Miten laihtua kun motivaatio on hukassa?
En ole etsimässä mitään nopeaa dieettiä, vaan haluaisin saada pikkuhiljaa pois noin 8 tai 12 kiloa. Viimeisen vuoden aikana arki on ollut aika rikkonaista ja siinä samalla painoa on tullut lisää melkein huomaamatta.
Nyt olo alkaa olla sellainen, että olisi hyvä pudottaa painoa, mutta alkuun pääseminen tuntuu yllättävän vaikealta. Tiedän kyllä periaatteessa, mitä pitäisi tehdä laihtuakseen. Osaan laittaa ihan järkevää ruokaa, kasvikset maistuvat, kävelylenkit tulee hoidettua ja vettä tulee juotua.
Silti käytännössä syön tällä hetkellä liian suuria annoksia ja napostelen vähän väliä -> paino nousee. Varsinkin iltaisin homma karkaa helposti käsistä.
Haluaisin kuulla, miten muut ovat laihtuneet ja saaneet painonpudotuksen käyntiin ilman että koko elämä menee kerralla uusiksi. Auttoiko teillä joku pieni rutiini, ruokapäiväkirja, annoskokojen pienentäminen, liikunnan lisääminen vai jokin ihan muu? Kaipaisin käytännön vinkkejä ja omia kokemuksia siitä, mikä oikeasti auttoi laihduttamiseen?
Kommentit (209)
Työnhakua kannattaa suosiolla harkita
Kiitos ja kumarrus, tämä oli päivän piristys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Mikä olis kaikista tehokkain tapa pudottaa painoa liikunnalla?
Sukeltaminen, silloin ei voi syödä.
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi, joka toivoo jotain kivaa pikku temppua, jotta ei tarvitsisi muuttaa epäterveellisiä elämäntapoja. Ei ole ihme, että läski tarttuu.
Kiva pikkutemppu on sama kuin kautta aikojen: siedä PIENTÄ nälän tunnetta. Siedä sitä nyt alkuun vaikka kolme kuukautta.
Ilman motivaatiota ei parannu alkoholismista eikä liikalihavuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun idiootin määräämään kuinka elää oikein?
Aloittajan kysyi ohjeita ja niitä täällä annetaan, ei täällä kukaan ketään määrää.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Höpöhöpö. Ruokavalion muuttamisessa on usein kyse pelkästään jonkin asian tekemättä jättämisestä, ap:n tapauksessa napostelun ja iltasyömisen, kun taas liikunnan lisääminen vaatii aikaa, jota kaikilla ei ole.
Liikunta ei myöskään ole mikään laihdutuskeino. Se lisää ruokahalua, eikä lievästi ylipainoinen ihminen pysty kuluttamaan millään liikunnalla niin paljon kaloreita, että siitä vastaavaa hyötyä olisi, jollei liiku tuntikausia päivässä.
Ruokien kirjaaminen kalorilaskuriin toimii. Kun asettaa sinne tavoitteen, vaikka -10 kiloa, ja pitää huolen, etteivät päivän kalorit mene yli laskurin salliman rajan, paino putoaa, vaikka makaisi paikallasn kaiken aikaa.
Laihduttaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan alakoulumatematiikkaa. Syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Syö yli kulutuksen, lihoo. Syö kulutuksen mukaan, paino pysyy vakiona. Tämä tietysti edellyttää, että ihmisellä ei ole aineenvaihduntaa hidastavia sairauksia tai lääkityksiä.
Tiedät siis hyvin, mitä tulisi tehdä, mutta et voi. Kuulostaa, että syy on enemmän henkisellä puolella ja siihen ei auta mikään pika dieetti. Sinun täytyy miettiä miksi syöt. Mihin tyhjiöön tarvitset ne herkut? Aina puhutaan, että laihtuminen on elämäntapamuutos. Minusta, se on ajattelutapojenmuutos ja itsensä ymmärtämisestä enemmän kiinni, kuin väkisin elämäntapojen muuttamisesta. Anna itsellesi tilaa ja aikaa, vähennä stressiä. Onko elämässäsi jotain muuta, mikä tekee siitä hankalaa? Itse yli kymmenen vuotta kärsin syömishäiriöitä, ja kun lopetin painosta stressaamisen ja keskityin elämään, hyvään mieleen ja tärkeisiin ihmissuhteisiin, paino, kroppa ja mieli on voinut hyvin. Tsemppiä sulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Höpöhöpö. Ruokavalion muuttamisessa on usein kyse pelkästään jonkin asian tekemättä jättämisestä, ap:n tapauksessa napostelun ja iltasyömisen, kun taas liikunnan lisääminen vaatii aikaa, jota kaikilla ei ole.
