Tuhansien suomalaislasten kevättodistukseen tehdään pieni merkintä, joka voi nopealla vilkaisulla jäädä jopa huomaamatta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011842971.html
Merkityt lapset
Pieni merkintä todistuksessa voi johtaa yllättävän karuihin seurauksiin. Epämiellyttävä totuus saattaa lävähtää vasten lapsen ja hänen vanhempiensa kasvoja vasta vuosia myöhemmin.
MIKÄ merkintä?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Systeemi on mätä, kun oppilaitokset harjoittavat yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää vaikka laki on ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta. Jos opiskelijoiden arviointi ei ole syrjinttä, niin mikä sitten.
Systeemi ei ole mätä ja yhdenvertaisuushan toteutuu näissä arvionneissa. Kaikki lähtevät samalta viivalta, toiset eivät vain ole kiinnostuneita, välkkyjä ja tippuvat kelkasta. Heidän vanhempia ei kiinnosta, eivät vaadi ja tsemppaa.
Kaikki alottavat arvioinnin samalta viivalta. Se miten se päättyy, on itsestä kiinni.
Osa vanhemmista ei hyväksy reilua kilpailua varsinkaan kun oma juusokaroliina ei pärjääkään. Syy on aina muualla kun omassa lapsessa.
Minä osasin lukea ja kirjoittaa ennen, kuin menin kouluun. Samoin yksinkertaisi plus ja miinuslaskuja.
Noiden osaamisesta oli hyötyä, sillä silloin pystyi keskittymään vaikeampiin tehtäviin, kuten sanallisiin matemaattisiin tehtäviin ja kertolaskuihin.
On suuri etulyöntiasema, kun osaa jo alkeet kouluun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Minä osasin lukea ja kirjoittaa ennen, kuin menin kouluun. Samoin yksinkertaisi plus ja miinuslaskuja.
Noiden osaamisesta oli hyötyä, sillä silloin pystyi keskittymään vaikeampiin tehtäviin, kuten sanallisiin matemaattisiin tehtäviin ja kertolaskuihin.
On suuri etulyöntiasema, kun osaa jo alkeet kouluun mennessä.
Niin on. Kuitenkin on niitä jotka eivät opi lukemaan sekä laskemaan kuin välttävästi ja ovat menossa yläkouluun.
Vierailija kirjoitti:
Nuo mukautetun opetuksen "tähtioppilaat" ovat ammattiopistojen kauhuja. Pakko ottaa opiskelemaan, kun oppilaitos ei saa valita oppilaitaan. Tätä tätä opiskeluoikeus käytännössä tarkoittaa.
Yläkoulun opena allekirjoitan tämän. Omassa oppilasaineksessani on välillä näitä hyvin heikkoja oppilaita, jotka eivät täytä keva-diagnoosin kriteereitä mutta silti ollaan yhtä pihalla. Ennen siis sanottiin heikkolahjaisiksi. Tällaisia oppilaita ohjataan mm. kokkikoulutukseen, vaikka työssä pitäisi osata hallita kokonaisuuksia, tilavuuksia, työn organisointia, ja tämähän näkyy jo köksän tunneilla; silpotaan käsiä, vuokiin kosketaan paljain käsin, 1 tl suolan sijaan päätyykin 1 rkl suolaa, puurot palaa pohjaan jne. Kyse ei ole vielä siitä, että henkilölle pelkkä matematiikka tai kielet tuottaisi haasteita, vaan kyse on jo merkittävästi alentuneesta älykkyydestä, joka ei ole vielä kehitysvammaisen tasoa. Tällaisille jo perustietojen ja -taitojen omaksuminen on haasteellista. Nämä sitten notkuvat yli 20 oppilaan ryhmässä oppimatta edes kirjoittamaan ja lukemaan välttävästi.
