Miksi naiset ovat niin huonoja kommunikoimaan, että ero tulee miehelle aina yllätyksenä?

Voin omalta kohdaltani kertoa, että useaan otteeseen (eli apn mukaan nalkutin) kerroin ex-miehelleni, että jos tietyt (kerroin, mitkä) asiat parisuhteessaamme eivät parane, en voi jäädä suhteeseen, vaan tulee ero. Miehen vastaus oli, että uhkailen häntä. Vastasin, että en, vaan kerron, kuinka tulee käymään, jos emme ala korjaamaan yhdessä  asioita välillämme. 

Miehelle kommunikaation puute ei ollut mikään ongelma. Tietenkään, kun "ei ole mitään puhuttavaa". Asia selvä, en voi, enkä halua, pakottaa ketään puhumaan. 

Yllätyserosta kohta 8 vuotta, nyt parisuhteessa, jossa kommunikointi sujuu molempiin suuntiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu sillee että niille sanoo jotain. Se juttelu saattaa vaikuttaa sillee että se (tässä tapauksessa) mies "muuttuu" viikoksi ja sitten se sama vanha taas jatkuu. Jos niist asioista täytyy kokoajan jauhaa ja mikää ei tule luonnostaan niin se suhde on jo alkujaansakkin tuhoon tuomittu. Jos 2 kypsää aikuista juttelee niin asia on ihan erilainen, mutta yleensä se on just niin, että siinä "juttelee" 2 epäkypsää aikuista, eli se menee aina riitelyksi ja "muututaan" viikoksi ja sitä toistetaan vuosia, ennen kuin joku oikeasti tajuaa sen kaikkein oleellisimman pointin, että henkilö kasvaa ainoastaan omasta tahdosta ja olemalla itsekseen, eikä jankuttamalla. 

Tunnistan niin! Melkein olisi naurattanut, jos en olisi ollut niin loppu, miten mies välillä, kun olin avautunut, miten väsynyt olen, tsemppasi kotitöissä muutaman päivän ja sen jälkeen olikin taas kadonnut omiin juttuihinsa. 

Olin kuulemma narsisti, joka haluaa määräillä häntä ja kieltää kaiken. Ja nyt siis puhutaan perheenisästä, jolla neljä pientä lasta ja joka juoksee maratooneja. Itse kävin kokoaikatöissä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli ero niin että olin kolme vuotta puhunut siitä, millaiset asiat minusta tuntuvat pahalta ja mihin toivoisin muutosta.

 

Ensin ihan kauniisti pyysin, että voisitko tämän viikonlopun viettää kotona sen sijaan että joisit kavereiden kanssa. Pyysin ihan kauniisti, että voisitko tänään tulla mun kanssa yhdessä nukkumaan. Pyysin, että lähtisitkö mukaan ulos kävelylle tai joskus ulos syömään.

 

Ei reagoinut näihin pyyntöihin mitenkään. Sitten aloinkin nalkuttamaan ja säännöllisesti parin viikon välein itkien kerroin toiveista. Joskus suutuin ja silloin korotin ääntä ja kysyin että miksi sä teet näin ja miksi et koskaan niinkuin toivoisin.

 

Mies oli tosi välinpitämätön ja petti lupauksiaan jatkuvasti. Kerroin monta kertaa, että mä en jaksa tätä kovin kauaa ja on ihan ajan kysymys että jatkan elämää ilman häntä. Sitten kun kerroin että nyt tulee ero, hän oli ihan puulla päähän lyöty ja tuli kuulemma ihan puskista ero.

 

Oltiin erossa vuoden ja palattiin yhteen. Sanoin miehelle, että asioiden on nyt muututtava tai muuten ero on lopullinen. Pikkuhiljaa mies oikeasti korjasi käytöstään ja myöhemmin pahoitteli ettei ole kuunnellut ja sitä kun piti mua itsestäänselvyytenä. Nykyisin ei mies enää juo, ja viettää perheen kanssa oikeasti aikaa. Valvoo tosin myöhään ja nukkuu puoleen päivään, mutta se on aika pientä siihen verrattuna miten asiat joskus oli.

