Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Talouskäänne ehkä peruttu – Kasvu jää ensi vuonna alle prosenttiin, ennustaa Danske Bank

Kommentit (257)

Vierailija
221/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ostovoimakin on kasvanut kohisten, kun epäpätevästä tyttöhallituksesta päästiin viimein eroon.

 

Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.

Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020.

Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/selvitykset/2025/palk…

No, eipä tuo auta, kun eivät uskalla kuluttaa. Keskiluokan työttömyysturvaa on leikattu kovalla kädellä, ja työttömyysluvut on kovat. 

 

Säästävät, että tulevat toimeen, jos tekoäly vie työt ja tippuu 600 euron yleistuelle. Eläkkeistäkään ei varmuutta. 

Vierailija
222/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeiston talouslehdet yrittävät aina muutaman viikon välein esittää, että KYLLÄ SE TALOUS NYT RÄJÄHTÄÄ, KUN ON NIIN HYVÄ HALLITUS, ja sitten tulee paluu todellisuteen.

Talous on paskottu, kiitos perskokkareet.

Ja siksi kansa ei kuluta 🤗

Edellisen 90-luvun lama oli  kansalaisten syytä, kun olivat kuluttaneet liikaa, nyt sitten tämmöinen toinen agenda.

Poliitikoilla ei tosiaan taida suomessa tai muuallakaan minkäänlaista käsitystä asioista, lautataan ympäripyöreitä vastauksia ja möhlitään niiden mukaan.

Juuri näin. Ei työpaikkoja ja talouskasvua synny juhlapuheilla tai syyllistämällä. Niitä tulee investointien ja kysynnän kautta. Edellinen lama oli NL:n romahduksen ja huonon finanssipolitiikan syytä, ei kansalaisten kulutuksen. 

Nykyinen lama johtuu siitä, ettei finanssipoliittisia työkaluja oikein ole (EKP), demografia on päin helvettiä, ja kokonaisveroaste ja epävarmuus tappaa kulutuksen ja kysynnän.

Nykyinen lama johtuu siitä, että kotimaista kysyntää ei ole, koska orpopurra tuhosi luottamuksen.

Varmasti vaikuttaa osasyynä. Ihmiset säästävät, kun monella on vaikka asunnosta velkaa, ja jotenkin pitäisi pärjätä jos työpaikka menee alta tai tulee vaikkapa avioero.

Se, miten tähän tilanteeseen on päästy, on paljon monimutkaisempi tarina. Valtio on velkaantunut pahasti jo 15 vuotta talouden kuitenkaan kasvamatta. Koronavelka, Ukrainan sota, Venäjän kaupan tyrehtyminen ja muut globaalit ongelmat ovat kriisiyttäneet tilanteen.

Venäjä oli ennen sotaa rahallisesti Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Sieltä tuli teollisuudelle tärkeitä raaka-aineita ja polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että suomalainen paperi tai metalliosa eivät ole enää niin kilpailukykyisiä, kun vaikkapa nikkelin, lannoitteen tai sellupuun hinta on kaksinkertainen. 

Lisää soppaan nopeasti ikääntyvä väestö, eläköitynyneet suuret ikäluokat, surkea syntyvyys, moniosaajien aiheuttamat kustannukset, jne...

Orpopurran hallituksen talousosaaminen on ollut surkeaa, mutta niin oli Marinin ja Sipilänkin. Sipilän aikana kriisejä ei ollut, ja Marinin aikana pystyi vielä velkaantumaan, kun olemassaolevaa velkaa ei ollut vielä näin paljon.

Mikä mielestäsi olisi sopiva velkaantumisen aste? 250% BKT:stä? Luottoluokka Ö, ja korkomenot 50 mrd vuodessa? Heitä nyt jotain lukuja edes.

Orpopurra leikkaa, laittaa taloutta kuntoon ja tuhoaa työelämän. Tämä tapahtuu ilman mitään vainuttavuusarviota. Tulos on heikompi talous kuin olisi ollut ilman ainoatakaan hallituksen tekoa. Orpopurra on pahentanut velkaantumista.

