Vanhojen ihmisten vouhotus siitä, että "ahkera pitää aina olla"
Ei päde varsinkaan nykypäivänä, kun kaikille ahkerille ei yksinkertaisesti riitä työtä, josta saisi palkkaa ahkeruudestaan. Tyhmä paljon työtä tekee, sanotaan, ja tämä pätee, kun kyseessä surkeasti palkattu paskaduuni tai palkaton harjoittelu. Ahkeruuden sanomaa vouhottavat on kasvatettu pelokkaiksi ja nöyriksi; pitää olla ahkera, jotta ylemmillä portailla olevat pomot voivat riistää ahkerien työläisten tuotokset. Ja sitä paitsi, kuten todettua, nuo vouhottajat on itse saaneet elää aikoina, jolloin työstä sai palkkaa, jolla pystyi elämään, säästämään omakotitalon ostamiseen, oli varaa autoon ja ulkomaanmatkoihin.
Siispä: laiskuus ompi ilomme, kunnes taas joku alkaa maksaa palkkaa, jolla pystyy elämään ilman tukia.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ahkera ja nöyrä ja päätynyt todella monta kertaa tekemään muidenkin hommia. Mutta kotikasvatus teki minusta jo lapsena tällaisen: aina piti olla tekemässä, kun käskettiin.
Mikä estää toimimasta aikuisena toisin?
Se, että oma arvo ihmisenä on kiinni siinä tekemisessä. Pitää oppia, että on arvokas silloinkin, kun ei tee yhtään mitään. Ei niiden itselle tärkeiden ihmisten silmissä, jotka opettivat siihen suorittamiseen. Heistäkin pitää pysty päästämään henkisesti irti ja alkaa välittää enemmän omasta hyvinvoinnistaan.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niillä vanhemmilla tunnu oikein muuta elämässään olleen kuin se ahkeruus ja työ. Ei osaa kuvitella muuta.
Siihen aikaan pidettiin tärkeänä sitä, että osasi hoitaa asiansa. Koti oli siisti, piha kaunis, lapset ojennuksessa, ei velkaa.
Nyt on toisenlaiset ajat.
Juu, ja sitten siellä siistissä kodissa piilossa muiden katseilta skitsoiltiin, kun ei kestetty niitä suorittajan paineita. Oli se elämää, kaikille.
Ilman ahkeruutta en pääsisi nostelemaan viiden tonnin bruttopalkkaa.
Mun mummo hokee tuota samaa, touhuaa koko ajan. Tosin ei sitten tarjoa mitään, kun käyn kylässä, kuulemma laiskalla ei voi olla nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera ja tyhmä on pahin mahdollinen yhdistelmä, ehtii saada paljon vanhinkoa aikaan. Nykynuoret ovat pääsääntöisesti tyhmiä joten on vaan hyvä että ovat myös laiskoja.
Tai sitten nuoret ovat tiedostavampia asemastaan kuin vanhemmat polvet. Ahkeruutta ei palkita, joten ei ole mitään syytä olla ahkera. Työtä ei saa vaikka kuinka yrittäisi, joten vaihtoehdot ovat joko antaa periksi tai muuttaa maasta. Omaan asemaan ei tarvitse tyytyä, vaan sitä pitää ainakin yrittää muuttaa ja sitten vaikka lähdetään muualle jos mahdollista.
Silloin kun nuoret ovat "tyhmiä" niin vanhemmat ihmiset voivat ihan itse katsoa peiliin: nykynuoriso syntyi ja kasvoi maailmassa, jota edelliset polvet muokkasivat ja rakensivat. Ei ole nuoren vika, jos hän syntyy rakenteisiin, joista ei ole ollut itse päättämässä.
Ne ahkerat saa työtä ja laiskat jäävätkin tuilla elämään.
Ahkeruus tarkoitti myös esim käsitöiden tekemistä, ei vain ansiotyötä. Omakotitaloissa ja maalla olo myös pojille/miehille koko ajan tekemistä. Joutilaisuus tuo jonninjoutavat ajatukset sanoi mummoni jos vaikka teini oli synkällä mielellä.
Äiti piti koko ajan touhussa, jos ei keittiössä niin marjassa, sukkaa kutomassa tai kangaspuissa oli aina matto tai joku pellavakangas menossa.
