FIRE - taloudellinen riippumattomuus kokemuksia
Oon tässä viime aikoina lueskellu enemmän FIREstä eli siitä ajatuksesta, että säästetään ja sijoitetaan suht aggressiivisesti, jotta joskus ei tarvis enää olla täysin palkkatyön varassa. Perusidea on sinänsä houkutteleva, vähemmän pakkoa, enemmän vapautta päättää omasta ajasta.
Tässä joku laskuri, melkoisesti pitäisi laittaa säästöön:
https://calcyx.com/fi/raha/fire-tavoitepaaoman-laskuri
Mutta samalla mietityttää, miten realistista tää oikeasti on tavalliselle suomalaiselle. Jenkkisisällöissä puhutaan usein isoista palkoista, halvoista indeksirahastoista ja siitä että vedetään kulut minimiin. Suomessa taas verotus, asumisen hinta, palkkataso ja perhe-elämä tekee tästä ehkä vähän eri pelin.
Muutama kysymys heitettäväksi keskusteluun:
Onko täällä porukkaa, joka tavoittelee FIREä tosissaan?
Millaisella säästöasteella te menette?
Tuntuuko tavoite motivoivalta vai enemmän siltä, että elämä jää elämättä jos kaikki optimoidaan sijoituksiin?
Ja mikä teille olisi “riittävä” taloudellinen riippumattomuus, täysi eläköityminen vai vaikka se, että voisi tehdä osa-aikatöitä ilman stressiä?
Itelle ehkä houkuttelevin ajatus ei ole mikään 40-vuotiaana riippumattoon jääminen, vaan enemmän se että olisi taloudellista liikkumavaraa. Että voisi vaihtaa duunia, pitää taukoa, tehdä vähemmän töitä tai olla ottamatta ihan mitä tahansa vastaan vaan rahan takia.
Kiinnostais kuulla muiden ajatuksia. Onko FIRE fiksu pitkän aikavälin tavoite vai meneekö helposti Excel-elämäksi?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on ryypätä reippaasti ja lähteä suht nuorena niin ei tarvitse päätyä makaamaan omissa paskoissaan palvelutaloon hoitajien piestäväksi.
Ei tarvitse edes ryypätä. Ihan perustissuttelu skumppineen riittää. Ystäväni on jo nyt ihan pa ja ei siitä ole mihinkään. Ei tiedä mistään mitään ja sillä on lapsensa edunvalvojana.m
Kohta se kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on ryypätä reippaasti ja lähteä suht nuorena niin ei tarvitse päätyä makaamaan omissa paskoissaan palvelutaloon hoitajien piestäväksi.
Ei tarvitse edes ryypätä. Ihan perustissuttelu skumppineen riittää. Ystäväni on jo nyt ihan pa ja ei siitä ole mihinkään. Ei tiedä mistään mitään ja sillä on lapsensa edunvalvojana.m
Kohta se kuolee.
Olemme yrittäneet pari kertaa ottaa ko daami mukaan ja pitää porukassa. Nyt on raja tullut vastaan. Emme enää voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei kyllä haittaisi jäädä jo nelikymppisenä pois työelämästä, jos se vain olisi mahdollista. Harrastuksia löytyy pilvin pimein, olisi vielä nuorehko ja terve keho ja jaksaisi urheilla ja kehittää itseään. Iäkkäämpänä voi olla jo kaikenlaista kremppaa vastassa eikä jaksa enää samalla tavalla.
Vähän epäilyttää, että kävisikö aika pitkäksi, vaikka harrastuksia itselläkin riittää
Ei kai se firetys estä mitenkään töihinkin menoa jos siltä alkaisi tuntua. Sen idea on juuri se että olet silloin vapaa, et enää oravanpyörään pakotettu orja jolla ei ole vaihtoehtoja ja jota voi potkia.
kyllä nimenomaan estää... koska se on RETIRE EARLY... eli jos et RETIRE eli "jää eläkkeelle" eli vapaalle ET tee `FIREÄ
FI on aivan eri asia.
Minäkin olen FI, mutta en FIRE koska olen (vapaaehtoisesti) töissä, vaikka taloudellista pakkoa ei olekaan.
FIRE tarkoittaa jotain ihan muuta, opi terminologia vikka aluksi.
Ja noin muuten taloudellinen riippumattomuus on aika korkealla agendoissa -katso vain pörssipuheita. Vrt siihen että vain noin puolet suomenruotsalaista ja toinen 1% finskeistä ymmärsi yhtään mitään pörssistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun työkavereista on 5 kuollut juuri ennen/jälkeen eläkkeelle jäämisen.
Olisi ollut aika ikävää jos heillä olisi mennyt koko elämän tienestit tuollaiseen säästämiseen, elämä jäänyt elämättä kokonaan ja hauta kutsui kun täytit 60.
Taas tuo sama virheolettamus että sijoittaminen ja eläminen olisi toisiaan poissulkevia. Ja samalla paljastuu perusolettamus että eläminen == kuluttaminen.
kaikki väärin.