 

Se on kyllä jännää, ettei oikeasti ymmärtänyt että jotain on vialla vaikka puoliso itkee ja nalkuttaa jatkuvasti. Oli kuulemma oikeasti luullut, että naiset vaan jotenkin luonnostaan nalkuttaa ja se kuuluu asiaan.

 

En tiedä kuinka usein erot päätyy siihen että palaataankin yhteen ja suhde paranee. Usein taitaa yhteen paluu olla vaan samaa p*skaa samassa paketissa?

Tämä mies on siirtynyt kovempiin aineisiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet ovat niin saatanan tyhmiä että tulkitsevat oikeasta asiasta puhumisen turhaksi pälätykseksi ja nalkutukseksi? Siksi että he haluavatkin tulla jätetyiksi, jotta heidän ei tarvitsisi kantaa vastuuta eroamisesta ja omien lastensa elättämisestä. Mieluummin sitten ulisevat palstalla vieraannuttamisesta ja elatusmaksuista.

Miksi naiset ovat niin saatanan tyhmiä että luulevat tyhjänpäiväisen nalkutuksen ja kaikesta ongelmien tekemisen tärkeäksi? Siksi, että haluavat kuun taivaalta ja koska mikään ei lopulta riitä. Halutaan kävelevä kukkaro ja miehestä koira, joka hyppää käskystä. Mieluummin sitten ulisevat palstalla miesten pahuudesta ja omasta täydellisyydestään samalla kun vieraannuttavat systemaattisesti lapsia isästään.

Oksettavaa, mutta sellaista tämä nykyisin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on aina uhri, yhyy.

Ja mitä miehille on hoettu vuosia? Mies! Älä edes luule, että kelpaat tuollaisena. Sinä olet vain vajavainen nainen. Jos opettelisit käyttäytymään kuin nainen, voisit viimein nousta tuosta selkärangattomasta surkeudestasi.

Heikko itsetunto ei ole naisten syy. Isä unohti kehua poikaansa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen vihjailee vaikka naisille on kerrottu vuosikymmenet että miehille tulee puhua suoraa kiertelemättä ja kaartelematta?

Vihjailijoita ja kiukkuajia on miehissäkin. Varsinkin autisteissa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellaiset kokemukset, että olen seurustellut etäsuhteessa miehen kanssa 6-9kk ja sitten ihan yhtäkkiä mies ei haluakaan enää jatkaa seurustelua,vaikka on just tyyliin viikko aiemmin vietetty kiva viikonloppu yhdessä. 

 

Kun myöhemmin sain selityksen, vastasi toinen mies, että hän oli päättänyt etsiä parempaa seuraa ja toinen mies oli vaan yksinkertaisesti kyllästynyt.

 

Eli kyllä miehillä enemmän tulee näitä spontaaneja päätöksiä suhteen päättämisestä.

Mainitsemasi syyt ovat aivan hyväksyttäviä ja valideja naisten keskuudessa - miksei siis miestenkin?

Ei sellaisessa suhteessa tarvitse olla toista miellyttääkseen, josta itselle tulee vain paha olo. Sinun pitää katsoa peiliin. Sieltä se syy löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen vihjailee vaikka naisille on kerrottu vuosikymmenet että miehille tulee puhua suoraa kiertelemättä ja kaartelematta?

Vihjailijoita ja kiukkuajia on miehissäkin. Varsinkin autisteissa.

Ja kiintymyssuhdevaurioisissa sekä persoonallisuushäiriöiden piirteitä ilmentävissä.

Naiset ovat oikukkaita hormonaalisia lapsia, jotka eivät itsekään tiedä, mitä haluavat. Miehen ei kannata koskaan liikaa kiintyä naiseen, koska nainen tuskin tuntee samoin ja voi toimia täysin mielivaltaisesti hetkenä minä hyvänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen vihjailee vaikka naisille on kerrottu vuosikymmenet että miehille tulee puhua suoraa kiertelemättä ja kaartelematta?

Vihjailijoita ja kiukkuajia on miehissäkin. Varsinkin autisteissa.

Ja kiintymyssuhdevaurioisissa sekä persoonallisuushäiriöiden piirteitä ilmentävissä.

Minävaurioiset ovat parisuhteilijoina ja vanhemman roolissa alinta pohjasakkaa.