He toim7vat kuin valtion taloudessa olisi aina 10 rahaa ja menoja olisi sama 20, leikataan 1 raha menoja ja kuvitellaan, että sen verran säästy. Todellisuudessa samalla vähennettiin 2 rahaa tuloja eli ollaan taas 1 rahaa tappiolla. Ratkais  on leikata lisää ja niinpt aas tulot vähenee vielä enemmän.

Onkohan näin? En ainakaan nopealla googlettamisella löytänyt kokonaissummaa, jonka hallitus olisi tällä vaalikaudella leikannut. Valtion velka kasvaa joka tapauksessa ainakin 2030 asti, mm. näiden korkomenojen, demografian ja heikon talouskasvun vuoksi.

Nyt velkasuhde on 90% BKT:stä, ja se nousee lähelle sataa. Mikä olisi mielestäsi hyvä/sopiva velkasuhde ja korkomenojen määrä? Esim. Italia on ollut 2008 asti kroonisesti pulassa velkojensa kanssa, ja maksaa tänä vuonna 78 miljardia pelkkiä korkoja. Tämä vastaa Suomen valtion budjetin tuloja kokoluokassaan. 

Valtion menothan ovat paisuneet niin, että 2019 ne olivat 55 miljardia, ja 2026 yli 90 miljardia. Sote selittää tästä suuren osan, mutta julkisten menojen alijäämää ja tulopuolta tarkastellessa trendi on selvä.

Olisi hyvä, jos laittaisit jonkin argumentin, jossa olisi enemmän lukuja ja faktoja ja vähemmän kirjoitusvirheitä.

Orpopurra on leikNnut ja jokainen sen teko on lisännyt velkaantumista, koska talous on pienentynyt enemmän kuin leikkaus on tuonut säästöä.

Eli he ovat ideologisesti kurittaneet kansaa, vaikka siitä on seurannut lisää velkaa ja työttömyyttä.

Hokema siitä, että nyt leikataan, on lapsellista ja osoittaa, ettei Orpopurra ymmärrä mitään valtion taloudesta. He kuvittelevat että potti on vakio ja siitä voi miinustaa. Vähänkin minä säästäisin työmatkakulut nollaan säästön vuoksi. Enkä enää kävisi töissä.

On tunnustettu fakta, että leikkaukset ovat supistsneet taloutta.

Kyllä, Keynesiläisen talousteorian mukaan taantumassa säästäminen voi tuoda isomman laskun kuin elvyttäminen. Näin on myös tosielämässä käynyt monessa paikassa.

Toinen melko vankka taloustieteen oppi on se, että kun valtion velka ulkopuolisille velkojille ylittää 150% BKT:stä, valtio ei tyyppillisesti selviä enää veloistaan, eikä sille myönnetä luottoa. Ilman EU:ta ja euroa Kreikalle olisi käynyt Argentiinat, jossa kaikki isommat asiat ostettiin dollareilla, ja vuotuinen inflaatio käväisi 20 000 prosentissa. Yhden päivän aikana kurssi ARS/USD saattoi puolittua kun kävin siellä, ja se oli kaukana huippuinflaation päivistä.

Käsittääkseni Purra on useasti myöntänyt, että lyhyellä aikavälillä leikkaukset supistavat taloutta, koska se on ilmiselvä fakta. Jos Suomi ottaa 10 mrd lisää velkaa ja palkkaa vuodeksi ihmisiä vaikka korjaamaan infraa tuolla rahalla, talous kasvaa ja sitten supistuu. Velka ja korjattu infra jää.

Todennäköisesti leikkauksessa ja elvytyksessä on jokin optimi Lafferin käyrän tapaan, joka elää suhdanteen mukana. Mikä se mielestäsi on? Ja mikä on se hyväksyttävä velan ja vuosikoron määrä? Näihin en ole saanut vieläkään vastausta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tänne vauvapalstalle kirjoittavat vassarit tajua taloudesta yhtään mitään.

Mistä se oppi olisi tullut, tiktokista vai.