MIKSI LIITYITTE EU HUN. ihmisiä on liikaa kirjoittaa joku. Ei niitä ollut vähempi joku vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niillä vanhemmilla tunnu oikein muuta elämässään olleen kuin se ahkeruus ja työ. Ei osaa kuvitella muuta.
Eipä sitä jaettavaa kerry, jos kaikki laiskottelee.
Eipä sitä jaettavaa kerry, jos ei saa palkkaa, josta voi maksaa sitä jaettavaa (=veroja).
Suurin osa tekee töitä ja elättää myös laiskottelijat.
Masennustolaiset ei halua puhua ahkeruudesta
Eiköhän ole terapeuttista tehdä käsillään jotain, neuloa, ommella, maalata tauluja, opetella ruuanlaittoa verrattuna siihen että vaikka netissä vuodesta vuoteen jauhaa jotain lapsuuttaan.
Mekin asuimme omakotitalossa jossa oli pakko tehdä töitä jatkuvasti. Se ahkeruus ei tuonut palkkaa, vaan oli pakollista , Lämmittää sauna, pestä pyykit siellä ja roikuttaa naruille ulos. Hakata puita, tehdä lumitöitä ja kesällä kasveja hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ole terapeuttista tehdä käsillään jotain, neuloa, ommella, maalata tauluja, opetella ruuanlaittoa verrattuna siihen että vaikka netissä vuodesta vuoteen jauhaa jotain lapsuuttaan.
Ei tunnu olevan kovin tehokasta terapiaa, kun niitä käsittelemättömiä traumoja sitten kuitenkin puretaan toisiin ihmisiin. Toki varmasti helpompaa virkata kuin kohdata vaikeat asiat.
Surkeimpia ovat mielestäni laiskat, mutta kunnianhimoiset tyypit. Mitään ei viitsittäisi tehdä, mutta rahaa pitäisi tulla ovista ja ikkunoista. Sitten ollaan katkeria muille, kun kattoon räkimällä ei tullutkaan menestystä. Voi, voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niillä vanhemmilla tunnu oikein muuta elämässään olleen kuin se ahkeruus ja työ. Ei osaa kuvitella muuta.
Eipä sitä jaettavaa kerry, jos kaikki laiskottelee.
Eipä sitä jaettavaa kerry, jos ei saa palkkaa, josta voi maksaa sitä jaettavaa (=veroja).
Tyhjästä on paha nyhjästä tuumin ja aloitin firman ihan extempore . Pakko uskaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ole terapeuttista tehdä käsillään jotain, neuloa, ommella, maalata tauluja, opetella ruuanlaittoa verrattuna siihen että vaikka netissä vuodesta vuoteen jauhaa jotain lapsuuttaan.
Ei tunnu olevan kovin tehokasta terapiaa, kun niitä käsittelemättömiä traumoja sitten kuitenkin puretaan toisiin ihmisiin. Toki varmasti helpompaa virkata kuin kohdata vaikeat asiat.
No tuossa viidenkympin tietämissä ei kaikille auta mikään. Kyllä kun jostain asiasta on kiinnostunut ja innostunut aivot keskittyy siihen.
Laiskuus on tutkitusti yksi älykkyyden merkeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ahkera ja nöyrä ja päätynyt todella monta kertaa tekemään muidenkin hommia. Mutta kotikasvatus teki minusta jo lapsena tällaisen: aina piti olla tekemässä, kun käskettiin.
Mikä estää toimimasta aikuisena toisin?
Se, että oma arvo ihmisenä on kiinni siinä tekemisessä. Pitää oppia, että on arvokas silloinkin, kun ei tee yhtään mitään. Ei niiden itselle tärkeiden ihmisten silmissä, jotka opettivat siihen suorittamiseen. Heistäkin pitää pysty päästämään henkisesti irti ja alkaa välittää enemmän omasta hyvinvoinnistaan.
Välittää omasta hyvinvoinnista.
Minua oksettaisi jos makaisin kotona työttömänä. Ja toiset elättäisi- Eikö sinua hävetä tuo välittäminen.
Oletko noin mitätön että toiset joutuvat sinut elättämään , vellihousu.
Kyllä ahkera töitä keksii.
Ovat vissiin entisiä ke ski ty s Iei rin työntekijöitä
Eipä sitä jaettavaa kerry, jos ei saa palkkaa, josta voi maksaa sitä jaettavaa (=veroja).