Lapsiperheet kaipaavat kotiavulta apua kotitöihin
Kyllä on nykyään laiskaa porukkaa.
Toista se oli ennen!
T. Kolmen äiti
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012051307.html?utm_source=ampparit
Kommentit (978)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet elävät jossain vanhassa ajassa kun kunnalliset kotihoitajat tai kotiavustajat siivosivat pienellä veloituksella ja tekibät vanhuksille kotitöitä.
Nyt täytyisi jo siirtyä nykyaikaan, vanhukset ostavat siivouksen siivoustoimistoista ja muut tarvitsemansa palvelut. Samoin lapsiperheet voivat tehdä.
Vanhuksilla on eläkkeet mistä ne otetaan ja siihen on katto. Ehdotuksesi tarkoittaisi sitä, että lapsiperheelle maksettaisiin reilusti nykyistä enemmän ja heille hankittaisiin palvelut max. 80% katolla. Sekö olisi hyvä siis? Miksi ihmeessä?
Ei siivouksissa ole mitään kattoa. Vanhus voi saada siivouksen ilman alvia mutta sama koskee sitä kipsijalkaista nuorta perhettäkin.
Mistään maksukatosta en ole kuullut ostetuissa palveluissa. Kotitalousvähennys tietysti on jotain maksimi xxxxx euroa.
Ihan sama katto siinä on kuin muissakin hoivapalveluissa. Katsopas kun kukaan ei saa mitään palvelua ilman että on palvelun piirissä. Juu, jokainen vauvasta vaariin voi hankkia huvikseen mitä vain, mutta nyt puhutaan tuen tai hoidon tarpeessa olevista. Jos se vanhus on korihoidon (eli hoivapalveluiden) piirissä, hänen kaikki tarvitsemansa palvelut maksetaan eläkkeestä ja niille on katto.
Etkö ymmärrä. Jos vanhuksena, kuten me vanhukset teemme, ostan siivousta voin sitä ostaa kuinka paljon tahansa, se ei millään katolla muutu maksuttomaksi.
Kunnallista siivouspalvelua ei ole, ymmärrä se.
Miten tämä liittyy mitenkään mihinkään? Te ette ole kotihoidon piirissä, jos ostatte palvelun itse omasta halustanne. Tässä ketjussa puhutaan ihan eri asiasta ja jos tässä kontekstissa puhutaan vanhuksista, ei puhuta kaikista vanhuksista kuten ei kaikista lapsiperheistäkään.
Vaikka vanhuksella käy kotihoitajia ja kotisairaanhoito siivous ei siihen kuulu. Vanhus edelleen ostaa sen yksityisiltä yrityksiltä. Ei ole mitään kunnallisia/hyvinvointialueen siivoojia. Vanhus voi, jos eläke on jotain alle 1100 euroa, saada siivoussetelin jolla voi ostaa halvemmalla yksityiseltä siivousta. Hva korvaa osan oten tuntihinnaksi jää jotain alle 20 euroa.
Jis vanhus ei kykene siivoamaan itse, se todellakin ostetaan ylkopuolelta ja velotetaan eläkkeestä isana hoivapalveluita.
Kyllä ihan vahvasti dementoituneellakaan ei mitään "kunnan ostamaa siivousta" ollut vaikka ei vuosiin kyennyt taatusti tekemään itse mitään järkevää. Siivousliike kävi 2 kertaa kuussa ja lasku tuli sieltä ja asioitten hoitaja maksoi.
Kertokaa nyt joku miten joku saisi jonkun "kunnan siivouksen"
Asioitten hoitaja maksoi eläkkeestä niin. Sen ”kunnan maksaman” palvelun saa silloin kun vanhus on kunnan hoivapalveluissa. Silloinkin se eläkkeestä maksetaan toki.
En ikinä ole kuullut vaikka tiedän vanhuksia joilla on käy kolmastikin päivässä hoitaja kotona. Että siivous mitenkään kuuluisi siihen.
Eli siis jotain "kunnan siivousta " on olemassa.
Vai tarkoitatko että kansaneläkeläinen on saanut kompensaation siivousliikkeen hintoihin? Eläke on jotain hyvin vähän silloin.
Hoivasuunnitelmassa (tai kuntoutussuunnitelmassa) mainittu siivousapu tarkoittaa sitä, että henkilölle hankitaan siivooja kotiin. Se maksetaan osana maksuja, jotka pidätetään eläkkeestä ihan samalla tavalla kuin muutkin maksut.
Sotket hoivakodissa asumisen ja kotona asuvan? " pidätetään eläkkeestä" aika kummallinen ilmaisu . Tarkoitit varmaan laskujen menevän pankkiin ja tililtä siten pois. Ei eläkkeestä vaan pankkitililtä.
No ei sotke. Kotihoitoa on eritasoista ja vahvin tuki on muotoa asuu tuetusti omassa kodissaan. Tällöin koti on tukiasunto ja kotiapu. Siitä seuraava askel on laitosasuminen.
