Läheisen menettäneet, mikä teitä ärsyttää toisten ihmisten käytöksessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miksi se ärsyttää? Eiköhän perintö aina ole plussaa.

Ei ole aina. 

Mutta kateellisia ihmisiä ei kukaan kaipaa ympärilleen. He ovat aina miinusta.

Eihän sitä perintöä mikään pakko ole ottaa vastaan, perinnöstä voi luopua. Joten mikä ongelma?

Kateus on ongelma. Ehdotatko siis, että ihan vain muiden ihmisten kateuden vuoksi ei pitäisi ottaa perintöä vastaan? No huh huh.

Tosiaan, kateus vie kalatkin vedestä.

Ihmetyttää miksi jotkut haluavat yrittää sanella sitä että mitä läheisen kuoleman jälkeen saa tai ei saa tehdä. En usko että on olemassa mitään tiettyä kaavaa mitä pitää noudattaa läheisensä menettäneen seurassa, minusta oli parasta se että kaikki olivat ihan tavallisesti. Halusin itsekin tehdä ihan tavallisia asioita, tuntui että niiden kautta saa jotain tekemistä ja ajateltavaa, ja ne tavallisten asioiden hetket tuntui tärkeiltä.

Esimerkiksi se että lähdettiin kaverin kanssa vaateostoksille, muutama päivä läheisteni kuoleman jälkeen. Kaverin äiti oli luullut että aiemmin sovittu ostoksille lähteminen olisi peruutettu tilanteen vuoksi, mutta koska hänelle vakuutettiin että asia on ok niin suostui. Mikä oli hyvä, sain viettää ihan tavallisen, kivan ja huolettoman päivän kaiken keskellä, varsinkin kaverin seura oli hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miksi se ärsyttää? Eiköhän perintö aina ole plussaa.

Ei ole aina. 

Mutta kateellisia ihmisiä ei kukaan kaipaa ympärilleen. He ovat aina miinusta.

Eihän sitä perintöä mikään pakko ole ottaa vastaan, perinnöstä voi luopua. Joten mikä ongelma?

Kateus on ongelma. Ehdotatko siis, että ihan vain muiden ihmisten kateuden vuoksi ei pitäisi ottaa perintöä vastaan? No huh huh.

Tosiaan, kateus vie kalatkin vedestä.

Ei, vaan että jos kokee perinnön olevan ongelma, niin siitä voi valittamisen sijaan luopua. Jostain kumman syystä harva kuitenkaan tekee niin, vaan yleensä perintö otetaan vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei Luoja anna kenellekään raskaampaa taakkaa kuin mitä jaksaa kantaa. 

 

Ja paskat. Kyllä antaa. 

Ja se mikä ei tapa se todellakin hajottaa.

Isällä oli kuollessaan noin 1800 euroa, sillä sai arkun, tuhkauksen ja uurnan. Vanhempansa maksoivat kaiken muun muistotilaisuuksineen., itse halusivat.

Isovanhempien kuoleman jälkeen hautajaisten järjestäminen oli niin helpompaa, kun ei tarvinut välittää rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miten niin, kyllähän perintö helpottaa elämää.

Ainakin helpompaa järjestää hautajaisia kun tilillä on 60000 euroa kuin että 600 euroa.

Yritätkö sanoa, että kateus on tästä syystä aivan perusteltua?

Kyllä on pieni ihminen joka kadehtii jonkun hautajaisia.

Ei, vaan että hautajaisten järjestäminen on helpompaa kun tilillä on kymppitonneja satasten sijaan. Hautajaisissa maksaa arkun ja kuljetusten lisäksi hautapaikka, mahdollinen tuhkaus sekä muistotilaisuuteen liittyvät kulut. Kaikki tämä on tietty helpompaa järjestää kun ei tarvitse miettiä joka euroa. Mutta ilmeisesti haluat vaan tahallasi ymmärtää tämänkin väärin.

Katso edellisiä kommentteja, joissa aiheena oli perintökateus. Jos kommentoit tähän ketjuun, niin sivuat jotenkin sitä kateuden aihetta, eikö totta?

Mitä hautajaisiin tulee, niin jos vainaja on rutiköyhä, onko aivan pakko pitää valtavat hautajaiset? Ja eikö ole mahdollista saada jotain hautausavustusta? Kaikki ihmiset saadaan jotenkin multiin joka tapauksessa. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista.