Liikunta ei myöskään ole mikään laihdutuskeino. Se lisää ruokahalua, eikä lievästi ylipainoinen ihminen pysty kuluttamaan millään liikunnalla niin paljon kaloreita, että siitä vastaavaa hyötyä olisi, jollei liiku tuntikausia päivässä.
Ruokien kirjaaminen kalorilaskuriin toimii. Kun asettaa sinne tavoitteen, vaikka -10 kiloa, ja pitää huolen, etteivät päivän kalorit mene yli laskurin salliman rajan, paino putoaa, vaikka makaisi paikallasn kaiken aikaa.
Laihduttaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan alakoulumatematiikkaa. Syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Syö yli kulutuksen, lihoo. Syö kulutuksen mukaan, paino pysyy vakiona. Tämä tietysti edellyttää, että ihmisellä ei ole aineenvaihduntaa hidastavia sairauksia tai lääkityksiä.
Sinänsä, fysiologisesti se menee näin. Kai ymmärrät, että ihmisinä olemme henkisesti ja fyysisesti erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ei pidä väheksyä tai morkata ketään, joka pyytää apua tai on valmis tekemään jotain oman hyvinvointinsa eduksi. Jos se olisi niin helppoa, kaikkihan me oltaisiin hoikkia ja lihaksikkaita. Terve mieli terveessä ruumiissa. Kumpikin pitää olla, jotta siihen pääsee. Kiusaaminen ei auta ketään.
Älä laihduta, voitko harkita alkavasi käymään kuntosalilla? Laihduttaminen yleensä ei tuo sinulle sitä ihannevartaloa mitä kaipaat ja laihduttaminen ei voi olla elämäntapa siinä missä myöskään ei ylensyöminen. Perus kyykyiillä ja vaikka vatsalihastreenillä pääset alkuun, syöt riittävästi ja lepäät. Tämä virkistää kehoa ja mieltä. Laihduttamalla saat vain syömishäiriön.Lihasmassa kulutta enemmän kaloreita ja kroppa pysyy kunnossa ja näyttää paremmalle. Nostele rautaa h
Ja haarukkaa, äläkä yritä kuihduttaa itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Höpöhöpö. Ruokavalion muuttamisessa on usein kyse pelkästään jonkin asian tekemättä jättämisestä, ap:n tapauksessa napostelun ja iltasyömisen, kun taas liikunnan lisääminen vaatii aikaa, jota kaikilla ei ole.
Liikunta ei myöskään ole mikään laihdutuskeino. Se lisää ruokahalua, eikä lievästi ylipainoinen ihminen pysty kuluttamaan millään liikunnalla niin paljon kaloreita, että siitä vastaavaa hyötyä olisi, jollei liiku tuntikausia päivässä.
Ruokien kirjaaminen kalorilaskuriin toimii. Kun asettaa sinne tavoitteen, vaikka -10 kiloa, ja pitää huolen, etteivät päivän kalorit mene yli laskurin salliman rajan, paino putoaa, vaikka makaisi paikallasn kaiken aikaa.
Laihduttaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan alakoulumatematiikkaa. Syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Syö yli kulutuksen, lihoo. Syö kulutuksen mukaan, paino pysyy vakiona. Tämä tietysti edellyttää, että ihmisellä ei ole aineenvaihduntaa hidastavia sairauksia tai lääkityksiä.
No nyt on kyllä höpöhöpö vastaus, ap:n iltasyöminen nähtävästi emotionaalista perää, mikä on vaikeampaa lopettaa, jos siihen ei itse tietoisesti ala hakemaan syytä. Pienikin liikunnan lisääminen auttaa mielenterveyden ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Liikunta ei lisää ruokahalua ja laihduttaminen ei ole elämänhallintaa. Moni paljon kiloja pudottanut, päätyy lihomaan, koska se laihdutusmoodi ei ole pitkäaikaisesti ylläpidettävä. Parempi on juuri keskittyä stressinhallintaan, lihaskunnonylläpitoon ja saliharjoitteluun. Tällä saa mielenterveyttä kohennettua ja pidempiaikaikaisesti kehonkoostumusta muutettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Mikä olis kaikista tehokkain tapa pudottaa painoa liikunnalla?
Liikunnalla et pudota painoa. Liikunta ehkä lihomisen, kun olet saanut pudotettua.
Mutta: voi ja on kuitenkin velvollisuus yrittää.
Turhan ruoan mussutus pois.
Jatkuvat satsaukset pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Mikä olis kaikista tehokkain tapa pudottaa painoa liikunnalla?
Liikunnalla et pudota painoa. Liikunta ehkä lihomisen, kun olet saanut pudotettua.
