Lue keskustelun säännöt.
FIRE - taloudellinen riippumattomuus kokemuksia
05.06.2026 |
Oon tässä viime aikoina lueskellu enemmän FIREstä eli siitä ajatuksesta, että säästetään ja sijoitetaan suht aggressiivisesti, jotta joskus ei tarvis enää olla täysin palkkatyön varassa. Perusidea on sinänsä houkutteleva, vähemmän pakkoa, enemmän vapautta päättää omasta ajasta.
Tässä joku laskuri, melkoisesti pitäisi laittaa säästöön:
https://calcyx.com/fi/raha/fire-tavoitepaaoman-laskuri
Mutta samalla mietityttää, miten realistista tää oikeasti on tavalliselle suomalaiselle. Jenkkisisällöissä puhutaan usein isoista palkoista, halvoista indeksirahastoista ja siitä että vedetään kulut minimiin. Suomessa taas verotus, asumisen hinta, palkkataso ja perhe-elämä tekee tästä ehkä vähän eri pelin.
Muutama kysymys heitettäväksi keskusteluun:
Onko täällä porukkaa, joka tavoittelee FIREä tosissaan?
Millaisella säästöasteella te menette?
Tuntuuko tavoite motivoivalta vai enemmän siltä, että elämä jää elämättä jos kaikki optimoidaan sijoituksiin?
Ja mikä teille olisi “riittävä” taloudellinen riippumattomuus, täysi eläköityminen vai vaikka se, että voisi tehdä osa-aikatöitä ilman stressiä?
Itelle ehkä houkuttelevin ajatus ei ole mikään 40-vuotiaana riippumattoon jääminen, vaan enemmän se että olisi taloudellista liikkumavaraa. Että voisi vaihtaa duunia, pitää taukoa, tehdä vähemmän töitä tai olla ottamatta ihan mitä tahansa vastaan vaan rahan takia.
Kiinnostais kuulla muiden ajatuksia. Onko FIRE fiksu pitkän aikavälin tavoite vai meneekö helposti Excel-elämäksi?
Kommentit (226)
Minä tavoittelen myös taloudellista riippumattomuutta. Sijoitan joka kuukausi vähintään 1000e vaikka palkkani ei ole edes iso, tienaan bruttona 4000e/kk.
Asun 30 neliön asunnossa ja tämä on pian velaton sekä tässä on halpa vastike. En tuhlaa rahojani mihinkään ylimääräiseen eli yleisötapahtumat,ravintolat on paikkoja missä en käy. Ostan kaupasta aina halvinta mahdollista ruokaa sekä metsästän alennustuotteita.
Se että saisin osinkoja 20 000e käteen vuosi riittää minulle varsin hyvin, tavoittelen sitä että voin lopettaa työt viimeistään 50 vuotiaana. Lapsian en tälläiseen paskamaahan halua tehdä joten nekään ei ole viemässä minun vähäisiä roposiani.
M34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruvettiin firettämään 50-vuotiaina, tavoitteena päästä eläkkeelle 60-vuotiaana. Nyt matkaa takana vajaat 15 vuotta, jäljellä siis vähän yli 5 vuotta.
Alussa homma etenee niin hitaasti, että meinaa usko loppua. Nyt on jo nähtävissä, että kyllä tämä toimii. Tässä kohtaa taas alkaa väsyä budjetteihin ja tekisi jo mieli aloittaa se vapaampi vaihe, missä käytetään isompi osa tuloista. Se taas edelleen tuhoaisi suunnitelman, koska viimeisten vuosien tuottohan on juuri se ratkaiseva panos.
Emme ole kyllä missään kohtaa kärvistelleet mitenkään valtavan himokkaasti. On asuttu tosi kivassa mutta huolella valitussa asunnossa, jossa laatu kohtaa matalat kulut. On syöty aina hyvin. On harrastettu ja maltillisesti jopa matkusteltu. Firettämisen yksi kulmakivi onkin ollut myös hankkia ja ylläpitää taitoja ja harrastuksia, joissa on kivaa tekemistä sitten eläkkeelläkin.