Enkä tarkoita hyvin heikolla vielä niitä ns. huonoja oppijoitakaan, sellaisia vitosen tasoisia oppilaita, jotka eroavat huimasti todellisista heikoista: ne huonot oppijat ovat kuitenkin hyviä ylläpitämään kaverisuhteita sekä heittämään hyvää läppää, huolettomia, mukavia mutta muuten hoksaavia ja hyviä muissa asioissa lukuaineiden sijaan. Nämä huonot oppijat hankkivat itselleen vaikka oppisopimuspaikan antaessaan reippaudella hyvän vaikutelman työnantajalle. Hyvin heikolle taas on vaikeaa keksiä ammattia, missä "mitään" ei vaadittaisi.
Huoltajien kanssa on hirveä vänkääminen tukitoimista; tukea annettava paljon, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Sitten taas toisaalta pitää pienentää koealueita ja arvioida silti samalla tavalla kuin yleisen tuen oppilaat. Huoltajien on vaikeaa tajuta sitä yhtälöä, ettei helpotettu seiska tai kasi tarkoita normaalia arvosanaaa. Toki jotkut antavat hyvää hyvyyttään sen normaalin seiskan, kun ei haluta käydä taistelua huoltajien kanssa mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että hyvin heikko ei koskaan selviydy sähköalan matematiikasta tai lukiosta. Valitettavasti tämä ei ulotu vain kouluun, vaan kaikki alkaa tutkimuksista: henkilöllä on haasteita asioissa x ja y, nopea nimeäminen tätä ja tuota tasoa, hahmottaminen sitä ja tätä tasoa, heikko prosessointinopeus, on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia jne. Matala äo on tabu. Asianomaiset voivat sokeasti uskoakin lapsen olevan "vain" lukihäiriöinen kunnes toisen asteen opinnot aloitettua ja myöhemmin aikuisuudessa todellisuus tulee vastaan: vaikeuksia suunnitella työtään ja hallita kokonaisuuksia, ei kykyä huolehtia itsestään saati ratkaista minkäänlaisia ongelmia, puutteita ajattelukyvyssä. Ei ollutkaan "vain" lukihäiriö.
Apukoulut ehdottomasti takaisin, noin heikolle peruskoulu on pelkkää rääkkäystä eikä laaja-alaiset erkatkaan mitään ihmeitä tee näin heikkojen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jää luokalle. On ikäisiään hitaampi tyyliin Teuvo Hakkarainen joka ei koskaan saanut käydyksi peruskoulua loppuun.
Mutta kelpasi persujen mepiksi monta kautta. Persujen parasta a-ryhmää!
Todella vitsikästä tulla tähänkin länkyttämään persuista tai vaikka vihreistä ja siitä, kuinka tähtioppilaista tulee persuja tai vihreitä ja heikkolahjaiset ovat poliitikkoja. Eikö teille riitä, että voitte todeta inhoavanne persuja tai vihreitä ja poliitikkoja.
Kenestäkään heikkolahjaisesta ei tule poliitikkoa. He ovat niitä, jotka ensimmäisinä luovuttaisivat omaisuutensa vastaantulevalle ihmiselle. He ottavat sen pikavipin, kun eivät ymmärrä onko 40 % korko liikaa vai ei. He eivät osaa suunnitella talouttaan sekä huolehtia ehkäisystä. Heitä on helppo manipuloida ja käyttää hyväksi. Hyvin heikot eivät edes ymmärrä, mikä on puolue ja mikä on äänestämisen tarkoitus. Jos edes äänestävät, eivät ymmärrä missä vaaleissa.
Silti ei ole tarpeeksi kehitysvammainen, vaikka on yhtä pihalla ja jopa enemmänkin kuin kehitysvammaiset. Äo:n pitää olla 55 kuin 70, koska silloin mukaan tulee yhteiskunnan tuki. 80:n äo:lla ei samaa saa, vaikka hankaluuksia on monella elämän osa-alueella eikä kykyä itsestään huolehtimiseen riitä. Kyllä se vaikuttaa paljonkin, kun ei ymmärrä lukemaansa eikä osaa asioida viranomaisten kanssa tai sitä miten töitä haetaan ja on vaikeaa ymmärtää haastattelussa esitettyjä kysymyksiä. Todennäköisin tie on vankila. Ennen olisi päässyt apulaiseksi maatilalle tai rakennuatyömaalle turvaten elantonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo mukautetun opetuksen "tähtioppilaat" ovat ammattiopistojen kauhuja. Pakko ottaa opiskelemaan, kun oppilaitos ei saa valita oppilaitaan. Tätä tätä opiskeluoikeus käytännössä tarkoittaa.