Edelleen oli kyse siitä että hautajaisten järjestäminen on vaan helpompaa kun kuolinpesän tilillä on 60k kuin 600 euroa. Se on vaan fakta. On helpompaa vaan mennä, valita ja maksaa, kuin alkaa rustailla jotain anomuksia hautajaiskustannuksista sosiaalitoimeen, joka muutenkin kustantaa vain minimin, arkun ja hautapaikan.

Eikä tarvitse pitää mitään valtavia hautajaisia, tuo 600 euroa ei todennäköisesti riitä edes arkkuun ja tuhkaukseen sekä kuljetuksiin ja hautapaikkaan. Muistotilqisuudesta puhumattakaan.

Ei, vaan kyse oli täysin asiaan osattomien ihmisten käsittämättömästä kateudesta sitä kohtaan, että lähimmäisensä menettänyt ihminen saa perintöä.

Täällä keskustellaan siitä, mikä toisten ihmisten käytöksessä ärsytti läheisensä menettänyttä. Kateellinen käytös ärsyttää. Kun näkee sen, että toinen ihminen ei ollenkaan ymmärrä omaisen surua, vaan ainoastaan kadehtii sitä, että nyt omainen sai jotain.

Sinähän voit perustaa noista hautajaiskuluista oman keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei niinkään ärsyttänyt vaan lisäsi suruani se, että jotkut ihmiset kaikkosivat. Pitkän ajan päästä sain kuulla, että "Joo, mä kuulin, että hän kuoli. En ottanut yhteyttä, koska en tiennyt, mitä sanoisin." Saakeli, olisit vaikka sanonut, että et tiedä, mitä sanoa, mutta et halunnut jättää minua yksin.

Miten itse käyttäydyit?

Mitä tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miten niin, kyllähän perintö helpottaa elämää.

Ainakin helpompaa järjestää hautajaisia kun tilillä on 60000 euroa kuin että 600 euroa.

Yritätkö sanoa, että kateus on tästä syystä aivan perusteltua?

Kyllä on pieni ihminen joka kadehtii jonkun hautajaisia.

Ei, vaan että hautajaisten järjestäminen on helpompaa kun tilillä on kymppitonneja satasten sijaan. Hautajaisissa maksaa arkun ja kuljetusten lisäksi hautapaikka, mahdollinen tuhkaus sekä muistotilaisuuteen liittyvät kulut. Kaikki tämä on tietty helpompaa järjestää kun ei tarvitse miettiä joka euroa. Mutta ilmeisesti haluat vaan tahallasi ymmärtää tämänkin väärin.

Katso edellisiä kommentteja, joissa aiheena oli perintökateus. Jos kommentoit tähän ketjuun, niin sivuat jotenkin sitä kateuden aihetta, eikö totta?

Mitä hautajaisiin tulee, niin jos vainaja on rutiköyhä, onko aivan pakko pitää valtavat hautajaiset? Ja eikö ole mahdollista saada jotain hautausavustusta? Kaikki ihmiset saadaan jotenkin multiin joka tapauksessa. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista.

Edelleen oli kyse siitä että hautajaisten järjestäminen on vaan helpompaa kun kuolinpesän tilillä on 60k kuin 600 euroa. Se on vaan fakta. On helpompaa vaan mennä, valita ja maksaa, kuin alkaa rustailla jotain anomuksia hautajaiskustannuksista sosiaalitoimeen, joka muutenkin kustantaa vain minimin, arkun ja hautapaikan.

Eikä tarvitse pitää mitään valtavia hautajaisia, tuo 600 euroa ei todennäköisesti riitä edes arkkuun ja tuhkaukseen sekä kuljetuksiin ja hautapaikkaan. Muistotilqisuudesta puhumattakaan.

Ei, vaan kyse oli täysin asiaan osattomien ihmisten käsittämättömästä kateudesta sitä kohtaan, että lähimmäisensä menettänyt ihminen saa perintöä.

Täällä keskustellaan siitä, mikä toisten ihmisten käytöksessä ärsytti läheisensä menettänyttä. Kateellinen käytös ärsyttää. Kun näkee sen, että toinen ihminen ei ollenkaan ymmärrä omaisen surua, vaan ainoastaan kadehtii sitä, että nyt omainen sai jotain.