Olen iloinen, ettei aloitettu aikaisemmin, koska silloin olisi ehkä jäänyt perhe perustamatta tai oltaisiin köyhäilty liikaa. Toki heti valmistumisen jälkeen ostettiin hyvä omistusasunto ja asuntolainaa lyhennettiin reippaasti koko ajan, jotta jäisi sitä ylimääräistä, jonka voi sijoittaa. Mutta sehän on sellaista pohjustamista, että elämän peruspuitteet ovat kohdillaan ennen kuin kerätään tuottavaa omaisuutta.
Lapsille olen opettanut silti, että aina laitetaan tuloista tietty siivu rahastoihin tai etf:iin. Se ei ollut noin kätevää omassa nuoruudessani, nyt pystyy aloittamaan pienillä summilla jo kesätyötieneisteistä. Tuen lasten vuokranmaksua, jotta tuo sijoittamisen tavaksi opettelu olisi heille mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Ruvettiin firettämään 50-vuotiaina, tavoitteena päästä eläkkeelle 60-vuotiaana. Nyt matkaa takana vajaat 15 vuotta, jäljellä siis vähän yli 5 vuotta.
Alussa homma etenee niin hitaasti, että meinaa usko loppua. Nyt on jo nähtävissä, että kyllä tämä toimii. Tässä kohtaa taas alkaa väsyä budjetteihin ja tekisi jo mieli aloittaa se vapaampi vaihe, missä käytetään isompi osa tuloista. Se taas edelleen tuhoaisi suunnitelman, koska viimeisten vuosien tuottohan on juuri se ratkaiseva panos.
Emme ole kyllä missään kohtaa kärvistelleet mitenkään valtavan himokkaasti. On asuttu tosi kivassa mutta huolella valitussa asunnossa, jossa laatu kohtaa matalat kulut. On syöty aina hyvin. On harrastettu ja maltillisesti jopa matkusteltu. Firettämisen yksi kulmakivi onkin ollut myös hankkia ja ylläpitää taitoja ja harrastuksia, joissa on kivaa tekemistä sitten eläkkeelläkin.
Olen iloinen, ettei aloitettu aikaisemmin, koska silloin olisi ehkä jäänyt perhe perustamatta tai oltaisiin köyhäilty liikaa. Toki heti valmistumisen jälkeen ostettiin hyvä omistusasunto ja asuntolainaa lyhennettiin reippaasti koko ajan, jotta jäisi sitä ylimääräistä, jonka voi sijoittaa. Mutta sehän on sellaista pohjustamista, että elämän peruspuitteet ovat kohdillaan ennen kuin kerätään tuottavaa omaisuutta.
Lapsille olen opettanut silti, että aina laitetaan tuloista tietty siivu rahastoihin tai etf:iin. Se ei ollut noin kätevää omassa nuoruudessani, nyt pystyy aloittamaan pienillä summilla jo kesätyötieneisteistä. Tuen lasten vuokranmaksua, jotta tuo sijoittamisen tavaksi opettelu olisi heille mahdollista.
Typo, ruvettiin firettämään 40-vuotaina, ei viisikymppisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa.
Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.
Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi.
Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.
Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa.
Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.
Ei ole vaihtoehtoja ei mutta onko se sitten reilua että toiset varautuvat eivätkä käytä mitään kalliita palveluita vaan säästävät ja voivat sitten halutessaan jäädä pois työelämän paineista aiemmin. Mutta ne jotka eivät säästä joutuvat olemaan työssä tai karmeassa työttömyysloukussa köyhyydessä ehkä jopa 70v asti? Kun kuitenkin tavallisia ihmisiä yritetään houkutella koko ajan ostamaan ja kuluttamaan hulluna joka puolelta ja meneehän ne rahat sitten usein heti eikä jää säästöön.
On se reilua. Ne jotka kuluttavat ja ostavat, nauttivat heti makeasta elämästä. Toiset taas mylhemmin. Jos nyt oidät sitä kuluttamista jotenkin moraalisesti korkealuokkaisena asiana, niin muista, että firettäjä kuluttaa kyllä sitten vanhempana.