Miksi pitäisi saada valita? Jos olet surkea matikassa, säkö et saa ammattiin valmistua?
Jos olet surkea matikassa, on aika paljon ammatteja joissa et vaan voi pärjätä, koska sitä matikkaa vaan tarvitaan niin laajasti. Ihan turha kouluttaa lähihoitajia jotka eivät pysty tekemään työtään koska eivät osaa annostella lääkkeitä.
Lähihoitajan vaatimukset matikan suhteen nyt ovat aika matalat, huono esimerkki sen vuoksi.
Ollessani alakoululainen matematiikka yksilöllistettiin, alun perin koko opetussuunnitelma piti yksilöllistää vaikean semanttis-pragmaattisen dysfasian takia vaikka neljännestä tai viidennestä luokasta alkaen koulumenestys oli hyvää, sekin vain ahkeruuden ja muistin ansiota - pelkkää mekaanista osaamista. Viimeistään yläasteen aloittaessa olisi pitänyt koko opetussuunnitelma yksilöllistää käsitteiden muuttuessa hankalammiksi, mutta ei sitä silloinkaan pantu toimeen vaikka miten lausunnoissa sitä korostettiin. Ainoastaan matematiikka oli yksilöllistetty aine, mistä minulla oli e-kirja, ja myöhemmin fysiikka matemaattisten osioiden takia yksiklöllistettiin vaihtamatta kuitenkaan e-kirjaan. Muissa aineissa pärjäsin huonoimmillaan 5-6 kunnes keksin nostaa itse pari vitosta seiskoiksi tuntiaktiivisuudella ja näin ollrn huonoimmat arvosanat olivat lopulta kutosia, hyvät taas seiskoja ja joitain harvoja kaseja sain käytännön aineista, ruotsista, äidinkielestä sekä yhteiskuntaopista. Keskiarvo oli lopulta 7,5.
Silti minulla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia (ennen sitä ollut jopa lievä keva-diagnoosi jonkin aikaa, mikä osoittautui vääräksi), enkä koskaan niin pää pensaassa olisi, että hakisin lähihoitajalinjalle, vaikka matematiikan taso ei olisi vielä yhtälöiden ratkaisua mutta oma pelko olisi mittojen hahmottamisessa, millä on väliä. En halua sitä riskiä ottaa, että joku vammautuisi tai kuolisi väärien lääkemäärien takia. Sitä tilannetta ei enää mitenkään korjata. Hyvä, kun edes analogisen kellon tunnistan, osaan laskea rahoja ja peruslaskutaidot hallitsen (yhteen- ja vähennyslaskujen lisäksi geometriasta ja prosenteista jotain tajuan). Ravintola-alaa ja myöhemmin merkonomiksi opiskelin tavallisissa opinahjoissa, ja ennen kuin hain jälkimmäiseen olin aika skeptinen: mikä on matematiikan laita, sillä minulle äiti totesi sitä että kaupan alalla tarvitaan matematiikkaa ja että se on lukiotasoista, mikä aiheuttikin minulle harmaita hiuksia. Budjetointilaskut menivät kieltämättä kiikun kaakun, kun taas katetuoton laskeminen avautui, mistä totesinkin opettajalle, ettei tarvitse antaa sääli-ykköstä. Kuvittelinkin, että opettaja tulee taatusti repimään valmistujaispäivänä sen tutkintotodistuksen kahtia matematiikan takia, vaikka muuten suoriuduin H3- ja H4-arvosanoilla.