Talous oppineet hakee täältä talousnuvoja, lienevätkö Purran talosneuvonantajia? No kyllä täällä järki enemmän läsnä on kuin persujen kabitenissa, että kyselkää vain kyllä me viisaammat neuvotaan.

Vierailija
224/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsis, nouseehan se. Keväällä SDP aloittaa hallitusneuvottelut joten talous lähtee heti rakettimaiseen nousuun, kuten se lähti (no, jatkoi) laskua kun Kokoomuksen vaalivoitto selvisi.

Kun on Kokoomuksen syytä huhti-kesäkuun 2023 konkurssiennätykset, niin on myös syytä uskoa ja luottaa että SDP vaalivoitto näkyy talouden piristymisenä heti ensi vuoden toisella kolmanneksella.

Kova on usko mutta tosiasia on Marin velkaannutti Suomen ja löi pöytään jäätävän kasvavat menot

Ilman mailmanlaajuista koronaepidemiaa nykyhallitus velkaantuu paljon enemmän kuin Marinin hallitus ja työttömyys ja valtionvelka kasvaa pian yli 200:taan miljardiin ilman uusia kriisejä, se on kyllä teko mikä hakee vertaistaan.

Osaisitko sanoa, mistä tämä voisi johtua?

Vierailija
225/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ostovoimakin on kasvanut kohisten, kun epäpätevästä tyttöhallituksesta päästiin viimein eroon.

 

Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.

Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020.

Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/selvitykset/2025/palk…

Kiitos ay liikkeet, vaikka orpopurra vastusti, palkat nousi. 4000 e ansaitsevan verotus ei keventynyt yhtään. Vasta 9000 e toi veronalennukset.

Vierailija
226/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luojan kiitos.

T. Antti L.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taloyhtiöitä on menossa konkurssiin. Irtisanotut ei pysty maksamaan yhtiölainoja.

Vierailija
228/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ostovoimakin on kasvanut kohisten, kun epäpätevästä tyttöhallituksesta päästiin viimein eroon.

 

Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.

Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020.

Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/selvitykset/2025/palk…

Tuo laskennallisen inflaation hidastuminen selittyy paljolti asuntojen hinnan laskulla. Kulutushyödykkeet kallistuvat edelleen, ja jatkavat kallistumistaan niin kauan kun Iranissa ja Ukrainassa tapellaan, eikä tuottavuus kasva. Keskituloiselle omistusasujalle ei välttämättä mitenkään hyvä diili, että jokin laskennallinen ostovoima on jopa sama kuin kuusi vuotta sitten (todellisuudessa sama kuin 20 vuotta sitten), mutta hyödykkeet ja korot tuplasti sen mitä vaikka 15 v sitten, mutta palkka ei todellakaan tuplat. Pienituloisille palkansaajille tilanne on vielä huonompi. Lukiopoikana kesätöissä p-duunista maksettiin noin kymppi tunnilta. Edelleen maksetaan, vaikka lähes kaikki maksaa tuplasti.

Tämä ei ole poliittinen kommentti. Puoluetoimistojen aktiivit ovat täällä hommissa puolin ja toisin, siinä jäävät talouden faktat ja luvut toiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöitä on menossa konkurssiin. Irtisanotut ei pysty maksamaan yhtiölainoja.

Asuntovelka pitää silti maksaa pankille, mutta asunto lähtee.

Vierailija
230/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen lama johtuu siitä, että kotimaista kysyntää ei ole, koska orpopurra tuhosi luottamuksen.

100 000 uutta työtöntä ja 80 000 työllistä vähemmän taas tuovat noin 4 mrd euron vuosittaiset lisämenot tukien ja veromenetysten takia. Ei ihme että toimeentulotukimenot nousivat viime vuonna nensimmäistä kertaa yli miljardiin euroon ja niiden kasvu on ollut muutenkin huimaa tällä kaudella; 2024: lähes 15%, 2025: 21,4%. Marinin kaudella toimeentulotukimenot, työttömyysturva- ja asumistukimenojen tapaan laskivat ja työllisyysaste saatiin ennätykseen sekä työttömyys oli EU/OECD-tasolla. Nyt Suomen työttömyysaste on EU:n ja OECD:n korkein, YLI tuplat niiden kesitasoon 5%:iin nähden. 

