En laihdu syömällä vähemmäm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Ihan typerää ensimmäisenä olettaa kyseessä olevan jonkun äärimmäisen harvinaisen sairauden. Suomessa on satoja tuhansia ylipainoisia ja 99,99 % tapauksista syy on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Missä "laskelmassa"? Haiman kunto tai metabolinen oireyhtymä ei muuta sitä tosiasiaa, että kun syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Kuten tuossa aiemmin joku vastasin, sennoman todellisen kulutuksen näkee kokeilemalla. Eli vähennetään kaloreita maltillisesti pitkällä aikavälillä seuraten tuloksia. Ja jojoilua pitää välttää ja tehdä muutokset maltillisesti ja pitää ne kuukausia. Mikäli on muita terveysongelmia, laihdutuksessa on hyvä käyttää apuna ammattilaisia, sillä ilman ammattilaisapua voi aiheuttaa itselleen tuhoa. Terveillä pahinta jojoilusta yms. on lähinnä painon nousu. Jos on sisäelinsairauksia, diabetes tms. voi kuolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Ihan typerää ensimmäisenä olettaa kyseessä olevan jonkun äärimmäisen harvinaisen sairauden. Suomessa on satoja tuhansia ylipainoisia ja 99,99 % tapauksista syy on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää.

Metabolinen oireyhtymä on noin 60%:lla suomalaisista. Ei se mikään harvinainen tauti ole. Tiedätkö mikä on sen syntymekanismi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Ihan typerää ensimmäisenä olettaa kyseessä olevan jonkun äärimmäisen harvinaisen sairauden. Suomessa on satoja tuhansia ylipainoisia ja 99,99 % tapauksista syy on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää.

Metabolinen oireyhtymä on noin 60%:lla suomalaisista. Ei se mikään harvinainen tauti ole. Tiedätkö mikä on sen syntymekanismi? 

Metabolisen oireyhtymän hoitona on laihdutus ja terveet elämäntavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikkumisesta sen verran: moni ajattelee, että liikkuu paljon kun käy 4 kertaa viikossa salilla. Ja siis, eihän se väärin ole. Mutta miten teidän päivän muu aktiivisuus? Se nimenomainen arkiliikunta? Huomasin, että sillä oli ainakin omalla kohdalla ihan valtava merkitys painon putoamiseen, ruokavalion lisäksi tietty. Käyn pari kertaa viikossa salilla, päivittäin on koiralenkit, mutta sen lisäksi yritän siis kävelle ne matkat mitkä pystyn. Töihin aloin mennä tousella bussilla, jonka pysäkki jää kauemmaksi ja kävelyä työpaikalle tulee 25 min suuntansa.

Tämäpä juuri. Perusarkiaktiivisuus monilla on vähäistä, vaikka saatetaankin kuvitella, että eletään jotenkin tosi aktiivisesti, kun on koko ajan kiire. Nuorena oli helppo pysyä hoikkana, kun ei ollut autoa ja piti kävellä ja pyöräillä joka paikkaan. Myös salitreenien tehokkuudessa on monella kehittämisen varaa. Salilla monesti huomaa miten ihmiset haahuilee ilman tavoitetta pisteeltä toiseen. Kannattaisi edes yksi personal trainer-tunti ottaa, jos tekniikat ei ole hallussa tai vähintään hankkia laadukas verkkovalmennus, jotta tekemiseen tulee jotain järkeä. Vaikka liikunta ei itsessään laihduta, mutta lihas kuluttaa energiaa ja siksi auttaa painonhallinnassa.

Tämä. Se salilla käyminen ei yksinään tarkoita vielä mitään, siellä pitäisi myös tehdä muutakin kuin maata selaamassa puhelinta. Eikä mikää sali merkitse mitään, jos ruoka on liian energiapitoista jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän vastaava tilanne kuin ap,lla. Liikuin jo ennestään päivittäin, ja söin ravitsemussuositusten mukaan. Paino oli jo useamman vuoden pysytellyt suunnilleen samassa ylipainolukemassa. 

