Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella kommentteja, jos sukupuolet olisi toisinpäin ja nainen vihainen, kun mies ei suostu muuttamaan hänen töiden perässä.

 

'Jätä se sika'

'Hän ei tue urakehitystäsi'

'Hän ei tue sinua. Jätä se'

Tämä ei ole sukupuolikysymys. Lapset pitää ottaa huomioon, mutta nyt äiti ajattelee vain itseään. 

Äiti ajattelee koko perhettä, mies omaa napaansa.

Niinkö? Yhtä hyvin ellei paremmin voisi ajatella että isä ajattelee perheen turvatumpaa elämää, äiti jäljittää vastaan ja ottaa lapset käsikassarakseen kun itse ei tahdo vaihtaa maisemaa.

Millä tavalla turvatumpi elämä? Oliko edes mainittu, paljonko palkka olisi nykyistä parempi? Verotus syö myös tehokkaasti korotusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos isä ei voi tehdä etätöitä niin hankkikoon yksiön pääkaupunkiseudulta joltain halvalta asuinalueelta, mistä on hyvät liikenneyhteydet työpaikalle.

Sitten koko perhe tulee käymään isin luona ja potkii tyhjiä pulloja ja käytettyjä kortsuja runkopatjan edestä sivuun, että pääsee istumaan.

Ei, vaan isi tulee viikonloppuina ja lomilla kotiin perheensä luo.

Isän niskaan sälytetään siis kaikki taakka. Vuoren pitää mennä Muhammedin luo, äiti kököttää siellä mikälie Oulun lähiössä ja näpertelee mitälie makrameetöitään, isä tulkoon käymään kun pääsee.

Junalla nuo muutkin tuollaisen työmatkan kulkevat. Jos kyseessä on kovan luokan työpaikka, on varmasti mahdollista tehdä etätöitä pari päivää viikossa. Junista voi nykyään varata myös paikkoja, jotka ovat tarkoitettu läppärillä töitä tekeville.

Ei mies sitten sanonut eikä ajatellut mitään siinä vaiheessa, kun kävi haastattelussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä että mies ajattelee perheensä parasta mutta kusipäinen itsekäs nainen vain itseään, kavereitaan ja harrastuksiaan.

Lapsiaan hän ajattelee, eikä itseään.

Ihan itseään ajattelee. Lapsille muutto on paljon pienempi ongelma kuin vanhempien rikkoutuneet välit ja äidin itsekkyys. 

Voipi olla koulunvaihto JA vanhempien rikkoutuneet välit, jos toinen muuttaa vastahakoisesti painostuksesta.

Eli mielummin onneton pakolla tuppukylään jäänyt isä kuin äidin muutto? Just just. Ap on kyllä aika tollo, jos Espooseen ei halua jostain Jumalan selän takaa. 

Onko onneton äiti Espoossa sitten parempi?

Äiti voi tehdä paljonkin sen hyväksi, ettei ole onneton uudessa paikassa. Mutta eihän se käy, jos se ei kerta kaikkiaan käy.

Miksei isä voi tehdä mitään sen hyväksi, että olisi onnellinen vanhassa paikassa?

Tässä on vaihtoehtoina samaa paskaa (ehkä) jopa eläkeikään asti tai työ, jossa voi kehittyä ja kasvaa ihmisenä seuraavalle tasolle.

Voin kokemuksesta sanoa, että tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta kuin "Espoossa". Voi tuota suhdetta jatkaa tietysti katkeran kumppanin kanssa muutaman vuoden, ennenkuin ne ongelmat kärjistyy.

Noita asioita pitää miettiä ennen kuin lisääntyy. Perheen olemassa ollessa täytyy miettiä muutakin kuin omia halujaan. Ap:n miehen olisi pitänyt pitää pili housuissaan tai hankkia vasektomia. Nyt on myöhäistä, ja aikuisen miehen on sopeuduttava.

Miten siitoshullu ehtii jokaiseen ketjuun palstalla?

En todellakaan ole siitoshullu. Ihan vain sitä mieltä, että koko perheen ei tarvitse heittää elämäänsä jorpakkoon siksi että isä haluaa uuteen duuniin. 

Siitähän tässä ei ole kysymys, vaan perheen muutosta lähelle Espoota. Paremmat mahdollisuudet koko perheelle. 

Mihin? Millaiset mahdollisuudet? Lasten elämä uusiksi kaveripiiriä myöten, äidille ehkä huonompi työpaikka?