Minä sijoitan parhaimpina kuukausina ENEMMÄN kuin mikä nettopalkkani on, silti minulla jää kuluttamiseenkin ENEMMÄN rahaa kuin mediaanituloiselle henkilölle. ja tämä kaikki kiitos sijoittamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei kyllä haittaisi jäädä jo nelikymppisenä pois työelämästä, jos se vain olisi mahdollista. Harrastuksia löytyy pilvin pimein, olisi vielä nuorehko ja terve keho ja jaksaisi urheilla ja kehittää itseään. Iäkkäämpänä voi olla jo kaikenlaista kremppaa vastassa eikä jaksa enää samalla tavalla.
Vähän epäilyttää, että kävisikö aika pitkäksi, vaikka harrastuksia itselläkin riittää
Ei kai se firetys estä mitenkään töihinkin menoa jos siltä alkaisi tuntua. Sen idea on juuri se että olet silloin vapaa, et enää oravanpyörään pakotettu orja jolla ei ole vaihtoehtoja ja jota voi potkia.
kyllä nimenomaan estää... koska se on RETIRE EARLY... eli jos et RETIRE eli "jää eläkkeelle" eli vapaalle ET tee `FIREÄ
FI on aivan eri asia.
Minäkin olen FI, mutta en FIRE koska olen (vapaaehtoisesti) töissä, vaikka taloudellista pakkoa ei olekaan.
Kyllä monet ihmiset oikeallakin eläkkeellä ollessa tekee vähän sivutoimisena töitä.
Kerran kävin treffeillä 4-kymppisen miehen kanssa, joka työskenteli sähköasentajana ja hän suunnitteli jäävänsä kokonaan pois työelämästä 50-vuotiaana. Mietin vaan, että onko oikeasti sähköasentajillaniin hyvät tulot, että tämä on mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävin treffeillä 4-kymppisen miehen kanssa, joka työskenteli sähköasentajana ja hän suunnitteli jäävänsä kokonaan pois työelämästä 50-vuotiaana. Mietin vaan, että onko oikeasti sähköasentajillaniin hyvät tulot, että tämä on mahdollista?
Eikös sähköasentajista ole kova pula, luulisi hyvällä sähköasentajalla olevan niin paljon kysyntää, että tienestit on hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävin treffeillä 4-kymppisen miehen kanssa, joka työskenteli sähköasentajana ja hän suunnitteli jäävänsä kokonaan pois työelämästä 50-vuotiaana. Mietin vaan, että onko oikeasti sähköasentajillaniin hyvät tulot, että tämä on mahdollista?
Kyllä on mahdollista ihan tavallisilla tuloilla kun on tajunnut ALOITTAA sijoittamisen aloissa, jatkanut sitä säännölliseti. 20 vuodessa helposti kerää jo todella hyvän potin, eikä mitenkään mahdotonta että 30 vuodessa kerää potin jolla elää mukavasti, varsinkin kun perustarpeisiin ei mene valtavasti rahaa. Eli elämäntyylikin ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kävin treffeillä 4-kymppisen miehen kanssa, joka työskenteli sähköasentajana ja hän suunnitteli jäävänsä kokonaan pois työelämästä 50-vuotiaana. Mietin vaan, että onko oikeasti sähköasentajillaniin hyvät tulot, että tämä on mahdollista?
Riippuu mitä hommia tekee. Urakkahommissa voi ahkera päästä tosi hyvään tulotasoon. Samoin jos tekee reissuhommia, vuorotyötä, yms. Kyllä hyvästä ammattitaidosta maksetaan.
Sitten taas jos on jossain kerrostalotyömaalla tekemässä ihan perustyötä niin eipä se palkka niin kummoinen ole. Ihan keskiverto silti kuitenkin.
Asiasta kiinnostuneille suosittelen Esa Juntusen kirjoja ja blogia (omavaraisuushaaste). Hän kertoo, kuinka hän on onnistunut hankkimaan 33-vuotiaana alunperin tyhjästä yli puolen miljoonan euron nettovarallisuuden ilman vanhempien taloudellista tukea.
Tajusin itse aloittaa sijoittamisen vasta yli 40-vuotiaana, joten taloudelliseen riippumattomuuteen en pääse, mutta olen kuitenkin onnistunut keräämään 20 vuodessa 350 000 euron sijoitukset. Parhaiten ovat tuottaneet juuri ne ap:n mainitsemat indeksirahastot, joihin kuka tahansa voi aloittaa sijoittamisen 10-15 eurolla kuukaudessa. Sijoitusteni turvin aion jäädä eläkkeelle kolme vuotta ennen alinta eläkeikää. Sen jälkeenkin sijoituksista pitäisi jäädä mukavasti ylimääräistä rahaa eläkepäiviksi.
Kyllä monessa duunariammatissa on ainakin teoriassa mahdollista säästää se 1000 € kuukaudessa. Tätä kun sitkeästi jatkaa pari kymmentä vuotta niin vaurastuuhan siinä pikku hiljaa. Sijoitukset alkaa tuottamaan korkoa korolle.
