Lue keskustelun säännöt.
Vielä Suvivirsikohusta...
29.05.2026 |
Yllättävän paljon jaksetaan tuosta taas kohkata. Jos jotenkin voisi yrittää ajatella laajemmassa kontekstissa: yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu koko ajan moniarvoisemmaksi eikä kyse ole vain yhden uskonnon Suomesta. Kyse ei ole myöskään PS:n manaamasta uskonnollisesta ryhmästä, jota käytetään nyt tietenkin keppihevosena tässä kohussa. Kyse on siitä, että lasten kastaminen ev.lut.uskontoon vähenee koko ajan ja kirkkoon kuuluu vuosi vuodelta vähemmän aikuisiakin. Moni kirkkoon kuuluu täysin vain sovinnaistavan vuoksi. Tätä taustaa vasten kouristuksenomainen tarve esittää ja presentoida uskonnollisuutta kouluissa on outoa. Olen varma, että 10 vuoden sisällä koulussa lauletaan jokin kevätlaulu Suvivirren sijaan tahtoipa osa kansasta tai ei. Nyt Opetushallitus yrittää epämääräisillä ohjeilla taiteilla uskonnon kanssa kouluissa.
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettujen lasten osuus syntyneistä on laskenut rajusti vuosikymmenessä. Kun vuonna 2010 syntyneistä lapsista 79 prosenttia kastettiin, vuonna 2021 osuus oli enää 54 prosenttia.
Yle 2022
Niin? Jos et usko jumalaan, jumalasta laulaminen on sinulle ihan yhtä helppoa kuin joulupukista laulaminen. Ei se vie sinulta yhtään mitään. Tai minulta ei ainakaan vie.
Tämä on ihan eri asia kuin vaikka joku pakkorokotus, jossa fyysisesti kajotaan ihmiseen. Kyllä jokaisen ihmisen pitää sanoja pystyä kuuntelemaan, vaikka ei itse niitä uskoisikaan.
Osoittaa vain huonoa käyttäytymistä ja melkoista itsekkyyttä kieltää kaikilta joku asia siksi, että itse vain haluaa että asia kielletään. Mitään mitattavaa haittaa asiasta ei ole. Elämme aikaa, missä kaikkien ihmisten tulisi aina taipua jokaisen yksilön keksimiin vaatimuksiin, ja se on älytöntä ja lapsellista.
se isähän ei ole ollut kieltämässä suvivirttä, vaan halusi lapselleen oikeuden osallistua kevätjuhlaan ilman uskonnollista sisältöä. Lapsi ei saanut tätä oikeutta. Ei kerrottu etukäteen, että tulee uskonnollista sisältöä, eikä lapsi pääsyt poistumaan tilanteesta. Vanhemman tehtävä on valvoa myös sitä, että lapsensa oikeudet toteutuvat ja niitä kunnioitetaan. Jos en väärin muista, niin tuo isä sanoi, että hän toimii näin koska lapsensa itse koki sen tilanteen vääräksi. Isä siis toimii juuri niinkuin pitää, eli kunnioitaa lapsensa halua olla vapaa uskonnoista. Seisoo lapsensa rinnalla.
tuolle isälle varmasti on se ja sama kuka suvivirttä laulaa, hän ei vain halua, että hän tai lapsensa joutuu olemaan pakollisesti tilanteessa, jossa sitä aletaan laulamaan. Heillä täytyy olla sellainen oikeus, koska uskonvapaus.
eikä suvivirsi ole koskaan kuulunut koulujen ohjelmistoon siinä mielessä, että voisimme sanoa sen kuuluvan koulujen perinteisiin. Suomessa on useita kouluja, joissa sitä ei ole esitetty eikä se ole kuuluut ohjelmistoon. Joissain kouluissa on voinutkin aina kuulua, mutta ei suinkaan kaikissa. Jos siitä jotain voi sanoa, niin sen, että suvivirsi on kuulunut joidenkin koulujen perinteisiin yli sadan vuoden ajan, mutta ei voi mitenkään siis väittää, että on kuulunut koulujen (tai kaikkien koulujen ja vielä vähemmän, että suomalaiseen-) kulttuuriperintöön.