En ihan heti keksi mitään reilumpaa kuin se, että säästäväisyys palkitaan helpommalla elämällä. Säästyy siinä yhteiskunnankin varoja, kun tuhlarit ryntäävät tukiluukuille tulojen ehtyessä mutta firettäjät elävät omilla rahoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex jäi alle 40v pois työelämästä. Elää kuin eläkeläinen. Tekee välillä reissuja, mutta asuu muuten vanhempiensa nurkissa. Maailmankuva on jollain tapaa kutistunut ja vääristynyt näiden vuosien aikana. Sivusta seuranneena ei vaikuta kovin houkuttelevalta. Mieluummin käyn töissä. Siitä tulee ryhtiä päivään ja tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ajatuksia & vaikutteita.
Tuossakin on pointti. Siksi en itse ole edes pyrkinyt siihen, että jäisi pois töistä alle 60-vuotiaana. Kuusikymppisenä alkavat saman ikäiset jo haaveilla eläkepäivistä, niin ei ole sosiaalisesti niin rajoittavaa jäädä pois töistä. Nyt viisikymppisenä kaverit puhuvat tosi paljon vielä työelämästä ja ovat tosi kiinni urassaan, olisi hankalaa olla poikkeava ja elää täysin erilaista elämää kuin kaikki ympärillä.
Eläkkeelle jääminen myös supistaa elämänpiiriä ja jättää pois kehityksen kelkasta jossain määrin. Olisi vähän pelottavaa olla 40 vuotta eläkeläinen, sitä voisi olla loppuvaiheessa jo aika kuutamolla normaalista elämästä, vaikka pää pelaisi ja asuisi omassa kodissaan vielä. Töissähän minä nytkin opettelen tekoälyn käyttöä, tuskin viitisin siihen muuten laittaa aikaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin pois työelämästä 55 vuotiaana kun sijoitusasunnoista alkoi tulla enemmän kuin palkkatyöstä. Kun jäin varhaiseläkkeelle
ja eläke riitti elämiseen niin myin sijoitusasunnot pois ja ostin koko rahalla pitkoja. Siinä vaikutti kyllä muuttokin, olisi asunnot ollut liian kaukana. Nyt elelen sitten peruseläkeläisen elämää ja mietin mitä niiden kryptojen kanssa tekisi. Ehkä odotan sen kolme vuotta jolloin seuraavan huipun pitäisi osua.
Ketjun firettäjät tuntuvat olevan suurimmaksi osaksi miehiä. Kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjun firettäjät tuntuvat olevan suurimmaksi osaksi miehiä. Kumma juttu.
En kiinnittänyt huomiota. Itse olen ainakin nainen. Naiseksi tosin poikkeuksellisen hyvätuloinen, mikä antaa tietysti paremmat mahdollisuudet firettämiselle.
Kiinnitin jo nuorena aikuisena huomiota siihen, että pojilta hyväksyttiin helpommin avoin tavoite hyvätuloiseen ammattiin. Tytöiltä tivattiin jotain jalompaa motiivia ja kyseenalaistettiin helposti valintoja, jotka johtaisivat nimenomaan vaurauteen.
Sama jatkui tyttäreni kohdalla. Koulussa ja mummolassa sama juttu, tytöille ehdotettiin pienipalkkaisia ja alisteisia ammatteja tyyliin lentoemäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Jos ei ollut pelkkää kiitettävää todistuksessa, ehdotettiin kärkkäästi vähän matalamman kunnianhimon ratkaisuja. Pojilla taas ei häirinnyt yhtään, jos ei ollut mikään tähtioppilas koulussa. Ihan vakavasti otettiin suuretkin suunnitelmat. Tyyliin seiskan pojasta tulee totta kai juristi tai rahishärkä, mutta kasin tytön on parempi miettiä varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta, kun sinne pääsee sisään ja saa töitä.
Kotona sitten piti paikkailla noita asenteita tyttären suhteen.
