Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?
Kun tässä Suvivirsi-keskustelussa tunnutaan ajattelevan, että ateistinen laulu olisi jotenkin neutraalimpi kuin uskonnollisia asioita sisältävä.
Mutta onhan ateismi uskomusjärjestelmä muiden joukossa, ei sen neutraalimpi.
Kukaan ei voi todistaa, että ateistinen maailmankuva olisi totuudenmukainen, enempää kuin sitäkään että Luoja olisi olemassa. Tasoissa siis ollaan.
Kommentit (2854)
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei halua antaa todisteita pyynnöstämme sillä hän ei tarvitse hyväksyntäämme.
Jumala tietää että ihmisen uskolla ei ole koskaan mitään väliä elämän kannalta.
Jumala tietää että ihminen voi olla ehdottomasti jotakin mieltä mutta hän pystyy kääntämään ihmisen pään tai pystyy saamaan tahtonsa läpi niin halutessaan.
Jumala tietää kaiken senkin mitä emme koskaan myönnä tai paljasta.
Jumala tietää miten toimia kun ihmiset salailevat asioita tai pihtaavat tietoa.
Luota siihen että Jumala järjestää aina kaiken parhain päin.
Ihmisen rooli on vain tehdä parhaansa elämässä sillä muuhun ihminen ei kykene.
Tai, mitään Jumalaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Terminä ateismi on peräisin antiikin Kreikasta, eikä se ole mikään vastalause kristinuskolle niin kuin jotkut kuvittelevat. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että ei ole uskoa jumaliin. Teisti uskoo jumaliin, ateisti eli ei-teisti ei usko.
Tämä! Jos ateisti pitäisi kääntää yhtenä sanana, se olisi "jumalankieltäjä". Teisti uskoo yhteen tai useampaan jumalaan, ateisti ei usko yhteenkään, ts. kieltäen jumalien olemassaolon.
"Uskonnoton" taas sisältää sekä ateistit että ne jotka eivät tunnusta mitään uskoa, mukaanlukien agnostikot.
Pitää tähän lisätä tutun määritelmä itsestään, kun häneltä oli joku uskonnontyrkyttäjä kysynyt uskosta. "En oikein vielä tiedä. Kysy sitten kun olen kuollut." oli vastaus kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin.
Edelleenkään ateisti ei erikseen kiellä jumalien olemassaoloa. Maailmassa on lukuisia jumalia (hinduilla niitä on miljoonia), joista en ole koskaan kuullutkaan. Miten voisin niitä siis kieltääkään?
Miten? Näin: Kieltämällä KAIKKI jumalat kieltää tuolloin ne kaikki. Niin tunnetut kuin tuntemattomatkin.
Uskomatta oleminen ja kieltäminen on edelleen eri asia. Lapsi on syntyessän ateisti, koska ei ymmärrä koko jumalakonseptista mitään, mutta hän EI KIELLÄ jumalia.
Sivusta: jos taivaassa joutuu Jumalan eteen , eikä ole omistanut uskon kautta tulevaa armoa omalle kohdalle, saattaa nousta kysymys itselle: miksi en uskonut, miksi kielsin, miksi tein Jumalasta valehtelijan kun en uskonut hänen todistusta lupauksia
Eli voi tulla kysymys sekä uskomusesta että kieltämisestä
Kun ihminen kuolee, millään uskon asioilla ei ole mitään merkitystä. Jumala ei eriarvoista ihmisiä ja ottaa jokaisen vastaan kuoltuaan. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään pahaa. Sivusta.
Jokainen menee tuomioistuimen eteen, kyllä. Mutta mitä sitten tapahtuu ....se valinta on tehty ennen kuolemaa...
Asioita käydään läpi mutta ei kuoleman jälkeen ole mitään pahaa enää. Kaikki mielestämme paha tapahtuu täällä elämässä. Kaikki pahamme sovitetaan tämän elämän aikana.
Mille perustat nämä ajatukset?
Tuskin Raamattuun. Tai jos, niin kiinnostaa kuulla miten kieputat asian noin
Perustan tietoni siihen että saan tätä tietoa suoraan pyhästä hengestä.
Enää puuttuu sitten vaan todisteet tuolle väitteellesi.
Teen koko ajan parhaani. Muistathan sinäkin antaa sille arvonsa.
Jos tuo on parasta mihin pystyt niin suosittelen keksimään jonkin toisen harrastuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei halua antaa todisteita pyynnöstämme sillä hän ei tarvitse hyväksyntäämme.