Häh? Nyt olet kyllä hakoteillä, anteeksi vain. Jos jokin on suomalainen kouluun liittyvä perinne niin suvivirsi. MIelestäni tuosta ei tarvitse edes väitellä, on niin itsestään selvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Hän olisi voinut alunperinkin kieltää lapsensa osallistumisen uskonnontunneille. Jos osallistuu, koulu opettaa niinkuin opetusohjelma on laadittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on hyvinkin oikeassa. Se ei tarkoita että se olisi hyvä asia. Tämä kyseessä oleva yhteiskunnan muutos on tuonut monia hyviä asioita, mutta enemmän huonoja. Tuleva monikulttuurinen, moniarvoinen yhteiskunta ei tule olemaan parempi paikka elää, kuin se mistä nyt luovutaan.
Kyllä se on ehdottomasti hyvä asia. Ei todellakaan ole ikävä mennyttä aikaa ja normielämästä poikkeavien halveksuntaa. Luulenpa tähänkin Suvivirsikohuun ottavan kantaa nekin, jotka itse ovat vaikkapa satanisteja mutta haluavat kaikkien lasten veisaavan virttä, koska vastustetaan wokea eli kyse on omasta fasistisesta suhtautumisesta ja periaatteista eikä mistään muusta. Sunnuntaisin ei näy lapsiperheitä jumalanpalveluksissa klo 10, vaikka siellä saisi veisata ja kuunnella Jumalansanaa oikein kunnolla.
Juuri tämä. Muuten vietetään täysin maallistunutta elämää, jossa kristillisillä hyveillä ei ole minkäänlaista sijaa, mutta Suvivirren kuuntelu kyynel silmässä on se iänkaikkisen pelastuksen avain. Säälittävän ulkokultaista.
Katkaise sinä sitten ne viimeisetkin siteet historiaasi, perintöösi, maahasi. Olet vain lehti tuulessa
Uskonto ei ole perintöä.
Olet älyllinen impotentti. Sori että kommentoin, mutta tyhmyys on rasittavaa
Juuripa niin, hassua mitä kuvittelet itsestäsi😉
Pientä lohtua saan siitä, että kaltaisesi eivät tule olemaan enemmistössä
Isällähän se uskonnosta tullut trauma oli, ei lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
usa:ssa on ollut vuosikymmeniä tapana lähettää joulutervehdyksiä, joissa ei toivoteta "merry christmas", vaan "seasonal greetings" "merry christmas" (ja muita samantyyppisiä kristinuskoon viittavia toivotuksia) toivotuksia käytetään lähinnä silloin, jos tiedetään vastaanottajan uskonnosta.
Mielestäni tuollaiset muutokset yhteiskunnissa ovat erityisen toivottavia ja noinkin pienillä muutoksilla voi kunnioittaa toisen mahdollista toiseen uskontokuntaan kuulumista.
USA:ssa nousisi todella iso kohu jos koulussa oppilaiden olisi pakko laulaa uskonnollisia lauluja! Vaikka siellä kristinusko ja uskonnollisuus on ihmisille todella tärkeä asia niin vielä sitäkin tärkeämpää on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan.
Kummallista miksi se Suomessa on niin vaikeaa. Kouluissa on monen eri uskonnon oppilaita ja tietenkään koulun opetuksen ei pitäisi suosia tai syrjiä mitään uskontoa. Jokaisella on oikeus omaan uskontoonsa (tai olla uskonnoton).
Puhutaan Suomen kulttuurihistoriasta. Mitä tekemistä millään muulla maalla tai kulttuurilla sen asian kanssa on?
Kertoo siitä miten huomattavasti meitä uskonnollisemmissa yhteiskunnissa on onnistuttu erottamaan kirkko ja valtio toisistaan.
Suomalainen koulu olisi täysin mahdollista kehittää neutraalimpaan suuntaan. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta miksi tunnustuksellisen kristinuskon pitäisi olla millään tavalla osana koulun opetusta. Koulun tehtävä ei ole vahvistaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.
Suomessa on se ongelma, ettei me olla uskonnollisia. Ei olla koskaan oltu. Kirkossa käyminen loppui heti, kun siitä tuli edes jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Kuitenkin lapsille pitäisi saada uskonnollinen kasvatus, joten sen odotetaan tulevan koulusta, kun ei aikuisia todellakaan kiinnosta kirkko tai seurakunnat. Muissa maissa uskovaiset viettävät aikaa seurakunnan tapahtumissa ja vievät itse lapsensa kirkkoon. Kouluilta odotetaan ihan muuta kuin uskonnon opetusta.
Suomi on ollut vielä melko vasta äärimmäisen uskonnollinen maa. Esimerkiksi sota-aikoina ihmiset saattoivat rukoilla ruokakaupassa ja presidentti radiossa. Suomea on jopa kutsuttu "parhaimpina päivinään" maailman luterilaisimmaksi maaksi.