Toi koko ajatus on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea höttöä somesta löytää. Lisäksi siinä on vahvana mukana se ideologia, että työ ja työn tekeminen on rangaistus. Ei elämänsisältö. Mutta jos joudut vankilaan, huomaat mikä merkitys työllä on ihmiselämässä, ja miten oikeus työntekoon tulee ansaita. Kuvitelma, tai unelma, siitä, että voisi elää yhtä aikaa varakkaana ja joutilaana, ei ole tavoittelemisen arvoinen.
RE on aika turhaa. Mukava duuni jossa saa käyttää firman laitteita ja saada siitä palkkaa on kivenpi kun tuijottaa kattoa kotona.
Molempia kokeiltu
Vierailija kirjoitti:
RE on aika turhaa. Mukava duuni jossa saa käyttää firman laitteita ja saada siitä palkkaa on kivenpi kun tuijottaa kattoa kotona.
Molempia kokeiltu
Etkö keksi muuta vaihtoehtoa tai tekemistä kuin tuijottaa kattoa kotona?
"saa käyttää firman laitteita"
Elämän suurin ilo kun pääsee toimistossa jotain bisnesläppäriä käyttämään? Joskus voi saada jopa työsuhdepuhelimen, wau!
Vierailija kirjoitti:
Mun työkavereista on 5 kuollut juuri ennen/jälkeen eläkkeelle jäämisen.
Olisi ollut aika ikävää jos heillä olisi mennyt koko elämän tienestit tuollaiseen säästämiseen, elämä jäänyt elämättä kokonaan ja hauta kutsui kun täytit 60.
He eivät välttämättä olisi kuolleet tuossa iässä jos olisivat voineet jäädä pois työelämän stressistä ja paineesta ja ottaa rennommin ja panostaa terveyteensä, ravintoon ja liikuntaan. Työkiireet ja väsymys vievät huonoon suuntaan.
Myös jos olisivat firettäneet ajoissa, olisivat ehtineet nauttia vapaudesta edes jokusen vuoden vaikka olisivat jostain syystä kuukahtaneetkin tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Toi koko ajatus on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea höttöä somesta löytää. Lisäksi siinä on vahvana mukana se ideologia, että työ ja työn tekeminen on rangaistus. Ei elämänsisältö. Mutta jos joudut vankilaan, huomaat mikä merkitys työllä on ihmiselämässä, ja miten oikeus työntekoon tulee ansaita. Kuvitelma, tai unelma, siitä, että voisi elää yhtä aikaa varakkaana ja joutilaana, ei ole tavoittelemisen arvoinen.
T. kokoomuksen ja ek:n vaikuttamisyritysosaston mainostoimisto
Vierailija kirjoitti:
Asiasta kiinnostuneille suosittelen Esa Juntusen kirjoja ja blogia (omavaraisuushaaste). Hän kertoo, kuinka hän on onnistunut hankkimaan 33-vuotiaana alunperin tyhjästä yli puolen miljoonan euron nettovarallisuuden ilman vanhempien taloudellista tukea.
Tajusin itse aloittaa sijoittamisen vasta yli 40-vuotiaana, joten taloudelliseen riippumattomuuteen en pääse, mutta olen kuitenkin onnistunut keräämään 20 vuodessa 350 000 euron sijoitukset. Parhaiten ovat tuottaneet juuri ne ap:n mainitsemat indeksirahastot, joihin kuka tahansa voi aloittaa sijoittamisen 10-15 eurolla kuukaudessa. Sijoitusteni turvin aion jäädä eläkkeelle kolme vuotta ennen alinta eläkeikää. Sen jälkeenkin sijoituksista pitäisi jäädä mukavasti ylimääräistä rahaa eläkepäiviksi.
Kyllä, ja huomaa että itseasiassa pääset kyllä tuohon taloudellisesti riippumattomaan asemaan ja saat nauttia vapaudesta sen 3 vuotta aikaisemmin ennen eläkeikää. Sekin on jo valtavan hienoa, ne ovat kuitenkin hyviä elinvuosia sieltä eläkeiän paremmalta puolelta. Itsellä tavoite sama ja aloitettiin mieheni kanssa onneksi jo vähän aiemmin joten päästäneen vapaaksi jo 60v iässä joka on minusta ikä jossa kannattaa jo voida keskittyä muuhun kuin orjana ja potkittavana olemiseen. Ja miehillä varsinkin elinikäkin voi olla aika lyhyt nykyisiin virallisiin eläkeikiin nähden joten aikaa ei sitten enää ole.
Mielenkiinnolla luen tätä keskustelua. Meillä on puolison kanssa saman suuntaisia suunnitelmia. Ja tämän pitäisi olla tavoite yhä vain useammalle! Nuoret pääsisivät paremmin työhön ja toisesta päästä vanhemmat vielä terveenä pois. En tiedä miksi sitä säästöä ei tajuta, mikä siitä syntyy, kun ihmisiä ei ajeta loppuun työelämässä? Jos jo viiden kympin jälkeen pääsisi keventämään ja huolehtimaan itsestään, taatusti saisi elää terveemmän vanhuuden.