Miksi luulet että elämä Espoossa on jotain paratiisihöttöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella kommentteja, jos sukupuolet olisi toisinpäin ja nainen vihainen, kun mies ei suostu muuttamaan hänen töiden perässä.

 

'Jätä se sika'

'Hän ei tue urakehitystäsi'

'Hän ei tue sinua. Jätä se'

Tämä ei ole sukupuolikysymys. Lapset pitää ottaa huomioon, mutta nyt äiti ajattelee vain itseään. 

Äiti ajattelee koko perhettä, mies omaa napaansa.

Niinkö? Yhtä hyvin ellei paremmin voisi ajatella että isä ajattelee perheen turvatumpaa elämää, äiti jäljittää vastaan ja ottaa lapset käsikassarakseen kun itse ei tahdo vaihtaa maisemaa.

Mitä turvatumpaa elämää? Enemmän rahaa, mutta ei kavereita eikä kivoja harrastuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kovan luokan työtarjous isolla todennäköisyydellä tarkoittaa sitä, että mies tulee olemaan sitoutunut työhönsä 100% ja perhe elää sitten omaa elämäänsä. Kannattaa ehkä miettiä minkälaista se elämä siellä Espoon seudulla tulisi olemaan, ja kuinka paljon enemmän se kuormittaa nimenomaan vaimoa. Jos mies murjottaa jo nyt toista viikkoa, voi tuollaisen haastavan työn kanssa olla melkoista elämää koko perheelle.

100% panostus 7,5 tunnin työpäivään ei pilaa ketään. Ei ole muodissa enää täällä meillä Espoossakaan.

Eiköhän se ole ennemminkin 12 h päivässä.

Ei ole enää. Aikaisemmin oli kyllä mutta nykyisin painotetaan työn ja vapaan tasapainoa ja perheen tarpeita. Mä olen esimerkiksi saanut paljon joustoa vanhan äitini hoivan järjestämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos isä ei voi tehdä etätöitä niin hankkikoon yksiön pääkaupunkiseudulta joltain halvalta asuinalueelta, mistä on hyvät liikenneyhteydet työpaikalle.

Sitten koko perhe tulee käymään isin luona ja potkii tyhjiä pulloja ja käytettyjä kortsuja runkopatjan edestä sivuun, että pääsee istumaan.

Ei, vaan isi tulee viikonloppuina ja lomilla kotiin perheensä luo.

Isän niskaan sälytetään siis kaikki taakka. Vuoren pitää mennä Muhammedin luo, äiti kököttää siellä mikälie Oulun lähiössä ja näpertelee mitälie makrameetöitään, isä tulkoon käymään kun pääsee.

Kyllä, jos isä on se ainut joka haluaa lähteä. Miksi sen pitäisi olla muille taakka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella kommentteja, jos sukupuolet olisi toisinpäin ja nainen vihainen, kun mies ei suostu muuttamaan hänen töiden perässä.

 

'Jätä se sika'

'Hän ei tue urakehitystäsi'

'Hän ei tue sinua. Jätä se'

Tämä ei ole sukupuolikysymys. Lapset pitää ottaa huomioon, mutta nyt äiti ajattelee vain itseään. 

Äiti ajattelee koko perhettä, mies omaa napaansa.

Niinkö? Yhtä hyvin ellei paremmin voisi ajatella että isä ajattelee perheen turvatumpaa elämää, äiti jäljittää vastaan ja ottaa lapset käsikassarakseen kun itse ei tahdo vaihtaa maisemaa.

Mitä turvatumpaa elämää? Enemmän rahaa, mutta ei kavereita eikä kivoja harrastuksia?

Edelleenkään mikään ei puolla kaveripiirin ja "kivojen" harrastusten katoamista lapsilta. Päin vastoin valikoima kasvaa huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos isä ei voi tehdä etätöitä niin hankkikoon yksiön pääkaupunkiseudulta joltain halvalta asuinalueelta, mistä on hyvät liikenneyhteydet työpaikalle.

Sitten koko perhe tulee käymään isin luona ja potkii tyhjiä pulloja ja käytettyjä kortsuja runkopatjan edestä sivuun, että pääsee istumaan.

Ei, vaan isi tulee viikonloppuina ja lomilla kotiin perheensä luo.

Isän niskaan sälytetään siis kaikki taakka. Vuoren pitää mennä Muhammedin luo, äiti kököttää siellä mikälie Oulun lähiössä ja näpertelee mitälie makrameetöitään, isä tulkoon käymään kun pääsee.