Ja tämä äärimmäinen uskonnollisuus romahti mystisesti, kun kirkossa käymisen sosiaalinen pakko poistui. Eli mitään todellista uskonnollisuutta ei ollut. Maaseutuyhteiskunnassa ei vaan ollut hyvä idea joutua huonoihin väleihin papin ja kirkon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle, kuten minullekin, ongelma on siinä, että en näe enkä koe suvivirrella mitään tekemistä uskonnon kanssa.
Se on vain osa suomalaista koulukulttuuria ja sen kieltäminen meiltä on lähes sama kuin kieltäisimme vaikka jonkun mekkaan kumartamisen tai muun tavan muilta kulttuureilta.
Suvivirsi on meille kaikille merkinnyt ensin lomille pääsyä, sitten koulusta valmistumista ja sitten lasten koulutien ja valmistujaisten myötä vielä suurempia asioita. Siksi siihen liittyy suunnatoman vahvaa tunnelatausta.
Ei se muuten mikään musiikillinen mestariteos ole. Nyt koulunsa aloittavalle nuorelle se ei merkitse mitään. Päättäjäisjumalanpalvelukseen jos menee (eikös sellainen järjestetå erikseen?) Niin sitö pääsee varmasti laulamaan.
Sitä vastoin esimerkiksi Bachin tai muidenkin barokkisäveltäjien lähes koko tuotanto on kristillistä ja vahvasti tunnustuksellista. Niitä ei oikein voi sulkea pois.
Vain ne Bachin biisit, joissa on tunnustuksellinen lauluosuus. Miten monta näitä on?
Kyllä Bachin musiikissa on erittäin vahva kristillinen leima. Hänhän lisäsi jok'ikiseen kappaleensa nuottiin maininnan "SDG" eli "soli Deo Gloria", "yksin Jumalalle kunnia". Jos kuuntelet Bachia, kuuntelet Jumalalle sävellettyä musiikkia.
Samahan tekee siitä aivan poikkeuksellisen vaikuttavaa. Hiljentävää.
Onko nämä ateistit jotenkin amputoituja tunne-elämältään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa tuolta kappale rasismikohu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Wille_Rydman
siitä saanee hyvän kuvan rydmanin mielenmaisemasta.
Pisteet espoolaisisälle, kun sieti hyvin istua typerästi ja lapsellisesti hekottelevaa ministeriä vastapäätä. Se hekottelukin oli kunnon teatteria. Jälleen kerran ylimielisyyden ja halveksunnan osoitus. Vastenmielinen tyyppi kaikkinensa. Oikea jämäministeri, saa aina ministerinpestin kun joku muu jättää sen (Junnila, Kaisa Juuso).
Wille on ihana! Pisteet hänelle.
Ok Pertti 55v. Alaikäisiin sekaantuja "ihana"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Tunnetuimpien kristillisten rukousten ulkoa opettelu on ihan yleissivistystä. Nyt ainakin lapsesi kaveri tietää, että mikä on Isä Meidän -rukous ja tuntee sen sisällön, osaa keskustella asiasta, muodostaa siitä oman mielipiteensä jne.
Jonkinasteinen uskonnollinen tietämys on ihan yleissivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
usa:ssa on ollut vuosikymmeniä tapana lähettää joulutervehdyksiä, joissa ei toivoteta "merry christmas", vaan "seasonal greetings" "merry christmas" (ja muita samantyyppisiä kristinuskoon viittavia toivotuksia) toivotuksia käytetään lähinnä silloin, jos tiedetään vastaanottajan uskonnosta.
Mielestäni tuollaiset muutokset yhteiskunnissa ovat erityisen toivottavia ja noinkin pienillä muutoksilla voi kunnioittaa toisen mahdollista toiseen uskontokuntaan kuulumista.
USA:ssa nousisi todella iso kohu jos koulussa oppilaiden olisi pakko laulaa uskonnollisia lauluja! Vaikka siellä kristinusko ja uskonnollisuus on ihmisille todella tärkeä asia niin vielä sitäkin tärkeämpää on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan.
Kummallista miksi se Suomessa on niin vaikeaa. Kouluissa on monen eri uskonnon oppilaita ja tietenkään koulun opetuksen ei pitäisi suosia tai syrjiä mitään uskontoa. Jokaisella on oikeus omaan uskontoonsa (tai olla uskonnoton).
Puhutaan Suomen kulttuurihistoriasta. Mitä tekemistä millään muulla maalla tai kulttuurilla sen asian kanssa on?
