Lue keskustelun säännöt.
Wahlroos ihmettelee, kun jokin mystinen asia on perustavanlaatuisesti pielessä taloudessa. Mikähän voisi olla tuo mystinen jarrusyy?
Kommentit (302)
"– Tutkijat ja ekonomistit ovat sanoneet, että hallituksen leikkauspolitiikka on vähentänyt kasvua. No totta kai se vähentää kasvua, kun kysyntä vähenee, se nyt lukee taloustieteen perusoppikirjoissakin. "
https://www.ku.fi/artikkeli/5445843-orpo-paljasti-haastattelussa-etta-v…
Petteri Orpo on tiennyt koko ajan olevansa itse se mystinen jarru. Samaan aikaan hallitus ei voi asioille mitään vaan kaikki johtuu Putinista, Trumpista ja maan heilahteluista. Petteri on myös kehunut olevansa ekonomisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wahlroos on kova poika ihmettelemään, mikä voisi olla pielessä, ja sen päälle tulee sivukaupalla erilaista jossittelua. Sokerina pohjalla, miksei 15 vuotta sitten tehty sitä päätöstä ja tätä ratkaisua ja valittu tuota vaihtoehtoa? Siis aivan hyödytöntä jälkiviisautta, joka ei auta ketään. Kun Nalle on aina ollut helvetin tunnettu ja vaikutusvaltainen yritysjohtaja aivan talouselämän ylähyllyllä, niin minkä ihmeen takia Nalle ei avautunut näistä vinkeistään silloin, kun päätöksenteko oli ajankohtainen? Ihan varmasti ne päättäjät oli samassa saunassa ja samalla tennisklubilla, vaikka olivatkin demareita. Miksei sitä suuta saanut silloin auki? Ihan turhaa ja naurettavaa viisastella nyt.
Kommenttisi on aivan älytön, Nallehan on koko ajan ollut äänessä ja koettanut neuvoa mutta kukaan ei tee kuten hän neuvoo.
Äänessä ja koettanut neuvoa? Jos se "neuvominen" on sitä, että isolla pensselillä siteraa jonkun jenkkiläisen monetaristin kirjoittamaa kirjaa, niin eihän sillä perusteella kukaan voi toimia. Ihan varmasti tuon tasoinen kaveri tietää, kenelle soitetaan ja miten keskustellaan, jos on oikeasti jotain sanottavaa. Niin, että sitä viisautta voi soveltaa päätöksenteon perusteena.
Kulatan kyllä kohtuullisesti mutta en ota lainaa, enää en edes asuntoon, saati autoon tai kesämökkiin. On oma asunto ja auto mutta kesämökki-haaveen jätin pois kosak sitä en käteisellä pysty ostamaan. Säästöjä ja sijoituksia toki on.
Kaikki veroporkkanat on purettu. Asuntolainan verovähennysoikeuden purkamisesta lähti laskukausi jonka loppua ei näy. Poliitikot ihmettelevät miksei kukaan halua ostaa omaa asuntoa niin ehkä kannattaisi katsoa peiliin.
pitää muistaa nalle ei ole päivääkään toiminut minkään vientiyrityksen operatiivisessa johdossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi meillä on huutava työvoimapula ja 610000 vieraskielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Nykyhallitus on tehnyt kaikki ne uudistukset lainsäädäntöijin ja yritysten tuke.ideen, mitä elinkeinoelämä ja työnantajat pyysivät, ja siitä omi seurauksena massatyöttömyys, suurin Euroopassa. Yritystuet jaettiin osakkeenomistajille.
Että missäkojän se syy mahtaa olla?
Ööh mutku sanna 🥸🥩👍
Juuri niin. Sipilän jäljiltä valtiontalous oli lähes tasapainossa ja Sannan jäljiltä helvetisti miinuksella. Tätä ei ole saatu vieläkään oikaistua vaikka töitä on paiskittu sen eteen vuosia.
Valtionvelkaa otettiin opposition vaatimuksesta yrityksille jotta nämä eivät olisi covidissa menneet nurin.