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Ei firetyksessä ole ideana saada työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea, vaan elää omilla sijoituksillaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Olen todellakin ottanut huomioon, eikä sureta yhtään. Ei ole sitten työnhakuvelvoitetta eikä kukaan kyttää rahankäyttöäni. Ja tavoite on joka tapauksessa, että käytettävissä on vähintään 3500€/kk nettorahaa, niin sillä pärjää kyllä ilman tukiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Ei niitä tuloja syödä sijoituksista, vaan tuotoista. Jos sijoituksia on tuo 400 000, sieltä voi ottaa 16 000 vuodessa. Veroa menee noin 15%, kun osa on sitä sijoitettua rahaa eikä voittoa. Eli tuosta jää 13 600€/vuosi. Se tarkoittaa, ettei määrä vielä riitä yksinään mihinkään, mutta muiden tulojen lisänä tuo 1100€ on ihan mukava.
Eli tuohon kun lisää parin sijoitusasunnon tuotot 400€/kk verojen jälkeen, ollaan parissa tonnissa. Joku lisäeläke siihen kylkeen, niin alkaa rahat riittää elämiseen. Eläkekertymän lisänähän tuo on jo yksinkin ihan käänteentekevä.
Itsellä tavoite 44 vuotiaana jäädä eläkkeelle .Tällä hetkellä ikää 34v ja sijoituksissa 300k. 15-20k€ menee vuodessa sijoituksiin. Tavoitteena 750k€. Yksi lapsikin löytyy. Tuntuu hyvältä kun monella tuo tavoiteikä on jotain 50 tai 55v. Joten itsellänikin tuo 44v jo ei onnistukaan niin on vielä 6 vuotta "aikapuskuria" ennen kuin voisi kuvitella olevansa siinä tilanteessa missä muutkin FIREttäjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Ei niitä tuloja syödä sijoituksista, vaan tuotoista. Jos sijoituksia on tuo 400 000, sieltä voi ottaa 16 000 vuodessa. Veroa menee noin 15%, kun osa on sitä sijoitettua rahaa eikä voittoa. Eli tuosta jää 13 600€/vuosi. Se tarkoittaa, ettei määrä vielä riitä yksinään mihinkään, mutta muiden tulojen lisänä tuo 1100€ on ihan mukava.
Eli tuohon kun lisää parin sijoitusasunnon tuotot 400€/kk verojen jälkeen, ollaan parissa tonnissa. Joku lisäeläke siihen kylkeen, niin alkaa rahat riittää elämiseen. Eläkekertymän lisänähän tuo on jo yksinkin ihan käänteentekevä.
Kyllä minä ainakin syön pääomaakin omassa FIREssä koko ajan jonkin verran. Koska ei minun tarvitse säästää sitä kellekään, kun perikuntaa ei ole. Tavoitteena on aikanaan ”poistua” taskut tyhjinä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon että tulevaisuudessa ette saa työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea jos on varallisuutta? Eläke alkaa sit 75 vuotiaana jos silloinkaan.
Eli kaikki tulot joutuu "syömään" sijoituksista. Miten pitkään tuo 400 000e silloin riittäisi?
Ei niitä tuloja syödä sijoituksista, vaan tuotoista. Jos sijoituksia on tuo 400 000, sieltä voi ottaa 16 000 vuodessa. Veroa menee noin 15%, kun osa on sitä sijoitettua rahaa eikä voittoa. Eli tuosta jää 13 600€/vuosi. Se tarkoittaa, ettei määrä vielä riitä yksinään mihinkään, mutta muiden tulojen lisänä tuo 1100€ on ihan mukava.