Kyllä, jos isä on se ainut joka haluaa lähteä. Miksi sen pitäisi olla muille taakka?

Miten niin isä on ainut joka haluaa lähteä? Lapsilta ei ole kysytty ja on aika varma miten käy jos äiti pääsee pohjustamaan asian jälkikasvulle omista lähtökohdistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vain kuvitella kommentteja, jos sukupuolet olisi toisinpäin ja nainen vihainen, kun mies ei suostu muuttamaan hänen töiden perässä.

 

'Jätä se sika'

'Hän ei tue urakehitystäsi'

'Hän ei tue sinua. Jätä se'

Tämä ei ole sukupuolikysymys. Lapset pitää ottaa huomioon, mutta nyt äiti ajattelee vain itseään. 

Äiti ajattelee koko perhettä, mies omaa napaansa.

Niinkö? Yhtä hyvin ellei paremmin voisi ajatella että isä ajattelee perheen turvatumpaa elämää, äiti jäljittää vastaan ja ottaa lapset käsikassarakseen kun itse ei tahdo vaihtaa maisemaa.

Mitä turvatumpaa elämää? Enemmän rahaa, mutta ei kavereita eikä kivoja harrastuksia?

Edelleenkään mikään ei puolla kaveripiirin ja "kivojen" harrastusten katoamista lapsilta. Päin vastoin valikoima kasvaa huomattavasti.

Jep, ne kaverit valitaan marketin hyllyltä. :D Onneksi on valikoimaa.

Ei vaan, oikeasti lasten yksinäisyys ja kiusaaminen on iso ongelma Suomessakin. Tiedät sen kyllä.

"Miten niin isä on ainut joka haluaa lähteä? Lapsilta ei ole kysytty ja on aika varma miten käy jos äiti pääsee pohjustamaan asian jälkikasvulle omista lähtökohdistaan."

Lapset eivät ikinä ole niitä jotka haluavat muuttaa, mutta toki heiltä voi muodon vuoksi kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä että mies ajattelee perheensä parasta mutta kusipäinen itsekäs nainen vain itseään, kavereitaan ja harrastuksiaan.

Lapsiaan hän ajattelee, eikä itseään.

Ihan itseään ajattelee. Lapsille muutto on paljon pienempi ongelma kuin vanhempien rikkoutuneet välit ja äidin itsekkyys. 

Voipi olla koulunvaihto JA vanhempien rikkoutuneet välit, jos toinen muuttaa vastahakoisesti painostuksesta.

Eli mielummin onneton pakolla tuppukylään jäänyt isä kuin äidin muutto? Just just. Ap on kyllä aika tollo, jos Espooseen ei halua jostain Jumalan selän takaa. 

Onko onneton äiti Espoossa sitten parempi?

Äiti voi tehdä paljonkin sen hyväksi, ettei ole onneton uudessa paikassa. Mutta eihän se käy, jos se ei kerta kaikkiaan käy.

Miksei isä voi tehdä mitään sen hyväksi, että olisi onnellinen vanhassa paikassa?

Tässä on vaihtoehtoina samaa paskaa (ehkä) jopa eläkeikään asti tai työ, jossa voi kehittyä ja kasvaa ihmisenä seuraavalle tasolle.

Voin kokemuksesta sanoa, että tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta kuin "Espoossa". Voi tuota suhdetta jatkaa tietysti katkeran kumppanin kanssa muutaman vuoden, ennenkuin ne ongelmat kärjistyy.

Noita asioita pitää miettiä ennen kuin lisääntyy. Perheen olemassa ollessa täytyy miettiä muutakin kuin omia halujaan. Ap:n miehen olisi pitänyt pitää pili housuissaan tai hankkia vasektomia. Nyt on myöhäistä, ja aikuisen miehen on sopeuduttava.

Miten siitoshullu ehtii jokaiseen ketjuun palstalla?

En todellakaan ole siitoshullu. Ihan vain sitä mieltä, että koko perheen ei tarvitse heittää elämäänsä jorpakkoon siksi että isä haluaa uuteen duuniin. 

Siitähän tässä ei ole kysymys, vaan perheen muutosta lähelle Espoota. Paremmat mahdollisuudet koko perheelle. 

Mihin? Millaiset mahdollisuudet? Lasten elämä uusiksi kaveripiiriä myöten, äidille ehkä huonompi työpaikka?

Miksi luulet että elämä Espoossa on jotain paratiisihöttöä?

