Häiritseekö teitä se, että joku sai 14 laudaturia?

En ole päässyt lukemaan juttua, mutta toisaalta kuulin että tuo nuori mies on kokenut jo useita burnouteja? Tämähän ei enteile hänelle hyvää tulevaisuutta, koska burnout on hermostollinen vaiva joka jättää ihmiseen aina jäljet, eikä hermosto palaudu koskaan täysin ennalleen. Eli veikkaanpa, etteivät lukioarvosanat ole yhtä tärkeitä, kuin hermostollinen hyvinvointi. Siis myöskään uran/menestyksen kannalta.

Muistelen, että tutkimusten mukaan resilienssi ja rutinoituminen ovat menestyneiden ihmisten kohdalla yleisimpiä ominaisuuksia kuin älykkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on varmaan maailman ainoa maa jossa lasten kouluarvosanat on etusivun uutinen.

Suomi ei ole maailman ainoa oikeastaan missään asiassa. Jokin saunomiseen liittyvä juttu voisi olla sellainen. 

Missään muualla ei demokraattisesti valittu hallitus vihaa omia kansalaisiaan niin paljon kuin täällä 

siis häiritsee niin etten unta saa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en tiedä mitä se muille kuuluu millään tavalla, tietty sen verran kuuluu että siitä on tehty juttu, mutta mitä sitten? Ihan yhdentekevää. 

 

Arvostan kyllä sitä, että nuorukainen on sanonut, ettei ne tulleet helpolla, vaan kovalla työllä.  Arvostan sitä että jaksaa lukea. 

 

Itse olen b-c kirjoittaja ilman että luin kirjoituksiin yhtään mitään, ehkä kovalla työllä olisin saanut parempia arvosanoja, mutta olin aina laiska lukemaan, tein vain tehtäviä.  

Sama täällä. En lukenut kirjoituksiin käytännössä lainkaan. E oli paras ja b huonoin. Ei yksinkertaisesti kiinnostanut hankkia parempia arvosanoja.

Tuo laudaturien metsästäminen on usein ulkopuolisen paineen tuomaa tai ehkä jopa merkki jonkinasteisesta narsismista. Halusta päästä parrasvaloihin.

Kouluaikoina oli muutama luokkatoveri, jotka järjestään saivat kokeista maksimipisteet. Heissä näkyi se oppiminen ja tavallaan jopa yliyrittäminen. Arvosana oli se kaikkein tärkein.

Voi olla niinkin,  että laudaturien "metsästäminen" tähtää mieluisan opiskelupaikan saamiseen.

Joka sekin on osa (esimerkiksi) sitä narsismia. Lapsesta asti jokin tietty asia tavoitteena. Tai jotain tiettyä asiaa odotetaan. Vaikkapa vanhempien taholta. Edelleen palataan samaan kysymykseen. Haluaako sen tietyn ammatin (ja miksi) vai onko se ulkoista painetta.

Ei tavoitteellinen opiskelu, tavoitteellinen urheilu-ura, tavoitteellinen vaikkapa viulunsoitto ole mitään "narsismia". Kyllä ihmisillä saa olla terveitä tavoitteita elämässään, vaikka sinulla ei olisi ollut tai sinä niitä kadehtisit.

Sivusta ei tule keidenkään toisen elämästä päättää, ohjailla ja määrätä. Sellainen voi ollakin sitä Sivullisen Narsismia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en tiedä mitä se muille kuuluu millään tavalla, tietty sen verran kuuluu että siitä on tehty juttu, mutta mitä sitten? Ihan yhdentekevää. 

 

Arvostan kyllä sitä, että nuorukainen on sanonut, ettei ne tulleet helpolla, vaan kovalla työllä.  Arvostan sitä että jaksaa lukea. 

 

Itse olen b-c kirjoittaja ilman että luin kirjoituksiin yhtään mitään, ehkä kovalla työllä olisin saanut parempia arvosanoja, mutta olin aina laiska lukemaan, tein vain tehtäviä.  

Sama täällä. En lukenut kirjoituksiin käytännössä lainkaan. E oli paras ja b huonoin. Ei yksinkertaisesti kiinnostanut hankkia parempia arvosanoja.

Tuo laudaturien metsästäminen on usein ulkopuolisen paineen tuomaa tai ehkä jopa merkki jonkinasteisesta narsismista. Halusta päästä parrasvaloihin.

Kouluaikoina oli muutama luokkatoveri, jotka järjestään saivat kokeista maksimipisteet. Heissä näkyi se oppiminen ja tavallaan jopa yliyrittäminen. Arvosana oli se kaikkein tärkein.

Voi olla niinkin,  että laudaturien "metsästäminen" tähtää mieluisan opiskelupaikan saamiseen.

Joka sekin on osa (esimerkiksi) sitä narsismia. Lapsesta asti jokin tietty asia tavoitteena. Tai jotain tiettyä asiaa odotetaan. Vaikkapa vanhempien taholta. Edelleen palataan samaan kysymykseen. Haluaako sen tietyn ammatin (ja miksi) vai onko se ulkoista painetta.

Se ei ole "narsismia", että ihminen on hyvä jossakin asiassa, vaikka sinä et olisi yhtään hyvä siinä samassa asiassa. Se on yksin sinun narsismiasi, jos sinä et kestä asiaa tai haluat tuhota sellaisen ihmisen onnellisuuden.

Oli se asia missä joku on hyvä sitten vaikka itse oppiminen, tai joku tietty oppisisältö, yleislahjakkuus, erityislahjakkuus.

Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä erilaisine vahvuuksineen ja mielenkiinnon kohteineen. Tunnen itsekin paljon hyvin kirjoittaneita miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia eri sukupolvista, eivät he ole keskenään mitenkään samanlaisia ihmisinä eivätkä taipumuksiltaan ja mielenkiinnon kohteiltaan.

Kunpa jokainen saisi kulkea tietään kenenkään häiritsemättä

Ei häiritse. Tosin en kyllä ymmärrä mitä noilla kaikilla tekee.