Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihminen olla niin mukavuudenhaluinen että ei ikinä halua lähteä pois kotoa edes jollekin kivalle matkalle?
20.05.2026 |
Kotonahan on aina mukavinta kun saa olla miten tykkää ja on rauhallista ja kaikki tykötarpeet lähellä. Mutta voiko mukavuudenhalu mennä niin pitkälle ettei halua koskaan lähteä kotoa mihinkään, ei edes millekään kivalle reissulle kun siellä saattaisi tulla odottamattomia tilanteita, puutteita ja epämukavia nukkumisratkaisuja tai muulla tavoin epätyydyttäviä hotellihuoneita yms?
Kommentit (111)
Jos sitä "kivaa reissua" esitellään kuin jotain evakkoa, niin ei se ihme ole, jos kaikki ei kauheasti innostu lähtemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä inhoan reissaamista. vieraita sänkyjä ja aikatauluja. enkä kyllä halua jättää lemmikeitä hoitoonkaan. viimeksi reissanut 8 vuotta sitten kotimaassa. viihdyn kotona. onneksi puolisokin.
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia vastauksia. Miten tylsistyneitä ihmiset voi olla. Mitä järkeä on edes elää jos vaan pöllöttää siellä betonilokerossaan? Tosin joskus luin gallupista jossa kerrottiin että 60 prossaa ihmisistä ei käy 25 km kauempana asuntoaan vuoden aikana. Itte päätyisin pöpilään tai hautausmaalle jos pitäisi loppu elämä kotona istua. Käyn joka viikonloppu jossain tapahtumassa jos ei työt estä
Meitä on moneen junaan. Itselläni taas tuollainen elämä veisi paljon nykyistä nopeammin hautaan.
Minulla on sellainen betonikuutio, jossa pystyy tekemään paljon muutakin, kuin löhöämään sängyssä.
Ihmisten kivat reissut näyttävät aika kammottavilta somekuvissa. Rasittavalta ja ruuhkaiselta. Vietän lomanikin aina kotona. Tai metsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En enää tykkää ihmisistä. Jos olisi lomakohde, jossa varmasti ei olisi ihmisiä, sitten voisin mennä sinne. Näkemykseni johtuu nykyihmisten epäluotettavuudesta. 1970- ja 1980- luvuilla, jopa 2000-luvun alussa oli mukavaa leiriytyä leirintäalueilla, missä oli paljon mukavia ihmisiä. Niin se vaan mieli muuttuu, kun ympäristö muuttuu turvattomammaksi.
Tuo ei kuulosta enää pelkältä mukavuuden tavoittelulta, vaan enemmän psykologiselta ilmiöltä, jossa epämukavuutta ja epävarmuutta vältellään aika voimakkaasti. Siinä mukavuusalue alkaa kaventua, koska mieli oppii yhdistämään uudet tai hallitsemattomat tilanteet uhkaan, vaikka ne eivät oikeasti olisi vaarallisia.
Mitä siellä taustalla usein tapahtuu?
Välttämiskäyttäytyminen (avoidance)
Kun ihminen välttää epämukavia tilanteita (esim. matkustamista), olo helpottuu heti.
Aivot oppivat: “välttäminen on yhtä kuin turva”
Se vahvistuu kerta kerralta.
Epävarmuuden sietämisen vaikeus
Kaikki ei ole ennakoitavissa reissussa: hotelli voi olla huono, aikataulut pettää.
Jos epävarmuus tuntuu erityisen kuormittavalta, mieli alkaa yliarvioida sen haittoja.
Kontrollin tarve
Kotona kaikki hallinnassa.
Uudet tilanteet ja kontrolli heikkenee.
Seurauksena mieli alkaa suosia vain tilanteita, joissa kaikki on tuttua ja ennakoitavaa.
Katastrofiajattelu
Pienistä mahdollisista epämukavuuksista tulee mielessä isoja:
“Jos en nuku hyvin, koko reissu menee pilalle.”