Yllättäen jopa järjestelmäkameran logiikkaakin ymmärrän, vaikka se tuntui alkuun heprealta kun aivot eivät alussa tajunneet, että iso aukko numeroidaan pienellä luvulla ja näin ollen se tuo enemmän valoa kennolle terävöiden lyhemmin aluetta, kun taas pieni aukko on numeroitu suuremmalla luvulla ja tuo vähemmän valoa kennolle luoden pidemmän terävämmän alueen kokonaisuudessaan. Ja tätäkin vielä luulin salatieteeksi minun aivoilleni.
"helpotettu oppiaine" merkintä. Näitä ei ollut kuin tarkkiksilla ja ulkkareilla kun itse olin koulussa. Yleistyneet kantisten keskuudessa?
Vierailija kirjoitti:
"helpotettu oppiaine" merkintä. Näitä ei ollut kuin tarkkiksilla ja ulkkareilla kun itse olin koulussa. Yleistyneet kantisten keskuudessa?
Tarkkiksella oli käytöshäiriöisiä oppilaita. Heillä ei välttämättä ollut oppimiskapasiteetissa puutetta. Jos puhutaan kasarista. Sen sijaan apukoulua käyneet olivat älyllisesti vammaisia ja heikkolahjaisia ja näin ollen ymmärrettiin, etteivät he sille voineet mitään millaisiksi olivat syntyneet. Heillä ei ollutkaan samaa vaatimustasoa.
Lapsellani (nyt jo aikuinen) liikuntavamma, jonka takia mukautuksia ehdotettiin katsomatta kokonaistilannetta diagnoosin sijaan. Kuitenkin kognitiivisesti kyvykäs lapsi. Onneksi siitäkin taistelusta selvittiin ja lapsi sai käydä lähikoulua kuten sisarukset, sai edetä tehokkaasti lukuaineissa kuten muutkin, oli luokan parhaimpia oppilaita. Taitoaineet, erityisesti liikunta kun ei voinut jalkoja käyttää, vaati omat soveltamisensa, kädet sentään toimivat jalkojen sijaan ja myöskin pää. Sen jälkeen lukioon ja yliopistoon lukemaan sosiaalityötä pääaineenaan, nyt työelämässä ja tietää, mitä on olla siellä toisella puolella omakohtaisten kokemusten takia. Nykypäivänä työllistyminen tietysti jokaiselle tänä päivänä vaikeaa, myös monille vammattomillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Elämässä myöhemminkin ihmisiä verrataan toisiinsa, ei omiin tavoitteisiinsa. Karua, mutta totta. Töihin otetaan se, joka on paras ei sitä, joka on kehittynyt eniten.
Toisiin vertaaminen auttaa hahmottamaan omia vahvuuksiaan yhteisössä. Mistä ehkä voit saada tulevaisuudessa työtä.
Joopa joo. Ei todellakaan sillä matikan numerolla ole mitään tekoa työllistymisen tai edes jarkokoulutuksen kanssa.
Mihis aattelit mennä jarkokoulutukseen? Suomenkielen maisteriksi? Montako tähteä sulla on jo suosituksena? Matikasta kolme?
Jos kyse on tähtimerkinnästä, niin niitähän on ollut iänkaiken. Erityisluokalla moni opiskeli ihan normaalin oppimäärän mukaan, mutta joukossa oli sitten näitä, joilla oli helpotettu sovellettu oppimäärä, jotka saivat sitten tähtimerkinnän. Ei heillä ole yleensä edellytyksiä johonkin lukioon tai yliopistoon, heillä on yleensä jotain pahoja oppimisvaikeuksia.
Oman lapseni alakoulun pieneltä erityisluokalta tuli ainakin kolme ylioppilasta, jokunen siirtyi jo normaalille luokalle alakoulun aikana, viimeisetkin viimeistään yläkouluun siirtyessä. Kukaan noista ei ollut mikään häirikkö, vaan paremminkin häiriöistä kärsivä. Ainakin kaksi tuolta luokalta opiskelee yliopistossa "kovia tieteitä".
Tätä se fasismi teettää. Reksit saa pilata kaikkien elämän
Huomenna saamme lisää ns. Tähtioppilaita jotka johtavat tämän valtion valoisaan tulevaisuuteen ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttua ei voi lukea. voisi veikata että on ollut mukautettu opetussuunnitelma
Miten on mahdollista, että huoltaja ei olisi tietoinen mukautetusta opetussuunnitelmasta?