Eli tuohon kun lisää parin sijoitusasunnon tuotot 400€/kk verojen jälkeen, ollaan parissa tonnissa. Joku lisäeläke siihen kylkeen, niin alkaa rahat riittää elämiseen. Eläkekertymän lisänähän tuo on jo yksinkin ihan käänteentekevä.Kyllä minä ainakin syön pääomaakin omassa FIREssä koko ajan jonkin verran. Koska ei minun tarvitse säästää sitä kellekään, kun perikuntaa ei ole. Tavoitteena on aikanaan ”poistua” taskut tyhjinä. :)
Minulla on tietysti sillä lailla eri tilanne, että on kaksi lasta, joille haluan jättää pääoman heidän eläketurvakseen aikanaan. Mutta muutenkin minusta olisi ahdistavaa tavoitella sitä, että poistuu taskut tyhjinä. Entä jos käykin niin huonosti, että elää suunniteltua pitempään tervettä ja aktiivista elämää? Sitten onkin rahat syöty ja tulee ahdistus ja kurjuus siitä köyhyydestä. Ei ole kivaa lyödä ikään kuin vetoa sen puolesta, että kuolee pian. On iloisempi ja toiveikkaampi olo, kun edes jokin asia paranee loppua kohti. Sijoitusten karttuminen voi olla juuri sellainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä tavoite 44 vuotiaana jäädä eläkkeelle .Tällä hetkellä ikää 34v ja sijoituksissa 300k. 15-20k€ menee vuodessa sijoituksiin. Tavoitteena 750k€. Yksi lapsikin löytyy. Tuntuu hyvältä kun monella tuo tavoiteikä on jotain 50 tai 55v. Joten itsellänikin tuo 44v jo ei onnistukaan niin on vielä 6 vuotta "aikapuskuria" ennen kuin voisi kuvitella olevansa siinä tilanteessa missä muutkin FIREttäjät.
Tuo on hyvä asenne. Siinä käy helposti niin, että vaikka rahat riittäisivät jo töistä pois jättäytymiseen, se palkka tuo edelleen niin paljon suuremmat tulot, että on houkuttelevaa jatkaa töissä. On kuitenkin eri tuntuista tehdä töitä vielä jokunen vuosi, jotta saa esimerkiksi ostettua vielä kivan kakkosasunnon tai vaikka sen hienon purjeveneen, kuin raataa päivittäisten välttämättömyyksien vuoksi ilman toivoa muunlaisesta elämästä.
Tässä kun oma fire-tavoite alkaa lähestyä, on ruvennut miettimään, mitä kaikkea kivaa sillä ajalla sitten voi tehdä. Siinä tulee just helposti tämmöisiä käyttöomaisuuteen liittyviä hankintoja mieleen, että olisipa kiva jos olisi vielä mökki rauhallisen järven rannalla, kyllä siellä kelpaisi sitten saunoa. Tuollaisia asioitahan ei hankita ensimmäisenä, kun ruvetaan firettämään, vaan ylimääräiset rahat on laitettu kurinalaisesti sinne tuottamaan. Sitten, kun riittävät tuotot on saatu rullaamaan, voi ollakin mukava ottaa vielä pieni vapaaehtoinen ponnistus kaikkien tulevien vuosien elintason eteen.
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on ryypätä reippaasti ja lähteä suht nuorena niin ei tarvitse päätyä makaamaan omissa paskoissaan palvelutaloon hoitajien piestäväksi.
Niin no just noin omissa paskoissaan se mun isäkin kuoli, kun oli ikänsä juonu.
Mitä enemmän kulutat rahaa sitä vähemmän pystyt sijoittamaan kun taas mitä vähemmän kulutat rahaa niin sitä enemmän pystyt sijoittamaan. Ne ihmiset ketkä tuhlaa rahansa eli kuluttaa rahaa eivät tule koskaan kerryttämään salkkuaan ellei heidän palkka ole tosi hyvä. Olen itse pieni/keskituloinen 3500e palkalla ja kulutukseni on minimissä että pääsisin työelämästä mahdollisimman pian pois.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kulutat rahaa sitä vähemmän pystyt sijoittamaan kun taas mitä vähemmän kulutat rahaa niin sitä enemmän pystyt sijoittamaan. Ne ihmiset ketkä tuhlaa rahansa eli kuluttaa rahaa eivät tule koskaan kerryttämään salkkuaan ellei heidän palkka ole tosi hyvä. Olen itse pieni/keskituloinen 3500e palkalla ja kulutukseni on minimissä että pääsisin työelämästä mahdollisimman pian pois.
Eli kituutat ainakin 20 vuotta ellet enemmänkin kurjassa työssä yksin ilman harrastuksia ahtaassa asunnossa etkä silti välttämättä koskaan saavuta taloudellista riippumattomuutta. En mä nyt tiedä kuin voittavalta strategialta tuo kuulostaa
Esim. hoitoalalla ja laitoshuollossa voi tehdä keikkaa ja lyhennettyä työpäivää.