Minä hain muuten ensimmäistä kertaa aikuisiälläni toimeentulotukea tänään. 55-vuotiaaksi asti pääsin, että omalla työlläni pystyin itseni elättämään. Tarvittiin Orpo-Purra, että jouduin vielä tässä iässä kerjuulle.

Rahoitusvastikkeen yhtiölaina osuus ei ole meno tt-tuessa, pelkät korot on. Säästöjä ei saa olla eikä osakkeita eikä kesämökkiä eikä asuntovaunua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tilillä olevat rahat ja palkka.

Vierailija
232/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän Kauhunkabinetti on paskonut kaiken. Aivan kaiken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos mestari!

Vierailija
234/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ansiosidonnainen leikattiin. Lainat ei ole menoja tt-tuessa eikä saa omistaa kesämökkiä tai asuntovaunua tai venettä. Säästöjä ei saa olla ja puolison tulot vaikuttavat eli moni ei saa tt-tukea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en saa työttömänä tt-tukea, koska mun puoliso saa pientä palkkaa. Ja lääkärit pitää maksaa itse, koska ne ei kuulu yleistukeen.

Vierailija
236/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ansiosidonnainen leikattiin ja keräysaika pidentyi 12 kuukauteen

https://www.tyj.fi/lakimuutokset

Vierailija
237/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen ansiosidonnaisen sai kerättyä kuuden kuukauden työllä. Nyt pitää olla 12 kuukautta töissä ja aikaa kerätä kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

Vierailija
238/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsis, nouseehan se. Keväällä SDP aloittaa hallitusneuvottelut joten talous lähtee heti rakettimaiseen nousuun, kuten se lähti (no, jatkoi) laskua kun Kokoomuksen vaalivoitto selvisi.

Kun on Kokoomuksen syytä huhti-kesäkuun 2023 konkurssiennätykset, niin on myös syytä uskoa ja luottaa että SDP vaalivoitto näkyy talouden piristymisenä heti ensi vuoden toisella kolmanneksella.

Kova on usko mutta tosiasia on Marin velkaannutti Suomen ja löi pöytään jäätävän kasvavat menot

Täysin väärä väite. Orvelkaannutti Suomen. Tuhosi talouden ja työllisyyden. 

Juu, siis ottavat koko ajan lisää velkaa. Tilastokeskuksesta löytyy oikein hienoja kuvaajia sekä valtion että julkisyhteisöjen velasta suhteessa bkt:hen.

Voisitko kuitenkin valaista, että kumpaa haluat, sitä velanottoa vai et? Jotenkin tuntuu vähän siltä, että Orpo paha (ja siis onhan se paha tunnin junineen ja muine pelleilyineen), koska ottaa velkaa, mutta Orpo paha, koska leikkaa eikä ota tarpeeksi velkaa.

Edelleen, toivoisin parempia argumentteja ja vähemmän kirjoitusvirheitä.

No, ensi töikseen OrpoPurra voisi vaikka perua yhteisöveron alennuksen. Tätä ei ole laskettu kannattavaksi edes VM:n arvioissa. 

Laskennallisesti verotulot pienenevät tuosta 800-830 miljoonaa. Bruttovelanotto vuonna 2026 on 42,7–44,2 mrd., ja nettovelka (syömävelka) 11,6–13,1 mrd.. Kuinka monta vuotta otetaan tuollaiset 11-13 miljardia lisävelkaa olemassa olevan velan päälle ja millä se rahoitetaan?

Ja siitä yhteisöverosta... oletko katsonut, mitä Irlannille tapahtui kun pudotti verokannan 30:sta 12,5% vuonna 1997? Silloin Irlanti oli vielä Suomea köyhempi maa sekä absoluuttisesti että ostovoimakorjattuna. 

