HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se , että on lahjakas tarkoita ihmisen olevan ahkera. Moni lahjakas romahtaisi jos ei saisi nykyistä luppoaikaansa.

Peruskoulu on helppo. Älykäs ja hyvämuistinen saa helposti hyvät numerot ilman mitään pänttäämistä. Peruskoulu ei valmista millään tavoin lukion työmäärään. 

Niin mikä tässä oli pointtina? Osalle peruskoulu on helppoa, osalle vielä lukiokin. Aina löytyy joku, jolla on helppoa.

Itselläni vielä lukio onnistui opiskelematta, mutta en ole sellainen narsisti että ajattelisin koulun olevan juuri minua varten, juuri sopivan vaikeaa minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Esimerkki urheilusta: Suomen jääkiekkomaajoukkuetta koostetaan olympialaisiin. Joku yrittää parhaansa mutta ei ylitä karsintarajaa. Lasketaanko taitotasoa, jotta pudonnut pääsee mukaan joukkueeseen? 

On Suomen edun mukaista, että kansainvälisillä kentillä pelaavat vain parhaat. 

Miksi urheilussa hyviä kannustetaan kehittymään vielä paremmiksi, mutta koulussa resurssit kohdennetaan pääasiassa heikosti menestyviin? 

Suomen etu on se, että myös lahjakkaat oppilaat voivat hyödyntää jo koulussa täyden potentiaalinsa. 

Peruskoulu on sosialistinen hanke, urheilu taas individualistista/narsistista ja voittoon tähtäävää, joka vastaa eniten kapitalisia arvoja. Ei julkinen terveydenhuoltokaan tee kauneusleikkauksia, samalla periaatteella julkinen koulu ei panosta huippumenestykseen vaan keskinkertaiseen yleistasoon.

Keskinkertainen yleistaso on aina vain heikompi, koska opettajilla ei ole aikaa edes keskitason oppilaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Luokka eteni sen hitaamman porukan mukaan. Lukiossa sitten havahtui, että moni asia oli jäänyt opettamatta ja lukion opettaja kuittasi asian tämähän on käyty läpi jo peruskoulussa  ei kerrata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Luokka eteni sen hitaamman porukan mukaan. Lukiossa sitten havahtui, että moni asia oli jäänyt opettamatta ja lukion opettaja kuittasi asian tämähän on käyty läpi jo peruskoulussa  ei kerrata. 

Eikös täällä ole tässäkin ketjussa kerrottu, että lahjakas nuori oppii peruskoulun oppimäärän vaikka silmät kiinni ja jalat ristissä itsenäisesti? Että se ongelma ei ole oppimäärän omaksumisessa, vaan nimenomaan pitäisi saada spesiaalihaasteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Ilmeisesti ajatus on, että vanhempi on prepannut lapsensa jo ennen kouluun menoa lukemaan ja laskemaan, ja nyt opettajan pitäisi opettaa hänelle kaikki asiat hieman ennen muita, jotta hän saisi säilyttää etumatkansa.

Lahjakkuuden kanssahan tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Siksi että se lahjakas oppii ihan kuten muutkin, itsekseen ne jutut mitkä on riittävän helppoja mutta apua voisi kaivata niihin haastavampiin.  Se "riittävän helppoja" van saattaa olla esimerkiksi pari vuosikurssia edellä, ja haastavat sitten se kolmas, kun jollain toisella omankin vuosikurssin tehtävät on haastavia.   Haastavista oppii, helpoista kehittyy rutiini.  Kumpaakin olisi hyvä olla tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Siksi että se lahjakas oppii ihan kuten muutkin, itsekseen ne jutut mitkä on riittävän helppoja mutta apua voisi kaivata niihin haastavampiin.  Se "riittävän helppoja" van saattaa olla esimerkiksi pari vuosikurssia edellä, ja haastavat sitten se kolmas, kun jollain toisella omankin vuosikurssin tehtävät on haastavia.   Haastavista oppii, helpoista kehittyy rutiini.  Kumpaakin olisi hyvä olla tarjolla.

Eli ymmärsinkö oikein, että opettajien tulisi sinun mielestäsi tarjota oppilaille yhden, kahden, kolmen ja neljänkin vuosikurssin verran ylöspäin eriytettyjä tehtäviä, ja vielä jakaa aikansa näiden vuosikurssien asioiden opettamiseen samalla, kun osa oppilaista tarvitsisi nykyistä enemmän tukea siihen omankin vuosikurssin omaksumiseen?

Kuulostaa aika haastavalta. Matematiikassa voi vielä juuri ja juuri toimia, mutta opetapa vaikka saksan sijamuotoja siinä muun opetustyön ohessa ylöspäin eriytyksen nimissä. Ja mitä tämä tarkoittaisi vaikkapa liikunnassa?