Negatiivinen vahvistuminen
Ei lähteminen tuntuu heti helpolta ja turvalliselta
Seurauksena pitkällä aikavälillä mukavuusalue kapenee entisestään
Ydinilmiö: mukavuusalueen kapeneminen
Tässä tapahtuu usein tämä kierre:
vältetään ja tulee helpotus
helpotus vahvistaa välttämistä
elämäntilanteet supistuvat
yhä pienempi määrä asioita tuntuu “turvalliselta”
Lopulta ihminen ei enää valitse mukavuutta, vaan kokee, että muu maailma on liian kuormittava.
Psykologisesti tätä voisi kuvata esimerkiksi:
ahdistusherkkyytenä
matalana epämukavuuden sietokykynä
vahvistuneena välttämiskäyttäytymisenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkeästi sanottuna: kun ihminen alkaa vältellä jopa mukavia asioita epämukavuuden pelossa, hän ei suojele hyvinvointiaan – vaan kaventaa sitä.
Tässä mitä siinä yleensä menettää:
1. Elämän vaihtelu ja merkitykselliset kokemukset
Ei ole kyse vain yksittäisistä reissuista, vaan koko kokemuskirjosta. Uudet paikat, tilanteet ja muistot jäävät syntymättä. Arki muuttuu helposti toistoksi, vaikka se olisi turvallista.
2. Kyky sietää epämukavuutta
Sietokyky ei ole pysyvä ominaisuus, vaan taito, joka kehittyy käytössä.
Kun epämukavuutta vältetään:
pienetkin häiriöt alkavat tuntua isoilta
kynnys lähteä mihinkään kasvaa entisestään
3. Itseluottamus omiin selviytymistaitoihin
Luottamus syntyy kokemuksesta: “pärjään vaikka kaikki ei ole täydellistä.”
Jos tilanteita ei tule, tätä kokemusta ei synny – ja epävarmuus jää helposti elämään liioiteltuna.
4. Spontaanius ja ilo
Monet parhaista kokemuksista ovat osittain ennakoimattomia.
Kun kaikki pyritään pitämään kontrollissa:
myös positiiviset yllätykset vähenevät
elämä voi tuntua “tasaiselta mutta latistuneelta”
5. Elämänpiirin laajeneminen
Ihmissuhteet, näkökulmat ja mahdollisuudet usein syntyvät liikkeessä – kirjaimellisesti ja henkisesti.
Välttely pitää elämän samassa, tutussa kehässä.
Ydinajatus psykologisesti on tämä:
Lyhyellä aikavälillä välttely tuo helpotusta.
Pitkällä aikavälillä se kaventaa elämää.
Eli ihminen ei menetä vain tekemistä – vaan vähitellen myös kykyä ja uskallusta elää laajemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten kivat reissut näyttävät aika kammottavilta somekuvissa. Rasittavalta ja ruuhkaiselta. Vietän lomanikin aina kotona. Tai metsässä.
Muistithan ottaa 💊💊💊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lentomatkustelu se vasta noloa ja junttia on. Vielä johonkin tuhannen turistirysään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten kivat reissut näyttävät aika kammottavilta somekuvissa. Rasittavalta ja ruuhkaiselta. Vietän lomanikin aina kotona. Tai metsässä.
Muistithan ottaa 💊💊💊
Minäpä en matkustele. Syö sinä pillereitä ahdistukseesi. Turhaan mietit niin turhia asioita, kuin toisten matkustelu. Tuskinpa matkustelet minnekään. Tuijotat vaan ruutua päivästä toiseen, etkä edes tee kotitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein ne, jotka eivät siivoa ja tee kotitöitä tykkäävät matkustella. He eivät jaksa katsella sekasortoista kämppäänsä.
Nuorena (ja lapsettomana) oli niin helppo lähteä reissuun ihan suunnittelemattakin. Hammasharja ja dödö vaan mukaan, ehkä pari vaatetta. Kyllä aina joku kiva kainalo löytyi missä nukkua, tai otti pitkän bussimatkan ja nukkui bussissa. Ei kulunut rahaa juuri ollenkaan, ei yöpymiseen eikä paljoa ruokaankaan kun selvisi vaikka pelkällä näkkärillä ja porkkanoilla.