Lisäsin liikuntaa ja kasviksia sekä proteiinia ruokavalioon. Lihasmassaa tuli lisää ja sain noin 8 kg painoa pois. 

Mutta, nyt se paino on jymähtänyt sitten tähän. Vyötärö on 8 cm kapeampi, kunto on parempi ja laskettu kalorinkulutus on minulla päivästä riippuen noin 2400-3300. Syön aktiivisena päivänä noin 1900 -2100 kcal ja tavallisena päivänä, kun kulutus on tuo 2300 (kävelen silloinkin keskimäärin 12 000 askelta päivässä) mutta esim kuntosali puuttuu, niin silloin syön 1700 kcal.

Olen siis kalorivajeessa koko ajan mutta syön silti mielestäni hyvin. En syö vaaleita jauhoja enkä sokeria. Proteiinia saan riittävästi jne. Vettä olen aina juonut ja juon. 

Silti paino on ollut nyt samassa lukemassa jo kuukauden. Tähänkö tämä hyvin alkanut terveysprojekti sitten jämähti? Olisi vielä lisääkin kiloja mistä pitää päästä eroon. Kalorivaje siis koko ajan noin 400-1000 per päivä, keskimäärin 600-700. Ja todellakin kirjaan joka lusikallisen ylös. 

Mistä päättelet olevasi kalorivajeessa? Ehkä suurikokoisempana olit, mutta nykyisin peruskulutuksesi on laskenut sen verran alhaisemmaksi.

Olen kyllä huomioinut tämänkin. Aikaisemmin kulutuskin oli siis enemmän. 

Olen kuullut paljon näitä, että ensin paino laskee,sitten pysyy paikoillaan ja sitten taas jossakin välissä laskee. 

Ihan varmasti olen kalorivajeessa, kun liikun nykyään todella paljon ja monipuolisesti. 

Säästöliekkikään tämän ei pitäisi olla näillä kaloreilla. 

Todellisuudessa liikunta kuluttaa yllättävän vähän kaloreita. Tunnin kävelylenkki voi olla 200 kcal joka vastaa yhtä korvapuustia. Yleensä ihmiset yliarvioi liikunnalla kuluttamansa energian määrän. Liikunnan pitää olla tosi rankkaa ja todella pitkäkestoista jotta sillä saa lisättyä merkittävästi kulutusta.

Toki liikunnalla on myös muita terveyshyötyjä! En tietenkään sano, ettei pitäisi liikkua. Ehdottomasti kannattaa, mutta ei se vaan mikään oikotie painon pudotukseen ole. Kaikki lähtee ruokavaliosta! Täytyy vaan yksinkertaisesti syödä vähemmän kuin kuluttaa. Tyypillisesti se tarkoittaa vielä vähemmän ruokaa kuin mitä kuvittelee. Eikä se ole kivaa.

Keho myös adaptoituu liikuntaan ja kaloreita ei kulu liikkumalla niin paljoa kuin taulukoissa esitetään.

Kyllä liikunta kulutusta lisää. Mutta lisää myös ruokahalua. Monelle haasteellinen Temppu on olla ylikompensoimatta sitä lisääntynyttä kulutusta  

 

Eri

Olet väärässä tuon ruokahalun suhteen. Raskas tai kohtalainen liikunta laskee nälkähormoni greliinin tasoa ja lisää kylläisyyssignaaleja.  Tutkimuksissa on  haivattu, että säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä ruokahalun säätely näyttää keskimäärin toimivan paremmin kuin ei liikkuvilla.

Jos minä käyn tunnin kävelylenkillä niin varmasti sen jälkeen maistuisi korvapuusti ja karjalanpiirakka. Tällä tavalla todellisuudessa tulisin syöneeksi enemmän kuin mitä liikunnalla sain kulutettua.

Näitten kanssa pitää olla tosi tarkkana jos haluaa onnistua. Kaloreita tulee tosi salakavalasti jopa pienellä välipalalla. Ei ole olemassa mitään "se oli vain pieni pala leipää" ruokaa silloin kun ollaan dieetillä. Juuri tuommoisella muutama keksi silloin tällöin napostelulla on hirmu suuri merkitys pitkässä juoksussa.