Minun äidilläni on nimenomaan näin ja hoivamaksut toimivat ihan samalla tavalla kuin laitoksessakin. Hänellä käy hoitaja aamulla ja illalla (omassa kosissa asuessaan myös päivällä) ja ruoka- ja siivouspalvelu kuuluu asumiseen, maksetaan sumiskustannuksena.
Siis palvelutalossa, ok. Olisi outoa jos omassa kodissa asumisesta rupeisi "kunta" ottamaan vuokraa. Maksaisiko kunta sitten yhtiövastikkeet ja remppakulut.
Huh, ehkei ikinä tarvitse sotkeutua tommoseen.
Kuka sen asunnon omistaa senjälkeen jos kunta omistusasumisesta velottaa aaumiskulut?
Kyllä yleensä pääsee laitokseen kun ei käynnit riitä.
Miksi pitäisi mennä laitokseen, jos ei niin tuettua hoivaa tarvitse? Sinne makaamaan ja tylsistymään pois muitten mukana vai?
Jos ei kerran kolme käyntiä ja kaikki valmiiksi riitä, ei osaa itse järjestää siivousapua tms kyllä silloin on laitoskypsä. Enemmänhän siellä kuitenkin ohjelmaa kuin asunnon seinät.
En ymmärrä miten kunta voisi minulta omistusasunnosta ruveta perimään vuokraa?
Laitoskypsä 😅 Eikä tietenkään kukaan sun omistusasunnosta mitään vuokraa peri. Sullekin tiedoksi, että sen omistusasunnon jälkeen on olemassa tuettua vuokra-asumista, niin sitten kun itse olet tuossa tilanteessa, et tule laitoskypsäksi ennenkuin todella olet laitoksen tarpeessa.
Niin. Palvelutalo josta voi ostaa palveluja. Mutta silloinhan on jo laitoksessa.
No ei ole kyse palvelutalosta vaan tuetusta asumisesta.
Mun päähän ei nyt sovi että silloin veloittaa hyvinvointialue asumiskulut, siivoukset ym kokonaissummana. Ymmärrän sen palvelutalossa eli tavallaan on jo pitkäaikaishoidossa, vain kalliimmassa.
Mutta en omistusaaunnossa enkä yksityiseltä vuokratussa vuokra-asunnossa. Ehkä vaan ajattelen liikaa. Miten kunta olisi yht äkkiä maksun saaja asumisesta.
No kunnalla esimeekiksi on vanhusten yhteisöllistä asumista. Tässä erään kunnan kuvaus:
Vanhukselle tuettu asuminen tarkoittaa asumismuotoa, jossa ikääntynyt asuu omassa esteettömässä asunnossa, mutta saa arkeensa turvaa ja tarvitsemansa määrän hoivaa, apua kodinhoitoon sekä tukea. Se on tarkoitettu tilanteeseen, jossa kotona asuminen ei enää onnistu pelkän kotiin vietävän avun turvin, mutta ympärivuorokautinen hoito ei ole vielä tarpeen.
Tuettu asuminen toteutetaan yhteisöllisenä asumisena, jolloin päivittäin on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan talon yhteisissä tiloissa.Yhteisöllisessä asumispalvelussa se vanhuksen asunnon siivous ei kyllä kuulu hyvivointialueen kustantamiin palveluihin. Toki hyvinvointialue vastaa niistä yhteistentilojen siivouksesta. Siivous voidaa toki järjestää jos sitä ei esim. omainen pysty järjestämään mutta silloinkin siellä huoneistossa siivoaa joku muu kuin hyvinvointialueen kotipalvelu. Kotipalvelu vastaa hoidosta ei siivouksesta. Yhteisten tilojen siivous taas on palveluntuottajan vastuulla. Palveluntuottajakaan ei välttämättä ole hyvinvointialue vaikka se kotipalvelut asuntoihin järjestäisi.
Jos katsotaan että vanhus ei kykene palvelua maksamaan sosiaalitoimen päätöksellä siihen voi saada tukea. Ihan samalla tavalla toimitaan oli syy tukipalveluihin mikä tahansa.
Huoh. Jos sulle tehdään tuetussa asumisessa päätös siivouspalvelusta, sä sen saat sillä sun hoivamaksullasi. Missä kukaan on sanonut, että kukaan saisi täysin ilmaisen siivouksen kunnan työntekijältä? Täällä menee sekaisin ihan kaikki.
Ei vanhuksille tehdä tuetusta asumisesta päätöksiä eikä yhteisöllinen asuminen sellaista ole.
En tosin ymmärrä miksi janksta vanhuspslveluista tässä ketjussa. Sillä ei kyllä ole mitään tekemistä muiden palvelujen kanssa.
No kyllä tehdään ja kyllä on.
Ihan sama. Sovitaan niin jos se sinun tilanteesi ratksisee ja helpottaa oloasi.
Eli googlasit ja huomasit olleesi väärässä 😂 Mutta kyllähän sinä tietenkin tiedät paremmin kuin se, jonka läheinen on tuetussa asumisessa tai se, joka sinne vanhuksia ohjaa.