Jumala tietää että ihmisen uskolla ei ole koskaan mitään väliä elämän kannalta.
Jumala tietää että ihminen voi olla ehdottomasti jotakin mieltä mutta hän pystyy kääntämään ihmisen pään tai pystyy saamaan tahtonsa läpi niin halutessaan.
Jumala tietää kaiken senkin mitä emme koskaan myönnä tai paljasta.
Jumala tietää miten toimia kun ihmiset salailevat asioita tai pihtaavat tietoa.
Luota siihen että Jumala järjestää aina kaiken parhain päin.
Ihmisen rooli on vain tehdä parhaansa elämässä sillä muuhun ihminen ei kykene.
Tai, mitään Jumalaa ei ole.
No, tilalle vaikka pyhä henki. Kunhan asia on ymmärrettävä.
Vauhkoimmat kohtaamani käännyttäjät ovat olleet ateisteja. Onnistuvat kääntämään keskustelun uskontoon ja Jumalaan milloin tahansa, vaikka tilanteessa ei olisi mitään siihen viittaavaa, eikä kukaan yleensäkään puhuisi uskonnosta kyseisessä seurassa. Paitsi toki ateisti, joka ei kykene lopettamaan.
Kyllä se kovasti uskonnolta vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Terminä ateismi on peräisin antiikin Kreikasta, eikä se ole mikään vastalause kristinuskolle niin kuin jotkut kuvittelevat. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että ei ole uskoa jumaliin. Teisti uskoo jumaliin, ateisti eli ei-teisti ei usko.
Tämä! Jos ateisti pitäisi kääntää yhtenä sanana, se olisi "jumalankieltäjä". Teisti uskoo yhteen tai useampaan jumalaan, ateisti ei usko yhteenkään, ts. kieltäen jumalien olemassaolon.
"Uskonnoton" taas sisältää sekä ateistit että ne jotka eivät tunnusta mitään uskoa, mukaanlukien agnostikot.
Pitää tähän lisätä tutun määritelmä itsestään, kun häneltä oli joku uskonnontyrkyttäjä kysynyt uskosta. "En oikein vielä tiedä. Kysy sitten kun olen kuollut." oli vastaus kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin.
Edelleenkään ateisti ei erikseen kiellä jumalien olemassaoloa. Maailmassa on lukuisia jumalia (hinduilla niitä on miljoonia), joista en ole koskaan kuullutkaan. Miten voisin niitä siis kieltääkään?
Miten? Näin: Kieltämällä KAIKKI jumalat kieltää tuolloin ne kaikki. Niin tunnetut kuin tuntemattomatkin.
Uskomatta oleminen ja kieltäminen on edelleen eri asia. Lapsi on syntyessän ateisti, koska ei ymmärrä koko jumalakonseptista mitään, mutta hän EI KIELLÄ jumalia.
Sivusta: jos taivaassa joutuu Jumalan eteen , eikä ole omistanut uskon kautta tulevaa armoa omalle kohdalle, saattaa nousta kysymys itselle: miksi en uskonut, miksi kielsin, miksi tein Jumalasta valehtelijan kun en uskonut hänen todistusta lupauksia
Eli voi tulla kysymys sekä uskomusesta että kieltämisestä
Kun ihminen kuolee, millään uskon asioilla ei ole mitään merkitystä. Jumala ei eriarvoista ihmisiä ja ottaa jokaisen vastaan kuoltuaan. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään pahaa. Sivusta.
Jokainen menee tuomioistuimen eteen, kyllä. Mutta mitä sitten tapahtuu ....se valinta on tehty ennen kuolemaa...
Asioita käydään läpi mutta ei kuoleman jälkeen ole mitään pahaa enää. Kaikki mielestämme paha tapahtuu täällä elämässä. Kaikki pahamme sovitetaan tämän elämän aikana.
Mille perustat nämä ajatukset?
Tuskin Raamattuun. Tai jos, niin kiinnostaa kuulla miten kieputat asian noin
Perustan tietoni siihen että saan tätä tietoa suoraan pyhästä hengestä.
Enää puuttuu sitten vaan todisteet tuolle väitteellesi.
Teen koko ajan parhaani. Muistathan sinäkin antaa sille arvonsa.
Jos tuo on parasta mihin pystyt niin suosittelen keksimään jonkin toisen harrastuksen.