Treeni ei ollut tarpeeksi raskas tai sitten sulla se ei toimi kuten monilla muilla. 

Numerot ei valehtele. Tunnin kävelylenkki ei tosiaan tuon enempää kuluta. Se ei ole kuin pari suupalaa niin se energiamäärä on syöty.

Siinä on tämä ongelman ydin. On aivan liian helppoa syödä parissa sekunnissa sen verran minkä kuluttamiseen saa hikoilla koko tunnin jumppapuku päällä.

Siksipä painonhallinta onkin paljon helpompaa syömällä vähemmän kuin yrittämällä kuluttaa syödyt liikakalorit.

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että Neuvostoliiton työleireillä ei ollut yhtään lihavaa.  Ei myöskään sademetsien raivaajissa Etelä-Amerikassa .

Ei muuten Suomessakaan 50-luvulla nuorissa henkilöissä tai ainakin se oli äärimmäisen harvinaista.

Mutta kai nykyään ne hormonit.

(Ultra)prosessoitu ruoka on muuttanut tutkitusti mm hormonitoimintaa. Syy on ruokateollisuuden, sillä se kasvattaa heidän kassaansa mitä enemmän ruoka on prosessoitu ja mm piilosokerilla höystetty, sillä se on addiktoivaa. Ennen pikaruoka käsitettiin ultraprosessoiduksi, mutta katsokaapa vaan prisman ruokahyllyjä, miten pitkät rivit siellä on vaihtoehtoja. On vaikeampaa löytää sellaista missä ei ole lisättyä sokeria kuin missä olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Olet ihan jäljillä mutta kun ei ole sitä kalorimittaria kehitetty että tietäisi sen oman todellisen kulutuksensa jotta voisi syödä vähemmän. Sinä oletat että kaikilla ihmisillä on täsmälleen sama kulutus ja tietty laskennallinen kalorimäärä taatusti toimii ja laihduttaa. Ihminen on kuitenkin sen verran monimutkainen olento että mitkään robotille määritetyt lukemat eivät kaikilla toimi. Itse asiassa aika harvoilla ihmisillä toimii. Yksikin aineenvaihduntasairaus ja määritteleminen on täysin mahdotonta.

Oman todellisen kulutuksen voi selvittä kokeilemalla. Yksinkertaisesti vähän kerrallaan vähentää kalorien saantia kunnes paino rupeaan tippumaan. Ei tästä asiasta sen monimutkaisempaa ongelmaa kannata tehdä.

Minä nimenomaan kokeilin näin ja pääsin 1200 kcaliin ja työliikuntaa lisäksi 6-10h päivässä. Ei lähtenyt yhtään kiloa vuoden aikana. Enempää en jaksanut tuolla kalorimäärällä. Sain muutaman vuoden päästä kilpirauhasen vajiksen diagnoosin. Nyt syön noin 1500-1800 kcal päivässä enkä liho yhtään, vähentämäll en laihdu. Eräs lääkäri sanoi että vajis on sama kuin karhuilla talviuni, kilpirauhanen lepotilassa. Eli pitäisi nukkua syömättä puoli vuotta niin heräisi hoikkana. Mitenkähän tuo onnistuis? Jos syön 1000 tai alle kcal, en jaksa edes kotitöitä tehdä, uupumus valtaa jo roskia viedessä. Olen aina sanonut ja sanon jatkossakin että odotapa kun itse sairastut ja olet ilman lääkkeitä vaikka edes 10 vuotta niin ymmärrät. Minä olin 25 vuotta ja lihoin 40 kg. Nyt on vajaa 20 kg lähtenyt hormonilääkkeellä mutta tähän jämähti, mikään ei enää auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Ihan typerää ensimmäisenä olettaa kyseessä olevan jonkun äärimmäisen harvinaisen sairauden. Suomessa on satoja tuhansia ylipainoisia ja 99,99 % tapauksista syy on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää.

Metabolinen oireyhtymä on noin 60%:lla suomalaisista. Ei se mikään harvinainen tauti ole. Tiedätkö mikä on sen syntymekanismi? 