Ei ei todellakaan kiinosta googlata. Jos sinua kiinnostaa niin toki voit se tehsä. Johan kirjoitin että aivan sama.
Ai nyt se on aivan sama kun olet jaksanut vääntää usean kommentin verran. Olet väärässä, joten kai se on ihan sama vaikka ei kiinnostaisikaan.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet elävät jossain vanhassa ajassa kun kunnalliset kotihoitajat tai kotiavustajat siivosivat pienellä veloituksella ja tekibät vanhuksille kotitöitä.
Nyt täytyisi jo siirtyä nykyaikaan, vanhukset ostavat siivouksen siivoustoimistoista ja muut tarvitsemansa palvelut. Samoin lapsiperheet voivat tehdä.
Vanhuksilla on eläkkeet mistä ne otetaan ja siihen on katto. Ehdotuksesi tarkoittaisi sitä, että lapsiperheelle maksettaisiin reilusti nykyistä enemmän ja heille hankittaisiin palvelut max. 80% katolla. Sekö olisi hyvä siis? Miksi ihmeessä?
Ei siivouksissa ole mitään kattoa. Vanhus voi saada siivouksen ilman alvia mutta sama koskee sitä kipsijalkaista nuorta perhettäkin.
Mistään maksukatosta en ole kuullut ostetuissa palveluissa. Kotitalousvähennys tietysti on jotain maksimi xxxxx euroa.
Ihan sama katto siinä on kuin muissakin hoivapalveluissa. Katsopas kun kukaan ei saa mitään palvelua ilman että on palvelun piirissä. Juu, jokainen vauvasta vaariin voi hankkia huvikseen mitä vain, mutta nyt puhutaan tuen tai hoidon tarpeessa olevista. Jos se vanhus on korihoidon (eli hoivapalveluiden) piirissä, hänen kaikki tarvitsemansa palvelut maksetaan eläkkeestä ja niille on katto.
Etkö ymmärrä. Jos vanhuksena, kuten me vanhukset teemme, ostan siivousta voin sitä ostaa kuinka paljon tahansa, se ei millään katolla muutu maksuttomaksi.
Kunnallista siivouspalvelua ei ole, ymmärrä se.
Miten tämä liittyy mitenkään mihinkään? Te ette ole kotihoidon piirissä, jos ostatte palvelun itse omasta halustanne. Tässä ketjussa puhutaan ihan eri asiasta ja jos tässä kontekstissa puhutaan vanhuksista, ei puhuta kaikista vanhuksista kuten ei kaikista lapsiperheistäkään.
Vaikka vanhuksella käy kotihoitajia ja kotisairaanhoito siivous ei siihen kuulu. Vanhus edelleen ostaa sen yksityisiltä yrityksiltä. Ei ole mitään kunnallisia/hyvinvointialueen siivoojia. Vanhus voi, jos eläke on jotain alle 1100 euroa, saada siivoussetelin jolla voi ostaa halvemmalla yksityiseltä siivousta. Hva korvaa osan oten tuntihinnaksi jää jotain alle 20 euroa.
Jis vanhus ei kykene siivoamaan itse, se todellakin ostetaan ylkopuolelta ja velotetaan eläkkeestä isana hoivapalveluita.
Kyllä ihan vahvasti dementoituneellakaan ei mitään "kunnan ostamaa siivousta" ollut vaikka ei vuosiin kyennyt taatusti tekemään itse mitään järkevää. Siivousliike kävi 2 kertaa kuussa ja lasku tuli sieltä ja asioitten hoitaja maksoi.
Kertokaa nyt joku miten joku saisi jonkun "kunnan siivouksen"
Asioitten hoitaja maksoi eläkkeestä niin. Sen ”kunnan maksaman” palvelun saa silloin kun vanhus on kunnan hoivapalveluissa. Silloinkin se eläkkeestä maksetaan toki.
En ikinä ole kuullut vaikka tiedän vanhuksia joilla on käy kolmastikin päivässä hoitaja kotona. Että siivous mitenkään kuuluisi siihen.
Eli siis jotain "kunnan siivousta " on olemassa.
Vai tarkoitatko että kansaneläkeläinen on saanut kompensaation siivousliikkeen hintoihin? Eläke on jotain hyvin vähän silloin.
Hoivasuunnitelmassa (tai kuntoutussuunnitelmassa) mainittu siivousapu tarkoittaa sitä, että henkilölle hankitaan siivooja kotiin. Se maksetaan osana maksuja, jotka pidätetään eläkkeestä ihan samalla tavalla kuin muutkin maksut.
Sotket hoivakodissa asumisen ja kotona asuvan? " pidätetään eläkkeestä" aika kummallinen ilmaisu . Tarkoitit varmaan laskujen menevän pankkiin ja tililtä siten pois. Ei eläkkeestä vaan pankkitililtä.