Kertoo siitä miten huomattavasti meitä uskonnollisemmissa yhteiskunnissa on onnistuttu erottamaan kirkko ja valtio toisistaan.
Suomalainen koulu olisi täysin mahdollista kehittää neutraalimpaan suuntaan. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta miksi tunnustuksellisen kristinuskon pitäisi olla millään tavalla osana koulun opetusta. Koulun tehtävä ei ole vahvistaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.
Suomessa on se ongelma, ettei me olla uskonnollisia. Ei olla koskaan oltu. Kirkossa käyminen loppui heti, kun siitä tuli edes jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Kuitenkin lapsille pitäisi saada uskonnollinen kasvatus, joten sen odotetaan tulevan koulusta, kun ei aikuisia todellakaan kiinnosta kirkko tai seurakunnat. Muissa maissa uskovaiset viettävät aikaa seurakunnan tapahtumissa ja vievät itse lapsensa kirkkoon. Kouluilta odotetaan ihan muuta kuin uskonnon opetusta.
Suomi on ollut vielä melko vasta äärimmäisen uskonnollinen maa. Esimerkiksi sota-aikoina ihmiset saattoivat rukoilla ruokakaupassa ja presidentti radiossa. Suomea on jopa kutsuttu "parhaimpina päivinään" maailman luterilaisimmaksi maaksi.
Ja tämä äärimmäinen uskonnollisuus romahti mystisesti, kun kirkossa käymisen sosiaalinen pakko poistui. Eli mitään todellista uskonnollisuutta ei ollut. Maaseutuyhteiskunnassa ei vaan ollut hyvä idea joutua huonoihin väleihin papin ja kirkon kanssa.
Ei, kyllä Suomi on ollut aidosti hyvin uskonnollinen maa. Lue vaikka sota-ajoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
usa:ssa on ollut vuosikymmeniä tapana lähettää joulutervehdyksiä, joissa ei toivoteta "merry christmas", vaan "seasonal greetings" "merry christmas" (ja muita samantyyppisiä kristinuskoon viittavia toivotuksia) toivotuksia käytetään lähinnä silloin, jos tiedetään vastaanottajan uskonnosta.
Mielestäni tuollaiset muutokset yhteiskunnissa ovat erityisen toivottavia ja noinkin pienillä muutoksilla voi kunnioittaa toisen mahdollista toiseen uskontokuntaan kuulumista.
USA:ssa nousisi todella iso kohu jos koulussa oppilaiden olisi pakko laulaa uskonnollisia lauluja! Vaikka siellä kristinusko ja uskonnollisuus on ihmisille todella tärkeä asia niin vielä sitäkin tärkeämpää on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan.
Kummallista miksi se Suomessa on niin vaikeaa. Kouluissa on monen eri uskonnon oppilaita ja tietenkään koulun opetuksen ei pitäisi suosia tai syrjiä mitään uskontoa. Jokaisella on oikeus omaan uskontoonsa (tai olla uskonnoton).
Puhutaan Suomen kulttuurihistoriasta. Mitä tekemistä millään muulla maalla tai kulttuurilla sen asian kanssa on?
Kertoo siitä miten huomattavasti meitä uskonnollisemmissa yhteiskunnissa on onnistuttu erottamaan kirkko ja valtio toisistaan.
Suomalainen koulu olisi täysin mahdollista kehittää neutraalimpaan suuntaan. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta miksi tunnustuksellisen kristinuskon pitäisi olla millään tavalla osana koulun opetusta. Koulun tehtävä ei ole vahvistaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.
Suomessa on se ongelma, ettei me olla uskonnollisia. Ei olla koskaan oltu. Kirkossa käyminen loppui heti, kun siitä tuli edes jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Kuitenkin lapsille pitäisi saada uskonnollinen kasvatus, joten sen odotetaan tulevan koulusta, kun ei aikuisia todellakaan kiinnosta kirkko tai seurakunnat. Muissa maissa uskovaiset viettävät aikaa seurakunnan tapahtumissa ja vievät itse lapsensa kirkkoon. Kouluilta odotetaan ihan muuta kuin uskonnon opetusta.
Suomi on ollut vielä melko vasta äärimmäisen uskonnollinen maa. Esimerkiksi sota-aikoina ihmiset saattoivat rukoilla ruokakaupassa ja presidentti radiossa. Suomea on jopa kutsuttu "parhaimpina päivinään" maailman luterilaisimmaksi maaksi.