Metabolisen oireyhtymän hoitona on laihdutus ja terveet elämäntavat

Miten metabolisen oireyhtymän hormoniepätasapaino kannattaa tässä prosessissa huomioida?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että Neuvostoliiton työleireillä ei ollut yhtään lihavaa.  Ei myöskään sademetsien raivaajissa Etelä-Amerikassa .

Ei muuten Suomessakaan 50-luvulla nuorissa henkilöissä tai ainakin se oli äärimmäisen harvinaista.

Mutta kai nykyään ne hormonit.

(Ultra)prosessoitu ruoka on muuttanut tutkitusti mm hormonitoimintaa. Syy on ruokateollisuuden, sillä se kasvattaa heidän kassaansa mitä enemmän ruoka on prosessoitu ja mm piilosokerilla höystetty, sillä se on addiktoivaa. Ennen pikaruoka käsitettiin ultraprosessoiduksi, mutta katsokaapa vaan prisman ruokahyllyjä, miten pitkät rivit siellä on vaihtoehtoja. On vaikeampaa löytää sellaista missä ei ole lisättyä sokeria kuin missä olisi. 

En tiedä miten se on vaikeampaa, kun valitsee vaan ne ihan perus raaka-aineet ja tekee itse ruoat. Oma ruokavalioni koostuu pitkälti perunasta, juureksista, kasviksista, jostqin proteiinin lähteestä, hapanmaitotuotteista yms. Leivän ostan valmiina, mutta eipä sinnekään sitä piilosokeria ole upotettu. Leikkeleitä en juurikaan syö, juustoa jonkun verran.

On ihan totta, että varmasti osa syy lihavuuden lisääntymiseen on se valikoiman lisääntyminen valmisruokien, välipalojen yms. suhteen. Aika moni voi kuitenkin ymmärtääkseni vielä vaikuttaa aika paljon siihen mitä ostaa ja syö, ja jos syö 80% ajasta perusterveellisesti, ei ne yksittäiset einesruoat sitä hormonitoimintaa sotke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Missä "laskelmassa"? Haiman kunto tai metabolinen oireyhtymä ei muuta sitä tosiasiaa, että kun syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Kuten tuossa aiemmin joku vastasin, sennoman todellisen kulutuksen näkee kokeilemalla. Eli vähennetään kaloreita maltillisesti pitkällä aikavälillä seuraten tuloksia. Ja jojoilua pitää välttää ja tehdä muutokset maltillisesti ja pitää ne kuukausia. Mikäli on muita terveysongelmia, laihdutuksessa on hyvä käyttää apuna ammattilaisia, sillä ilman ammattilaisapua voi aiheuttaa itselleen tuhoa. Terveillä pahinta jojoilusta yms. on lähinnä painon nousu. Jos on sisäelinsairauksia, diabetes tms. voi kuolla. 

Olet kovasti esittänyt matemaattisia kaavoja kalorinkulutuksesta. Missä vaiheessa kerrot, kuinka elimistön hormonit toimivat ylipainon syntymisessä ja miten metabolisen oireyhtymän hormonitasapainon voi korjata tämä ottamalla parhaalla tavalla huomioon tämän hormoniepätasapainon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän vastaava tilanne kuin ap,lla. Liikuin jo ennestään päivittäin, ja söin ravitsemussuositusten mukaan. Paino oli jo useamman vuoden pysytellyt suunnilleen samassa ylipainolukemassa. 

Lisäsin liikuntaa ja kasviksia sekä proteiinia ruokavalioon. Lihasmassaa tuli lisää ja sain noin 8 kg painoa pois. 

Mutta, nyt se paino on jymähtänyt sitten tähän. Vyötärö on 8 cm kapeampi, kunto on parempi ja laskettu kalorinkulutus on minulla päivästä riippuen noin 2400-3300. Syön aktiivisena päivänä noin 1900 -2100 kcal ja tavallisena päivänä, kun kulutus on tuo 2300 (kävelen silloinkin keskimäärin 12 000 askelta päivässä) mutta esim kuntosali puuttuu, niin silloin syön 1700 kcal.

