Lue keskustelun säännöt.
Wahlroos ihmettelee, kun jokin mystinen asia on perustavanlaatuisesti pielessä taloudessa. Mikähän voisi olla tuo mystinen jarrusyy?
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Nyt kokoomus vaatii, että datakeskusten olisi tuotetava itse sähkönsä. Sinne meni 200 miljardin investoinnit. Hui hai.
Kokoomus tekee kaikkensa jotta Suomi olisi mahdollisimman huono ympäristö yrityksille?
Yllättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wahlroos on kova poika ihmettelemään, mikä voisi olla pielessä, ja sen päälle tulee sivukaupalla erilaista jossittelua. Sokerina pohjalla, miksei 15 vuotta sitten tehty sitä päätöstä ja tätä ratkaisua ja valittu tuota vaihtoehtoa? Siis aivan hyödytöntä jälkiviisautta, joka ei auta ketään. Kun Nalle on aina ollut helvetin tunnettu ja vaikutusvaltainen yritysjohtaja aivan talouselämän ylähyllyllä, niin minkä ihmeen takia Nalle ei avautunut näistä vinkeistään silloin, kun päätöksenteko oli ajankohtainen? Ihan varmasti ne päättäjät oli samassa saunassa ja samalla tennisklubilla, vaikka olivatkin demareita. Miksei sitä suuta saanut silloin auki? Ihan turhaa ja naurettavaa viisastella nyt.
Kommenttisi on aivan älytön, Nallehan on koko ajan ollut äänessä ja koettanut neuvoa mutta kukaan ei tee kuten hän neuvoo.
Äänessä ja koettanut neuvoa? Jos se "neuvominen" on sitä, että isolla pensselillä siteraa jonkun jenkkiläisen monetaristin kirjoittamaa kirjaa, niin eihän sillä perusteella kukaan voi toimia. Ihan varmasti tuon tasoinen kaveri tietää, kenelle soitetaan ja miten keskustellaan, jos on oikeasti jotain sanottavaa. Niin, että sitä viisautta voi soveltaa päätöksenteon perusteena.
Ollaan ajateltu tässä yhteiskunnassa, että poliitikot avustajineen kysyvät neuvoa ja ottavat selvää asioista. Ei se liikejohtajien ja professorien homma ole soitella jonnekin ministeriöihin.
Kyllähän he ministeriöön soittavat heti kun haluavat jotain. Yleensä lisää rahaa. Ja Kokoomus sitä aina on antamassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunisti Neuvostoliiton ystävä ja ihailija Li Andersson tuhosi koululaitoksen nostamalla oppivelvollisuuden 18 vuoteen.
Siinä ajassa hitaampikin oppii suomen. Se ei persuille käy.
Varmaankin siksi että persu ei opi tuossa ajassa suomea
Persut aloitti taas muiden viestien poistattamisen, vaikka trollitehdas kielsi.
Oisko aika väestönvaihdolle?
Vierailija kirjoitti:
Veropak olainen Nalle voisi vain pysyä siellä uudessa kotimaassaan Ruotsissa ja pitää päänsä kiinni.
Björn "Nalle" Wahlroos on tehnyt historiansa aikana useita mittavia varallisuuden siirtoja ulkomaille verosuunnittelun ja sijoitustoiminnan vuoksi. Esim. Finanssivaikuttaja Björn "Nalle" Wahlroos on siirtänyt ja hallinnoi yli 140 miljoonan euron varallisuutta Luxemburgin veroparatiisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalle on jo siinä iässä, että moni asia muuttuu mystiseksi.
Vierailija kirjoitti:
"Yleistukea vähentävät pääomatulot, ove, omaishoidontuki, tekijänoikeuskorvaukset ja perhehoitajan palkkiot myös yli 55-vuotiailla työttömillä."
Se, että omaishoidontuki on mukana tuossa listassa, on kyllä ajattelematonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Ja edelleen vasemmistolainen opetushallitus ehdotti juuri viime viikolla, että vesitettäisiin vaatimustasoja lisää, jotta enemmän nuoria läpäisisi vaatimuksia. Suomalaiset tutkinnot eivät ole enää vertailukelpoisia kansainvälisesti etenkään matemaattisilla aloilla. Suomalainen insinööri ei osaa laskea eikä myydä mitään.
vasemmistolainen opetushallitus??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veropak olainen Nalle voisi vain pysyä siellä uudessa kotimaassaan Ruotsissa ja pitää päänsä kiinni.
