Mitä kirjoja luit lapsena?

Pääasiassa hevoskirjoja. Olin monta vuotta Pollux-hevoskerhossa ja sieltä tuli joka kuukausi pari kirjaa, niitä on vieläkin ullakolla monta laatikollista. Lisäksi kirjastosta lainasin Nummelan ponitallia ja Pappilan ponityttöjä ainakin. Jonkun verran luin myös Nea-sarjan kirjoja, mutta en oikein pitänyt niistä siksi että se Nean kokema kiusaaminen tuntui niin pahalta, ja lisäksi se alaikäisten lasten ja aikuisen ratsastuksenopettajan heilastelu oli omasta mielestäni jo silloin kyseenalaista. En muista juonta enää tarkkaan, mutta jotain tuollaista siinä oli. 

Muista kuin hevoskirjoista lemppareita olivat Harry Potterit. Ehkä muutaman Viisikon luin myös lisäksi. Ja yhden Tiina-kirjan, mutta se tuntui jotenkin niin tunkkaiselta. Hevosten lisäksi tykkäsin paljon koirista, joten Jesse-sarja oli myös mieleen, kertoo tytöstä jolla on kultainennoutaja jonka mukaan sarja on nimetty. Samoin Koirahullun päiväkirja-sarja kuului suuriin suosikkeihini. 

Jännä ajatella, että joitain näistä sarjoista on julkaistu kymmeniä vuosia. Esimerkiksi kun äsken tarkistin, niin tuon Nea-sarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1989 ja viimeisin 2015. Mutta Nummelan ponitalli vie kyllä tässä voiton, ensimmäinen kirja julkaistiin 1977 ja viimeisin näköjään tänä vuonna:D Joka vuosi julkaistu vähintään yksi kirja, huh huh. Jo silloin 20v sitten kun itse niitä luin niin tuntui että niitä kirjoja on loputtomasti ja sarja on jatkunut ikuisuuden. Pakko kyllä nostaa hattua Merja ja Marvi Jalolle tästä kymmenien vuosien työstä joka on vaikuttanut useaan sukupolveen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kaiken mikä oli painettu paperille, sarjakuvista tietokirjoihin. Lapsille ja nuorille suunnatuista kirjasarjoista esimerkiksi Viisikko, 3 etsivää, SOS, Tarzan ja Mars, kaikista näistä kaikki osat mitä vain löysin kirjastosta, divareista tai kirjakaupoista. Jossain vaiheessa keräsin ja luin myös vanhempaa tuotantoa, esimerkiksi koko El Coyote -sarjan, joka oli äitini suosikki 1950-luvulla. Niihin paloi kaikki viikkorahat, mitä jäi yli sarjakuvien ostamisesta (joita sitten keräsinkin vaikka millä mitalla). Suosikkeihini kuului myös Leo Kesslerin Voitto-sarja. Vanhempien kirjahyllystä luin melkein kaiken mitä sieltä löytyi, esimerkiksi suomalaisista aina Huovisen Lampaansyöjistä lähtien Suomen talvisodasta kertoviin tietokirjoihin. Mainitsemisen arvoisia myös Tuhannen ja yhden yön tarinat 1-6, jotka olivat paksuja tiiliskiviä; painoivatkin ihan hirmuisesti. Ne luin moneen kertaan. Ehkä mieluisin kirja oli kuitenkin Tutankhamonista ja muinaisesta egyptistä kertova tietokirja. Myöhemmin hain yliopistolle opiskelemaan egyptologiaa, mutta minulla ei ollut aikaa lukea pääsykoekirja kuin kerran viimeisellä viikolla, joten jäin pisteen päähän. Ei se nyt sinänsä haitannut, koska olin jo toisessa yliopistossa lukemassa toista alaa. 

Mitä alaa pääsit lukemaan? Työllistääkö tai voiko epyptologiaa vielä opiskella? 

 

- ap

Väittelin tohtoriksi paljon käytännönläheisemmältä alalta ja olen yliopistolla töissä jo pitkän aikaa. Egyptologian opetus Suomessa loppui pääaineena Helsingin Yliopistossa v. 2017 ja oppiaine lakkautettiin virallisesti v. 2023. 

Just kesä on sitä lukemisen juhla-aikaa. Sydämessäni toivon että löytyy vielä niitä lapsia, jotka lukee nautinnolla samaa shittiä kuin ennenkin. En ole konservatiivi, mutta toivon samaa mitä itse koin, koska koin sen hyväksi. Koen sen vieläkin hyväksi. Tykkäsn tosi paljon Pekka Tulpon Esileikkimökki (1996) kirjasta.

Sain ekaluokalla Raittiuskilpakirjoituksista 1. palkinnoksi Eila Paakkisen kirjan Kesä tuli Kynttiläkadulle eli Katri, Pepe ja salaperäinen talo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanki_nimelt%C3%A4_Papillon

Ja tuon jatko-osan myös. Noin 40v. sitten. 

Muistaako kukaan muuten Susan Cooperin Pimeä nousee-sarjaa? Viheriä noita etc. Itseäni joskus jopa pelotti tämä, mutta eihän sitä - ainakaan poikana - voinut kenellekään tunnustaa. 

Todella hatarat muistikuvat, pitäisi varmaan joskus lukaista näitä - tai sitten jättää mahdollinen pettymys väliin ja vaalia lapsuudenmuistoja.

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanki_nimelt%C3%A4_Papillon

 

Ja tuon jatko-osan myös. Noin 40v. sitten. 

Tämä on hyvä kirja. Luin sen lapsena moneen kertaan kasarilla. Pitääkin pelastaa se vanhempien kirjahyllystä omaan hyllyyn.

Ensi alkuun kotona kirjahyllystä kaikkea, mutta lääkärikirjaa vain alle sata sivua, sillä siirsivät sen pois, kun heille selvisi, että tiedän aika lailla hedelmöittymisestä ja sikiön vaiheista.

Merja ja Marvi Jalon heppakirjoja, Neropatin päiväkirjoja, Nikke-kirjoja sekä Harry Pottereita ainakin. 2000-luvun lapsi olen. 

Ja Ella-kirjoja tietysti!

Edellinen

Rattoa ja Mein Kampfia. Oon nykyään johtaja.

Pienenä luin Pekka Töpöhännät ja sitten oli pari Janne kissa kirjaa. Olin kissafani jo silloin. Monien täällä jo mainittujen lisäksi tuli luettua myös paljon sarjakuvia mm. Tintit, Lucky Luket ja Asterixit. 

Iijoki sarjan kokonaan luin.  

Kaikki 17 000 sivua