Olen siis kalorivajeessa koko ajan mutta syön silti mielestäni hyvin. En syö vaaleita jauhoja enkä sokeria. Proteiinia saan riittävästi jne. Vettä olen aina juonut ja juon. 

Silti paino on ollut nyt samassa lukemassa jo kuukauden. Tähänkö tämä hyvin alkanut terveysprojekti sitten jämähti? Olisi vielä lisääkin kiloja mistä pitää päästä eroon. Kalorivaje siis koko ajan noin 400-1000 per päivä, keskimäärin 600-700. Ja todellakin kirjaan joka lusikallisen ylös. 

Mistä päättelet olevasi kalorivajeessa? Ehkä suurikokoisempana olit, mutta nykyisin peruskulutuksesi on laskenut sen verran alhaisemmaksi.

Olen kyllä huomioinut tämänkin. Aikaisemmin kulutuskin oli siis enemmän. 

Olen kuullut paljon näitä, että ensin paino laskee,sitten pysyy paikoillaan ja sitten taas jossakin välissä laskee. 

Ihan varmasti olen kalorivajeessa, kun liikun nykyään todella paljon ja monipuolisesti. 

Säästöliekkikään tämän ei pitäisi olla näillä kaloreilla. 

Todellisuudessa liikunta kuluttaa yllättävän vähän kaloreita. Tunnin kävelylenkki voi olla 200 kcal joka vastaa yhtä korvapuustia. Yleensä ihmiset yliarvioi liikunnalla kuluttamansa energian määrän. Liikunnan pitää olla tosi rankkaa ja todella pitkäkestoista jotta sillä saa lisättyä merkittävästi kulutusta.

Toki liikunnalla on myös muita terveyshyötyjä! En tietenkään sano, ettei pitäisi liikkua. Ehdottomasti kannattaa, mutta ei se vaan mikään oikotie painon pudotukseen ole. Kaikki lähtee ruokavaliosta! Täytyy vaan yksinkertaisesti syödä vähemmän kuin kuluttaa. Tyypillisesti se tarkoittaa vielä vähemmän ruokaa kuin mitä kuvittelee. Eikä se ole kivaa.

Keho myös adaptoituu liikuntaan ja kaloreita ei kulu liikkumalla niin paljoa kuin taulukoissa esitetään.

Kyllä liikunta kulutusta lisää. Mutta lisää myös ruokahalua. Monelle haasteellinen Temppu on olla ylikompensoimatta sitä lisääntynyttä kulutusta  

 

Eri

Olet väärässä tuon ruokahalun suhteen. Raskas tai kohtalainen liikunta laskee nälkähormoni greliinin tasoa ja lisää kylläisyyssignaaleja.  Tutkimuksissa on  haivattu, että säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä ruokahalun säätely näyttää keskimäärin toimivan paremmin kuin ei liikkuvilla.

Voi se niinkin tehdä. Mutta jos kulutan volyymitreenipäivänä +600kcal siihen nähden mitä kuluttaisin lepopäivänä, niin olisi perin outoa että kroppani ei sen vuoksi haluaisi enemmän energiaa. Tai jos vertaa muurarin hantin ja arkkitehdin työpäivää, niin olisi omituista, ettei ensimmäisen tekisi mieli syödä enemmän. 

Mutta tiedän mitä tarkoitat. Sitä liikunnan kulutusvaikutusta on vaan helppo yliarvioida. Ja jolloin antaa luvan itselleen syödä enemmän mitä olisi tarpeen lisätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusajatus ON yksinkertainen. Syö vähemmän kuin kulutat. KAIKKI laihtuu sillä. Jos koet olevasi poikkeus mene johonkin nälänhätämaahan asumaan. Ja kerro heille teoriastasi. Ja siinä samalla säästät sievoisen summan rahaa ruokakuluista, sillä tavallisilla ihmisillä ruokaan kuluu 200-300e. 

