Lue keskustelun säännöt.
Wahlroos ihmettelee, kun jokin mystinen asia on perustavanlaatuisesti pielessä taloudessa. Mikähän voisi olla tuo mystinen jarrusyy?
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Kokoomus leikkasi koulutuksesta ja nyt maksetaan siitä hinta.
onneksi saimme koneinsinöörejä afrikasta ja lähi-idästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime vuosien suurimmat virheet:
uniper kaupat
itärajan sulku
natoon liittyminen
610000 vieraskielisen päästäminen
Tarkoitatko uniperin ostoa vai myyntiä?
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö hakea ulkomailta lisää toimitusjohtajia? Suomalaiset toimitusjohtajat syyttelevevät työttömiä talouden tilasta. Katsokaa peiliin.
Siitä voisi aloittaa sen väestönvaihdon.
Vaadimme parempia johtajia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuosien suurimmat virheet:
uniper kaupat
itärajan sulku
natoon liittyminen
610000 vieraskielisen päästäminen
Tarkoitatko uniperin ostoa vai myyntiä?
Ostoa tietenkin. Kaikki varoitti, mutta piti ostaa. Maksoi Suomelle 19 miljardia, kun Venäjä lakkasi myymästä kaasua.
Suomeen on haalittu kymmeniä tuhansia työkyvyttömiä vapaasta tahdostaan ja niiden elättämiseen menee miljardeja vuosittain . Jos lähdetään ihan tästä ja lopetetaan se tekopyhä syyn etsiminen mistään muualta. Nämä aivovammaiset, joita muualta tänne raahataan rasittavat yksistään jo terveydenhuoltoa niin paljon, että leikkausjonotkin ovat järkyttävän pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastokeskuksen mukaan somalia äidinkielenään puhuvien työttömyysaste on historiansa aikana vaihdellut noin 50–70 prosentin välillä, siinä missä koko väestön työttömyysaste on liikkunut 8–10 prosentin tietämissä.
Kolme pointti kurimukseen ovat Petteri ”liekkimuna” Orpo, Antti ”sträppäri” Häkkänen ja Cai-Göran ”homosaatio” Stubb.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se melkoinen lottovoittaja kun ulkomailta tänne pääsee notkumaan. 3 vuotta Suomessa ja oikeus takuueläkkeeseen 990 eur/kk. Siihen päälle kaikki muut tuet asumistuki ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wahlroos on kova poika ihmettelemään, mikä voisi olla pielessä, ja sen päälle tulee sivukaupalla erilaista jossittelua. Sokerina pohjalla, miksei 15 vuotta sitten tehty sitä päätöstä ja tätä ratkaisua ja valittu tuota vaihtoehtoa? Siis aivan hyödytöntä jälkiviisautta, joka ei auta ketään. Kun Nalle on aina ollut helvetin tunnettu ja vaikutusvaltainen yritysjohtaja aivan talouselämän ylähyllyllä, niin minkä ihmeen takia Nalle ei avautunut näistä vinkeistään silloin, kun päätöksenteko oli ajankohtainen? Ihan varmasti ne päättäjät oli samassa saunassa ja samalla tennisklubilla, vaikka olivatkin demareita. Miksei sitä suuta saanut silloin auki? Ihan turhaa ja naurettavaa viisastella nyt.
Kommenttisi on aivan älytön, Nallehan on koko ajan ollut äänessä ja koettanut neuvoa mutta kukaan ei tee kuten hän neuvoo.
Äänessä ja koettanut neuvoa? Jos se "neuvominen" on sitä, että isolla pensselillä siteraa jonkun jenkkiläisen monetaristin kirjoittamaa kirjaa, niin eihän sillä perusteella kukaan voi toimia. Ihan varmasti tuon tasoinen kaveri tietää, kenelle soitetaan ja miten keskustellaan, jos on oikeasti jotain sanottavaa. Niin, että sitä viisautta voi soveltaa päätöksenteon perusteena.
Ollaan ajateltu tässä yhteiskunnassa, että poliitikot avustajineen kysyvät neuvoa ja ottavat selvää asioista. Ei se liikejohtajien ja professorien homma ole soitella jonnekin ministeriöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Ja edelleen vasemmistolainen opetushallitus ehdotti juuri viime viikolla, että vesitettäisiin vaatimustasoja lisää, jotta enemmän nuoria läpäisisi vaatimuksia. Suomalaiset tutkinnot eivät ole enää vertailukelpoisia kansainvälisesti etenkään matemaattisilla aloilla. Suomalainen insinööri ei osaa laskea eikä myydä mitään.
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Ai se tuhoaa koululaitoksen, jos vaatii lisää koulutusta?
Perslogiikkaa.
Nykyisessä monikulttuurisessa Suomessa on aivan normaalia oppilaat pahoinpitelevät opettajiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Ai se tuhoaa koululaitoksen, jos vaatii lisää koulutusta?