Minun lapseni ovat saaneet tehdä lisätehtäviä hiljaa itsekseen ja välillä auttaa kavereita. Se on mielestäni parasta ylöspäin eriytystä nykyisillä resursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Ehkä myös lahjakkaille voitaisiin suoda opettajan tuki, siis jos ajatellaan, että opettamisella on joku oppilasta auttava funktio.

Ja kyllä nyt on aika itsestäänselvää, että siitä on ihmiselle haittaa, jos hän ei pääse toteuttamaan täyttä potentiaaliaan.

Usein se hieno "sosiaalistaminen" tarkoittaa lähinnä sitä, että kateelliset neandertaalinalut rääkkäävät kateellisina sitä fiksumpaa.

Ja tämä ihan hyväksyttynä normaalijakauman nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Itse en oppinut aina kaikkea ennen muita, mutta omaksuin asiat nopeasti ja helposti. En juurikaan lukenut kokeisiin, koska opin kaiken jo tunnilla. MItä olisin sitten kaivannut? Opettajan huomiota. Ohjausta. Sitä, että tulisin nähdyksi ja huomioiduksi. Ilmeisesti se oli kuitenkin liikaa vaadittu lahjakkaalta. Aikamoista ehdottaa, että lahjakkaat voi sulkea tuen ulkopuolelle. Miksi sellainen syrjintä on sallittua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia. 

Hyvin monissa koulussa ne lisätehtävät ovat ihan niitä samoja, jotka oppilas osaa jo. Tai sitten vaikeampia, joihin opettajan pitäisi ehtiä edes lyhyesti opettaa, mutta aikaa siihen ei ole. 

Jos kyseessä on erityisen lahjakas oppilas, joka on jotenkin onnistunut oppimaan kaiken jo ennen muita, miten hän ei pysty etenemään juuri tuosta pisteestä ilman opettajaa? Ja jos hän ei pysty itse etenemään, miksi hänen pitäisi edetä?

Itse en oppinut aina kaikkea ennen muita, mutta omaksuin asiat nopeasti ja helposti. En juurikaan lukenut kokeisiin, koska opin kaiken jo tunnilla. MItä olisin sitten kaivannut? Opettajan huomiota. Ohjausta. Sitä, että tulisin nähdyksi ja huomioiduksi. Ilmeisesti se oli kuitenkin liikaa vaadittu lahjakkaalta. Aikamoista ehdottaa, että lahjakkaat voi sulkea tuen ulkopuolelle. Miksi sellainen syrjintä on sallittua?

Kiitoksia rehellisestä vastauksesta. Huomiota varmasti on monikin meistä vailla. Mutta 25 oppilaan luokassa sitä yksilöllistä huomiota ei vain riitä jokaiselle. Ja taas päästään siihen, että vastuu asiassa on ennen kaikkea vanhemmilla. Siinä, että toisaalta antaa omalle lapselleen riittävästi huomiota ja toisaalta taas opettaa, että koululuokassa täytyy pystyä pärjäämään vähän vähemmällä huomiolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.

Keitä ovat "huonot oppilaat", jotka pitää kirjoittaa lainausmerkeissä?

En uskonut, että pitää rautalangasta tämäkin vääntää. Huonoilla oppilailla tarkoitin niitä jotka eivät pysy muun luokan mukana. Aikoinaan näille oli omat erityisryhmänsä. Nykyään sellaisia ei enää ole.

Tästä nimittelystä juuri pitäisi päästä ihan ensimmäisenä eroon. Ei oppilaat ole sen huonompia kuin muutkaan, vaan joillakin on vain heikompi koulumenestys. 

Ehdotan, että jaettaisi luokat kolmeen ryhmään numeroiden mukaan, karkeasti näin: 5-6 numerot, 7-8 numerot ja 9-10 numerot. Jos on puolikkaita numeroita (6,5 tai 8,5), niin voisi neuvotella,  kumpaan ryhmään menee. Ylempään voi mennä, jos tähtää ylemmäs ja on valmis tekemään niin paljon töitä, että voisi pärjätä siellä. Mutta jos jo sen puolikkaan saavuttaminenkin oli kovan työn takana eikä halua tai kykene panostamaan enempää, niin menee sitten alempaan. Näin kaikki ymmärtävät ettei kyse ole kenenkään ihmisen huonommuudesta tai paremmuudesta, vaan pelkästään koulunumeroista ja viimekädessä tietysti osaamisesta. Perusteluna tällaisille ryhmille on, että näin on helpompi tarjota kaikille juuri sopivaa opetusta.