Sinähän voit perustaa noista hautajaiskuluista oman keskustelun.

Perintöhän on itsessään vaan positiivinen asia. 

Vierailija kirjoitti:

Miten muutes menee? Kun perheestä on kuollut esimerkiksi onnettomuudesta toinen vanhemmista ja lapset ja toinen vanhemmista jäänyt eloon, niin saako sieltä kuolleen vanhemman kuolinpesästä maksaa myös ne lasten hautajaisten? Vai pitääkö elossa olevan vanhemman kustantaa ne omistaan, kun lapsilla ei ole rahaa tileillään?

lasten hautajaisten???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Kuka muu kuin sinä itse tietää perinnöstäsi yhtään mitään? 

Yhtään mitään? Kyllähän vähintään sukulaiset tietävät ainakin jollain tarkkuudella mitä esimerkiksi kuollut vanhempasi omisti. Jos tiedetään, että hän on ollut ammatissa x, näkynyt vuosikaudet verokoneessa, asunut tietyn kokoisessa huoneistossa alueella y, viettänyt kesänsä tietynlaisessa kesähuvilassa paikassa z, ja kaikki talvensa huvilallaan Portugalissa, niin eiköhän siitä kaikille synny jonkinlainen kuva siitä, että perintöä on. Varsinkin, jos olet ainoa lapsi.

Tietysti voi olla niin, että vainaja on korviaan myöten veloissa eikä perillisille jää kuin valtava selvittelyn ja setvimisen taakka. Ihmisillä on kuitenkin omat käsityksensä ja kuvitelmansa, joihin se kateus perustuu. Eihän kateudessa ole mitään järkeä.

Rankkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miksi se ärsyttää? Eiköhän perintö aina ole plussaa.

Ei ole aina. 

Mutta kateellisia ihmisiä ei kukaan kaipaa ympärilleen. He ovat aina miinusta.

Eihän sitä perintöä mikään pakko ole ottaa vastaan, perinnöstä voi luopua. Joten mikä ongelma?

Kateus on ongelma. Ehdotatko siis, että ihan vain muiden ihmisten kateuden vuoksi ei pitäisi ottaa perintöä vastaan? No huh huh.

Tosiaan, kateus vie kalatkin vedestä.

Ei, vaan että jos kokee perinnön olevan ongelma, niin siitä voi valittamisen sijaan luopua. Jostain kumman syystä harva kuitenkaan tekee niin, vaan yleensä perintö otetaan vastaan.

Ei sanottu, että perintö on ongelma, vaan kateus perinnöstä.

Perinnöt voivat olla monellakin tapaa työläitä, ja setvimiseen menee aikaa ja energiaa. Joillakin menee myös ihmissuhteita, kun joku perillinen ilmaisee suruaan tappelemalla tavarasta ja varoista.

Tällaisesta sitten joku täysin ulkopuolinen ihminen jaksaa olla kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Miten muutes menee? Kun perheestä on kuollut esimerkiksi onnettomuudesta toinen vanhemmista ja lapset ja toinen vanhemmista jäänyt eloon, niin saako sieltä kuolleen vanhemman kuolinpesästä maksaa myös ne lasten hautajaisten? Vai pitääkö elossa olevan vanhemman kustantaa ne omistaan, kun lapsilla ei ole rahaa tileillään?

Varsin mielenkiintoiseksi menee kuvio varsinkin sitten jos kuolleella vanhemmalla on näiden lisäksi vielä elossaolevia lapsia.

Miksi kuvittelet että jotkut olisivat kateellisia perinnöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miten niin, kyllähän perintö helpottaa elämää.

Ainakin helpompaa järjestää hautajaisia kun tilillä on 60000 euroa kuin että 600 euroa.

Yritätkö sanoa, että kateus on tästä syystä aivan perusteltua?

Kyllä on pieni ihminen joka kadehtii jonkun hautajaisia.

Ei, vaan että hautajaisten järjestäminen on helpompaa kun tilillä on kymppitonneja satasten sijaan. Hautajaisissa maksaa arkun ja kuljetusten lisäksi hautapaikka, mahdollinen tuhkaus sekä muistotilaisuuteen liittyvät kulut. Kaikki tämä on tietty helpompaa järjestää kun ei tarvitse miettiä joka euroa. Mutta ilmeisesti haluat vaan tahallasi ymmärtää tämänkin väärin.