Ja tämä äärimmäinen uskonnollisuus romahti mystisesti, kun kirkossa käymisen sosiaalinen pakko poistui. Eli mitään todellista uskonnollisuutta ei ollut. Maaseutuyhteiskunnassa ei vaan ollut hyvä idea joutua huonoihin väleihin papin ja kirkon kanssa.
Asia ei nyt ihan noin mennyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Hän olisi voinut alunperinkin kieltää lapsensa osallistumisen uskonnontunneille. Jos osallistuu, koulu opettaa niinkuin opetusohjelma on laadittu.
Eiköhän tuossa tarkoitettu sitä, että siellä tunnutuksettomassa uskonnonopetuksessa opetaan/vaaditaan oppimaan rukouksia ulkoa. Eli harjoitetaan uskontoa. Tuo ei ole tunnustuksetonta opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa tuolta kappale rasismikohu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Wille_Rydman
siitä saanee hyvän kuvan rydmanin mielenmaisemasta.
Pisteet espoolaisisälle, kun sieti hyvin istua typerästi ja lapsellisesti hekottelevaa ministeriä vastapäätä. Se hekottelukin oli kunnon teatteria. Jälleen kerran ylimielisyyden ja halveksunnan osoitus. Vastenmielinen tyyppi kaikkinensa. Oikea jämäministeri, saa aina ministerinpestin kun joku muu jättää sen (Junnila, Kaisa Juuso).
Wille on ihana! Pisteet hänelle.
Ok Pertti 55v. Alaikäisiin sekaantuja "ihana"?
Ei, olen koulutettu akateeminen 35 v. nainen, joka osaa ottaa asioista selvää, ajatella kriittisesti ja punnita ja harkita kantaansa ennen kuin muodostaa minkäänlaista mielipidettä.
Uskoo ken haluaa. Me akateemiset naiset harvemmin kannatamme persuja. Päinvastoin, naiset on yleisesti sen verran fiksuja, että heistä on persuissa pula, puhumattakaan akateemisista naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Hän olisi voinut alunperinkin kieltää lapsensa osallistumisen uskonnontunneille. Jos osallistuu, koulu opettaa niinkuin opetusohjelma on laadittu.
Eiköhän tuossa tarkoitettu sitä, että siellä tunnutuksettomassa uskonnonopetuksessa opetaan/vaaditaan oppimaan rukouksia ulkoa. Eli harjoitetaan uskontoa. Tuo ei ole tunnustuksetonta opetusta.
Isä Meidän -rukouksen tunteminen on yleistietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Tunnetuimpien kristillisten rukousten ulkoa opettelu on ihan yleissivistystä. Nyt ainakin lapsesi kaveri tietää, että mikä on Isä Meidän -rukous ja tuntee sen sisällön, osaa keskustella asiasta, muodostaa siitä oman mielipiteensä jne.
Jonkinasteinen uskonnollinen tietämys on ihan yleissivistystä.
Muiden uskontojen rukouksia ei tietenkään ole tarpeen osata :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa tuolta kappale rasismikohu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Wille_Rydman
siitä saanee hyvän kuvan rydmanin mielenmaisemasta.
Pisteet espoolaisisälle, kun sieti hyvin istua typerästi ja lapsellisesti hekottelevaa ministeriä vastapäätä. Se hekottelukin oli kunnon teatteria. Jälleen kerran ylimielisyyden ja halveksunnan osoitus. Vastenmielinen tyyppi kaikkinensa. Oikea jämäministeri, saa aina ministerinpestin kun joku muu jättää sen (Junnila, Kaisa Juuso).
Wille on ihana! Pisteet hänelle.
Ok Pertti 55v. Alaikäisiin sekaantuja "ihana"?
Ei, olen koulutettu akateeminen 35 v. nainen, joka osaa ottaa asioista selvää, ajatella kriittisesti ja punnita ja harkita kantaansa ennen kuin muodostaa minkäänlaista mielipidettä.
Uskoo ken haluaa. Me akateemiset naiset harvemmin kannatamme persuja. Päinvastoin, naiset on yleisesti sen verran fiksuja, että heistä on persuissa pula, puhumattakaan akateemisista naisista.
Sinun kaltaisiasi on yliopistot ja yleisradiot täynnä. Todella älykästä porukkaa. Se on se tunneäly joka maailmaa halaa.
Vierailija kirjoitti:
Isällähän se uskonnosta tullut trauma oli, ei lapsilla.
Minkälainen trauma mahtaisi tulla siitä, jos lapsensa tulee uskoon elämänsä varrella? Ei olisi ihmekään, jos näin kävisi.