Björn "Nalle" Wahlroos on tehnyt historiansa aikana useita mittavia varallisuuden siirtoja ulkomaille verosuunnittelun ja sijoitustoiminnan vuoksi. Esim. Finanssivaikuttaja Björn "Nalle" Wahlroos on siirtänyt ja hallinnoi yli 140 miljoonan euron varallisuutta Luxemburgin veroparatiisiin.
Nallen omaisuus taitaa olla yli miljardi. Jotain voisi hänkin siis ymmärtää rahan päälle. Hänhän omn itse tehnyt oman omaisuutensa. Nallen erityisosaaminen on siinä, että hän osaa arvioida finanssimaailman peliliikkeitä ja yritysten arvoja sekä kyvyssä verkostoitua Pohjois-Euroopan tasolla yritysmaailmassa. Nallella on tohtorin tutkinto kauppatieteissä ja hän on opettanut kauppatieteitä myös Harvardissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Ja edelleen vasemmistolainen opetushallitus ehdotti juuri viime viikolla, että vesitettäisiin vaatimustasoja lisää, jotta enemmän nuoria läpäisisi vaatimuksia. Suomalaiset tutkinnot eivät ole enää vertailukelpoisia kansainvälisesti etenkään matemaattisilla aloilla. Suomalainen insinööri ei osaa laskea eikä myydä mitään.
vasemmistolainen opetushallitus??
lue vaikka tuosta kun olet taas niin pihalla kaikesta
Minusta suomi kaipaa yrittäjä-puoluetta! Kaikki edustajat tulisivat olla yrittäjiä, sekaisin nuoria ja vanhoja. Rohkeita, ei jarruttajia. Visiönäärejä, ei stabiileja. Elon muskimaisia ja miki kuusimaisia. Jo rupeaisi tapahtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole tainnut investoida suomeen pennin hyrrää joten turha valittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääministeri Orpon hallituksen ei ole järkevää laskea yhteisöveroa. Suomen nimellinen yhteisöverokanta on jo nyt alle EU:n keskitason ja uusi veronalennus vain kasvattaisi julkisen talouden alijäämiä ilman toivottuja kasvuvaikutuksia. Hallitus teki vuosina 2024–2025 mittavia sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvia heikennyksiä, jotka tulevat sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan lisää pienituloisten määrää noin 100 000 henkilöllä.
Hallituksen kannattaisikin korottaa yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä Norjan ja Tanskan tasolle. Veronkorotuksesta syntynyttä vajaan miljardin euron lisätuloa voisi käyttää joko muihin talouskasvua vauhdittaviin toimenpiteisiin tai julkisten alijäämien paikkaamiseen. Tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, ei vain suurituloisia.
Ei mikään ole pielessä, kaikki on suunniteltu!!!
keinotekoisia kriiseillää saadan laumakansalaiset liikkeelle!!!
1. naiset lähtee pyllystelemaan
2. miehet lähtee rintamalle tykinruaksi
3. vahlemedia ylläpitää kullisia ja eliitti nauraa matkalla pankkiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miljoonia välistävetävien porvareiden selitys kaikkiin ongelmiin on aina se, että duunari tienaa liikaa.
Koska duunari tienaa liikaa.
Purrakin sanoi että suomalaisilla on liian hyvä elintaso.
Vierailija kirjoitti:
Nalle elää hunajapurkissa.
Idiootille tiedoksi, että Ifissä taitaa olla tuhat ihmistä töissää Suomessa, UPM kympissä 10 000 ihmistä töissä. Molemmissa on lujasti Nallen rahaa kiinni.
Juuri äskenhän oli juttu jossa kehuttiin talouden lähteneen reippaalle kasvu-uralle ja kotitaloudet ostelee pää märkänä kaupat tyhjiksi.
Vierailija kirjoitti:
Persut aloitti taas muiden viestien poistattamisen, vaikka trollitehdas kielsi.
Oisko aika väestönvaihdolle?
Ainoa tapa, jolla persu voi "voittaa" keskustelun (typerä konsepti, tiedän) on poistaa se toinen keskustelija. Ehkä persu haluaa keskustella vain itsensä kanssa?
Teet sen virheen että oletat Wahlroosilla olevan mitään korkeampaa aivotoimintaa.