No ei sotke. Kotihoitoa on eritasoista ja vahvin tuki on muotoa asuu tuetusti omassa kodissaan. Tällöin koti on tukiasunto ja kotiapu. Siitä seuraava askel on laitosasuminen.
Minun äidilläni on nimenomaan näin ja hoivamaksut toimivat ihan samalla tavalla kuin laitoksessakin. Hänellä käy hoitaja aamulla ja illalla (omassa kosissa asuessaan myös päivällä) ja ruoka- ja siivouspalvelu kuuluu asumiseen, maksetaan sumiskustannuksena.
Siis palvelutalossa, ok. Olisi outoa jos omassa kodissa asumisesta rupeisi "kunta" ottamaan vuokraa. Maksaisiko kunta sitten yhtiövastikkeet ja remppakulut.
Huh, ehkei ikinä tarvitse sotkeutua tommoseen.
Kuka sen asunnon omistaa senjälkeen jos kunta omistusasumisesta velottaa aaumiskulut?
Kyllä yleensä pääsee laitokseen kun ei käynnit riitä.
Miksi pitäisi mennä laitokseen, jos ei niin tuettua hoivaa tarvitse? Sinne makaamaan ja tylsistymään pois muitten mukana vai?
Jos ei kerran kolme käyntiä ja kaikki valmiiksi riitä, ei osaa itse järjestää siivousapua tms kyllä silloin on laitoskypsä. Enemmänhän siellä kuitenkin ohjelmaa kuin asunnon seinät.
En ymmärrä miten kunta voisi minulta omistusasunnosta ruveta perimään vuokraa?
Laitoskypsä 😅 Eikä tietenkään kukaan sun omistusasunnosta mitään vuokraa peri. Sullekin tiedoksi, että sen omistusasunnon jälkeen on olemassa tuettua vuokra-asumista, niin sitten kun itse olet tuossa tilanteessa, et tule laitoskypsäksi ennenkuin todella olet laitoksen tarpeessa.
Niin. Palvelutalo josta voi ostaa palveluja. Mutta silloinhan on jo laitoksessa.
No ei ole kyse palvelutalosta vaan tuetusta asumisesta.
Mun päähän ei nyt sovi että silloin veloittaa hyvinvointialue asumiskulut, siivoukset ym kokonaissummana. Ymmärrän sen palvelutalossa eli tavallaan on jo pitkäaikaishoidossa, vain kalliimmassa.
Mutta en omistusaaunnossa enkä yksityiseltä vuokratussa vuokra-asunnossa. Ehkä vaan ajattelen liikaa. Miten kunta olisi yht äkkiä maksun saaja asumisesta.
No kunnalla esimeekiksi on vanhusten yhteisöllistä asumista. Tässä erään kunnan kuvaus:
Vanhukselle tuettu asuminen tarkoittaa asumismuotoa, jossa ikääntynyt asuu omassa esteettömässä asunnossa, mutta saa arkeensa turvaa ja tarvitsemansa määrän hoivaa, apua kodinhoitoon sekä tukea. Se on tarkoitettu tilanteeseen, jossa kotona asuminen ei enää onnistu pelkän kotiin vietävän avun turvin, mutta ympärivuorokautinen hoito ei ole vielä tarpeen.
Tuettu asuminen toteutetaan yhteisöllisenä asumisena, jolloin päivittäin on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan talon yhteisissä tiloissa.Yhteisöllisessä asumispalvelussa se vanhuksen asunnon siivous ei kyllä kuulu hyvivointialueen kustantamiin palveluihin. Toki hyvinvointialue vastaa niistä yhteistentilojen siivouksesta. Siivous voidaa toki järjestää jos sitä ei esim. omainen pysty järjestämään mutta silloinkin siellä huoneistossa siivoaa joku muu kuin hyvinvointialueen kotipalvelu. Kotipalvelu vastaa hoidosta ei siivouksesta. Yhteisten tilojen siivous taas on palveluntuottajan vastuulla. Palveluntuottajakaan ei välttämättä ole hyvinvointialue vaikka se kotipalvelut asuntoihin järjestäisi.
Jos katsotaan että vanhus ei kykene palvelua maksamaan sosiaalitoimen päätöksellä siihen voi saada tukea. Ihan samalla tavalla toimitaan oli syy tukipalveluihin mikä tahansa.
Huoh. Jos sulle tehdään tuetussa asumisessa päätös siivouspalvelusta, sä sen saat sillä sun hoivamaksullasi. Missä kukaan on sanonut, että kukaan saisi täysin ilmaisen siivouksen kunnan työntekijältä? Täällä menee sekaisin ihan kaikki.
Ei vanhuksille tehdä tuetusta asumisesta päätöksiä eikä yhteisöllinen asuminen sellaista ole.
En tosin ymmärrä miksi janksta vanhuspslveluista tässä ketjussa. Sillä ei kyllä ole mitään tekemistä muiden palvelujen kanssa.
No kyllä tehdään ja kyllä on.
Ihan sama. Sovitaan niin jos se sinun tilanteesi ratksisee ja helpottaa oloasi.