Onneksi voi aina jättää arvottomat kommentit sikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vauhkoimmat kohtaamani käännyttäjät ovat olleet ateisteja. Onnistuvat kääntämään keskustelun uskontoon ja Jumalaan milloin tahansa, vaikka tilanteessa ei olisi mitään siihen viittaavaa, eikä kukaan yleensäkään puhuisi uskonnosta kyseisessä seurassa. Paitsi toki ateisti, joka ei kykene lopettamaan.
Kyllä se kovasti uskonnolta vaikuttaa.
Miksi valehtelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kovia kysymyksiä ateistille
En nyt ala mitään Pelle Reinikaisen paskanplöräystä katselemaan, mutta voin ihan katsomattakin kertoa että siinä ei ole ainuttakaan "kovaa kysymystä" yhtään kenellekään vaan jotain luulevaisten vajaaälyistä käsienheiluttelua.
Miten voit tuomita katsomatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Terminä ateismi on peräisin antiikin Kreikasta, eikä se ole mikään vastalause kristinuskolle niin kuin jotkut kuvittelevat. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että ei ole uskoa jumaliin. Teisti uskoo jumaliin, ateisti eli ei-teisti ei usko.
Tämä! Jos ateisti pitäisi kääntää yhtenä sanana, se olisi "jumalankieltäjä". Teisti uskoo yhteen tai useampaan jumalaan, ateisti ei usko yhteenkään, ts. kieltäen jumalien olemassaolon.
"Uskonnoton" taas sisältää sekä ateistit että ne jotka eivät tunnusta mitään uskoa, mukaanlukien agnostikot.
Pitää tähän lisätä tutun määritelmä itsestään, kun häneltä oli joku uskonnontyrkyttäjä kysynyt uskosta. "En oikein vielä tiedä. Kysy sitten kun olen kuollut." oli vastaus kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin.
Edelleenkään ateisti ei erikseen kiellä jumalien olemassaoloa. Maailmassa on lukuisia jumalia (hinduilla niitä on miljoonia), joista en ole koskaan kuullutkaan. Miten voisin niitä siis kieltääkään?
Miten? Näin: Kieltämällä KAIKKI jumalat kieltää tuolloin ne kaikki. Niin tunnetut kuin tuntemattomatkin.
Uskomatta oleminen ja kieltäminen on edelleen eri asia. Lapsi on syntyessän ateisti, koska ei ymmärrä koko jumalakonseptista mitään, mutta hän EI KIELLÄ jumalia.
Olen samaa mieltä, voi olla uskomatta Jumalaan kuitenkaan kieltämättä sitä. Voi siis olla vain avoimin mielin kaikkea kohtaan. Sivusta.
Miten Jumala tuohon suhtautuisi?
En usko sinuun (en olemassaoloosi, en sanomisiisi). Mutta en kiellä sinua. ???
Se sinun jumalasi rankaisee ikuisella kidutuksella uskon puutteesta. Kieltäjä saanee armon.
Jumala ei kiduta vaan ihminen itse valitsee osansa.
Kun lopulta näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on ja on kaukana Jumalasta, se on kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Terminä ateismi on peräisin antiikin Kreikasta, eikä se ole mikään vastalause kristinuskolle niin kuin jotkut kuvittelevat. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että ei ole uskoa jumaliin. Teisti uskoo jumaliin, ateisti eli ei-teisti ei usko.
Tämä! Jos ateisti pitäisi kääntää yhtenä sanana, se olisi "jumalankieltäjä". Teisti uskoo yhteen tai useampaan jumalaan, ateisti ei usko yhteenkään, ts. kieltäen jumalien olemassaolon.
"Uskonnoton" taas sisältää sekä ateistit että ne jotka eivät tunnusta mitään uskoa, mukaanlukien agnostikot.
Pitää tähän lisätä tutun määritelmä itsestään, kun häneltä oli joku uskonnontyrkyttäjä kysynyt uskosta. "En oikein vielä tiedä. Kysy sitten kun olen kuollut." oli vastaus kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin.
Edelleenkään ateisti ei erikseen kiellä jumalien olemassaoloa. Maailmassa on lukuisia jumalia (hinduilla niitä on miljoonia), joista en ole koskaan kuullutkaan. Miten voisin niitä siis kieltääkään?
Miten? Näin: Kieltämällä KAIKKI jumalat kieltää tuolloin ne kaikki. Niin tunnetut kuin tuntemattomatkin.
Uskomatta oleminen ja kieltäminen on edelleen eri asia. Lapsi on syntyessän ateisti, koska ei ymmärrä koko jumalakonseptista mitään, mutta hän EI KIELLÄ jumalia.