Siltikään velkaa ei silloin ollut erityisen paljon mutta pahaksi onneksi vm:ksi tuli mäkkärityttö joka luuli että valtionvelka on sama asia kuin Elloksen osamaksuluotto joka pitää maksaa kaikki heti pois.
Nimimerkki riikka sitten aloitti kauhuparkumisen miten Suomi on konkurssissa ja leikkaamalla asiat ratkeaa. Tämä aiheutti kotimaisen kulutuksen hyytymisen ja laman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on aivan itse aiheuttanut tämän. Venäläinen kauppa ja turismi 0 eur.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Minkäs takia tuo Neuvostoliiton vaikutus Suomen talouteen alkoi vasta muutama vuosi sitten, kun Riikka-Petterin hallitus aloitti? Sitä ennen oli työllisyyskin ennätyslukemissa, velkaantuminen vähäisempää eikä ollut konkirssiaaltoa vielä.
Nokia toimi meillä talouden veturina, kun Neuvostokauppa alkoi sakata. Nokian kautta saimme ennennäkemätöntä vaurautta. Ongelma on siinä, että Nokian jälkeen emme ole saaneet uutta veturia mutta kulut jäivät. Viimeiset 20 vuotta ollaan rahoitettu kaikkea sitten velaksi.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan profeetta, kun tajuaa että nyt alkaa jäädä pää vetävän käteen. Vähä-älyisin kansan mielessä vika on aina istuvan hallituksen, etenkin jos se sattuu koostumaan puolueista, mitä ei ole itse äänestänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se jättisuuri investointi ollut kaivos. Riikka ja Petteri nosti kaivosmineraaliveron ja sähköveron. Pelkästään Outokumpu maksaa nyt ylimääräistä 30 milliä per vuosi. Ei kait silloin voi tänne investoida. En ole vielä Talousaamua voinut kuunnella.
Nyt kokoomus vaatii, että datakeskusten olisi tuotetava itse sähkönsä. Sinne meni 200 miljardin investoinnit. Hui hai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 2020 Suomen tavaravienti Venäjälle oli arvoltaan noin 3,1 miljardia euroa. Venäjä oli tuolloin Suomelle tärkeä, kuudenneksi suurin vientikohde, jonka osuus Suomen koko tavaraviennistä oli noin 5–6 prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Minkäs takia tuo Neuvostoliiton vaikutus Suomen talouteen alkoi vasta muutama vuosi sitten, kun Riikka-Petterin hallitus aloitti? Sitä ennen oli työllisyyskin ennätyslukemissa, velkaantuminen vähäisempää eikä ollut konkirssiaaltoa vielä.
Nokia toimi meillä talouden veturina, kun Neuvostokauppa alkoi sakata. Nokian kautta saimme ennennäkemätöntä vaurautta. Ongelma on siinä, että Nokian jälkeen emme ole saaneet uutta veturia mutta kulut jäivät. Viimeiset 20 vuotta ollaan rahoitettu kaikkea sitten velaksi.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan profeetta, kun tajuaa että nyt alkaa jäädä pää vetävän käteen. Vähä-älyisin kansan mielessä vika on aina istuvan hallituksen, etenkin jos se sattuu koostumaan puolueista, mitä ei ole itse äänestänyt.
Tietysti on vika koska heidän päätökset torppasi tämän investoinnin. Näköjään et seuraa taloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Norjan progressiiivinen pääomaverotus on hyvä asia. Esimerkiksi jos saat pääomaveroa vuokra-asunnosta niin maksat veroa 22 % (Suomessa 30 %). Jos vuokraat yli 5 asuntoa olet elinkeinon harjoittaja ja silloin pääomaveroprosentti nousee. Suomessa pääomaverotus pitäisi pistää syyniin.
Viime vuosien suurimmat virheet:
uniper kaupat
itärajan sulku
natoon liittyminen
610000 vieraskielisen päästäminen
Arabit ja venäläiset varastaa . Vanha tyyli .
Vaikuttaa siltä että Intian venäjän ruplat ja kuplat . Arabian denari Egyptin punta rahajumala .