Eli googlasit ja huomasit olleesi väärässä 😂 Mutta kyllähän sinä tietenkin tiedät paremmin kuin se, jonka läheinen on tuetussa asumisessa tai se, joka sinne vanhuksia ohjaa.
Ei ei todellakaan kiinosta googlata. Jos sinua kiinnostaa niin toki voit se tehsä. Johan kirjoitin että aivan sama.
Ai nyt se on aivan sama kun olet jaksanut vääntää usean kommentin verran. Olet väärässä, joten kai se on ihan sama vaikka ei kiinnostaisikaan.
-ohis
Kyllä edelleen ihan sama. Väätää jaksan kyllä jos sinä sitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin silloin miten toimintakykyiset vanhukset ovat kaupungilta sieltä asunnon saaneet kun tosi huonokuntoisia asuu itsekseen muutaman käynnin varassa.:
Miten toimintakykyiset ihmiset saa kaupungin vuokra-asunnon?
Niin, paikasta jossa 24 h on kuitenkin hoitajat.
Niin hoitajat voi olla paikalla 24/7 vaikka kaikille vanhuksille ei kotihoitoa olisi myönnetty. Asunnon vuokraus yhteisöllisestä senioritalosta ei automaattisesti tarkoita että palvelut kuuluu vuokraan vaan niistä sovitaan erikseen. Hyvinvointialue myöntää palvelut omilla kriteereillään ja niinden sijasta tai lisäksi asukas voi ostaa palbeluja myös muualta.
Paikan niimi oli xlähiön palvelutalo. Ja kuitenkin vanhuksille. Kaupungissa on myös tavallisia vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja ilman hoitajien läsnäoloa ja ilman ruokaloita 55 täyttäneille
Sukulainen odotti kaksi vuotta kotihoidon varassa paikkaa ja oli ihan vihannes kun sinne pääsi. Siksi hämmästyin kun terveen näköiset mummot ja papat asuvat samassa laitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin silloin miten toimintakykyiset vanhukset ovat kaupungilta sieltä asunnon saaneet kun tosi huonokuntoisia asuu itsekseen muutaman käynnin varassa.:
Miten toimintakykyiset ihmiset saa kaupungin vuokra-asunnon?
Niin, paikasta jossa 24 h on kuitenkin hoitajat.
Niin hoitajat voi olla paikalla 24/7 vaikka kaikille vanhuksille ei kotihoitoa olisi myönnetty. Asunnon vuokraus yhteisöllisestä senioritalosta ei automaattisesti tarkoita että palvelut kuuluu vuokraan vaan niistä sovitaan erikseen. Hyvinvointialue myöntää palvelut omilla kriteereillään ja niinden sijasta tai lisäksi asukas voi ostaa palbeluja myös muualta.
Paikan niimi oli xlähiön palvelutalo. Ja kuitenkin vanhuksille. Kaupungissa on myös tavallisia vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja ilman hoitajien läsnäoloa ja ilman ruokaloita 55 täyttäneille
Sukulainen odotti kaksi vuotta kotihoidon varassa paikkaa ja oli ihan vihannes kun sinne pääsi. Siksi hämmästyin kun terveen näköiset mummot ja papat asuvat samassa laitoksessa.
Niin mikäänhän ei estä muutramasta vaikka nimi olisi palvelutalo.
Vaikka tämä on nyt ihan ohi ketjun aiheen, keskustelua on käyty, niin minun vanhempani ovat esimerkki tuetusta asumisesta.
He asuivat tuetussa asunnossa yhdessä ja heillä se oli omistusasunto. Me perimme sen ihan normaalisti. Ainut ero oli se, että emme olleet yksikään lapsista oikeutettuja siihen muuttamaan ja saimme sen myydä vain takaisin sen alunperin heille myynneelle taholle. He maksoivat ihan normaalisti vastikkeen ja sen lisäksi heille oli molemmille tehty hoivasuunnitelma, josta maksoivat kuten kotihoidostakin olisivat maksaneet. Siivoojaa he eivät tarvinneet missään vaiheessa, mutta toki se olisi järjestynyt tarvittaessa.
Että kyllä vanhukset voivat asua tuetussa asumisessa laitoksen sijaan tai sitä ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin silloin miten toimintakykyiset vanhukset ovat kaupungilta sieltä asunnon saaneet kun tosi huonokuntoisia asuu itsekseen muutaman käynnin varassa.:
Miten toimintakykyiset ihmiset saa kaupungin vuokra-asunnon?
Niin, paikasta jossa 24 h on kuitenkin hoitajat.
Niin hoitajat voi olla paikalla 24/7 vaikka kaikille vanhuksille ei kotihoitoa olisi myönnetty. Asunnon vuokraus yhteisöllisestä senioritalosta ei automaattisesti tarkoita että palvelut kuuluu vuokraan vaan niistä sovitaan erikseen. Hyvinvointialue myöntää palvelut omilla kriteereillään ja niinden sijasta tai lisäksi asukas voi ostaa palbeluja myös muualta.