Katso edellisiä kommentteja, joissa aiheena oli perintökateus. Jos kommentoit tähän ketjuun, niin sivuat jotenkin sitä kateuden aihetta, eikö totta?

Mitä hautajaisiin tulee, niin jos vainaja on rutiköyhä, onko aivan pakko pitää valtavat hautajaiset? Ja eikö ole mahdollista saada jotain hautausavustusta? Kaikki ihmiset saadaan jotenkin multiin joka tapauksessa. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista.

Edelleen oli kyse siitä että hautajaisten järjestäminen on vaan helpompaa kun kuolinpesän tilillä on 60k kuin 600 euroa. Se on vaan fakta. On helpompaa vaan mennä, valita ja maksaa, kuin alkaa rustailla jotain anomuksia hautajaiskustannuksista sosiaalitoimeen, joka muutenkin kustantaa vain minimin, arkun ja hautapaikan.

Eikä tarvitse pitää mitään valtavia hautajaisia, tuo 600 euroa ei todennäköisesti riitä edes arkkuun ja tuhkaukseen sekä kuljetuksiin ja hautapaikkaan. Muistotilqisuudesta puhumattakaan.

Ei, vaan kyse oli täysin asiaan osattomien ihmisten käsittämättömästä kateudesta sitä kohtaan, että lähimmäisensä menettänyt ihminen saa perintöä.

Täällä keskustellaan siitä, mikä toisten ihmisten käytöksessä ärsytti läheisensä menettänyttä. Kateellinen käytös ärsyttää. Kun näkee sen, että toinen ihminen ei ollenkaan ymmärrä omaisen surua, vaan ainoastaan kadehtii sitä, että nyt omainen sai jotain.

Sinähän voit perustaa noista hautajaiskuluista oman keskustelun.

Perintöhän on itsessään vaan positiivinen asia. 

Joskus on, toisinaan taas ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet että jotkut olisivat kateellisia perinnöstä?

Ei sitä tarvitse kuvitella. Se näkyy ihan suoraan.

Suomessa ei ole tapana puhua rahasta, joten joillekin voi tulla yllätyksenä kun ystävä lähteekin hoitamaan remonttia perimäänsä taloon Espanjassa tms. Kun itsellä on erilaiset pelimerkit, tilanne valjetessaan joitakin korpeaa, ja alkaa tulla katkeria kommentteja.

Siinä sitten menettää samassa rytäkässä sen vainajan ja sitten nämä kateelliset "ystävät".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miksi se ärsyttää? Eiköhän perintö aina ole plussaa.

Ei ole aina. 

Mutta kateellisia ihmisiä ei kukaan kaipaa ympärilleen. He ovat aina miinusta.

Eihän sitä perintöä mikään pakko ole ottaa vastaan, perinnöstä voi luopua. Joten mikä ongelma?

Kateus on ongelma. Ehdotatko siis, että ihan vain muiden ihmisten kateuden vuoksi ei pitäisi ottaa perintöä vastaan? No huh huh.

Tosiaan, kateus vie kalatkin vedestä.

Ei, vaan että jos kokee perinnön olevan ongelma, niin siitä voi valittamisen sijaan luopua. Jostain kumman syystä harva kuitenkaan tekee niin, vaan yleensä perintö otetaan vastaan.

Ei sanottu, että perintö on ongelma, vaan kateus perinnöstä.

Perinnöt voivat olla monellakin tapaa työläitä, ja setvimiseen menee aikaa ja energiaa. Joillakin menee myös ihmissuhteita, kun joku perillinen ilmaisee suruaan tappelemalla tavarasta ja varoista.

Tällaisesta sitten joku täysin ulkopuolinen ihminen jaksaa olla kateellinen.