Moneen kertaan jo sanottu: lapsille tarjolla hyvät koulut, monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Äiti voi jatkaa yrittämistä kotona yhtä hyvin uudessa paikassa kuin vanhassakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä että mies ajattelee perheensä parasta mutta kusipäinen itsekäs nainen vain itseään, kavereitaan ja harrastuksiaan.

Lapsiaan hän ajattelee, eikä itseään.

Ihan itseään ajattelee. Lapsille muutto on paljon pienempi ongelma kuin vanhempien rikkoutuneet välit ja äidin itsekkyys. 

Voipi olla koulunvaihto JA vanhempien rikkoutuneet välit, jos toinen muuttaa vastahakoisesti painostuksesta.

Eli mielummin onneton pakolla tuppukylään jäänyt isä kuin äidin muutto? Just just. Ap on kyllä aika tollo, jos Espooseen ei halua jostain Jumalan selän takaa. 

Onko onneton äiti Espoossa sitten parempi?

Äiti voi tehdä paljonkin sen hyväksi, ettei ole onneton uudessa paikassa. Mutta eihän se käy, jos se ei kerta kaikkiaan käy.

Miksei isä voi tehdä mitään sen hyväksi, että olisi onnellinen vanhassa paikassa?

Tässä on vaihtoehtoina samaa paskaa (ehkä) jopa eläkeikään asti tai työ, jossa voi kehittyä ja kasvaa ihmisenä seuraavalle tasolle.

Voin kokemuksesta sanoa, että tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta kuin "Espoossa". Voi tuota suhdetta jatkaa tietysti katkeran kumppanin kanssa muutaman vuoden, ennenkuin ne ongelmat kärjistyy.

Noita asioita pitää miettiä ennen kuin lisääntyy. Perheen olemassa ollessa täytyy miettiä muutakin kuin omia halujaan. Ap:n miehen olisi pitänyt pitää pili housuissaan tai hankkia vasektomia. Nyt on myöhäistä, ja aikuisen miehen on sopeuduttava.

Miten siitoshullu ehtii jokaiseen ketjuun palstalla?

En todellakaan ole siitoshullu. Ihan vain sitä mieltä, että koko perheen ei tarvitse heittää elämäänsä jorpakkoon siksi että isä haluaa uuteen duuniin. 

Siitähän tässä ei ole kysymys, vaan perheen muutosta lähelle Espoota. Paremmat mahdollisuudet koko perheelle. 

Mihin? Millaiset mahdollisuudet? Lasten elämä uusiksi kaveripiiriä myöten, äidille ehkä huonompi työpaikka?

Miksi luulet että elämä Espoossa on jotain paratiisihöttöä?

Moneen kertaan jo sanottu: lapsille tarjolla hyvät koulut, monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Äiti voi jatkaa yrittämistä kotona yhtä hyvin uudessa paikassa kuin vanhassakin.

Ja kuka on takaamassa, että lapset saavat kavereita?

Oletko itse kertaakaan joutunut lapsena muuttamaan kauas ja vaihtamaan koulua?

Itselläni on lapsuudesta kokemusta siitä, että muuton ja koulunvaihdon myötä päädyin kaverittomaksi kiusatuksi. Lähtöpaikassa kun oli iso joukko kavereita. 

Minä ymmärsin ap:n kommenteista, että heidän lapsillaan on jo hyvin mieleisiä harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia kiusataan murteesta ja maalaisuudesta. En repisi juuriltaan enää kouluikäisenä. Päiväkoti-ikäisenä voi tehdä vielä noin rajuja siirtoja.

Ollaan asuttu Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa ja voi tulla ehkä yllätyksenä, mutta kyllä täällä on totuttu savolaisiin, karjalaisiin sun muihin murteisiin ja lisäksi vielä ulkomaanaksentteihin. 

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin ap:n kommenteista, että heidän lapsillaan on jo hyvin mieleisiä harrastuksia.

Mikä estää niitä jatkamasta sitten? On täälläkin kaikkea, hyppyrimäistä ja peniksestä ja lätkästä ja koripallosta  alkaen ja vielä paljon muutakin kiinnostavaa

Pesiksestä tuli penis. Helvatan puhelin 🙈

Vierailija kirjoitti:

Mies on asiantuntija, yksi harvoista. Tekee kyllä vaan laskelmia tietokoneella. Voisi tehdä etänä, mutta työhön sisältyy paljon moraaliseettistä pohdintaa, joka käydään työryhmän kanssa aina kasvotusten. 