Perslogiikkaa.
huutista vassari yritti argumentoida
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Eli mitään vasta-argumentteja ei ole, vaan vedetään uutta väitettä mutulla koulutuksen sisällöstä. Ja esim. työvoimakustannuksia kommentoin lähdeviittein jo aiemmin, nyt sama väite kalleudesta toistuu - vaikka se ei ole totta.
Suomalainen koulutus on edelleen riittävän hyvää, sillä ulkomailta, esim. Norjasta, löytyy pääsääntöisesti työpaikkoja suomalaisille insinööreille, lääkäreille ja jopa filosofeille. Ammattikorkeakoulupuolelta töitä muualla on vaikkapa sairaanhoitajille. Tämä ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi ja niihin on hyvä pyrkiä puuttumaan.
Ylläolevan viestin perusteella Suomen suurin ongelma tuntuu olevan negatiivinen asenne. Jos vaikkapa Supercellin, Goforen, Ouran, Woltin jne. perustajat olisivat ajatelleet vastaavasti, tuskin mitään olisi syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Ai se tuhoaa koululaitoksen, jos vaatii lisää koulutusta?
Perslogiikkaa.
huutista vassari yritti argumentoida
No, laitapa persuhörhö jokin argumentti, että miksi mielestäsi enemmän koulutusta tuhoaa koululaitoksen. Jään odottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Ai se tuhoaa koululaitoksen, jos vaatii lisää koulutusta?
Perslogiikkaa.
huutista vassari yritti argumentoida
No, laitapa persuhörhö jokin argumentti, että miksi mielestäsi enemmän koulutusta tuhoaa koululaitoksen. Jään odottamaan.
Oppivelvollisuuden nosto oli lähinnä kallis ja pöljä. Meiltä jäi ennen vuosittain x määrä nuoria ilman toisen asteen koulutusta. Ei mikään iso määrä, mutta suurin piirtein vakio vuosittain. Nyt meillä on valtava satsaus tuohon oppivelvollisuuden nostoon, se maksaa paljon enemmän ja edelleen tismalleen sama määrä x jää ilman toisen asteen opintoja. Pelkkää rahan tuhlausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Ai se tuhoaa koululaitoksen, jos vaatii lisää koulutusta?
Perslogiikkaa.
huutista vassari yritti argumentoida
No, laitapa persuhörhö jokin argumentti, että miksi mielestäsi enemmän koulutusta tuhoaa koululaitoksen. Jään odottamaan.
Oppivelvollisuuden nosto oli lähinnä kallis ja pöljä. Meiltä jäi ennen vuosittain x määrä nuoria ilman toisen asteen koulutusta. Ei mikään iso määrä, mutta suurin piirtein vakio vuosittain. Nyt meillä on valtava satsaus tuohon oppivelvollisuuden nostoon, se maksaa paljon enemmän ja edelleen tismalleen sama määrä x jää ilman toisen asteen opintoja. Pelkkää rahan tuhlausta.
Et vieläkään vastannut, että miten se tuhoaa koululaitoksen. Jos sille laitetaan lisää varoja, ei se mitään tuhoa. Vastaa jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Minkäs takia tuo Neuvostoliiton vaikutus Suomen talouteen alkoi vasta muutama vuosi sitten, kun Riikka-Petterin hallitus aloitti? Sitä ennen oli työllisyyskin ennätyslukemissa, velkaantuminen vähäisempää eikä ollut konkirssiaaltoa vielä.
Suomen talous ei ole kasvanut kahteenkymmeneen vuoteen. Nokia oli välissä hämäämässä tilannetta, mutta sen romahdettua, tipuimme oikealle tasollemme. Sannan kaudella nostettiin 41 miljardia euroa lainaa ja maksettiin sillä kompostintarkastajille ja muille täreille demareille hyviä työpaikkoja.
Oikeasti 50 miljardia. Soten hajottamisesta, uniperista ja muista energiantuotannolle karseista päätöksistä ja täys ideologista sekoilua unohtamatta.
Mut hei, punanerot varmistaa että suomi on aina ja ikuisesti riippuvaisia venäjältä tuodusta energiasta lakkauttamalla jonkun typerän syyn vuoksi kaikki omat voimalat. Ja lahjoittamalla 10 miljardin arvoista vesi- ja ydinvoimaa saksalle ilmaiseksi koska neiti somebimbo pääministerinä halusi ryypätä kesälomansa eikä neuvotella saksan kanssa. Todellista neroutta tosiaan.
Oli teiltäkin todellista neroutta ulista heti alusta lähtien niin, että kriisikauden pääministeri sai burnoutin.
Kokoomus leikkasi koulutuksesta ja nyt maksetaan siitä hinta.