Klikkiotsikkohan tuo on, eli tavalliset vanhemmat kyllä mukautetusta opetussuunnitelmasta tietävät. Iltapäivälehden jutun tekijälle selvisi vasta nyt, kun ihmetteli omaa todistustaan ja luulee, että muutkaan eivät tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä osasin lukea ja kirjoittaa ennen, kuin menin kouluun. Samoin yksinkertaisi plus ja miinuslaskuja.
Noiden osaamisesta oli hyötyä, sillä silloin pystyi keskittymään vaikeampiin tehtäviin, kuten sanallisiin matemaattisiin tehtäviin ja kertolaskuihin.
On suuri etulyöntiasema, kun osaa jo alkeet kouluun mennessä.
Niin on. Kuitenkin on niitä jotka eivät opi lukemaan sekä laskemaan kuin välttävästi ja ovat menossa yläkouluun.
Se johtuukin nykyisestä pellemeiningistä. Vaikeaa keskittyä, helppoa ottaa Tiktok esiin. Älykännykkä kasvanut käteen pienestä pitäen. Ei kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, ei tarvitse edes yrittää. Siitähän tulee paha mieli, jos kehoitetaan edes yrittämään. Hirveää vasta olisikin, jos pitäisi edes kerran elämässä avata kirja. Ei tarvitse lukea, jos vanhemmat antoi luvan. Ei ihme miksi meillä on kaikista lukutaidottomin sukupolvi, joka ei edes tiedä milloin Suomi itsenäistyi ja muuta perustietoa. Se ei ole mitään ydinfysiikkaa. Nämä ei edes omaa äidinkieltäänsä osaa, vaan puhutaan suomea ja englantia sekaisin. Tekniikan nerot ovat myös sellaistenkin sanojen kanssa hukassa kuin tiedosto ja sähköposti. Sitten nämä nuoret ei jaksa tehdä pitkiä työpäiviäkään. Suoraan sanoen vitsi koko nykyinen opetussuunnitelma peruskoulusta alkaen.
Oon miettinyt, että onkohan joidenkin kohdalla virhe helpottaa oppimäärää jos siitä selviää kovalla työllä. Elämässä kun ei kuitenkaan ole helpotuksia holhottuna olemisen lisäksi, vaan vaatimukset ovat kovat. Esim. heikosti lukemaansa ymmärtävä ei ymmärrä annettuja ohjeita työssä. Aivojen treenaaminen olisi kaikkein tärkeintä niiden kohdalla, joilla oikeasti potentiaalia olisi.
Vierailija kirjoitti:
Juttua ei voi lukea. voisi veikata että on ollut mukautettu opetussuunnitelma
Eli va jak ki kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttua ei voi lukea. voisi veikata että on ollut mukautettu opetussuunnitelma
Eli va jak ki kyseessä.
Ei välttämättä, jos kyse on matikkaan ulottuvasta oppimishäiriöstä eli dyskalkuliasta. Tunnen tällaisen nuoren, matikka mukautettiin haasteiden takia, jo peruslaskut tuotti hankaluuksia ja oppiminen vei helpoimmissakin asioissa aikansa. Muuten pärjäsi muissa aineissa hyvin ja on ollut hyvä tanssiharrastuksessaan. Ei hänestä koskaan olisi matemaatikoksi tai kirjanpitäjäksi, mutta sen sijaan amk:n tanssilinjalle pääsi ammattikoulun jälkeen ja pärjää alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten koulussa tähti-oppilaat on oma luokkansa. Eikö kaikissa?
Tässäkin huomaa woketuksen eltaantuneen löyhkän: retardista leivottu tähtioppilas.
Useammat vanhemmat ulkoistavat kaiken koululle ja osallistuvat vain terrorisoimalla opettajia heidän vapaa-ajalla. Lapsilta ei vaadita koska sehän saattaa suututtaa mussukan.