Lasten kanssa on pakko pakata kassikaupalla kaikkea mukaan. Pakko pitää rytmistä kiinni. Pakko yöpyä. Pakko ruokailla, eikä riitä kuiva näkkäri ja porkkanat. Pakko pysähtyä koko ajan, kun jollain on vessahätä. Eikä jakseta kävellä aamusta iltaan. Kotiin palatessa on kassikaupalla pyykkiä ja jotain rakasta tai kallista on aina jäänyt reissulle. Tosi ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei menetä mitään, jos minä jään lomalla kotiin. Lentokentät, hotellit ja lomakohteet pursuavat turisteja ilman minuakin. Joskus käyn junalla Helsingissä tai sitten ajan Kuusamoon. Ihan riittävästi minulle.
Matkustaminen on niin pirun rasittavaa. Pakkaaminen, autot, junat, lennot, monen tunnin matkat. Rakastaisin matkustelua, jos sen voisi tehdä vain teleporttaamalla Star Trek -tyyliin paikasta toiseen :)
Hotellit ovat myös ahterista. En meinaa saada nukuttua niissä. Pitää aina vuokrata jokin airbnb tai muu kodinomainen majoitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se olisi liian pitkälle menevää mukavuudenhalua, jos haluaa vain olla kotona? Kuka esimerkiksi muka kärsisi siitä, jos mieluummin olen kotona kuin lähden matkalle? Mitä haittaa siitä kenellekään on?
Minusta mukavuudenhalu menee liian pitkälle vain, jos siitä on selkeää haittaa jollekin toiselle ja jos itse vastaavasti pärjäisi vähemmälläkin mukavuudella.
Matkustelu yksinään ei ole hyvän elämän edellytys, mutta elämässä ei kyllä voi saavuttaa mitään aitoa makaamalla sohvalla. Siis jos puhutaan ihmisestä, joka ei oikeasti vaan viitsi nähdä vaivaa asioiden eteen. Parisuhteet lakastuvat, huonosti kiinnitetyt telkkarit tippuvat seiniltä, auto menee romuksi... Ihmisen elämään kuitenkin kuuluu epämukavuuden sieto ja ikävienkin asioiden oikea-aikainen hoito.
Joillakin on sellainen koti, missä voi tehdä muutakin kuin maata sohvalla.
Eikä kaikilla edes ole sohvaa :)
Olen matkustanut kymmenissä maissa, mukavuudenhalu on alkanut voittaa ja jään mielelläni kotiin. Matkanteko on alkanut väsyttää, sinänsä uudet kohteet vieläkin kiinnostaisivat. Mutta lentokentät, odottamiset yms. kyllästyttävät.
Pelkkä reissaamisen ajatuskin stressaa älyttömästi. Siitä huolimatta olen harvakseen matkustanut, mutta eivätpä ne reissut mitään elämää suurempia kokemuksia ole olleet.
Usein ne, jotka eivät siivoa ja tee kotitöitä tykkäävät matkustella. He eivät jaksa katsella sekasortoista kämppäänsä.
No johan on oletus🤣
Me, perheenjäsenemme ja ystävämme reissaamme todella paljon.
Kaikilla on aina siistit kauniit kodit ja talot (meillä jopa kaksi eri missa). Teemme kaiken ruuan itse, jopa kasvatamme osan eikä kotityöt ole ongelma.
Voin olla, en enää käy matkoilla. Polvien nivelrikko kipujen takia. Lyhyet asioinnit hoidan.
Minulla oli niin paha nivelrikko polvissa ja lonkissa etten kahteen vuoteen päässyt juurikaan liikkumaan.
Nyt kun vietän useita viikkoja lämpimässä kävelen kevyesti päivittäin 5-15km jopa haastavassa maastossa. Vaikutus pysyy myös Suomessa sen ajan mitä olen siellä. Mun elämäni pelastus!