Kun toinen ei halua koiraa
Kuinka olette ratkaisseet tilanteen kun haluaisit koiran mutta puolisosi on sitä vastaan?
Kommentit (57)
Yhteiseen kotiin ei voi ottaa mitään elukoita jos toinen ei halua. Jos tämä on ongelma niin muuta omaan kämppää tai ota ero. Kumpi on tärkeämpi? Puoliso/parisuhde vai koira? Valitse.
Kumppani saa lähteä, jos ei koiraa halua.
Ei onnistu tuo että toisen ei tarvitse koiraa hoitaa. Se koiran omistaja alkaa kuitenkin vaatia että voithan sinä nyt viedä sen koiran ulos ja osta koiranruokaa ja vain pari päivää olen reissussa ym ym. Kyllä se koira nyt saa nukkua sängyssä. Koira sitä ja koira tätä. Ja kamalaa koiralle jos perheessä joku sitä inhoaa.
Riippuu rodusta. Ei sairaaksi jalostettua pikkukoiraa.
En lähde omasta kodistani mihinkään. Kyllä se olisi ukko ja koira joka lähtisi jos sellaisen tänne raahaisi vaivoiksi! Ainut koira joka saa tulla meillä on aikuisen lapsen ihana koira.
Eri asunnot. Toinen koiratalous ja toinen joku muu. Ja yhteisseurustelukämppä.
Ei siinä auta kuin keskustella syistä, miksi toinen ei halua koiraa. Ja lähteä vaikka katselemaan koiria. Jospa sitten se toinen vaikka heltyy. Pakottaa ei ketään voi. Siinä voi käydä huonosti parisuhteelle ja sille koirallekin, jos toinen ottaa koiran toisen vastustuksesta huolimatta.
Itsekään en koiraa huolisi. Vaikka lapsuudenkodissamme oli koira ja läheisilläni on koiria. Olen itse kissaihminen.
Ja pahin on kuolaava iso koira sisällä. Kuola roiskuu 🤢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa kumppani sellaiseen joka haluaa koiran.
Jos parisuhteessa pyyhkii muuten hyvin, eikä halua laittaa kumppania vaihtoon, niin olisiko yksi mahdollinen ratkaisu se, että sovitaan, että koiraa haluava hoitaa koiran yksin ja toisen ei tarvitse osallistua. Toki, jos toinen ei edes halua asua koiran kanssa samojen seinien sisäpuolella, tuollainenkaan ei onnistu. Sitten on valittava koiran ja puolison väliltä.
Huono idea. Melkein yhtä huono kuin se, että vain toinen haluaa lapsen ja sitten sovitaan, ettei toisen tarvitse osallistua. Se koira kuitenkin on siinä kodissa 24/7/365, kaikkine ominaisuuksineen (aka ei pehmolelu sohvan nurkassa) - ja vaikka koiran saa hoitoon tai siitä voi jopa luopua, niin kyllä se vain elämää rajoittaa/sanelee.
Ei voi ottaa, jos toinen ei sitä halua. Koira vaatii niin paljon, että toisen aikuisen panos on aika tärkeä. Varmasti on niitäkin, jotka sinkkuna pystyvät koiran hankkimaan, mutta vaikeaa ja raskasta se voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa kumppani sellaiseen joka haluaa koiran.
Jos parisuhteessa pyyhkii muuten hyvin, eikä halua laittaa kumppania vaihtoon, niin olisiko yksi mahdollinen ratkaisu se, että sovitaan, että koiraa haluava hoitaa koiran yksin ja toisen ei tarvitse osallistua. Toki, jos toinen ei edes halua asua koiran kanssa samojen seinien sisäpuolella, tuollainenkaan ei onnistu. Sitten on valittava koiran ja puolison väliltä.