 

Mutta on totta ettei paino laske lineaarisesti. Mutta jos ruokavaliota jatkaa tarpeeksi kauan, kohtuullisilla muutoksilla, sitä kyllä laihtuu. Ja toki on vielä psyykkiset tekijät. Vähemmän syöminen ei aina ole helppoa tai suositeltavaa, jos elämässä on akuutteja kuormitustekijöitä.

Valitetttavasti asia ei mene niin, vaikka kuinka jankuttaisit. Tietenkin vauvapalstalla tiedetään paremmin kuin mitä johtavat asiantuntijat ja tutkijat kertovat. :D

Kyllä se menee.

 

Ongelmia aiheuttaa

A) jojoilu (kitudietti lyhyen aikaa ja sit mässäily)

B) nopeiden tulosten odottaminen ja kun tuloksia ei tule, luovutetaan

C) se, että kalorit ja kulutus lasketaan väärin. Se, että tuntee halua syödä ei välttämättä tarkoita kalorivajetta vaan voi olla mihin tahansa riippuvuuteen verrattava vieroitusoire.

D) se, että todella asiat saisi teoriasta käytäntöön voi olla vaikea asia psyykkisten tekijöiden vuoksi. Ihan kuten esim. alkoholismista ei parannuta vain sillä, että tiedostaa juomisen olevan huono juttu.

 

On yksinkertainen fakta, ettei yksikään ihmiskeho luo energiaa tyhjästä.

Miten tuossa laskelmassa otetaan huomioon haiman kunto ja metabolinen oireyhtymä? En ole nähnyt niistä mitään mainintaa.

Tai PCOS (PMOS), kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, ahmintahäiriö, fibromyalgia, ME/CFS, vaihdevuodet, univaikeudet ja -sairaudet, ADHD, fyysiset vammat, lääkkeet, jotka lisäävät ruokahalua tai lihomista muusta syystä tai se, että joillakin ei tule kylläisyydentunnetta jne. 

Syyttely ja vähättely ei ainakaan auta ketään laihtumaan. Jotkut eivät vain ymmärä, että kaikkien aineenvaihdunta ja mahdollisuudet eivät ole samanlaisia kuin itsellä ja kuvittelee tietävänsä enemmän kuin lääkärit ja muut asiantuntijat. Ohjeet ovat samaa tasoa kuin käskeä masentunutta ottamaan itseään niskasta kiinni tai pyörätuolilla liikkuvaa ryhdistäytyä ja kävellä portaat ylös, kun minäkin pystyn. Ps. Olen itse laiha, niin turha tulla provosoimaan tai kohdistamaan läskivihaa minuun. 

Se, mikä toimii juuri itselle, ei välttämättä toimi toiselle. Asiat ovat monimutkaisia. Oman kokemuksen tai valtaväestön kokemuksen yleistäminen ja neuvojen jankuttaminen ei ole viisasta, jos puhutaan esimerkiksi aineenvaihdunnan hidastamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että Neuvostoliiton työleireillä ei ollut yhtään lihavaa.  Ei myöskään sademetsien raivaajissa Etelä-Amerikassa .

Ei muuten Suomessakaan 50-luvulla nuorissa henkilöissä tai ainakin se oli äärimmäisen harvinaista.

Mutta kai nykyään ne hormonit.

(Ultra)prosessoitu ruoka on muuttanut tutkitusti mm hormonitoimintaa. Syy on ruokateollisuuden, sillä se kasvattaa heidän kassaansa mitä enemmän ruoka on prosessoitu ja mm piilosokerilla höystetty, sillä se on addiktoivaa. Ennen pikaruoka käsitettiin ultraprosessoiduksi, mutta katsokaapa vaan prisman ruokahyllyjä, miten pitkät rivit siellä on vaihtoehtoja. On vaikeampaa löytää sellaista missä ei ole lisättyä sokeria kuin missä olisi. 

Varmasti ne on yksi syy hormonitoiminnan häiriöihin. Ultraprosessoidussa ruoassa piilosokeri ei ole pahin lihavuuden lisääjä, vaan nimenomaan esimerkiksi kevyttuotteet aiheuttavat lihomista. Jotkut lisäaineet on kehitetty addiktoiviksi. Tästä oli YLEllä dokkari talvella. 

