymppisenä poika rupesi seurustelemaan eikä mamma tykännyt siitä yhtään. Marisi meillekin, miten tyttö on laiska, kun ei kuori pojalle perunoita. Tuo nuori nainen rakasti miestä kovasti ja suostui siihen, että yhteenmuutto tarkoittaa sitä, että he asuvat miehen äidin luona. Puoli vuotta myöhemmin sekin suhde päättyi, äidin ja pojan väliin ei kukaan voinut tulla.
Sellainen tarina sitten tällä kertaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunat kuoritaan ennen keittämistä eli kuorin kaikille syöjille perunat.
Minkä ihmeen takia kuorit ennen keittämistä?
Jotta elämä ei maistuisi kouluruoalta. Todella harvoin syödään keitettyjä perunoita muutenkaan. Uusia perunoita lukuun ottamatta varmaan Salzkartoffeln parsakaudella ja pari kertaa muun vuoden aikana.
Erilaisia pottuja menee uuniin, pilkottuna erilaisiin pataruokiin, joskus muusiin, lohkottuna air fryeriin, samosan täytteeksi, jne. Peruna on monipuolinen juures, joka on kuitenkin keitettynä itsessään todella mitäänsanomattoman makuinen. Se on kuitenkin kuin sieni, imee kaikki aromit padasta tai wokista. Testaa vaikka aloo gobi tai joku variaatio hong shao lihapadoista, johon lisäät perunaa.
En ole oikeastaan missään muualla törmännyt ruokakulttuuriin, jossa syödään eltaantuneen makuisia kuorineen keitettyä perunoita ja jotain läskisoosia. Pula-ajan ruokaa, eikä edes hyvällä tavalla toisin kuin joku ribollita. Onneksi tuo verilettu-, valkokastike-, kauravelli-, klimppiyrjövesikeitto- ja maksalaatikkokulttuuri on pikku hiljaa menossa hautaan. Tuollaista syötetään enää lapsiparoille ja vanhuksille laitoksissa, ja surkeimmissa lounasravintoloissa, joiden asiakaskunta on jotain hädin tuskin lukutaitoista p-vakoduunaria 80-luvulle jämähtäneessä tehtaassa jollain muuttotappiopaikkakunnalla.
Näytäpä minkä tahansa yli 100 k asukkaan kaupungin keskustasta ravintola, jonka lista koostuu jostain veriletuista ja kumiperunoista? Vanhainkotien "ravintoloita" ei lasketa.
Nyt kyllä dissaat väärää puuta. Läskisoosi on nimittäin ranskalaisen keittiön helmi, jota syödään nykyään eniten Yhdysvalloissa. Suomen kuuluisin läskisoosi lienee ravintola Elitessä, mutta kyllä sitä saa muistakin maineikkaista paikoista. Läskisoosia olen syönyt myös Italiassa ja hyvää oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvavat niin nopeasti, joten onko se niin kovin väärin, jos äiti haluaa pitää vähän kiinni pienestä pojastaan, esimerkiksi kuorimalla tämän perunat?
On väärin, koska estät lapsen itsenäistymisen. Lapsen ei ole tarkoitus pysyä pienenä poikana loppuelämäänsä.
Minusta on kamala ajatus, että äiti pystyisi vain jättämään lapsensa sillä sekuntilla kun tämä täyttää 18. Kyllä lapseni ovat lapsiani niin kauan kun elän.
Sinun lapset kuolee nälkään jos joudut viikoksi sairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen täti sai iltatähtipojan yli nelikymppisenä, ikäero edellisiin lapsiin oli iso. Poika oli tädin simäterä ja hän teki kaiken poikansa eteen, kuori ne perunatkin. Sitten parikymppisenä poika rupesi seurustelemaan eikä mamma tykännyt siitä yhtään. Marisi meillekin, miten tyttö on laiska, kun ei kuori pojalle perunoita. Tuo nuori nainen rakasti miestä kovasti ja suostui siihen, että yhteenmuutto tarkoittaa sitä, että he asuvat miehen äidin luona. Puoli vuotta myöhemmin sekin suhde päättyi, äidin ja pojan väliin ei kukaan voinut tulla.
Sellainen tarina sitten tällä kertaa
Kaiken lisäksi tositarina. Äidin eläessä miehen jokainen naissuhde loppui alkuunsa.
Siis teinipojan kuuluukin syödä perunasta kuoret? Eikö silloin olisi fiksumpaa keittää ne erikseen sille teinille, tarjota hänelle kuoriannos ja muille perunat?