Miten laihtua kun motivaatio on hukassa?
En ole etsimässä mitään nopeaa dieettiä, vaan haluaisin saada pikkuhiljaa pois noin 8 tai 12 kiloa. Viimeisen vuoden aikana arki on ollut aika rikkonaista ja siinä samalla painoa on tullut lisää melkein huomaamatta.
Nyt olo alkaa olla sellainen, että olisi hyvä pudottaa painoa, mutta alkuun pääseminen tuntuu yllättävän vaikealta. Tiedän kyllä periaatteessa, mitä pitäisi tehdä laihtuakseen. Osaan laittaa ihan järkevää ruokaa, kasvikset maistuvat, kävelylenkit tulee hoidettua ja vettä tulee juotua.
Silti käytännössä syön tällä hetkellä liian suuria annoksia ja napostelen vähän väliä -> paino nousee. Varsinkin iltaisin homma karkaa helposti käsistä.
Haluaisin kuulla, miten muut ovat laihtuneet ja saaneet painonpudotuksen käyntiin ilman että koko elämä menee kerralla uusiksi. Auttoiko teillä joku pieni rutiini, ruokapäiväkirja, annoskokojen pienentäminen, liikunnan lisääminen vai jokin ihan muu? Kaipaisin käytännön vinkkejä ja omia kokemuksia siitä, mikä oikeasti auttoi laihduttamiseen?
Kommentit (215)
mooi tota oisko poistaa jotai akuuttii nippii
miksei voi vaan pitää sovitusta kiinni..
Hupsista keikkaa, mikäs tuuli sinut tänne toi?
Hae lääke jos on tarpeeksi ylipainoa, se auttaa ilman minkäänlaista motivaatiota. Täällä neuvoja jakelevat eivät tiedä mistään mitään, kunhan huutelevat. Lääkkeet auttavat siihen päänsisäiseen ruokahälyyn, mitä ei uskonut edes olevan olemassa ennen kuin se loppui.
Ruokavaliolla olen saanut pudotettua kiloja, enkä liiku juurikaan.
Vähähiilihydraattista ruokaa, 3x päivässä, kahvia kermalla, voita/oliiviöljyä paistamiseen, vettä 1,5-2 l päivässä.
Herkutteluun tummaa suklaata.
Paljon ruoka-ohjeita löytyy kirjoista ja facebookin ryhmistä ja nettisivuilta.
Terveysriski suurin riski. Monethan luulevat että kyse on vain ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Hae lääke jos on tarpeeksi ylipainoa, se auttaa ilman minkäänlaista motivaatiota. Täällä neuvoja jakelevat eivät tiedä mistään mitään, kunhan huutelevat. Lääkkeet auttavat siihen päänsisäiseen ruokahälyyn, mitä ei uskonut edes olevan olemassa ennen kuin se loppui.
Kuulostaa taas ihan hurupiirien trendisanalta tämä ruokahäly tai ruokamelu. Pipipäiden tekis mieli sanoa.
Siinä kohtaa kun ruoka alkaa metelöimään kannattaa alkaa huolestua.
Mahan metelöinnin ymmärrän paremmin.
Syö järkevästi, joka aterialla proteiinia, niin jää napostelut. Siitä sitten pikkuhiljaa muokkaamaan enemmän ruokavaliota. Itse inhoan ruuanlaittoa olen ratkaisut aamu- ja iltapalan pikapuurolla, johon laitan maapähkinävoita sekä marjoja. Se jeesaa sen verran, että sitten tarttee enää miettiä mitä muuta syö ja tekee annokset aina vähintään kahdeksi päiväksi.
Ajattele, että nyt näytän kaikille epäilijöille närhen munat ja pudotan ne ylimääräiset kilot pois. Sitten, kun niitä kiloja alkaa tippumaan ja huomaa muutokset omaa peilikuvaa katsoessasi niin et voi muuta kuin olla tyytyväinen, että lähdit taisteluun kiloja vastaan. Voi sitä itsetyytyväisyyden määrää ja onnen tunnetta, kun menee vatekauppaan ostoksille sen kokoisena kuin on joskus haaveillut olevansa.