Suomella ei olisi mitään hätää jos olisimme pysyneet pois nato jäsenyydestä, emme päästäneet 610000 vieraskielistä tänne ja kauppa venäjän kanssa jatkunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on liian kallis ja tehoton työvoima, vanhentuneet työmarkkinat ja vastaavasti järjetön verotus. Ei tänne tule ulkomaalaisia investointeja. Suomalaisetkin suuryhtiöt tekevät investointinsa muualle maailmassa. Ongelma on vanhaa perua. Neuvostoliiton kauppa veti, vaikka tavara oli huonoa ja työvoima tehotonta. Se veti, koska useimmat länsimaat boikotoivat neukkuja kauppakumppaneinaan. Devalvaatiolla saattoi kuitata aina välillä kilpailukykyä kuntoon. Uudistukset piti tehdä jo euroon siirryttäessä, mutta ei tehty. Nyt ne on tehtävä tai koko yhteiskunta romahtaa.
Suomen työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 35,1 €/h. Norja oli tässä tilastossa kallein, 51,1 €/h ja Suomen edellä kustannuksissa olivat lisäksi Tanska (46,9 €/h), Islanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Itävalta ja Saksa. Suomea alhaisemmat työvoimakustannukset olivat Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa sekä liudassa Itä-Euroopan maita. Eli Suomen työvoimakustannukset eivät ole Euroopan maista mitenkään erityisen korkeat (voivat ne silti olla liian korkeat). Iso-Britannia puuttuu tilastosta, mutta siellä työvoima on aavistuksen Suomea kalliimpaa: https://guides.stat.fi/tyoelama-tilastoina/ansiot-ja-tyovoimakustannuks…
"Vanhentuneet työmarkkinat" vaatii avaamista, jotta sitä voisi kommentoida. Mitä tarkoitat?
Tanskassa (45,2 %), Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa oli vuonna 2024 Suomea (42,2 %) kovempi palkansaajien veroaste. Ruotsi on tässä tilastossa Suomesta seuraava (41,4 %) ja esim. Saksassa veroaste oli 38 %. Suomessa yhteisövero on kaikkia sen edellä henkilöverotuksessa olevia maita alhaisempi. Tarkoititko järjettömällä verotuksella sitä, että henkilöverotus on liian kovaa/kevyttä, yritysverotus on liian kovaa/kevyttä vai mitä? "Järjetön verotus" ei ole mikään argumentti, koska se ei kerro, mihin suuntaan verotus on järjetön. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Ulkomaisiin investointeihin vaikuttaa se, että Suomi ei ole liikenteellisesti optimaalinen teollisen tuotannon kannalta. Kotimarkkina on myös aika pieni ja suuryritysten on usein järkevämpää sijoittaa muualle, vaikka pääkonttori olisi Suomessa (Kone, Nokia, metsäyhtiöt). Uudet suomalaiset potentiaaliset suuryritykset siirtyvät myös usein ainakin osittain ulkomaiseen omistukseen saavutettuaan tietyn koon (Oura, Wolt, Supercell jne.), mikä on maailmantaloudessa aika tyypillistä. Tähän on vaikea keksiä yksinkertaista ratkaisua - jos löytyy, kiinnostaisi.
Investoinnit voisivat olla myös kotimaisia: eläkevakuutusyhtiöillä oli aiemmin velvoite investoida kotimaahan enemmän kuin nykään, mutta tätä lievennettiin euroon siirtymisen myötä. Vuonna 2000 rahoista noin 2/3 oli Suomessa, vuonna 2007 noin 1/3 ja vuonna 2017 enää 1/4 (lakisääteinen minimi on 20 %). Nokiakin hyötyi aikanaan sangen paljon eläkeyhtiöiden sijoituksista rakentaessaan perustuotantokapasiteettiaan. Nokia hyötyi myös valtion ohjaamasta suunnitelmataloudesta, so. televerkkojen jne. rakentamisesta.