Paikan niimi oli xlähiön palvelutalo. Ja kuitenkin vanhuksille. Kaupungissa on myös tavallisia vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja ilman hoitajien läsnäoloa ja ilman ruokaloita 55 täyttäneille
Sukulainen odotti kaksi vuotta kotihoidon varassa paikkaa ja oli ihan vihannes kun sinne pääsi. Siksi hämmästyin kun terveen näköiset mummot ja papat asuvat samassa laitoksessa.
Onpas kurjaa. sinun kohdallasi tämä nyt in ilmeisesti myöhäistä, mutta tiedoksi, että vanhuksilla on valinnanvapaus. Se mahdollistaa sen että palveluita voi hakea myös toiselta hyvin ointialueelta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Silloin sai lapset huoletta jättää heitteille.
Perhe pärjäsi erittäin hyvin yhdenkin palkalla.
Ei muuten pärjännyt.
Kun äiti jäi pikkusisarukseni syntyessä kotiin, piti hänen ottaa hoitolapsia, jotta kerrostalokolmion asuntolainasta selvittiin. Eikä meitä olisi mihinkään lastenseimeen saatukaan siihen maailmanaikaan. Ja vanhempani olivat kutakuinkin keskituloisia, hieman alle.
Lisäksi asuntolainoja myönnettiin erittäin nihkeästi. Piti itsellä olla säästettynä useita kymmeniä prosentteja ennen kuin sen sai.
Joskus 1990 asuntolainan korot olivat pilvissä 15%. Ei silloinkaan yhden tuloilla pärjännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Silloin sai lapset huoletta jättää heitteille.
Perhe pärjäsi erittäin hyvin yhdenkin palkalla.
Ei muuten pärjännyt.
Kun äiti jäi pikkusisarukseni syntyessä kotiin, piti hänen ottaa hoitolapsia, jotta kerrostalokolmion asuntolainasta selvittiin. Eikä meitä olisi mihinkään lastenseimeen saatukaan siihen maailmanaikaan. Ja vanhempani olivat kutakuinkin keskituloisia, hieman alle.
Lisäksi asuntolainoja myönnettiin erittäin nihkeästi. Piti itsellä olla säästettynä useita kymmeniä prosentteja ennen kuin sen sai.
Joskus 1990 asuntolainan korot olivat pilvissä 15%. Ei silloinkaan yhden tuloilla pärjännyt.
Kyllä pärjäsi. Hyvinhän tekin elitte. Ei varmaan juuri edes koulutusta ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Piiat olivat maalta kaupunkiin muuttaneita nuoria naisia ja tyttöjä joilla ei ollut oikein muita vaihtoehtoja. Kävivät esimerkiksi iltaisin opiskelemassa ja päivät piikoivat. Eli eriarvoisuuden varjolla onnistui se, että osalla oli palvelijoita. En todellakaan halua tuollaista aikaa takaisin vaikka itse olisin se "talon rouva".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin silloin miten toimintakykyiset vanhukset ovat kaupungilta sieltä asunnon saaneet kun tosi huonokuntoisia asuu itsekseen muutaman käynnin varassa.:
Miten toimintakykyiset ihmiset saa kaupungin vuokra-asunnon?
Niin, paikasta jossa 24 h on kuitenkin hoitajat.
Niin hoitajat voi olla paikalla 24/7 vaikka kaikille vanhuksille ei kotihoitoa olisi myönnetty. Asunnon vuokraus yhteisöllisestä senioritalosta ei automaattisesti tarkoita että palvelut kuuluu vuokraan vaan niistä sovitaan erikseen. Hyvinvointialue myöntää palvelut omilla kriteereillään ja niinden sijasta tai lisäksi asukas voi ostaa palbeluja myös muualta.
Paikan niimi oli xlähiön palvelutalo. Ja kuitenkin vanhuksille. Kaupungissa on myös tavallisia vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja ilman hoitajien läsnäoloa ja ilman ruokaloita 55 täyttäneille
Sukulainen odotti kaksi vuotta kotihoidon varassa paikkaa ja oli ihan vihannes kun sinne pääsi. Siksi hämmästyin kun terveen näköiset mummot ja papat asuvat samassa laitoksessa.
Niin mikäänhän ei estä muutramasta vaikka nimi olisi palvelutalo.
Niihinhän on anottava paikka, ei palvelutalon ( kaupungin alunperin) kaksiota saa vaan muuttamalla.
Rakennus oli iso, L-kirjaimen muotoinen kuusikerroksinen. Ihmekombon kaupunki aikoinaan suunnitellut, sekaisin täysin hoidettavia ja päällisin puolin terveen näköisiä kaupungilla pyöriviä.