Suomen BKT per capita riippuen arvioijasta liikkuu 55-60 000 dollarin välillä. Irlannissa se on 140 000 per naama. Irlanti käytännössä tuplasi BKT:nsä 2000-2005 välillä, ja tottakai 1997 uudistukset tulivat jonkin verran viiveellä.

Velkaa voi ottaa elvytykseen, ja tuo yhteisöveron alennus voi olla juuri sellainen toimenpide, joka oikeasti kasvattaa taloutta ja luo työpaikkoja. ALV:n nosto ei ollut. Tai tunnin juna. Julkisen rahan jakaminen kannattamattomille yrityksille ja järjestöille ei myöskään kasvata taloutta, vaikka jakamisen lopettaminen voi hetkellisesti pienentää talouden kokoa.

Vierailija
239/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeiston talouslehdet yrittävät aina muutaman viikon välein esittää, että KYLLÄ SE TALOUS NYT RÄJÄHTÄÄ, KUN ON NIIN HYVÄ HALLITUS, ja sitten tulee paluu todellisuteen.

Talous on paskottu, kiitos perskokkareet.

Ja siksi kansa ei kuluta 🤗

Edellisen 90-luvun lama oli  kansalaisten syytä, kun olivat kuluttaneet liikaa, nyt sitten tämmöinen toinen agenda.

Poliitikoilla ei tosiaan taida suomessa tai muuallakaan minkäänlaista käsitystä asioista, lautataan ympäripyöreitä vastauksia ja möhlitään niiden mukaan.

Juuri näin. Ei työpaikkoja ja talouskasvua synny juhlapuheilla tai syyllistämällä. Niitä tulee investointien ja kysynnän kautta. Edellinen lama oli NL:n romahduksen ja huonon finanssipolitiikan syytä, ei kansalaisten kulutuksen. 

Nykyinen lama johtuu siitä, ettei finanssipoliittisia työkaluja oikein ole (EKP), demografia on päin helvettiä, ja kokonaisveroaste ja epävarmuus tappaa kulutuksen ja kysynnän.

Nykyinen lama johtuu siitä, että kotimaista kysyntää ei ole, koska orpopurra tuhosi luottamuksen.

Varmasti vaikuttaa osasyynä. Ihmiset säästävät, kun monella on vaikka asunnosta velkaa, ja jotenkin pitäisi pärjätä jos työpaikka menee alta tai tulee vaikkapa avioero.

Se, miten tähän tilanteeseen on päästy, on paljon monimutkaisempi tarina. Valtio on velkaantunut pahasti jo 15 vuotta talouden kuitenkaan kasvamatta. Koronavelka, Ukrainan sota, Venäjän kaupan tyrehtyminen ja muut globaalit ongelmat ovat kriisiyttäneet tilanteen.

Venäjä oli ennen sotaa rahallisesti Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Sieltä tuli teollisuudelle tärkeitä raaka-aineita ja polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että suomalainen paperi tai metalliosa eivät ole enää niin kilpailukykyisiä, kun vaikkapa nikkelin, lannoitteen tai sellupuun hinta on kaksinkertainen. 

Lisää soppaan nopeasti ikääntyvä väestö, eläköitynyneet suuret ikäluokat, surkea syntyvyys, moniosaajien aiheuttamat kustannukset, jne...

Orpopurran hallituksen talousosaaminen on ollut surkeaa, mutta niin oli Marinin ja Sipilänkin. Sipilän aikana kriisejä ei ollut, ja Marinin aikana pystyi vielä velkaantumaan, kun olemassaolevaa velkaa ei ollut vielä näin paljon.

Mikä mielestäsi olisi sopiva velkaantumisen aste? 250% BKT:stä? Luottoluokka Ö, ja korkomenot 50 mrd vuodessa? Heitä nyt jotain lukuja edes.

Orpopurra leikkaa, laittaa taloutta kuntoon ja tuhoaa työelämän. Tämä tapahtuu ilman mitään vainuttavuusarviota. Tulos on heikompi talous kuin olisi ollut ilman ainoatakaan hallituksen tekoa. Orpopurra on pahentanut velkaantumista.