Tiedän ap tunteen. Minulla on sama tilanne. Olen käynyt läpi laihdutusryhmän, ravintoterapeutin (3 kert.), Rybelsus-lääkkeen (6 kk), personal trainerin jne. Liikuntaa harrastan paljon. Laskin kalorit 1000 kaloriin. Nestettä keräsi elimistöön enkä laihtunut. Hiukset lähti päästä mutta kilot eivät karisseet. Varmasti ajan kanssa olisin laihtunut mutta ei olisi ollut muuten tervettä jatkaa noilla kaloreilla. Jos pidän kalorit 1600-1700, en laihdu. Inbodymittauksen mukaan koomakulutukseni on 1600 kaloria ja lihasmassaa paljon. Varmaan semmoinen 1400-1500 kaloria laihduttaisi hitaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että Neuvostoliiton työleireillä ei ollut yhtään lihavaa.  Ei myöskään sademetsien raivaajissa Etelä-Amerikassa .

Ei muuten Suomessakaan 50-luvulla nuorissa henkilöissä tai ainakin se oli äärimmäisen harvinaista.

Mutta kai nykyään ne hormonit.

(Ultra)prosessoitu ruoka on muuttanut tutkitusti mm hormonitoimintaa. Syy on ruokateollisuuden, sillä se kasvattaa heidän kassaansa mitä enemmän ruoka on prosessoitu ja mm piilosokerilla höystetty, sillä se on addiktoivaa. Ennen pikaruoka käsitettiin ultraprosessoiduksi, mutta katsokaapa vaan prisman ruokahyllyjä, miten pitkät rivit siellä on vaihtoehtoja. On vaikeampaa löytää sellaista missä ei ole lisättyä sokeria kuin missä olisi. 

Kukaan ei työnnä väkisin niitä berliininmunkkeja ja grillimakkaroita sun kurkusta alas. Kaupassa myydään myös kaalia ja kaurahiutaleita. Jokaisella on itse vastuu omista syömisistään. Ei se ole mikään salaliitto jos tyhmyyttäsi ostat vaan sipsejä ja karkkia.

Vierailija kirjoitti:

Laihdutusketjuissa aina etsitään kaikki mahdolliset syyt ettei  kannattas alkaa liikkumaan.

Eihän tässä siitä ole ollut kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että Neuvostoliiton työleireillä ei ollut yhtään lihavaa.  Ei myöskään sademetsien raivaajissa Etelä-Amerikassa .

Ei muuten Suomessakaan 50-luvulla nuorissa henkilöissä tai ainakin se oli äärimmäisen harvinaista.

Mutta kai nykyään ne hormonit.

(Ultra)prosessoitu ruoka on muuttanut tutkitusti mm hormonitoimintaa. Syy on ruokateollisuuden, sillä se kasvattaa heidän kassaansa mitä enemmän ruoka on prosessoitu ja mm piilosokerilla höystetty, sillä se on addiktoivaa. Ennen pikaruoka käsitettiin ultraprosessoiduksi, mutta katsokaapa vaan prisman ruokahyllyjä, miten pitkät rivit siellä on vaihtoehtoja. On vaikeampaa löytää sellaista missä ei ole lisättyä sokeria kuin missä olisi. 

Kukaan ei työnnä väkisin niitä berliininmunkkeja ja grillimakkaroita sun kurkusta alas. Kaupassa myydään myös kaalia ja kaurahiutaleita. Jokaisella on itse vastuu omista syömisistään. Ei se ole mikään salaliitto jos tyhmyyttäsi ostat vaan sipsejä ja karkkia.

Ihmiset eivät kuitenkaan ole immuuneja markkinoinnille, kaukana siitä, ja kauppojen tuotevalikoimasta pieni vähemmistö on peruselintarviketta, jonka valmistaminen ateriaksi vaatii enemmän tai vähemmän aikaa ja vaivaa.

Laihdun. Mitä sä selität?

Mä turvotan sut, kun sä et enää anna peräluukkua.