Kun kuitenkin monia monia taloja joihin voi anoa 55 täyttäneet itsenäisesti asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Piiat olivat maalta kaupunkiin muuttaneita nuoria naisia ja tyttöjä joilla ei ollut oikein muita vaihtoehtoja. Kävivät esimerkiksi iltaisin opiskelemassa ja päivät piikoivat. Eli eriarvoisuuden varjolla onnistui se, että osalla oli palvelijoita. En todellakaan halua tuollaista aikaa takaisin vaikka itse olisin se "talon rouva".
Mene töihin, vänkyttäjä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Piiat olivat maalta kaupunkiin muuttaneita nuoria naisia ja tyttöjä joilla ei ollut oikein muita vaihtoehtoja. Kävivät esimerkiksi iltaisin opiskelemassa ja päivät piikoivat. Eli eriarvoisuuden varjolla onnistui se, että osalla oli palvelijoita. En todellakaan halua tuollaista aikaa takaisin vaikka itse olisin se "talon rouva".
Mene töihin, vänkyttäjä!
Olen eläkkeellä ja työni jo tehnyt :)
Tänä päivänä piiat olisivat varmaan maamuja. Kunnon Etelä-Afrikka meininki kun maamut piikoisivat, tekisivät ja kuljettaisivat ruoat, toimisivat autonkuljettajina, pyykinpesijöinä, vanhusten ja lastenhoitajina.. melkeinhän jo ollaan siinä, vain piiat puuttuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Silloin sai lapset huoletta jättää heitteille.
Perhe pärjäsi erittäin hyvin yhdenkin palkalla.
Ei muuten pärjännyt.
Kun äiti jäi pikkusisarukseni syntyessä kotiin, piti hänen ottaa hoitolapsia, jotta kerrostalokolmion asuntolainasta selvittiin. Eikä meitä olisi mihinkään lastenseimeen saatukaan siihen maailmanaikaan. Ja vanhempani olivat kutakuinkin keskituloisia, hieman alle.
Lisäksi asuntolainoja myönnettiin erittäin nihkeästi. Piti itsellä olla säästettynä useita kymmeniä prosentteja ennen kuin sen sai.
Joskus 1990 asuntolainan korot olivat pilvissä 15%. Ei silloinkaan yhden tuloilla pärjännyt.
Kyllä pärjäsi. Hyvinhän tekin elitte. Ei varmaan juuri edes koulutusta ollut.
Meillä on sukupolvi, jotka ovat joo selvinneet hengissä, mutta hyvin pärjääminen kyllä todella kaukana. Sitten meillä on sukupolvi, joka kipuilee tätä traumaa. Ja nyt meillä on sukupolvi, jotka elävät tilanteessa kun kurjuus halutaan aloittaa alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin silloin miten toimintakykyiset vanhukset ovat kaupungilta sieltä asunnon saaneet kun tosi huonokuntoisia asuu itsekseen muutaman käynnin varassa.:
Miten toimintakykyiset ihmiset saa kaupungin vuokra-asunnon?
Niin, paikasta jossa 24 h on kuitenkin hoitajat.
Niin hoitajat voi olla paikalla 24/7 vaikka kaikille vanhuksille ei kotihoitoa olisi myönnetty. Asunnon vuokraus yhteisöllisestä senioritalosta ei automaattisesti tarkoita että palvelut kuuluu vuokraan vaan niistä sovitaan erikseen. Hyvinvointialue myöntää palvelut omilla kriteereillään ja niinden sijasta tai lisäksi asukas voi ostaa palbeluja myös muualta.
Paikan niimi oli xlähiön palvelutalo. Ja kuitenkin vanhuksille. Kaupungissa on myös tavallisia vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja ilman hoitajien läsnäoloa ja ilman ruokaloita 55 täyttäneille
Sukulainen odotti kaksi vuotta kotihoidon varassa paikkaa ja oli ihan vihannes kun sinne pääsi. Siksi hämmästyin kun terveen näköiset mummot ja papat asuvat samassa laitoksessa.
Niin mikäänhän ei estä muutramasta vaikka nimi olisi palvelutalo.
Niihinhän on anottava paikka, ei palvelutalon ( kaupungin alunperin) kaksiota saa vaan muuttamalla.
Rakennus oli iso, L-kirjaimen muotoinen kuusikerroksinen. Ihmekombon kaupunki aikoinaan suunnitellut, sekaisin täysin hoidettavia ja päällisin puolin terveen näköisiä kaupungilla pyöriviä.
Kun kuitenkin monia monia taloja joihin voi anoa 55 täyttäneet itsenäisesti asuvat.
Sellaistahan se on. Hämmästele vain mutta ei se tilannetta muuta mitenkään. Vuokra-asuntoa voi hakea ilman palveluita ja vaikka ostaa ne ruokapalvelut talosta. Jotkut varmasti tarjoaa myös muita palveluita maksusta niitä haluaville. Hyvinvointialueen päätös palveluihin tarvitaan kun palveluista edes osan maksaa hyvinvointialueen sosiaslitoimi.
Meillä on myös ymärivuorokautista hoivaa jossa osa vanhuksista maksaa pslvelun kokonaan itse ja osa saa paikan kun ja jos hyvinvointialue tekee päätöksen palvelutarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Silloin sai lapset huoletta jättää heitteille.