He toim7vat kuin valtion taloudessa olisi aina 10 rahaa ja menoja olisi sama 20, leikataan 1 raha menoja ja kuvitellaan, että sen verran säästy. Todellisuudessa samalla vähennettiin 2 rahaa tuloja eli ollaan taas 1 rahaa tappiolla. Ratkais  on leikata lisää ja niinpt aas tulot vähenee vielä enemmän.

Onkohan näin? En ainakaan nopealla googlettamisella löytänyt kokonaissummaa, jonka hallitus olisi tällä vaalikaudella leikannut. Valtion velka kasvaa joka tapauksessa ainakin 2030 asti, mm. näiden korkomenojen, demografian ja heikon talouskasvun vuoksi.

Nyt velkasuhde on 90% BKT:stä, ja se nousee lähelle sataa. Mikä olisi mielestäsi hyvä/sopiva velkasuhde ja korkomenojen määrä? Esim. Italia on ollut 2008 asti kroonisesti pulassa velkojensa kanssa, ja maksaa tänä vuonna 78 miljardia pelkkiä korkoja. Tämä vastaa Suomen valtion budjetin tuloja kokoluokassaan. 

Valtion menothan ovat paisuneet niin, että 2019 ne olivat 55 miljardia, ja 2026 yli 90 miljardia. Sote selittää tästä suuren osan, mutta julkisten menojen alijäämää ja tulopuolta tarkastellessa trendi on selvä.

Olisi hyvä, jos laittaisit jonkin argumentin, jossa olisi enemmän lukuja ja faktoja ja vähemmän kirjoitusvirheitä.

Orpopurra on leikNnut ja jokainen sen teko on lisännyt velkaantumista, koska talous on pienentynyt enemmän kuin leikkaus on tuonut säästöä.

Eli he ovat ideologisesti kurittaneet kansaa, vaikka siitä on seurannut lisää velkaa ja työttömyyttä.

Hokema siitä, että nyt leikataan, on lapsellista ja osoittaa, ettei Orpopurra ymmärrä mitään valtion taloudesta. He kuvittelevat että potti on vakio ja siitä voi miinustaa. Vähänkin minä säästäisin työmatkakulut nollaan säästön vuoksi. Enkä enää kävisi töissä.

On tunnustettu fakta, että leikkaukset ovat supistsneet taloutta.

Kyllä, Keynesiläisen talousteorian mukaan taantumassa säästäminen voi tuoda isomman laskun kuin elvyttäminen. Näin on myös tosielämässä käynyt monessa paikassa.

Toinen melko vankka taloustieteen oppi on se, että kun valtion velka ulkopuolisille velkojille ylittää 150% BKT:stä, valtio ei tyyppillisesti selviä enää veloistaan, eikä sille myönnetä luottoa. Ilman EU:ta ja euroa Kreikalle olisi käynyt Argentiinat, jossa kaikki isommat asiat ostettiin dollareilla, ja vuotuinen inflaatio käväisi 20 000 prosentissa. Yhden päivän aikana kurssi ARS/USD saattoi puolittua kun kävin siellä, ja se oli kaukana huippuinflaation päivistä.

Käsittääkseni Purra on useasti myöntänyt, että lyhyellä aikavälillä leikkaukset supistavat taloutta, koska se on ilmiselvä fakta. Jos Suomi ottaa 10 mrd lisää velkaa ja palkkaa vuodeksi ihmisiä vaikka korjaamaan infraa tuolla rahalla, talous kasvaa ja sitten supistuu. Velka ja korjattu infra jää.

Todennäköisesti leikkauksessa ja elvytyksessä on jokin optimi Lafferin käyrän tapaan, joka elää suhdanteen mukana. Mikä se mielestäsi on? Ja mikä on se hyväksyttävä velan ja vuosikoron määrä? Näihin en ole saanut vieläkään vastausta.

Etkä tule saamaan!

Olen viherva sukki! Raha tulee seinästä ja sähkö töpselistä! Miehet ovat sikoja!

Meidän pitää antaa 100 miljardia P alestiinaan niin talous kasvaa, usko jo sika!