Noihin setvimisiin voi myös palkata jonkun jos ei itse kykene. Lyhykäisyydessäänhän perintöasiat ovat hyvin yksinkertaisia menevät ihan mahdollisen testamentin ja lain mukaan, kuolleen omaisuus on lueteltu perukirjassa, mikä toimitetaan verottajalle. Verottaja määrittää osakkaiden perintöverot. Perinnöstä taas tehdään perinnönjakosopimus kuolinpesän osakkaisen kesken. Kaikista helpointa on tietty käsitellä pankkitilien saldoa. Kiinteistöjen kohdalla lainhuudatukset haetaan tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei niinkään ärsyttänyt vaan lisäsi suruani se, että jotkut ihmiset kaikkosivat. Pitkän ajan päästä sain kuulla, että "Joo, mä kuulin, että hän kuoli. En ottanut yhteyttä, koska en tiennyt, mitä sanoisin." Saakeli, olisit vaikka sanonut, että et tiedä, mitä sanoa, mutta et halunnut jättää minua yksin.

Miten itse käyttäydyit?

Mitä merkitystä sillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet että jotkut olisivat kateellisia perinnöstä?

Ei sitä tarvitse kuvitella. Se näkyy ihan suoraan.

Suomessa ei ole tapana puhua rahasta, joten joillekin voi tulla yllätyksenä kun ystävä lähteekin hoitamaan remonttia perimäänsä taloon Espanjassa tms. Kun itsellä on erilaiset pelimerkit, tilanne valjetessaan joitakin korpeaa, ja alkaa tulla katkeria kommentteja.

Siinä sitten menettää samassa rytäkässä sen vainajan ja sitten nämä kateelliset "ystävät".

Riippuu varmaan ihan siitä miten siitä itse puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei niinkään ärsyttänyt vaan lisäsi suruani se, että jotkut ihmiset kaikkosivat. Pitkän ajan päästä sain kuulla, että "Joo, mä kuulin, että hän kuoli. En ottanut yhteyttä, koska en tiennyt, mitä sanoisin." Saakeli, olisit vaikka sanonut, että et tiedä, mitä sanoa, mutta et halunnut jättää minua yksin.

Miten itse käyttäydyit?

Mitä merkitystä sillä on?

Sitä merkitystä, että surevakin on vastuussa omasta käytöksestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei häiritse ihmisten kömpelöt lohdutusyritykset. Eivät ihmiset aina osaa, mutta onhan se ihan sympaattista, että edes yrittävät.

Eniten ärsyttää ilmiselvä kateus perinnöistä. Se on epäempaattista ja todella vastenmielistä.

Miksi se ärsyttää? Eiköhän perintö aina ole plussaa.

Ei ole aina. 

Mutta kateellisia ihmisiä ei kukaan kaipaa ympärilleen. He ovat aina miinusta.

Eihän sitä perintöä mikään pakko ole ottaa vastaan, perinnöstä voi luopua. Joten mikä ongelma?

Kateus on ongelma. Ehdotatko siis, että ihan vain muiden ihmisten kateuden vuoksi ei pitäisi ottaa perintöä vastaan? No huh huh.

Tosiaan, kateus vie kalatkin vedestä.

Ei, vaan että jos kokee perinnön olevan ongelma, niin siitä voi valittamisen sijaan luopua. Jostain kumman syystä harva kuitenkaan tekee niin, vaan yleensä perintö otetaan vastaan.

Ei sanottu, että perintö on ongelma, vaan kateus perinnöstä.

Perinnöt voivat olla monellakin tapaa työläitä, ja setvimiseen menee aikaa ja energiaa. Joillakin menee myös ihmissuhteita, kun joku perillinen ilmaisee suruaan tappelemalla tavarasta ja varoista.

Tällaisesta sitten joku täysin ulkopuolinen ihminen jaksaa olla kateellinen.

Kyllä. Minä olen yksi kateellinen. Minulta kuoli vanhemmat parin vuoden välein. Molemmat käytännössä varattomia. Toinen ulosotossa. Maksoimme veljeni kanssa hautajaiset. Kaverini vanhemmat kuolivat. Peri veljensä kanssa ensin äidiltään 500 000€ molemmat. Sitten isältään n. 2 miljoonaan euroa molemmat. Kaverilla vaikea suhde vanhempiinsa. Meillä henkistä ja fyysistä väkivaltaa oli. Nyt kuulemma on vain oikeus ja kohtuus, että on helpompi elämä ja saa korvausta paskoista vuosista. Jopa joo. Tasan  ei mene nallekarkit. Kaveri muuttui äkkirikastumiset takia myös täysin kusipääksi. En ole enää tekemisissä.