"Kannattaisi avata joskus se historiankirja. Suvivirsi ei ole varsinaisesti virsi, vaan kertoo siitä, kun suuri nälänhätä päättyi. Tuollaista se vanha kulttuuri on, siinä on vahva uskonnollinen leima, koska ihmiset olivat uskonnollisia. Jos olet kolme vuotta kärsinyt nälkää ja kesää ei ole edes tullut ja vihdoin se menee ohi. Ketä kiität maailmassa, jossa ei ole telkkareita ja radioita olemassa?
Suvivirsi on kuulunut suomalaisten koulujen päättäjäisjuhliin yli sata vuotta. Ainoastaan tollo heittää oman kulttuurinsa ja historiansa roskakoriin, saati alkaa sakottamaan sen käytöstä.
Sama koskee sitä varpusta. Se kertoo suuresta surusta, kun vanhempi menettää yhden vuoden ikäisen lapsensa aikana jolloin lapsien kuolema oli niin tavallista, että perheisiin saattoi syntyä useampi samanniminen lapsi. Seitsemästä lapsesta saattoi jopa kaksi kasvaa aikuiseksi. Laulu kertoo oman lapsen menetyksestä ja on kirjoitettu aikana jolloin ihmiset oikeasti uskoivat, että on olemassa jotain suurempaa
Nyt tiedetään, mistä suurin osa taudeista johtuu ja miten niitä pystyy ehkäisemään
Sen sijaan, että kielletään ja sakotetaan pitäisi oikeasti laulaa entistä suuremmalla äänellä kiitokseksi siitä, että emme joudu näkemään nälkää ja lapsemmekin jäävät henkiin nykyään. Lisäksi pitäisi vaalia suomalaista kulttuuria. Jos annamme sen mennä ja kiellämme sen vaalimisen, niin tosiaankaan sitä ei tule kohta enää olemaan olemassakaan"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen uskonnonopetus tulisi kieltää. Täysi tarpeeton aine koulussa. Sen sijaan voisi tarjota elämänkatsomusoppia. Se olisi irrallaan kristillisesta perinteestä ja voisi tuoda esille kaikenlaisia elämänkatosmuksia ja opettaa oppilaita suhtautumaan näihin asioihin avoimesti, mutta myös kriittisesti ja antaa heidän etsiä oma tapansa ajatella ns. elämää suuremmista asioista. Ja elämänkatsomuskin voisi ehkä olla vapaehtoinen oppiaine. Näin siltä voisi jäädä pois ne oppilaat, jotka kuuluvat johonkin sellaiseen uskonnolliseen perinteeseen, jossa on kiellettyä tutustua erilaisiin elämmänkatsomuksiin.
Uskonnonopetus kuulukoot perheille ja mahdollisesti seurakunnille. Ei siihen koulua tarvitse sotkea.
Koulujen uskonnonopetus on jo nyt hyvin kulttuurista opetusta, ei siellä saarnata tms. Ja käsitellään ylipäätään uskontoja, ei vain kristinuskoa.
Paitsi ettei todellakaan ole. Aika huulipyöreänä kuuntelin 4. luokkalaisen lapseni kaverin valitusta vaikeasta uskonnonkokeesta, kun piti opetella isä meidän rukous ulkoa. Oma lapseni on et:ssä, joten tiennyt tästä ennen. Miten rukoilemaan opettaminen voi kenenkään mielestä olla tunnustuksetonta???
Hän olisi voinut alunperinkin kieltää lapsensa osallistumisen uskonnontunneille. Jos osallistuu, koulu opettaa niinkuin opetusohjelma on laadittu.
Eiköhän tuossa tarkoitettu sitä, että siellä tunnutuksettomassa uskonnonopetuksessa opetaan/vaaditaan oppimaan rukouksia ulkoa. Eli harjoitetaan uskontoa. Tuo ei ole tunnustuksetonta opetusta.
Isä Meidän -rukouksen tunteminen on yleistietoa.
En osaa tuota rukousta enkä tunne Raamattua juuri ollenkaan. Ja ylpeä siitä. Suomalaisuudestani myös ylpeä (en persulla tavalla). T. Eri
Pisteet Rydmannille. Kuka tahansa olisi tuossa tilanteessa nauranut TYPERÄLLE vaatimukselle. Hienosti toimittu Wille Rydman! Millainen ministerihän sinä olisit, asetuppa ehdolle, niin saadaan nauraa hekottaa.