Vierailija
240/257 |
03.06.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeiston talouslehdet yrittävät aina muutaman viikon välein esittää, että KYLLÄ SE TALOUS NYT RÄJÄHTÄÄ, KUN ON NIIN HYVÄ HALLITUS, ja sitten tulee paluu todellisuteen.

Talous on paskottu, kiitos perskokkareet.

Ja siksi kansa ei kuluta 🤗

Edellisen 90-luvun lama oli  kansalaisten syytä, kun olivat kuluttaneet liikaa, nyt sitten tämmöinen toinen agenda.

Poliitikoilla ei tosiaan taida suomessa tai muuallakaan minkäänlaista käsitystä asioista, lautataan ympäripyöreitä vastauksia ja möhlitään niiden mukaan.

Juuri näin. Ei työpaikkoja ja talouskasvua synny juhlapuheilla tai syyllistämällä. Niitä tulee investointien ja kysynnän kautta. Edellinen lama oli NL:n romahduksen ja huonon finanssipolitiikan syytä, ei kansalaisten kulutuksen. 

Nykyinen lama johtuu siitä, ettei finanssipoliittisia työkaluja oikein ole (EKP), demografia on päin helvettiä, ja kokonaisveroaste ja epävarmuus tappaa kulutuksen ja kysynnän.

Nykyinen lama johtuu siitä, että kotimaista kysyntää ei ole, koska orpopurra tuhosi luottamuksen.

Varmasti vaikuttaa osasyynä. Ihmiset säästävät, kun monella on vaikka asunnosta velkaa, ja jotenkin pitäisi pärjätä jos työpaikka menee alta tai tulee vaikkapa avioero.

Se, miten tähän tilanteeseen on päästy, on paljon monimutkaisempi tarina. Valtio on velkaantunut pahasti jo 15 vuotta talouden kuitenkaan kasvamatta. Koronavelka, Ukrainan sota, Venäjän kaupan tyrehtyminen ja muut globaalit ongelmat ovat kriisiyttäneet tilanteen.

Venäjä oli ennen sotaa rahallisesti Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Sieltä tuli teollisuudelle tärkeitä raaka-aineita ja polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että suomalainen paperi tai metalliosa eivät ole enää niin kilpailukykyisiä, kun vaikkapa nikkelin, lannoitteen tai sellupuun hinta on kaksinkertainen. 

Lisää soppaan nopeasti ikääntyvä väestö, eläköitynyneet suuret ikäluokat, surkea syntyvyys, moniosaajien aiheuttamat kustannukset, jne...

Orpopurran hallituksen talousosaaminen on ollut surkeaa, mutta niin oli Marinin ja Sipilänkin. Sipilän aikana kriisejä ei ollut, ja Marinin aikana pystyi vielä velkaantumaan, kun olemassaolevaa velkaa ei ollut vielä näin paljon.

Mikä mielestäsi olisi sopiva velkaantumisen aste? 250% BKT:stä? Luottoluokka Ö, ja korkomenot 50 mrd vuodessa? Heitä nyt jotain lukuja edes.

Orpopurra leikkaa, laittaa taloutta kuntoon ja tuhoaa työelämän. Tämä tapahtuu ilman mitään vainuttavuusarviota. Tulos on heikompi talous kuin olisi ollut ilman ainoatakaan hallituksen tekoa. Orpopurra on pahentanut velkaantumista.

He toim7vat kuin valtion taloudessa olisi aina 10 rahaa ja menoja olisi sama 20, leikataan 1 raha menoja ja kuvitellaan, että sen verran säästy. Todellisuudessa samalla vähennettiin 2 rahaa tuloja eli ollaan taas 1 rahaa tappiolla. Ratkais  on leikata lisää ja niinpt aas tulot vähenee vielä enemmän.

Onkohan näin? En ainakaan nopealla googlettamisella löytänyt kokonaissummaa, jonka hallitus olisi tällä vaalikaudella leikannut. Valtion velka kasvaa joka tapauksessa ainakin 2030 asti, mm. näiden korkomenojen, demografian ja heikon talouskasvun vuoksi.