Huono idea. Melkein yhtä huono kuin se, että vain toinen haluaa lapsen ja sitten sovitaan, ettei toisen tarvitse osallistua. Se koira kuitenkin on siinä kodissa 24/7/365, kaikkine ominaisuuksineen (aka ei pehmolelu sohvan nurkassa) - ja vaikka koiran saa hoitoon tai siitä voi jopa luopua, niin kyllä se vain elämää rajoittaa/sanelee.
Eikä hyvin toimi sekään, että toinen pitkin hampain näennäisesti "suostuu", kun toinen niin kovasti haluaa. Joskus tosin se vastahakoinen osapuoli "kääntyy", mutta sen varaan petaaminen on kovin riskialtista, koska voi käydä ihan päinvastoinkin, varsinkin jos on alun alkaenkin hatara tai epärealistinen kuva siitä koiraperheen elämästä.
Ymmärrän kyllä ap:n puolisoa. En itsekään haluaisi koiraa. Se sitoo ihan älyttömästi, aikatauluttaa elämää, vie hirveästi rahaa ja aikaa, etenkin jos vielä näyttelyitä harrastaa. Ja mitäs jos ap tulet kipeäksi/lähdet reissuun/työmatkalle, niin kukas koiran sitten hoitaa? Et voi pakottaa puolisoa hoitamaan, jos häntä ei lainkaan kiinnosta.
Eipä tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin että jätät koiran hankkimatta tai vaihdat kumppania. Ketään ei voi pakottaa koiran omistajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiseen kotiin ei voi ottaa mitään elukoita jos toinen ei halua. Jos tämä on ongelma niin muuta omaan kämppää tai ota ero. Kumpi on tärkeämpi? Puoliso/parisuhde vai koira? Valitse.
Voihan se toinenkin muuttaa, ja itse asiassa pitääkin. Jos puoliso ottas lemmikin eikä itse halua samassa asunnossa asua, niin sitten vaan lähtee.
En vihaa missään tapauksessa koiria, mutta en myöskään halunnut koiraa. Mies halusi. Ja otti myös.
Hän lenkittää, ruokkii, käyttää lääkärillä. Kaikki ok.
Voin rapsuttaa ohimennen, kehun joskus, sänkyyni ei tule, siinä raja.
Rakastan miestäni, joten haluan hänen olevan onnellinen. Koira teki hänestä onnellisemman.
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistu tuo että toisen ei tarvitse koiraa hoitaa. Se koiran omistaja alkaa kuitenkin vaatia että voithan sinä nyt viedä sen koiran ulos ja osta koiranruokaa ja vain pari päivää olen reissussa ym ym. Kyllä se koira nyt saa nukkua sängyssä. Koira sitä ja koira tätä. Ja kamalaa koiralle jos perheessä joku sitä inhoaa.
Jos tietää että puoliso inhoaa koiria, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata edes olla.
Mutta esimerkiksi minä olen aina tiennyt, että mies kiintyy siihen koiraan kuitenkin, vaikka ei alunperin sitä olisi halunnutkaan. Ja hoitaa aivan yhtä lailla.
Vierailija kirjoitti:
En lähde omasta kodistani mihinkään. Kyllä se olisi ukko ja koira joka lähtisi jos sellaisen tänne raahaisi vaivoiksi! Ainut koira joka saa tulla meillä on aikuisen lapsen ihana koira.
Ei onneksi ukonkaan tarvitse kotoaan lähteä 😊
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei oteta koiraa.
Tämä on ainoa ratkaisu tilanteeseen. Parisuhdetta ja rauhaa kannattaa arvostaa enemmän kuin koiraa.
Jos parisuhteessa pyyhkii muuten hyvin, eikä halua laittaa kumppania vaihtoon, niin olisiko yksi mahdollinen ratkaisu se, että sovitaan, että koiraa haluava hoitaa koiran yksin ja toisen ei tarvitse osallistua. Toki, jos toinen ei edes halua asua koiran kanssa samojen seinien sisäpuolella, tuollainenkaan ei onnistu. Sitten on valittava koiran ja puolison väliltä.