Olen samaa mieltä, voi olla uskomatta Jumalaan kuitenkaan kieltämättä sitä. Voi siis olla vain avoimin mielin kaikkea kohtaan. Sivusta.
Miten Jumala tuohon suhtautuisi?
En usko sinuun (en olemassaoloosi, en sanomisiisi). Mutta en kiellä sinua. ???
Se sinun jumalasi rankaisee ikuisella kidutuksella uskon puutteesta. Kieltäjä saanee armon.
Jumala ei kiduta vaan ihminen itse valitsee osansa.
Kun lopulta näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on ja on kaukana Jumalasta, se on kärsimystä.
Ymmärrän. Liittyykö siihen kuitenkin myös tulijärvi?
Jumala on siis luotu hahmo jonka kautta asioita kerrotaan. Hahmo myös jonka avulla on kerrottu henkimaailmasta.
Jumala on tarinassa kaikkivaltias joka hallitsee koko maapalloa.
Jumala on tarinassa luoja joka loi taivaan ja maan, eläimet ja ihmiset.
Jumala on tarinassa hallitsija joka päättää mikä ja kuka kenellekin kuuluu.
Jumala on tarinassa rankaisija joka päättää kuka kärsii mistäkin.
Jumala on tarinan päähahmo.
Tämä tarina perustuu tositapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Terminä ateismi on peräisin antiikin Kreikasta, eikä se ole mikään vastalause kristinuskolle niin kuin jotkut kuvittelevat. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että ei ole uskoa jumaliin. Teisti uskoo jumaliin, ateisti eli ei-teisti ei usko.
Tämä! Jos ateisti pitäisi kääntää yhtenä sanana, se olisi "jumalankieltäjä". Teisti uskoo yhteen tai useampaan jumalaan, ateisti ei usko yhteenkään, ts. kieltäen jumalien olemassaolon.
"Uskonnoton" taas sisältää sekä ateistit että ne jotka eivät tunnusta mitään uskoa, mukaanlukien agnostikot.
Pitää tähän lisätä tutun määritelmä itsestään, kun häneltä oli joku uskonnontyrkyttäjä kysynyt uskosta. "En oikein vielä tiedä. Kysy sitten kun olen kuollut." oli vastaus kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin.
Edelleenkään ateisti ei erikseen kiellä jumalien olemassaoloa. Maailmassa on lukuisia jumalia (hinduilla niitä on miljoonia), joista en ole koskaan kuullutkaan. Miten voisin niitä siis kieltääkään?
Miten? Näin: Kieltämällä KAIKKI jumalat kieltää tuolloin ne kaikki. Niin tunnetut kuin tuntemattomatkin.
Uskomatta oleminen ja kieltäminen on edelleen eri asia. Lapsi on syntyessän ateisti, koska ei ymmärrä koko jumalakonseptista mitään, mutta hän EI KIELLÄ jumalia.
Olen samaa mieltä, voi olla uskomatta Jumalaan kuitenkaan kieltämättä sitä. Voi siis olla vain avoimin mielin kaikkea kohtaan. Sivusta.
Miten Jumala tuohon suhtautuisi?
En usko sinuun (en olemassaoloosi, en sanomisiisi). Mutta en kiellä sinua. ???
Se sinun jumalasi rankaisee ikuisella kidutuksella uskon puutteesta. Kieltäjä saanee armon.
Jumala ei kiduta vaan ihminen itse valitsee osansa.
Kun lopulta näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on ja on kaukana Jumalasta, se on kärsimystä.
Kyllä Jumala voi kiduttaa. Sivusta.
Totuus löytyy Raamatusta.
Lukekaa sitä avoimin sydämin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kovia kysymyksiä ateistille
En nyt ala mitään Pelle Reinikaisen paskanplöräystä katselemaan, mutta voin ihan katsomattakin kertoa että siinä ei ole ainuttakaan "kovaa kysymystä" yhtään kenellekään vaan jotain luulevaisten vajaaälyistä käsienheiluttelua.
Miten voit tuomita katsomatta?
Koska olen vastaavia paskaplörinöitä nähnyt satoja jos en tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei halua antaa todisteita pyynnöstämme sillä hän ei tarvitse hyväksyntäämme.
Jumala tietää että ihmisen uskolla ei ole koskaan mitään väliä elämän kannalta.
Jumala tietää että ihminen voi olla ehdottomasti jotakin mieltä mutta hän pystyy kääntämään ihmisen pään tai pystyy saamaan tahtonsa läpi niin halutessaan.