Nainen alkaa keksimään toinen toistaan järjettömämpiä "ongelmia" ja kiukuttelee saastapalstalla kuinka kaikki miehet sitä ja miehet tätä samalla kun itse toimii tismalleen samoin. Ero tuollaisessa tilanteessa on siunaus, oli aloitteen tekijä kumpi tahansa. Et sinä ole täydellinen, etkä edes siedettävä. Olet vain yksi mitätön ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat oikukkaita hormonaalisia lapsia, jotka eivät itsekään tiedä, mitä haluavat. Miehen ei kannata koskaan liikaa kiintyä naiseen, koska nainen tuskin tuntee samoin ja voi toimia täysin mielivaltaisesti hetkenä minä hyvänsä. 

Erittäin hyvin kiteytetty. Totuus ei pala tulessakaan.

Parisuhdepuheessa viljelty vanha totuus on, että miehille naisen erotoive tulee usein yllätyksenä. Miessakit ry:n kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkosen mukaan tavat puhua tunteista suhteessa voivat olla niin erilaisia, että naisen toive erosta tulee lopulta miehelle yllätyksenä.
– Miehet eivät ehkä ole tajunneet, millä syvyydellä ongelmat ovat parisuhteessa, Kekkonen sanoo.
Miessakit ry:n kyselyssä miehet kertoivat yhdeksi suhteen ongelmaksi sekä oman että kumppanin vajavaisen kommunikoinnin.
– Miehet ymmärtävät tämän kommunikoinnin merkityksen yhä paremmin, Kekkonen sanoo.
Toisinaan suhteessa ollaan odottelemassa parempia aikoja ja sitä, että tilanne jotenkin selviäisi.
– Miehet voivat ehkä joskus toivoa liian pitkään. Kestää tilanteessa, jossa ei kannattaisikaan kestää, Kekkonen sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on edelleen kotitaloudellinen valta ja parisuhde nähdään naisen lasien läpi katsottuna. Miestä yritetään ajaa nyt vuorostaan kotiin lasten kanssa, koska voimaantunut naiskunta haluaa oman vuoronsa mennä töissä ja harrasteissaan. Itse käsitän tasa-arvon siten, että seistään rintarinnan ja saadaan tukea toistemme vahvuuksista mutta moni nainen käsittää asian ilmeisesti niin, että tasa-arvo on sitä, että nainen seisoo miehen takana piiska kourassa vaatimassa paljon. Miehistä on tullut millenaalinaisten ovimattoja. 

Älä vingu siinä, inseli. Sullahan ei ole naista eikä ikinä tule olemaan lapsia. Ja kuvailit äitisuhteesi. Isää ei ole, joten sä oot hänen heitteillejätetty nuorempi kuvansa, vastuuton, selkärangaton ja sangen aivoton kokovartalokyrpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu sillee että niille sanoo jotain. Se juttelu saattaa vaikuttaa sillee että se (tässä tapauksessa) mies "muuttuu" viikoksi ja sitten se sama vanha taas jatkuu. Jos niist asioista täytyy kokoajan jauhaa ja mikää ei tule luonnostaan niin se suhde on jo alkujaansakkin tuhoon tuomittu. Jos 2 kypsää aikuista juttelee niin asia on ihan erilainen, mutta yleensä se on just niin, että siinä "juttelee" 2 epäkypsää aikuista, eli se menee aina riitelyksi ja "muututaan" viikoksi ja sitä toistetaan vuosia, ennen kuin joku oikeasti tajuaa sen kaikkein oleellisimman pointin, että henkilö kasvaa ainoastaan omasta tahdosta ja olemalla itsekseen, eikä jankuttamalla. 

Tunnistan niin! Melkein olisi naurattanut, jos en olisi ollut niin loppu, miten mies välillä, kun olin avautunut, miten väsynyt olen, tsemppasi kotitöissä muutaman päivän ja sen jälkeen olikin taas kadonnut omiin juttuihinsa. 

 

Olin kuulemma narsisti, joka haluaa määräillä häntä ja kieltää kaiken. Ja nyt siis puhutaan perheenisästä, jolla neljä pientä lasta ja joka juoksee maratooneja. Itse kävin kokoaikatöissä. 

Narsistihan sinä taidat olla. Hae apua.