Perhe pärjäsi erittäin hyvin yhdenkin palkalla.
Ei muuten pärjännyt.
Kun äiti jäi pikkusisarukseni syntyessä kotiin, piti hänen ottaa hoitolapsia, jotta kerrostalokolmion asuntolainasta selvittiin. Eikä meitä olisi mihinkään lastenseimeen saatukaan siihen maailmanaikaan. Ja vanhempani olivat kutakuinkin keskituloisia, hieman alle.
Lisäksi asuntolainoja myönnettiin erittäin nihkeästi. Piti itsellä olla säästettynä useita kymmeniä prosentteja ennen kuin sen sai.
Joskus 1990 asuntolainan korot olivat pilvissä 15%. Ei silloinkaan yhden tuloilla pärjännyt.
Kyllä pärjäsi. Hyvinhän tekin elitte. Ei varmaan juuri edes koulutusta ollut.
Meillä on sukupolvi, jotka ovat joo selvinneet hengissä, mutta hyvin pärjääminen kyllä todella kaukana. Sitten meillä on sukupolvi, joka kipuilee tätä traumaa. Ja nyt meillä on sukupolvi, jotka elävät tilanteessa kun kurjuus halutaan aloittaa alusta.
Mitä ihmeellistä tuossa muka oli? Ihan perushyvää elämää.
Itse olen ollut myös lastenhoitajana perheessä iltalukioaikana. En mitenkään kokenut sitä alentavana.
Ekam asunnon ostin 1984.
Omaa osuutta piti olla 20 prosenttia että sai lainan.
Siis ei mitään järkeä vanhushoidon viidakossa. Yks saa yhtä, toinen toista, joku ei saa huoli-ilmoituksista ja omaisten pyynnöistä huolimatta edes riittävästi kotihoidon käyntejä. Joku ei pääse millään kokopäiväiseen hoivaan ja osa asuu hoivataloissa vaikka pärjäisivät normaalissa vuokra-asunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Siis ei mitään järkeä vanhushoidon viidakossa. Yks saa yhtä, toinen toista, joku ei saa huoli-ilmoituksista ja omaisten pyynnöistä huolimatta edes riittävästi kotihoidon käyntejä. Joku ei pääse millään kokopäiväiseen hoivaan ja osa asuu hoivataloissa vaikka pärjäisivät normaalissa vuokra-asunnoissa.
Juu, se on semmoista kun hyvinvointialueisen pitää ne palvelut itse tarjota ja hoitaa. Meillä on rikkaita alueita ja sitten meillä on alueita, jotka ovat konkurssin partaalla. Meillä on alueita, joira vanhukset kiinnostaa ja alueita, joita ei. Ihan kuten lapsiperheiden osalta. Joissain alueilla palvelukuvaus vastaa itse palvelua ja joissain se ei ole sinne päinkään.
Ottakaa nyt vastuu ja tehkä itse myös jotain. Te odottatte, että kaikki palvelevat teitä ja
kaikki tuodaan valmiikai tarjottimella. Minä- minä, minä ensin , katsokaa minua, antakaa minulle, kadehtikaa minua- kuten hetkellä muodissa on- niillä eväillä vaan kauas ei potki.
Pitää ottaa vas, aikansaannoksista, haaveista, todeutuksesta. Ottaka nyt vastuu itsestä, omista tekemisistä, haaveista, todeutuksista. Piiat olivat vaan varakkaimilla. Köyhillä ei ollut mitään varaa palkata ketään. Onko teitä kiinnostanut- miten köyhäät pärjäisivat silloin? Aivan
Kaikki tehdiin itse, kasvatettiin itse, haetin itse, todeutettiin itse. Elikkä kysessä on jonkun sortin uusavuttomien, mukavuudenhalukkaiden, yleinkatseisten asenne. Oppikaa, lukekaa, kokeilkaa. Kyllä vilumus ja tietokin auttavat jaksamaan. Mukavuudenhalu vaan veloitta teiltä lisää energiaa. Ennenvanhaan naiset synnyttivat pellon viereen ja jatkoivat saman tien työtä. Miten silloin jaksettiin?
Ei ennen saanut sisaruksia viedä päiväkotiin kokopäivähoitoon, kun syntyi uusi vauva.
Äitiysloma on ollut joskus vain 6 viikkoa ja kuusipäiväiset työ- ja kouluviikot. Isyyslomia ei ollut. Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin Suomen teollistuessa. Tukiverkot jäivät muualle, kun töiden perässä lähdettiin. Asuntopula. Lasten seimet vain vähävaraisille ja sosiaalitapauksille.
Jos joku tähän maailmanaikaan onnistui saamaan kodinhoitajan piikomaan itselleen niin se oli perin harvinaista. En tunne yhtäkään.
Silloin sai lapset huoletta jättää heitteille.
Perhe pärjäsi erittäin hyvin yhdenkin palkalla.