Jumala tietää kaiken senkin mitä emme koskaan myönnä tai paljasta.
Jumala tietää miten toimia kun ihmiset salailevat asioita tai pihtaavat tietoa.
Luota siihen että Jumala järjestää aina kaiken parhain päin.
Ihmisen rooli on vain tehdä parhaansa elämässä sillä muuhun ihminen ei kykene.
Tai, mitään Jumalaa ei ole.
No, tilalle vaikka pyhä henki. Kunhan asia on ymmärrettävä.
Voit vaihtaa siihen vaikka hämähäkkimiehen tai Harry Potterin, lopputulos on sama. Ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Jumala on siis luotu hahmo jonka kautta asioita kerrotaan. Hahmo myös jonka avulla on kerrottu henkimaailmasta.
Jumala on tarinassa kaikkivaltias joka hallitsee koko maapalloa.
Jumala on tarinassa luoja joka loi taivaan ja maan, eläimet ja ihmiset.
Jumala on tarinassa hallitsija joka päättää mikä ja kuka kenellekin kuuluu.
Jumala on tarinassa rankaisija joka päättää kuka kärsii mistäkin.
Jumala on tarinan päähahmo.
Tämä tarina perustuu tositapahtumiin.
No juu. Todella, todella löyhästi, mutta jos oikein siristää ja pinnistää mielikuvitustaan äärimmilleen niin voi jotenkin ehkä ajatella sen perustuvan maailmankaikkeuden syntyyn big bangissa.
Vierailija kirjoitti:
Totuus löytyy Raamatusta.
Lukekaa sitä avoimin sydämin.
Raamatussa sanottiin että jänikset märehtii. Ei kuulosta kovin todelta minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauhkoimmat kohtaamani käännyttäjät ovat olleet ateisteja. Onnistuvat kääntämään keskustelun uskontoon ja Jumalaan milloin tahansa, vaikka tilanteessa ei olisi mitään siihen viittaavaa, eikä kukaan yleensäkään puhuisi uskonnosta kyseisessä seurassa. Paitsi toki ateisti, joka ei kykene lopettamaan.
Kyllä se kovasti uskonnolta vaikuttaa.
Miksi valehtelet?
Koska hän on uskovainen. Ei uskovaiset osaa muuta kuin valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei halua antaa todisteita pyynnöstämme sillä hän ei tarvitse hyväksyntäämme.
Jumala tietää että ihmisen uskolla ei ole koskaan mitään väliä elämän kannalta.
Jumala tietää että ihminen voi olla ehdottomasti jotakin mieltä mutta hän pystyy kääntämään ihmisen pään tai pystyy saamaan tahtonsa läpi niin halutessaan.
Jumala tietää kaiken senkin mitä emme koskaan myönnä tai paljasta.
Jumala tietää miten toimia kun ihmiset salailevat asioita tai pihtaavat tietoa.
Luota siihen että Jumala järjestää aina kaiken parhain päin.
Ihmisen rooli on vain tehdä parhaansa elämässä sillä muuhun ihminen ei kykene.
Tai, mitään Jumalaa ei ole.
No, tilalle vaikka pyhä henki. Kunhan asia on ymmärrettävä.
Voit vaihtaa siihen vaikka hämähäkkimiehen tai Harry Potterin, lopputulos on sama. Ei ole olemassa.
Kuten sanoin, kunhan asia on ymmärrettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala on siis luotu hahmo jonka kautta asioita kerrotaan. Hahmo myös jonka avulla on kerrottu henkimaailmasta.
Jumala on tarinassa kaikkivaltias joka hallitsee koko maapalloa.
Jumala on tarinassa luoja joka loi taivaan ja maan, eläimet ja ihmiset.
Jumala on tarinassa hallitsija joka päättää mikä ja kuka kenellekin kuuluu.
Jumala on tarinassa rankaisija joka päättää kuka kärsii mistäkin.
Jumala on tarinan päähahmo.
Tämä tarina perustuu tositapahtumiin.
No juu. Todella, todella löyhästi, mutta jos oikein siristää ja pinnistää mielikuvitustaan äärimmilleen niin voi jotenkin ehkä ajatella sen perustuvan maailmankaikkeuden syntyyn big bangissa.
No se on tietenkin oma valinta mihin uskoo. Minä uskon siihen mitä minulle kerrotaan henkimaailmasta.
Kiitos palautteestasi.