Joku täällä jo arvasi, että keskisuomessa ollaan. Kaikki lapset hevosurheilijoita, yhdellä taitaa jääkiekko viedä voiton. 

Miehen ongelma on siinä, että hän ei halua etäsuhdetta. Se ei tue häntä. Työnsä on vaativaa ja tarvitsee tukevan ja varman tukiverkon, eli perheen. 

En ole kysynyt lapsilta, mutta vähän veikkaan, että vastaus on kaikilla EI MUUTETA. 

Mutta mies ei anna ikinä anteeksi, epäilen. 

ap. 

No tulihan se sieltä; sinun pitäisi tehdä kaikki kotona ja ruokakin pöytään valmiiksi, kun itse päsmäröi egonsa kanssa.

Teetkö nyt jo kaikki kotityöt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä että mies ajattelee perheensä parasta mutta kusipäinen itsekäs nainen vain itseään, kavereitaan ja harrastuksiaan.

Lapsiaan hän ajattelee, eikä itseään.

Ihan itseään ajattelee. Lapsille muutto on paljon pienempi ongelma kuin vanhempien rikkoutuneet välit ja äidin itsekkyys. 

Voipi olla koulunvaihto JA vanhempien rikkoutuneet välit, jos toinen muuttaa vastahakoisesti painostuksesta.

Eli mielummin onneton pakolla tuppukylään jäänyt isä kuin äidin muutto? Just just. Ap on kyllä aika tollo, jos Espooseen ei halua jostain Jumalan selän takaa. 

Onko onneton äiti Espoossa sitten parempi?

Äiti voi tehdä paljonkin sen hyväksi, ettei ole onneton uudessa paikassa. Mutta eihän se käy, jos se ei kerta kaikkiaan käy.

Miksei isä voi tehdä mitään sen hyväksi, että olisi onnellinen vanhassa paikassa?

Tässä on vaihtoehtoina samaa paskaa (ehkä) jopa eläkeikään asti tai työ, jossa voi kehittyä ja kasvaa ihmisenä seuraavalle tasolle.

Voin kokemuksesta sanoa, että tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta kuin "Espoossa". Voi tuota suhdetta jatkaa tietysti katkeran kumppanin kanssa muutaman vuoden, ennenkuin ne ongelmat kärjistyy.

Noita asioita pitää miettiä ennen kuin lisääntyy. Perheen olemassa ollessa täytyy miettiä muutakin kuin omia halujaan. Ap:n miehen olisi pitänyt pitää pili housuissaan tai hankkia vasektomia. Nyt on myöhäistä, ja aikuisen miehen on sopeuduttava.

Miten siitoshullu ehtii jokaiseen ketjuun palstalla?

En todellakaan ole siitoshullu. Ihan vain sitä mieltä, että koko perheen ei tarvitse heittää elämäänsä jorpakkoon siksi että isä haluaa uuteen duuniin. 

Siitähän tässä ei ole kysymys, vaan perheen muutosta lähelle Espoota. Paremmat mahdollisuudet koko perheelle. 

Mihin? Millaiset mahdollisuudet? Lasten elämä uusiksi kaveripiiriä myöten, äidille ehkä huonompi työpaikka?

Miksi luulet että elämä Espoossa on jotain paratiisihöttöä?

Moneen kertaan jo sanottu: lapsille tarjolla hyvät koulut, monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Äiti voi jatkaa yrittämistä kotona yhtä hyvin uudessa paikassa kuin vanhassakin.

Ja kuka on takaamassa, että lapset saavat kavereita?

Oletko itse kertaakaan joutunut lapsena muuttamaan kauas ja vaihtamaan koulua?

Itselläni on lapsuudesta kokemusta siitä, että muuton ja koulunvaihdon myötä päädyin kaverittomaksi kiusatuksi. Lähtöpaikassa kun oli iso joukko kavereita. 

Olen muuttanut, mies on muuttanut, me on perheenä muutettu. Ei ole ollut ongelmia. Onko nykyään vaikeampaa?

Vierailija kirjoitti:

Anna miehen murjottaa. Eiköhän se siinä keksi miten ratkaisee tilanteen. En minäkään tuossa tilanteessa pistäisi muun perheen elämää päälaelleen. 

Eikö mies voi mennä töihin , ja tulee sitten viikonloppuisin ja lomilla kotiin?

Miksi naisen on aina muutettava miehen uran, opiskeluiden yms takia? Miehet eivät koskaan muuta naisen uran ja opiskeluiden takia