Suomalainen koulutustaso on pudonnut samaan sarjaa kuin Turkki ja Chile. Kustannuksia pitää siis verrata sinne missä on saman tason osaamista. Ei meillä ole norjalaisten osaamista täällä. Verotuksen osalta Nalle puhuu investointien verotuksesta, pääomaverotuksesta. Pitää myös miettiä millainen riski on sijoittaa Suomeen. Ay liikkeen poliittiset lakkoilut eivät todellakaan olleet mikään etu ulkomaisen rahan tänne haalinnassa. Tempoileva verotuspolitiikka on toinen iso riski. Nytkin demarit puhuvat kumoavansa yhteisöveroalennusta. Vanhentuneilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yleissitovia tessejä. On kummallista, että edelleen ajatellaan, että ihan erilaiset, toistensa kanssa kilpailevat saman alan yhtiöt haluaisivat maksaa samoja palkkoja keskenään. Toisaalta nuorten ja pidempään työttöminä olleiden on mahdotonta päästä työmarkkinoille mukaan, koska lähtöpalkat ovat liian korkeita.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon on suorittanut n. 39 % väestöstä ja Norjassa n. 37%, joten en ihan ymmärrä, miten Suomessa ei ole tässä suhteessa norjalaisten osaamista. Mainittakoon, että Saksassa vastaava osuus on n. 22 %.
Norjassa efektiivinen pääomaveroaste on 37,84 % ja Ruotsissa 30 %. Tanskassa vero on n. 10 000 € saakka 27 % ja sen jälkeen 42 %. Suomessa pääomavero on 30/34 % (jälkimmäinen yli 30 000 € summista), mutta esim. osinkoverotus on alhaisempaa kuin Ruotsissa ja yli 15 000 € tulojen osalta Tanskassa (25, %/ 28,9 %). Eli verotus ei ainakaan Pohjoismaihin verrattuna ole erityisen kireää, pikemminkin se on kevyempää. Ruotsin yhteisövero on 20,6 %, Tanskan ja Norjan 22 % ja Suomen 20 % (laskisi 18 %), eli Suomessa tämä vero on jo Pohjoismaiden alhaisin. Mistähän Nalle puhuu?
Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (87 %) kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa yleissitovien sopimusten perusteella palkkaa on maksettu esim. teollisuudessa 74 % työntekijöistä (osuudet vaihtelevat, paperiteollisuus n. 90 % ja autokauppa n. 60 %). Lakkoilua voisi vähentää palaamalla keskitettyihin Tupo-ratkaisuihin, joista EK sanoutui irti 2015, mutta toisaalta tämä veisi joustavuutta. Alkupalkkojen korkeus voi olla ongelma joillain aloilla, mutta sitten taas toisaalta jos palkat ovat liian pienet, suomalaista koulutettua työvoima hakeutuu muualle EU-alueelle, jossa on Suomea vähemmän työttömyyttä. Vaikeita yhtälöitä ovat nämä.
Epävarmuus voi olla ongelma, mutta esim. yhteisöveron tarkistus alaspäin on ihan yhtä lailla epävarmuutta kuin sen tarkistus ylöspäin. Mitään hirveitä heittoja tässä ei kuitenkaan tehdä, ja yritykset joille asialla on merkitystä, siirtävät pääomat vaikkapa Irlantiin.
Hyvä katsoa prosentteja. Tajuatko, että nyt valmistuva, keskimääräinen suomalainen insinööri on tasoltaan paljon heikompi kuin 10 tai 15 vuotta sitten valmistunut, keskimääräinen suomalainen insinööri? Tämä on ihan opettajien ja lehtoreiden jo usein mainitsema asia, että jos tämän päivän opiskelijalle annetaan 10-15 vuotta sitten käytössä ollut tentti, niin harvat enää pääsevät tentistä läpi. Suomalaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä ja sitä myötä ikäryhmä kerrallaan mennään alaspäin.
Suomi on oleva maa, jossa ei ole kuin kalliit työvoimakustannukset, keskinkertaista osaamista ja niukat luonnonvarat. Ei kovinkaan voittava yhdistelmä. Tästä voinee kukin vetää omat johtopäätöksensä.
Norja sentään on pistänyt kuriin nämä veropakolaiset exit-veron avulla, nämä rikkaat jotka ovat rikastuneet omassa kotimaassaan, osittain valtion avustuksella.