Liikunta tukee painonpudotusta. Enemmän kannattaisi keskittyä lihasmassan lisäämiseen kuin painon pudotukseen. Kehonkoostumus muuttu, henkinen ja fyysinen vireystaso paranee sekä vaatteet istuu paremmin. Laihuus ei pitäisi olla ihannoitava tila, vaan jämäkkä, ryhdikäs ja riittävä lihaksikas vartalo joka jaksaa kantaa sinut elämtilnteesta toiseen.
Onko painoa tarpeeksi, että saisit lääkityksen? Silloin ei tarvita alkumotivaatiota yhtään, jos lääkitys sinulle sopii ja toimii, vaan laihdutus alkaa kuin itsestään. Toki laiduttaa pitää, ei se lääke sitä tee, mutta auttaa niin, että motivaatiota tai itsekuria ei oikeastaan tarvita.
Varsinkin tuo iltasyöminen on niin sanottua tunnesyömistä. (= syömisestä saa lohtua, turvaa, stressiin tai yksinäisyyteen helpotusta) . Laihdutus lähtee pääkopasta. Itselleni toimii se, että irroitan syömisen tunteista ja teeskentelen olevani itseni ravinroterapeutti ja puhun itsestäni eli asiakkaastani 3. persoonassa. "Tänään hän syö lounaaksi 100 g lohta ja 300 g parsakaalia." Tavallaan ulkoistan ruuan miettimisen ja pysyn niissä raameissa, joita "ravinto-ohjaaja" minulle antaa.
Samalla tavalla mietin esim. siivouksesta. Teeskentelen olevani ulkopuolinen siivooja ja katson siivotessa asuntoa ns. kuin minut olisi tilattu siivouskeikalle .
No ei tämä ehkä ihan tervettä ajattelua ole, mutta sopii minulle. Joku terapeutti ampukoon alas tämän metodin haitallisena minä-kuvalle. Mielestäni tällainen ajattelu on kuitenkin pienempi haitta kuin ylipaino, johon suvussani taipumusta ja josta itsellenikin nuorempana oli paljon haittaa niin terveyden kannalta kuin sosiaalisissa tilanteissa. Sain noin kolmekymppisenä tiputettua 25 kg ja on pysynyt poissa.
N50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliota on vaikeampi muuttaa kuin lisätä liikuntaa joten liikkuisin paljon enemmän.
Höpöhöpö. Ruokavalion muuttamisessa on usein kyse pelkästään jonkin asian tekemättä jättämisestä, ap:n tapauksessa napostelun ja iltasyömisen, kun taas liikunnan lisääminen vaatii aikaa, jota kaikilla ei ole.
Liikunta ei myöskään ole mikään laihdutuskeino. Se lisää ruokahalua, eikä lievästi ylipainoinen ihminen pysty kuluttamaan millään liikunnalla niin paljon kaloreita, että siitä vastaavaa hyötyä olisi, jollei liiku tuntikausia päivässä.
Ruokien kirjaaminen kalorilaskuriin toimii. Kun asettaa sinne tavoitteen, vaikka -10 kiloa, ja pitää huolen, etteivät päivän kalorit mene yli laskurin salliman rajan, paino putoaa, vaikka makaisi paikallasn kaiken aikaa.
Laihduttaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan alakoulumatematiikkaa. Syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Syö yli kulutuksen, lihoo. Syö kulutuksen mukaan, paino pysyy vakiona. Tämä tietysti edellyttää, että ihmisellä ei ole aineenvaihduntaa hidastavia sairauksia tai lääkityksiä.
No nyt on kyllä höpöhöpö vastaus, ap:n iltasyöminen nähtävästi emotionaalista perää, mikä on vaikeampaa lopettaa, jos siihen ei itse tietoisesti ala hakemaan syytä. Pienikin liikunnan lisääminen auttaa mielenterveyden ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Liikunta ei lisää ruokahalua ja laihduttaminen ei ole elämänhallintaa. Moni paljon kiloja pudottanut, päätyy lihomaan, koska se laihdutusmoodi ei ole pitkäaikaisesti ylläpidettävä. Parempi on juuri keskittyä stressinhallintaan, lihaskunnonylläpitoon ja saliharjoitteluun. Tällä saa mielenterveyttä kohennettua ja pidempiaikaikaisesti kehonkoostumusta muutettua.
Samaa mieltä. Pystyykö syytä liikasyömiselle löytämään omatoimisesti vai tarvitaanko siihen aina ammattiapua? Ainakin todella hyvää itsetuntemusta ja itsensä ohjausta tarvitaan, jotta totutun ajatusmallin pystysi itsekseen murtamaan.
Aika selkeän puoleinen vastaus taisi tulla siinä ;D