Nyt velkasuhde on 90% BKT:stä, ja se nousee lähelle sataa. Mikä olisi mielestäsi hyvä/sopiva velkasuhde ja korkomenojen määrä? Esim. Italia on ollut 2008 asti kroonisesti pulassa velkojensa kanssa, ja maksaa tänä vuonna 78 miljardia pelkkiä korkoja. Tämä vastaa Suomen valtion budjetin tuloja kokoluokassaan. 

Valtion menothan ovat paisuneet niin, että 2019 ne olivat 55 miljardia, ja 2026 yli 90 miljardia. Sote selittää tästä suuren osan, mutta julkisten menojen alijäämää ja tulopuolta tarkastellessa trendi on selvä.

Olisi hyvä, jos laittaisit jonkin argumentin, jossa olisi enemmän lukuja ja faktoja ja vähemmän kirjoitusvirheitä.

Orpopurra on leikNnut ja jokainen sen teko on lisännyt velkaantumista, koska talous on pienentynyt enemmän kuin leikkaus on tuonut säästöä.

Eli he ovat ideologisesti kurittaneet kansaa, vaikka siitä on seurannut lisää velkaa ja työttömyyttä.

Hokema siitä, että nyt leikataan, on lapsellista ja osoittaa, ettei Orpopurra ymmärrä mitään valtion taloudesta. He kuvittelevat että potti on vakio ja siitä voi miinustaa. Vähänkin minä säästäisin työmatkakulut nollaan säästön vuoksi. Enkä enää kävisi töissä.

On tunnustettu fakta, että leikkaukset ovat supistsneet taloutta.

Kyllä, Keynesiläisen talousteorian mukaan taantumassa säästäminen voi tuoda isomman laskun kuin elvyttäminen. Näin on myös tosielämässä käynyt monessa paikassa.

Toinen melko vankka taloustieteen oppi on se, että kun valtion velka ulkopuolisille velkojille ylittää 150% BKT:stä, valtio ei tyyppillisesti selviä enää veloistaan, eikä sille myönnetä luottoa. Ilman EU:ta ja euroa Kreikalle olisi käynyt Argentiinat, jossa kaikki isommat asiat ostettiin dollareilla, ja vuotuinen inflaatio käväisi 20 000 prosentissa. Yhden päivän aikana kurssi ARS/USD saattoi puolittua kun kävin siellä, ja se oli kaukana huippuinflaation päivistä.

Käsittääkseni Purra on useasti myöntänyt, että lyhyellä aikavälillä leikkaukset supistavat taloutta, koska se on ilmiselvä fakta. Jos Suomi ottaa 10 mrd lisää velkaa ja palkkaa vuodeksi ihmisiä vaikka korjaamaan infraa tuolla rahalla, talous kasvaa ja sitten supistuu. Velka ja korjattu infra jää.

Todennäköisesti leikkauksessa ja elvytyksessä on jokin optimi Lafferin käyrän tapaan, joka elää suhdanteen mukana. Mikä se mielestäsi on? Ja mikä on se hyväksyttävä velan ja vuosikoron määrä? Näihin en ole saanut vieläkään vastausta.

Olen eri, mutta minusta tätä on vaikea sanoa tekemättä eri leikkauksista vaikutusarviointeja. Itse uskon, että sitä tarvitaisiin optimin löytymiseen. Itse esim. halusin tietää tuon ansiosidonnaisen leikkauksen rahallisen hyödyn vs. sen psykologisen vaikutuksen ihmisten taloudellisen  turvan tunteeseen, joka sitten estää kuluttamasta. 

Ajattelen, että sellainen excel-ajattelu ei toimi välttämättä aina kotitaloudessa, mutta ei varsinkaan valtiontaloudessa jossa asiat ovat vielä paljon monimutkaisempia.


Lisäksi esim. Purran taloudenpidosta ei anna hyvää kuvaa vippaaminen eläkerahastosta kun raha tuotti siellä paremmin kuin velan korko. 
 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kaksi